Rakennussuojelulain nojalla suojeltujen kohteiden määrä Suomessa lasketaan sadoissa, Unkarissa tuhansissa, Hollannissa kymmenissä tuhansissa ja Englannissa sadoissa tuhansissa. Euroopan Unionin jäsenenä olemme peränpitäjä kansallisperintömme vaalimiskyvyn ja -tahdon suhteen.
Käsiteltäessä Suomen historiassa niinkin merkityksellistä asiaa kuin uittoperinne ja siihen liittyvä puuteollisuus, on hämmentävää, ettei kansakunnan hyvinvoinnin periustavaan lähtökohtaan liittyvää artefaktia koeta rakennussuojelulain nojalla säilyttämisen arvoiseksi.
Koska rakennussuojelulailla uittoyhdistyksen talon tapauksessa on kuitenkin ollut huomattava välillinen propagandistinen- ja hätäapuarvo, yhdymme museoviraston kantaan, jossa se esittää Tampereen kaupunkia ryhtymään pikaisesti Pispalan alueen kaavojen uudelleentarkasteluun ja selvittämään Uittoyhdistyksen talon ja sen sivurakennuksen kaavalliset säilyttämismahdollisuudet.
YIT:n lausunnossa todetaan rakennusyhtiön tehneen tonttikaupan siinä uskossa, ettei Uittoyhdistyksen talon purulle ole mitään estettä. Suomalaisen oikeuskäytännön mukaan hallintaoikeuden puute on este rakennuksen purkamiselle. Pispalan status valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä ja uittoyhdistyksen talo alueen vanhimpiin kuuluvana rakennuksena on myös este purkamiselle.
YIT:n lausunnossa mainitaan kauppakirja, jonka ehdoissa on todettu alueella olevan rakennuksen olevan huonokuntoinen. Lausunnossa suojelu käsitetään uittoyhdistyksen talon palauttamiseksi alkuperäiseen vuosisadan vaihteen asuunsa. Koska rakennus on viime vuosisadan alkupuolella tehtyjen laajennusten jälkeisessä, alkuperäisessä asussaan, ja sen arvon voidaan katsoa muodostuvan rakentamisen kerroksellisuudesta, ei rekonstruoivaa korjausta voida pitää suotavana lähestymistapana. Uittoyhdistyksen talosta ja sen sivurakennuksesta ei ole tehty kuntoarvioita, joten kauppakirjan ehto lienee ainoa tieto, johon pohjautuu käsitys rakennuksen suojelutoimenpiteiden mittavuudesta ja sen romahtamisvaarasta. Käydessään uittoyhdistyksen talon pihapiirissä voi havaita ettei sillä uittoyhdistyksen talon, sen sivurakennuksen ja pihassa olevan jalassaunarakennelman lisäksi sijaitse muita rakennuksia. Onko YIT:n rakennusalan ammattilainen siis ymmärtänyt oikein rakennusyhtiön omistaman tontin koon, puhuessaan sille rakennetuista muista rakennuksista?
Uittoyhdistyksen talo on ryhdikäs vanha hirsirakennus. Sen korjaaminen on ehdottomasti mahdollista ja myös taloudellisesti järkevää. Nyt kun maakuntamuseon suorittama inventointi uittoyhdistyksen talon kohdalta on tehty, voi kaupunki ryhtyä asiaankuuluviin kaavallisen suojelun toimenpiteisiin. Haluamme kuitenkin korostaa, etteivät yksittäiset asemakaavan muutokset suojeltavien rakennusten osalta voi olla kestävä ratkaisu Pispalan valtakunnallisten arvojen säilymiselle.
Tampereen kaupungin ja maakuntamuseon aloittaman Pispalan rakennusinventoinnin otamme vastaan huojentunein mielin, mutta esitämme samalla vastalauseen valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön laajuuden supistamisesta. Varsinkin Pispalan pohjoisrinteen laaja poistaminen aluemäärityksestä on merkillistä samaan aikaan kun alueelle laaditaan osayleiskaavaa ja asemakaavaa uudelle kerrostalolähiölle.
Kaupunki toteaa lausunnossaan, ettei Pispalan asemakaavaa ole ryhdytty tarkistamaan mm. henkilöresurssien puutteen vuoksi. Toivomme että uittoyhdistyksen talon suojeluhankkeen alkuunsaama keskustelu tamperelaisen kulttuuriperinnön tilasta johtaa kaupungin resurssien kohdentamiseen siten, että kansallisomaisuutemme tuhoutuminen voidaan estää.
Pidämme uittoyhdistyksen taloa valtakunnallisesti merkittävänä kohteena erityisesti sen kansallisesti tärkeään uittoperinteeseen liittyvän historian vuoksi. Toivomme suojeluhakemuksen herättävän myös maanlaajuista keskustelua rakennussuojelulain käyttökelpoisuudesta nykymuodossaan yhteistä rakennusperintöämme suojelevana juridisena instrumenttina.
Pispalassa 20.5.2001