Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa koskien Pispalan kasvimaa-alueiden kulttuurihistoriallista merkitystä. Maakuntamuseo inventoi Pispalan rakennettua ympäristöä vuosina 2001 ja 2002 ja työstä valmistui loppuraportti vuoden 2002 lopussa. Inventoinnissa keskityttiin pääasiassa vanhempaan rakennuskantaan, mutta sen lisäksi luotiin myös yleiskatsaus alueen maiseman historiallisiin vaiheisiin. Pispalan asutus vakiintui keskiajan lopussa. Kylän talojen, Pispan ja Provastin pihapiirit olivat peltojen ja niittyjen ympäröiminä harjun etelärinteessä. Viljelykset ja niityt ulottuivat Pyhäjärven rantaan saakka. Agraarimaisema muuttui voimakkaasti 1800-luvun lopulta lähtien työväen asuttaessa Pispalanharjun rinteet. Maatalousmaisema muuttui erityisesti harjun yläosissa tiiviisti rakennetuksi asuinalueeksi.

Pispalan asutus- ja maankäyttöhistorian näkökulmasta kasvimaa-alue voidaan nähdä viimeisenä, suhteellisen laajana, Pispalan vanhemmasta agraarikäytöstä kertovana alueena. Nykyisessä viljelykäytössä, avoimena maisematilana se tuo yhä ajallista syvyyttä kulttuuriympäristöön. Museo katsoo, että asia tulisi huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa.