5.11.2004
Tampereen kaupungin rakennusvalvonta on ympäristölauta-kunnan kokouksessa 5.10.2004 esittänyt rakennusluvan (YP 1033 - 9, Kannaksenkatu 12, 401 §) ja purkuluvan (AP 1352 - 1, Mäkikatu 69, 402 §) myöntämistä Pispalan valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä sijaitseville hankkeille.
Katsomme rakennusvalvonnan edellä mainittujen lupien myöntämistä puoltaessaan toimineen MRA 68 § ja MRL 60 § vastaisesti. Katsomme lupien olevan MRL 117 ja 118 § vastaisia.
Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, Pirkanmaan maakuntamuseo, Kannaksenkatu 12 naapurit, Pispalan Moreeni ry. ja Pispalan asukasyhdistys ry. jättivät rakennusvalvonnalle seitsemän lausuntoa, joissa ne ilmoittivat suhtautuvansa kriittisesti tai kielteisesti em. hankkeiden hyväksymiseen.
Rakennusvalvonta ei ole toimittanut kyseisiä lausuntoja ympäristölautakunnan jäsenille, eikä niitä ole lautakunnan kokouksessa luettu. Purkuluvan osalta kokouksessa esiteltiin rakennuksen omistajan ottamia, purkulupaa puoltavia valokuvia. Lautakunta on rakennusvalvonnan tekemän esityksen mukaisesti hyväksynyt em. lupahakemukset.
Katsomme edelleen rakennusvalvonnan toimineen MRL 1 § ja Hallintolain 6 § vastaisesti asioiden esittelyn yhteydessä.
Esitämme lupien hylkäämistä ja niiden uudelleen käsittelyä MRA 68 ja MRL 60 ja 61 § mukaisessa järjestyksessä. Tämän lisäperusteluksi esitämme seuraavaa;
Pispalan rakennusinventointi sai alkusykäyksen museoviraston antamasta lausunnosta koskien ns. Uittoyhdistyksen talosta tehtyä rakennussuojelulain mukaista suojeluhakemusta. Lausunnossa
"museovirasto toteaa huolestuneena, myös Tampereen museoiden (maakuntamuseo) kantaan tukeutuen, ettei 22 vuotta sitten vahvistettu asemakaava enää täytä niitä tavoitteita, joita Pispalan kaltaisen, kulttuurihistorialliselta arvoltaan valtakunnallisesti merkittävän ympäristön säilyttämiselle on asetettava. Asemakaava ei riittävästi turvaa alueen vanhan rakennuskannan säilymistä. Pispalasta ei myöskään ole olemassa sellaista rakennuskannan inventointia, joka mahdollistaisi yksittäisten rakennusten arvon määrittelyn osana kokonaisuutta.
Museovirasto esittää, että Tampereen kaupunki ryhtyy pikaisesti Pispalan alueen kaavojen uudelleentarkasteluun. Työhön tulisi liittää myös alkuperäisen ja vanhan rakennuskannan talokohtainen inventointi."
Museovirasto 26.10.2000
Pispalan rakennusinventointi aloitettiin kaavoitusyksikön, rakennusvalvonnan ja maakuntamuseon yhteistyönä kesällä 2001. Vuoteen 2003 mennessä inventointiin oli sisällytetty noin kolmasosa Pispalan kiinteistöistä. Inventoinnin merkitystä vähättelemättä, on huomattava, että siitä puuttuu huomattavan hyvin säilyneitä vanhoja rakennuksia ja että osaa rakennuksista ei ole inventoinnissa lainkaan arvotettu. Inventoinnin tekijä onkin korostanut, ettei inventointi ole lopullinen, vaan että sitä voidaan ja tuleekin tarvittaessa täydentää.
Kannaksenkatu 12 on osa Pispalan rakennusinventoinnissa nimettyä Vuorenmaan valtakunnan I-luokan arvoaluetta. Mäkikatu 69 kuuluu Mäkikadun varsi -nimiseen arvoalueeseen, joka niin ikään kuuluu I-luokkaan. Näistä arvoalueista mainitaan rakennusinventoinnissa seuraavaa;
"Rakennuskannaltaan erityisen hyvin säilyneitä kokonaisuuksia, joiden rakennukset ovat pääasiassa I tai II luokkaa. Alueet sisältävät useita arvonäkökulmia, mm. rakennushistoriallisia, historiallisia tai maisemallisia arvoja. Alueilla ei ole uudisrakennuksia, mutta yksittäisiä, jopa merkittävästi muutettuja vanhempia rakennuskohteita voi löytyä.
Suojelusuositus: Kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan (ks. kohteet edellä), myös tiet, pihojen rakenteet yms. tulisi huomioida. Uudisrakentamista tulee välttää, mutta jos siihen on riittävät perusteet, tulee korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa."
Pispalan rakennusinventointi 2002, s.9
Kyseisillä kiinteistöillä sijaitsee molemmilla I-luokkaan kuuluva vanha asuinrakennus. Inventoinnin I-luokan kiinteistökohteista todetaan inventoinnissa seuraavaa;
"Kohteita, jotka edustavat parhaalla mahdollisella tavalla Pispalan rakennusperinnettä ja ovat antikvaarisesti hyvin säilyneitä sekä omaavat suuren intensiteetin. Näihin kohteisiin sisältyy useita arvonäkökulmia tai erittäin vahva yksi peruste.
Suojelusuositus: Rakennusta ei saa purkaa. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulee tehdä tarkkaan harkiten ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen"
Pispalan rakennusinventointi 2002, s.8
Kyseisille arvoalueille hyväksytyt luvat ovat käsityksemme mukaan MRL 117 ja 118 § vastaisia. Pispalan rakennusinventointi, jonka kaupungin ympäristölautakunta on hyväksynyt purkulupahakemusten käsittelyn pohjaksi menettää lautakunnan 5.10.2004 tekemien päätösten myötä merkityksensä maankäytön ohjauksen välineenä.
Päätökset muodostavat pohjan uudelle tavalle käsitellä Pispalassa haettavia purku- ja uudisrakennuslupia. Kansalaisten tasavertaisen kohtelun kannalta lupia ei voida enää olla myöntämättä vetoamalla inventoinnin arvomäärittelyihin.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ei Pispalassa ole mahdollista nykyisen kaavan voimassa ollessa. Edellä mainittu Museoviraston lausunto kuvaa alueen asemakaavallista tilannetta. Viraston asiantuntijalausunnosta huolimatta Tampereen kaupunki ei ole aloittanut kaavan ajanmukaisuuden arviointia. Ympäristölautakunnan päätökset vaikeuttavat entisestään tämän työn aloittamista.
Kaavoituksen tavoitteet ovat rakennusperinnön vaalimisen osalta olennaisesti muuttuneet viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Pispalan asemakaava on vanhempi kuin rakennussuojelusäännöstön viimeinen suurempi uudistus, joka tapahtui 1985. Kaavaan on tehty kymmeniä tontti- ja kortteli-kohtaisia muutoksia, jotka ovat entisestään vaikeuttaneet kaavallisen kokonaisuuden hallintaa.
Vuonna 1978 voimaan tulleen asemakaavan yleisselostuksessa esitetty kaavan vapaaehtoinen suojelutavoite on osoittautunut toimimattomaksi. Asemakaava ei ole toteutunut seutukaavan henkisenä, eikä se noudata MRL 54 § kieltoja rakennettuun- ja luonnonympäristöön liittyvien erityisten arvojen hävittämisestä ja elinympäristön laadun heikentämisestä.
Asemakaavan mukainen uudisrakentaminen johtaa pääsääntöisesti vanhan rakennuskannan väistymiseen, eikä siten vastaa MRL 118 § tavoitteita rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaalimisesta. Uudisrakentamisen materiaalivalinnat, rakennusmassojen kuutiomaisuus ja niiden ylisuuret ikkuna-aukotukset lähes poikkeuksetta johtavat MRL 117 § vastaiseen rakentamiseen.
Kaavan oltua voimassa 28 vuotta on selvää, että se nimenomaisesti on mahdollistanut ja mahdollistaa Pispalan vanhan rakennuskannan purkamisen, liian tehokkaan uudisrakentamisen ja siten alueen kulttuurihistoriallisten arvojen hävittämisen.
Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys ry. ja Pispalan asukasyhdistys ry. ovat pitkään Tampereella toimineita, kulttuuriympäristön ja rakennuskulttuurin tilaan kantaaottavia kansalaisjärjestöjä. Katsomme yhdistyksillä olevan perustuslain 20 § mukainen vastuu ja MRL 192 § 3 mom. mukainen velvollisuus pyrkiä valittamalla vaikuttamaan edellä mainittujen päätösten kumoamiseen ja uudelleen käsittelyyn MRA 68 § ja MRL 60 ja 61 § mukaisessa järjestyksessä.
Käsityksemme mukaan Pirkanmaan ympäristökeskuksen tulisi varmistaa MRL 18 § mukaisesti em. lupahakemusten käsittelyn lainmukaisuus. Toivomme ympäristökeskuksen myös ottavan kantaa Pispalan asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin tarpeeseen.
Kunnioittaen,