MUISTUTUS  12.2.1998

Lemmikki Louhimies, Kurpitsa-liike, Näsijärvenkatu 13 A, 33210 Tampere

Jouni Kopsa, pj., Pispalan asukasyhdistys r.y., Vallikatu 10, 33250 Tampere

Sakari Patjas, pj., Pispalan Moreeni r.y., Lauri Viidan katu 5, 33250 Tampere

Matti Kääntönen, pj., Tampereen kasvitieteellinen yhdistys r.y., Haiharank. 22 B, 33710 Tampere

Anneli Lehto, pj., Pirkanmaan siirtolapuutarhojen aluejärjestö, Pellervonk. 13 C, 33540 Tampere

Alexander Bruk, tj., Ahjolan kannatusyhdistys r.y., Erämiehenkatu 10, 33250 Tampere

Ismo Saxman, pj., Pispan koulun vanhempainyhdistys r.y., Pulkkasaarenk. 3, 33250 Tampere

Irene Rinne, pj., Mannerheimin lastensuojeluliiton Harjun yhdistys r.y., Tahmelank. 11 A, 33250 Tampere

Kristiina Leinonen, pj., Käsityöläisten Maailma r.y., Kuninkaank. 3, 33210 Tampere

Veikko Niskavaara, varapj., Pispalan saunayhdistys r.y., Päivölänkatu 15, 33250 Tampere

Outi Kanerva, pj., Konstikas r.y., Pispalanharju 29 A, 33250 Tampere

Päivi Blinnikka, varapj., Pispalan kierrätysyhdistys r.y., Santalahdentie 9 C, 33230 Tampere

Vuokko Tolonen, pj., Pispalan kirjastoyhdistys r.y., Mäkikatu 49, 33250 Tampere

Antti Parkkonen, pj., Pyynikin asukasyhdistys r.y., Palomäentie , 33230 Tampere

Yleiskaavaehdotuksen luvussa 02 Lähtökohdat on keskeisiksi yleiskaavoituksen lähtökohdiksi eli kaavoituksen johtaviksi periaatteiksi omaksuttu mm. seuraavat lähtökohdat:

" Yleiskaavan laadinnassa otetaan huomioon valtuuston 1994 hyväksymän ympäristö-poliittisen ohjelman päätavoite, jonka mukaan ekologia otetaan huomioon kaupunkisuunnittelussa. (..)

Päämääränä on kaupunkirakenteen täydentäminen ja tiivistäminen säilyttäen kantakaupungin puistomainen ja viihtyisä ympäristö. (kv 10.11.1994). (..)

Kaupungin kehittämisessä toteutetaan kestävän kehityksen periaatetta kestävästä ympäristön käytöstä, jossa otetaan huomioon ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat. Kestävä ympäristön käyttö edellyttää luonnonvarojen säästämistä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja jätteiden määrän rajoittamista, liikkumistarpeen ja energiankäytön vähentämistä sekä maankäytön tehostamista ja riittävien yhtenäisten viheralueiden varaamista. (..)

Harjulaaksot, moreeniselänteet ja murroslaaksot sekä vesistöt ja ranta-alueet ovat tyypillisiä Tampereen maisemarakenteelle. Nämä luontotekijät vaikuttavat merkittävästi koko kaupungin luonnekuvaan. Tämän vuoksi seudun maisemalliset ominaispiirteet ja osa-aluekohtaiset erityispiirteet otetaan huomioon täydennys-alueiden ja viheralueiden suunnittelussa. "

Edelleen yleiskaavaehdotuksen kohdassa Yleistavoitteet ja suunnitteet (03) todetaan seuraavaa:

" Uusia erillispientaloalueita ei kaupungin alueelle enää kaavoiteta. Päämääränä on pientalo-valtainen, mutta kaupunkimainen ja viheralueiden jäsentämä yhdyskuntarakenne. (..)

Viherverkolla jäsennetään kaupunkialue osakokonaisuuksiksi. Viheralueet muodostetaan ja rajataan luonnonominaisuuksien ja viereisten alueiden tarpeiden perusteella. Viheralueista muodostetaan koko kaupungin läpi jatkuva yhtenäinen kokonaisuus. "

Yleiskaavaehdotuksen johtavia periaatteita ovat ekologia ja ympäristön monimuotoisuuden, maisemallisten sekä kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen. Kaavaehdotuksen keskeiset tavoitteet ja vaikutukset puolestaan liittyvät kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja kunnallis-tekniikan sekä palvelujen tehokkaammasta käytöstä syntyviin kunta- ja yhteiskuntataloudelli-siin säästöihin. Yleiskaavaehdotuksessa omaksutut periaatteet ja kaavoitukselle asetetut tavoitteet asettuvat ristiriitaan, kun tarkastellaan ehdotuksen sisältämiä konkreettisia kaavoitusratkaisuja.

