>

Pispalan asukasyhdistyksen Aloitteita

Maankäyttö- ja rakennuslain 60§ mukainen Pispalan asemakaavan ja ajanmukaisuuden arviointi.

TAMPEREEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNALLE

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 60§ MUKAINEN PISPALAN ASEMAKAAVAN AJANMUKAISUUDEN ARVIOINTI

Pirkanmaan maakuntamuseo sekä Tampereen kaupungin rakennusvalvonta ja kaavoitustoimi ovat 9.11.2000 päättäneet aloittaa Pispalan valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön rakennusinventoinnin. Allekirjoittaneet osoittavat tyytyväisyytensä kyseiseen päätökseen. Koemme sen rohkaisevana esimerkkinä kaupunkimme ilmapiirin muutoksesta kulttuurihistoriallisten kohteiden säilyttämiselle myötämielisempään suuntaan. Seuraavassa esittämäämme tukeutuen pyydämme ympäristölautakuntaa aloittamaan maankäyttö- ja rakennuslain (MKRL) 60§ mukaisen Pispalan asemakaavaan ajanmukaisuuden arvioinnin ja saattamisen muotoon, joka suojaa alueelle valtakunnallisella tasolla määriteltyjä arvoja ja käyttötavoitteita.

Pispalan kaupunginosassa voimassaolevan asemakaavan toteutuminen on johtanut väistämättömään rakennus- ja kulttuurihistoriallisten, sekä maisemallisten arvojen katoamiseen. Kaavoituksen tavoitteet ovat rakennusperinnön vaalimisen osalta olennaisesti muuttuneet viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Pispalan asemakaava on vanhempi kuin rakennussuojelusäännöstön viimeinen suurempi uudistus, joka tapahtui 1985. Vuonna 1978 voimaan tulleen asemakaavan yleisselostuksessa esitetty kaavan tarkoitus on vuosien saatossa unohtunut. Asemakaava ei ole toteutunut seutukaavan henkisenä, se ei vastaa MKRL 118 § tavoitteita rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaalimisesta, eikä noudata saman lain 54 § sisältövaatimusten kieltoja rakennettuun- ja luonnonympäristöön liittyvien erityisten arvojen hävittämisestä ja elinympäristön laadun heikentämisestä. Kaavaan on tehty lukuisia tontti- ja korttelikohtaisia muutoksia, jotka ovat entisestään vaikeuttaneet kaavallisen kokonaisuuden hallintaa.

Kaavaa täydentävässä rakennustarkastajanohjeessa on hyvää tarkoittavia neuvoja, joiden noudattaminen kaavan voimassaoloaikana olisi suojannut Pispalan arvoa valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena alueena. Tampereen kaupungin rakennusvalvonta on kuitenkin tulkinnut laatimiaan ohjeita tavalla, joka on johtanut vanhan rakennuskannan katoamiseen ja alueelle soveltumattomaan uudisrakentamiseen. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MKRA) 67 ja 69 § mukaisten purkamisilmoitusten toimittamatta jättäminen rakennusvalvonnasta kunnanhallitukselle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle, on johtanut tilanteeseen, jossa rakennusvalvonnan ulkopuolisilla instansseilla ei aina ole ollut edes mahdollisuutta ottaa kantaa Pispalassa tapahtuneeseen rakennetun ympäristön turmelemiseen. Rakennusvalvonta on todella paljon vartijana, koska MKRA 69§ mukaan on sen vastuulla ilmoittaa kaavoitustoimelle rakennuslupahakemuksesta, jonka hyväksymisen edellytyksenä on kaavan uudelleen arviointi. Toisin sanoen, rakennusvalvonta sisällään määrittelee kaavan ajanmukaisuuden arviointitarpeen. Tampereen kaupungin ympäristölautakunta on myös unohtanut oman ohjeistuksensa, jossa se on viimeksi 3.8.1993 päättänyt seuraavaa; "Ympäristölautakunta tulee kiinnittämään erityistä huomiota Pispalaan myönnettävien uudisrakennusten sopeutumiseen ympäristöönsä ja kaavaan liittyvien rakennustapaohjeiden noudattamiseen."

Pispalan kulttuuriympäristö muodostuu useasta osatekijästä; harju (sieltä ja sinne avautuvat maisemat, poikkeuksellinen kaavallinen rakenne, alueelle luonteinen katuverkko), rakennukset (rakennustapa, sijainti, massoittelu, mittakaava, käyttö), viherympäristö (ranta-alueet, kasvimaat, puistot) ja täydentävät rakenteet (pengerrykset, kivimuurit, aidat, portaat). Näiden muodostaman monitahoisen kokonaisuuden vaaliminen edellyttää vanhaa kaavaa vivahteikkaampia ja kehittyneempiä keinoja ja mahdollisuuksia niin rakennusvalvonnalle kuin rakentajille ja omistajille itselleen saada asianmukaista ohjausta ja tukea ympäristön vaalimisessa.

Pispalan asemakaavallinen suojelu kaupunginosakokonaisuutena (verrattuna pienempien osien suojeluun) mahdollistaa MKRL 5§ mukaisten alueiden käytön suunnittelulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Vuorovaikutteisen suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin avulla voidaan saada aikaan uusi asemakaava, joka puoltaa Pispalan luonnon- ja maisema-arvojen säilymistä, rakennetun ympäristön kauneutta sekä erityisesti sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Pispalan kaltaisen valtakunnallisesti merkittäväksi määritellyn kulttuurihistoriallisen ympäristön ja sen arvojen säilymisestä yleisen edun mukaisesti on määrätty myös MKRL 178§:ssä.

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain henki on asukkaiden osallistumismahdollisuuksien parantaminen omaa asuinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Toivomme että tämä osallistumismahdollisuus tehdään jopa lain tarkoittamaa laajemmaksi, niin että keskusteluyhteys pispalalaisten ja kaupungin virkahenkilöstön sekä kunnanvaltuutettujen välillä syntyy jo MKRA 1§ mukaista selvitystyötä ja erityisesti sen 5. momentin tarkoittamia kaavan vaikutuksista kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön laadittavia selvityksiä valmisteltaessa. Toivomme, että kaavan laatimiseen tarvittavien resurssien luomiseen paneudutaan jo nyt, hyvissä ajoin ennen varsinaisen kaavoitustyön alkua.

Ennen kaikkea toivomme ettei Pispalan kaupunginosan asemakaavallista suojelua kaupunginvaltuutettujen, -johdon ja virkakoneiston sisällä nähdä taakkana, vaan yhdennellätoista hetkenä tapahtuvana, yleisen edun vaatimana kulttuuritekona.