26.5.2004
Alla esitettyyn pohjautuen ja Pispalan kulttuuriympäristön arvojen säilymisen takaamiseksi Museoviraston tekemää aluerajausta tulisi tarkentaa niin, että siihen sisältyvät myös Santalahti ja Tahmela. Esitämme myös Tahmelan Ryytimaiden ja Santalahden tulitikkutehtaan merkitsemistä kulttuurihistorialli-siksi erityiskohteiksi.
Harjukokonaisuutena Pispala edustaa sellaisia ajallisesti monikerroksisia vaiheita, kaupunkirakentamisen erityisilmiöitä ja sosiaalihistorian muutoksia, jotka puoltavat sen paikkaa valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Esitetty aluerajauksen supistus tekee uhanalaiseksi näiden arvojen säilymisen ja vaikeuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista Pispalassa.
Pispalan kaupunginosa sijaitsee maailman korkeimmaksi mainitulla moreeniharjulla. Pispalan harjulle luonteenomainen piirre on sen sijainti Näsi- ja Pyhäjärven välissä, mihin harju muodostaa kapean, ympäristöään huomattavasti korkeamman kannaksen. Pispalan harjun kulttuuriympäristöä ei voi käsitellä toisistaan eriytettyinä rinteen puoliskoina. Geologisena muodostumana Pispalan harju on osa yhtenäistä yli 200 km pitkää pitkittäisharjujaksoa, joka alkaa Kankaanpäästä ja jatkuu luoteis-kaakkosuuntaisena aina Salpausselälle saakka.
Vaikkakin harvinaista Suomessa, rinneasutus on hyvinkin tavanomaista muualla maailmassa. Pispalan kaltaista, kahden suuren järven välistä moreeniharjua - jolla sijaitsee vapaasti rakentunut työläispuukaupunginosa - puolestaan ei ole muualla. Pispalasta tekee ainutlaatuisen niin sen geologia, kuin myös rakentumistapa ja -historia. Harjun pohjoisrinteellä sijaitseva Santalahti ja harjun eteläpuolen Tahmela ovat elimellinen osa Pispalaa ja ne kertovat merkittävällä tavalla Pispalan kylän syntyhistoriasta
Pispalan harjun laajempi rakentaminen ja asuttaminen käynnistyi 1860-luvulla Näsijärven ranta-alueelta. Tukinuiton menetelmiä kehitettiin rakentamalla Punainen tukkitie (1863-64) ja Harmaa tukkitie (1875). Ensimmäistä sahaa (1875) seurasi Santalahdessa vilkas tehdasrakentaminen ja sen vanavedessä tehdastyöläisten omatoiminen asuinrakentaminen niin sanotun Rantakylän alueelle.
Rantakylän asukasmäärän kasvaessa alkoi asuinrakentaminen 1870-luvulla leviämään Pispalan valtatien varteen. Myös Kyttälän kaupunginosan purkaminen (1892) ja Porin radan rakentaminen (1890-95) toi alueelle lisää asukkaita. Muutamia yksittäisiä mökkejä nousi myös harjulle, mutta lähinnä vain sen maantien puoleiseen pohjoisrinteeseen. Tahmelan tasaisille maille syntyi myöskin asutusta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Harjun etelärinne ja lakialue saivat rakennuskantaa vähitellen 1900-luvun alun ja 1910-luvun välisenä aikana, mutta jyrkimmät ja vaikeimmin rakennettavat rinteet Ala- ja Ylä-Pispalassa rakennettiin varsinaisesti vasta 1920-30-luvuilla.
Santalahden merkitys osana Pispalaa korostuu varsinkin Näsijärveltä ja Lentävänniemestä avautuvana kaukomaisemana. Alueelle poikkeusluvalla 1999-2000 rakennettu kerrostalokortteli rikkoo harjumaiseman yhtenäisyyden ja Pispalalle perinteisen rakentamisen mittakaavan. Vahvistamattomassa Santalahden osayleiskaavassa esitetty rakentaminen tuhoaisi Pispalan harjun maisemallisen kokonaisuuden lisäksi myös kaupungin suuntaan avautuvan Pyynikin harjun maisemat.
