Asiantuntijoiden kuuleminen kansallisesta ilmastostrategiasta 4.5.2001 klo 9:00
Uskon, että suomalaiset vanhojen rakennusten peruskorjaajat suhtautuvat ilahtuneesti kansallisen ilmastostrategian toimenpiteisiin, joilla kohdennetaan korjausavustuksia rakennusten ja rakentamisen energiansäästöön, energiataloudellisiin parannustoimiin ja lämmitystavan vaihtamiseen uusiutuvaan energiaan perustuvaksi.
Puhtaaseen lämmönlähteeseen siirtyminen on yksittäisen kiinteistönomistajan tai -haltijan suurin mahdollisuus vaikuttaa osaltaan kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
Ohjaamalla tukea vanhan rakennuskannan saattamiseen teknisesti lähemmäs samaa tasoa uudisrakennusten kanssa, leikataan kasvihuonekaasuja potentiaalisesti vielä enemmän, kuin tukemalla uudisrakentamista. Vanhan rakennuskannan purkamisesta ja hävittämisestä sekä uuden rakennusmateriaalin tuotannosta syntyvistä päästöistä aiheutuu vanhaa korjattaessa vain murto-osa.
Myös sosiaalisesti- ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edut tulee ottaa huomioon kohdennettaessa avustuksia vanhojen rakennusten korjaamiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon niiden energiatalouden parantamisessa.
Tutkimus-, ohjaus- ja neuvontatoimien ohella tärkeä keino vanhan rakennuskannan korjaamiseen kannustamisessa on pykäläviidakon niittäminen. Strategian mukainen lupamenettelyn helpottaminen ilmastomyönteisen toiminnan osalta tulee ymmärtää erityisesti vanhan rakennuskannan korjaustoimintaa koskevana. Korjausrakentaminen edistää teollisuuden tuotantorakenteen muutosta materiaalivaltaisesta työvoimavaltaiseen, uuden teknologian käyttöönottoa ja siten myös puhtaan rakennus- ja ympäristöteknologian kehitystä sekä näiden alojen ammattitaidon vientiä Suomesta. Mahdollinen viidennen ydinvoimalan rakentamispäätös saattaa vakavasti vähentää mielenkiintoa puhtaan energiateknologian kehittämiseen
Suomea on luonnehdittu puurakentamisen kehitysmaaksi. Tutkimuksen ja neuvonnan ohella puurakentamiseen voidaan kannustaa varsinkin puukaupunkialueilla hylkäämällä poikkeuslupahakemukset seinävahvuuteen perustuvasta rakennusoikeuden ylityksestä. Tämä käytäntö kun osaltaan ohjaa päästöiltään suurempien kivimateriaalien käyttöön pienrakentamisessa.
Energiaverotusta kiristämällä voidaan ohjata vanhan rakennuskannan korjaamiseen ja energiatalouden parantamiseen. Samalla tulisi olla käytössä myös tuki-instrumentti, joka voitaisiin kohdentaa rakennuksen mukavuuksien kohentamiseen, esimerkiksi WC- ja pesutilojen rakentamiseen. Näinkin kannustetaan vanhan korjaamiseen. Tuen saamisen ehtona tulee olla rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon säilyminen.
Kiinteistöveron laskentatavan muutos niin, että vero lasketaan suoraan rakennuksen alkuperäisen rakennusvuoden perusteella, ottamatta huomioon peruskorjaustoimenpiteitä voi olla pieni, mutta vanhan korjaamiseen kannustava toimenpide. Voitaisiin harkita jopa negatiivistä kiinteistöveroa, näin se toimisi eräänlaisena bonuksena kulttuuriperinnön vaalimisesta. Tämän on kuitenkin oltava sidottu rakennuksen energiatehokkuuteen.
Korjausrakentaminen johtaa myös osaltaan yhdyskuntarakenteen eheytymiseen, olemassa olevan infrastruktuurin tehokkaampaan käyttöön ja joukkoliikenteen käytön tehostumiseen. Tällä sektorilla onkin saavutettavissa suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen leikkaukset. Tämän prosessin alkuunsaaminen voi siis osaltaan pohjautua korjausrakentamisen tukemiseen. Jotta vaikutus olisi riittävän suuri, tulisi asuinrakennusten energia- ja lämmitystapakorjauksiin valtion asuntorahaston varoista osoitettu vuosittainen määrä olla kuitenkin moninkertainen verrattuna esitettyyn 100 miljoonaa markkaa vuodessa.