Jotta omaksutut periaatteet todella ohjaisivat kaavoitusta, tulisi mm. jokaisen periaatteen toteutumista tarkastella sekä vaikutusten (liikenne, luonnonympäristö, maisema, talous jne.) että konkreettisten yksittäisten yleiskaavoituksen kohteena olevien alueiden näkökulmista. Tämä on vaativa suunnittelutehtävä, joka ei voi toteutua hyvin ilman tiivistä eri osapuolien, intressiryhmien ja asukkaiden välistä yhteistyötä.

Yleiskaavaehdotuksessa omaksutut periaatteet eivät voi toteutua keskimääräisesti siten, että jossakin niitä noudatetaan ja jossakin taas ei. Periaatteiden toteuttaminen käytän-nössä edellyttää sitä, että niitä sovelletaan johdonmukaisesti ei ainoastaan suuralueiden tasolla vaan myös tehtäessä yksittäisiä alueita koskevia suunnitelmia.

Tehokkuus- ja taloudellisuusnäkökohtien ja ympäristönäkökohtien välinen ristiriita on yleiskaavaehdotuksessa tunnustettu esimerkiksi ympäristönhoitoa ja -suojelua koskevissa kohdissa. Kuitenkin ristiriita sivuutetaan vetoamalla tehokkuusnäkökohtiin etsimättä siihen aitoja ratkaisuja. (esim. kohta 4.6. tavoite 6)

Ehdotus syrjäyttää täysin edellä esitetyt yleiskaavaehdotuksen sisältämät johtavat periaatteet ja ottaa yksipuolisesti huomioon kaavoitukselle asetetut tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteet. Alueen erityisluonteen edellyttämiä selvityksiä ei ole tehty eikä ehdotukseen sisälly riviäkään alueen maisemallisten, kulttuurihistoriallisten eikä biologisten erityispiirteiden aiheuttamista rajoituksista kaavoitukselle.

Pispalan harjun ainutlaatuinen kulttuurimaisema on kokonaisuudessaan kaavaehdotuksessa merkitty "kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäväksi alueeksi, jonka erityispiirteet tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja muissa toimenpiteissä". Tämä merkintä jää täysin irralliseksi koru-lauseeksi. Yleinen merkitys todetaan, mutta yksityiskohtainen maankäytön suunnittelu ei sitä noudata eikä tämä ole synnyttänyt kaavoittajalle minkäänlaista tarvetta perustella kaupunki-kuvan ja kulttuurihistorian kannalta keskeisen kasvimaa-alueen kaavoittamista rakentamiselle. Avara rakentamaton ranta-alanko kuuluu erottamattomana osana Pispalan kulttuurimaisemaan katseltiin sitä sitten harjun rinteeltä tai Pyhäjärveltä.

Yleiskaavaehdotukseen liitetyssä erillisessä ympäristövaikutusten tarkastelussa ei mainita missään kohtaa Ala-Pispalan palstaviljelyaluetta eikä käsitellä alueelle suunnitellun asuin-rakentamisen ympäristövaikutuksia. Kuitenkin jo hyvissä ajoin viime vuonna ovat alueen asukkaat ja yhdistykset (15.5.1997) sekä Tampereen kasvitieteellinen yhdistys (23.7.1997) esittäneet Tampereen kaupungin ympäristövirastolle ja sen kaavoitusosastolle aloitteet, että kaavoituksen lähtökohdaksi otettaisiin kasvimaiden säilyttäminen. Alueen asukkaat, yhdis-tykset ja palstaviljelijät ovat lisäksi jättäneet asiasta jatkoaloitteen (14.10.1997). Näissä aloitteissa on ilmaistu alueen nykyinen merkitys ja perusteltu nykyisen maankäytön turvaamista mm. rakentamisen kielteisillä ympäristövaikutuksilla. Aloitteilla on haluttu osallistua alueen maankäytön suunnitteluun. Ne on kuitenkin jätetty täysin huomiotta.