Suunnitelmat Paasikiventien laajentamiseksi kuusikaistaiseksi ja Santalahden asuinrakentaminen 1800 hengen kerrostalolähiöksi saattavat vaikuttaa esitettyyn aluerajaukseen. Santalahden leikkaus pois valtakunnallisesta aluemäärittelystä heikentää entisestään mahdollisuuksia vaikuttaa vanhan rakennuskannan säilymiseen sekä uudisrakentamisen soveltuvuuteen harjumaisemaan. Esitetty aluerajaus vaarantaa Pispalan kulttuuriympäristöä koskevat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumismahdollisuudet.
Tampereen kaupunki perustettiin 1779, minkä seurauksena vuosisadan lopulla kaupungin länsiraja linjattiin Pispalanharjun itäpäähän. Pispalaan ovat siitä saakka kuuluneet alueet, jotka nykyisin tunnetaan Tahmelan, Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Santalahden kaupunginosina. Tahmelalla on myös esihistoriallisessa mielessä suuri merkitys Pispalalle: Tahmelan Ansiokallio on ollut alueen ensimmäisiä Yoldianmerestä nousseita saaria, minkä voi hyvin aistia alueen vielä rakentamattomilla lakikallioilla. Ansiokallion laki on Pispalan rakennusinventoinnissa määritelty erilliseksi arvoalueeksi.
Maisemallisesti Ylä-Pispalan ja Tahmelan välillä aukeavat maisemat ja kaupunkirakenne ovat toisistaan erottamattomia ja molempien maankäyttöä tulisi ohjata valtakunnallisen aluemäärittelyn rajauksella. Tahmelan myöhempi asutushistoria ja etymologinen vertaus keskikaupungin Armonkallioon on myöskin huomion arvoista.
Esitetyn aluerajauksen ulkopuolelle jäisi noin puolet Pispalan alueella sijaitsevista Pyhäjärven ranta-alueista. Tämä oletettavasti heijastuisi maisemallisesti hyvin herkän alueen maankäyttöön. Ranta-alueiden yksityisomistus ja julkisten alueiden muuttuminen yksityisluonteisiksi rajoittaa jo nykyisellään alueen yleistä käyttöä. Noin kolmannes Pyhäjärven ranta-alueesta Pispalassa sisältyy rakennusinventoinnissa Tahmelan alueelle määriteltyyn arvoalueeseen.
Tahmelan alueella tapahtuneen, hallitsemattoman rakentamisen hillitsemiseksi alueen maankäytön ohjauksen tulisi tapahtua kulttuuriympäristöjä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti.
Yhdymme kaupungin kaavoitusyksikön lausuntoon, jossa esitetään alueen länsirajan tarkennusta niin, että Uittotunnelit sisältyisivät alueeseen.
Yksittäisten kohteiden luetteloon tulisi lisätä niin kutsuttu Tahmelan Ryytimaat, joka sisältyy esitettyyn aluerajaukseen. Ryytimaat on vuosituhansien ajan avoimena säilynyt, neljän hehtaarin kokoinen kasvimaa-alue. Pyhäjärven rannassa sijaitseva perinnebiotooppialue on edelleen aktiivisessa palstaviljelykäytössä. Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan Pispalan asutus- ja maankäyttöhistorian näkökulmasta kasvimaa-alue voidaan nähdä viimeisenä, suhteellisen laajana, Pispalan vanhemmasta agraarikäytöstä kertovana alueena. Nykyisessä viljelykäytössä, avoimena maisematilana se tuo yhä ajallista syvyyttä kulttuuriympäristöön. Museo katsoo, että asia tulisi huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Ryytimaan maisematilan avoimuus on uhattuna, koska se on merkitty vahvistetussa osayleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuinalueeksi.
Santalahden aluerajausta tulisi vielä laajentaa siten, että siihen sisältyisi VIII kaupunginosan tontilla 808-2 sijaitseva OTK:n tulitikkutehdas. Vuonna 1926 rakennettu Tulitikkutehdas on maan vanhin alkuperäisenä säilynyt Osuustukkukauppa OTK:n rakennuttama tuotantolaitos. Tulitikkutehtaan kiinteistöä uhkaa sama muutospaine kuin koko Santalahden aluetta. Tehdas ja siihen liittyvät varastorakennukset tulisi merkitä erilliskohteina osaksi Pispalan valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.
Kunnioittaen,