Yleiskaavaehdotuksessa esitetty asuinrakennuskäyttö muuttaa mielestämme alueen käyttötarkoitusta huomattavasti. Alueen rakentamisesta seuraa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Näistä syistä yleiskaavaehdotuksen vaikutusten tarkastelussa olisi välttämättä oltava kuvaus alueen nykytilasta ja merkityksestä. Lisäksi siinä tulisi olla selvitys ympäristövaikutuksista sekä alueen nykyisen käytön kannalta että alueen täydennysraken-tamisen toteutumisen kannalta.

Yleiskaavaehdotuksen ympäristövaikutusten tarkastelu on tehty kaavan valmistelun jälkeen, se on puutteellinen ja asettaa kaikki täydennysrakentamiskohteet ympäristö-vaikutuksiltaan harhaanjohtavasti lähes samanveroisiksi. Kaavoittajalla olisi toki ollut käytettävissään ympäristön nykytilaa koskevia tietoja. Ympäristövaikutusten arviointi olisi voitu haluttaessa tehdä laaja-alaisesti ja koko suunnittelutyön läpäisevästi. Nyt esitetty ympäristövaikutusten tarkastelu ei sisällä riittävästi tietoa päätöksen teon tai vaikutusten vertailun pohjaksi.

Ympäristövaikutusten tarkastelusta puuttuu Ala-Pispalan palstaviljelyaluetta koskeva selvitys suunnitellun rakentamisen vaikutuksista alueen luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan, kulttuuriperintöön sekä ihmisten viihtyvyyteen; lisäksi siitä puuttuu arvio rakentamisen haittavaikutuksista ja suunnitelma niiden ehkäisystä ja seurannasta (RakL 3. pykälä). Täydennysrakentamisella olisi myös alueen ulkopuolelle aiheutuvia kaupunkikuvallisia, sosiaalisia ja liikenteestä johtuvia ympäristövaikutuksia. Ala-Pispalan palstaviljelyalue on yleiskaavaehdotuksessa kaavoitettu ja alueen käyttö on suunniteltu luonnonvarojen ja ympäristön kestävää kehitystä tukevan tavan vastaisesti (RakL 1. pykälä).

Yksityiskohtaisina perusteluina muistutuksellemme esitämme lisäksi seuraavaa.

Pispalan suunnittelualueen (Hyhky, Tahmela, Ala- ja Ylä-Pispala sekä Santalahti) asukasluku on viime vuosina kasvanut kiihtyvällä vauhdilla ollen 6 212 asukasta vuonna 1996. Asukastiheys oli tuolloin Pispalan suunnittelualueella 3 091 henkilöä neliökilometriä kohti. Esimerkiksi keskisellä suuralueella asukastiheys oli "vain" 2 725 hlö/km2 ja lounaisella suuralueella (johon Pispala kuuluu) 1 381 hlö/km2. Muita esimerkkejä: Nekala: 2 231, Härmälä: 1 542; Rahola: 1 103. (Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 1994-95; Tampereen väestö 1997). Pispalassa asutaan muihin vastaaviin alueisiin verrattuna hyvin tiiviisti. Osan Pispalan väestönkasvusta selittää suunnittelualueeseen kuuluvan Hyhkyn Haapalinnan kylän kasvu, mutta Pispalan ydinalueillakin, Ylä- ja Ala-Pispalassa, väkiluku on viime vuosina kääntynyt nousuun. Asukastiheyden kohottamista tavoittelevaan kaupunki-rakenteen tiivistämiseen ei Pispalassa siis ole perusteita.

Tampereen kantakaupungin viheralueselvityksessä 1994 asetetaan virkistysalueiden määrän tavoitteeksi vähintään 120 m2/asukas. Pispalan suunnittelualueella tämä normi alittuu ja on vain noin puolet viheralueselvityksen sisältämästä keskimääräisestä virkistysalueiden määrästä/asukas. Lisäksi puolet Pispalan virkistysalueista on vaikeasti saavutettavissa liikenneväylien takana Näsijärven rannassa tai jyrkässä rinnemaastossa. Ala-Pispalan palstaviljelyalueet säilytettyinä liittyisivät luontevasti Tahmelan lähteen - uimarannan -Lorisevanpuistoon ja toisivat viheralueiden määrän Pispalassa edes tavoitellulle minimitasolle. Samalla turvattaisiin riittävän yhtenäisen viheralueen säilyminen asukkaiden virkistystarpeita varten.

Ympäristöministeriö ja Museovirasto ovat rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevassa kartoituksessaan todenneet, että Pispalan kaupunginosa on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (Rakennettu kulttuuriympäristö, Hki 1993). Mm. lakiin ympäristöhallinnosta sisältyy velvoite vaalia valtakunnallisesti arvokkaita ja merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Tätä ei ole yleiskaavaehdotuksessa Pispalan osalta otettu huomioon.

Ympäristöministeriössä on käynnissä ohjelma Kansallisten kaupunkipuistojen perusta-miseksi suurimpiin kaupunkeihimme. Tampereella puistoksi on suunniteltu alustavasti Tammerkosken ja Pyynikin alueita. Tahmelan - Pispalan ranta-alueet nyt uhanalaisine viljelypalstoineen ja Harmaan tukkitien puistoineen voitaisiin luontevasti liittää tähän kokonaisuuteen. Ne toisivat kaupunkipuistolle maisemallista vaihtelua, toiminnallista monipuolisuutta ja kulttuurihistoriallista lisäarvoa. Kansallisten kaupunkipuistojen kriteerien mukaan puistoon voi kuulua myös arvokasta rakennusperintöä, joten koko Pispalan rakennet-tukin ympäristö voitaisiin perustellusti liittää puistoon. Toisaalta puistolta edellytetään viherrakenteen jatkuvuutta, joten Pyynikin ja Pispalan rantojen viheralueiden väliin jäävä Varalan urheiluopiston alue olisi tärkeää saada mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon. Myös Pyhäjärven lähisaaret: Viikinsaari, Lehtisaari ja Saunasaari liittyisivät luontevasti tähän mukaan.

Kaikkien tamperelaisten yleisessä vuokrakäytössä olevan, muistutuksen kohteena olevan kasvimaa-alueen osa on harvinaista ns. mustaa multaa, joka soveltuu erinomaisen hyvin juuri viljelyyn. Maaperän pehmeydestä johtuen sen soveltuminen rakentamiseen on kyseen-alainen. Ko. alueen reunoilla sijaitsevassa vanhassa rakennuskannassa on havaittavissa vajoamisia.

Kasvimaille on kysyntää - alue on nykyisellään ekologisesti tehokkaassa käytössä. 4H -yhdis-tyksen hallinnoimista kaupungin palstaviljelyalueista Tahmelan/Ala-Pispalan alueen palstojen käyttöaste on korkein, lähes 100%. Nyt uhanalaisella alueella on 117 palstaa (n. 115 aaria), joka on noin 60% koko Tahmelan/Ala-Pispalan kasvimaa-alueista. Laajalle viljelypalsta-alueelle on Pispalassa erityiset perustelut: maastollisista olosuhteista johtuen rinnetalojen piha-alueet ovat pieniä ja vaikeasti viljeltäviä. Nykyään Pispalan palstoja käyttää myös suuri joukko keskustassa asuvia. On huomattavaa, että noin 40% vuokraajista asuu Pispalan ulkopuolella. Tahmelan/Ala-Pispalan kasvimaa-alue on ainoa keskustan tuntumassa sijaitseva palsta-alue, johon on esim. kohtuullinen polkupyörämatka. Palsta-alueen rakentaminen tuhoaisi suurim-malta osaltaan Tampereen kantakaupungin vuokrapalstaviljelymahdollisuudet ja -kulttuurin.

Mielestämme viljelypalstat ovat jo nykyisellään yleiskaavaehdotuksessa tavoiteltua "tiivistä kaupunkirakennetta". Ne ovat tehokkaassa ja monipuolisessa virkistys- ja hyötykäytössä myös muille kuin alueen viljelijöille ja pispalalaisille. Alue on nykyisellään kiistatta aktiivisem-massa käytössä kuin mikään muu yleiskaavan täydennysrakentamisalue.

Kaupungin toimintojen monipuolisuus on kehittyvän kaupungin edellytys. Kasvimaiden hävittämisen myötä katoaisi yksi kaupunkimme toiminnoista tällä alueella. Kaupunkitoimin-tojen köyhtyminen käsittämään pelkästään asumista, liiketoimintaa ja kulkuväyliä passivoittaa ja yksipuolistaa yleistä kaupunkikuvaa. Eurooppalaisessa kaupunkisuunnittelussa itsestään-selviä keskeisiä teemoja ovat ekologisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys. Palstaviljely ja nyt kaavoitustoimien kohteena oleva alue muodostaa käsityksemme mukaan ilmiömäisen mahdollisuuden Tampereen kaupungille - suomalaisena ympäristönsuojelun kärkikaupunkina - tuoda esiin omassa toiminnassaan (myös kaavoituksessa!) juuri nämä teemat eurooppalaisesti-kin esimerkillisellä tavalla.

Kasvimailla ja palstaviljelyllä on ennen kaikkea sosiaalinen ja ekologinen mutta myös taloudellinen merkitys sekä palstaviljelijöille että alueen muille asukkaille. Kasvimailla kohtaavat eri-ikäiset ja eri sosiaaliryhmistä tulevat ihmiset. Alue edustaa - viranomais-toiminnalla usein niin vaikeasti saavutettavaa - yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Palstoilla on myös kasvatuksellinen merkityksensä. Kaupunkilaislapsilla ei arkielämässään yleensä ole kosketusta siihen, miten maasta saadaan - pitkäjänteisen työn tuloksena - juurekset ja vihannekset. Kun kasvimaata hoidetaan yhdessä lasten kanssa, voivat hekin oman koke-muksensa kautta oppia viljelemään ja ymmärtämään kasvisten arvon ja pitkän tien ruokapöytään.

Kasvimaa-alueen säilyttäminen kaavoituksessa nykyisessä muodossa on tärkeää. Kehittämisen varaakin kuitenkin on. Kannatamme Pispalan Moreenin esitystä Harmaan tukkitien puiston jatkamisesta sorapintaisena kapeana kävelykäytävänä kasvimaa-alueen halki rantaan. Palstoihin ja maastoon sovitettuna käytävä ei vie tilaa palstoilta eikä myöskään alueen keskellä olevaan, linnustolle tärkeään pensaikkoon tarvitse merkittävästi puuttua. Käytävä palvelisi myös viljelijöitä palstojen huoltoväylänä. Alueen viljelijöiden yhteistoiminta viihtyisyyden ja siisteyden lisäämiseksi on käynnistynyt. Myös neuvontaa esim. luonnonmukaisiin viljely-menetelmiin on saatavissa aluetta hoitavan 4H - järjestön kautta. Lisäksi on ollut esillä järjestää 4H - järjestön ja Pispan ala-asteen yhteistyönä ns. kasvikoulu osaksi koululaisten ympäristö-opintoja.

Kapea ja jyrkkä Pispalan harjualue on liikenteellisesti hankala. Suurin osa alueen kaduista on pihakatuja, mutta harjua halkovat liikenneväylät palvelevat myös kaupungin länsiosiin johtavan liikenteen reitteinä. Alueen joukkoliikennereitit kulkevat pääosin Pispalan valtatiellä; yksi kaupungin liikennelaitoksen reitti tulee myös kasvimaa-alueen tuntumaan, Tahmelan lähteen luo. Tahmelan, Ala-Pispalan sekä Ylä-Pispalan pientaloalueella on 40 km/h:n nopeusrajoitus. Rajoituksella on haluttu turvata tiheästi asutun asuinympäristön säilyminen viihtyisänä ja turvallisena niin aikuisille, lapsille kuin vanhuksillekin.

Täydennysrakentamisella olisi odotettavissa paitsi alueen sisäisiä, myös alueen ulkopuolelle aiheutuvia, liikenteen kasvusta johtuvia ympäristövaikutuksia. Mikäli palstaviljelykäytössä olevalle alueelle rakennettaisiin suunniteltu määrä asuntoja, seuraisi siitä väistämättä liikenne-ongelmia. Eniten ongelmia koituisi kapeille Kannaksenkadulle ja Tahmelan viertotielle. Ne ruuhkautuisivat, ja turvallisuus niiden välittömässä läheisyydessä laskisi. Unohtaa ei myöskään sovi, että jo nyt Tahmelankadulla, Tahmelan viertotiellä ja Kannaksenkadulla on paljon läpi-kulkuliikennettä.

Kaupungin liikennelaitos suunnittelee linja-autoreitin (nro 27) jatkamista ja päätepysäkin siirtä-mistä Viikinsaarenkadulle. Tästä olisi seurauksena kapean Tahmelan viertotien käytön ahtautu-minen. Tahmelan viertotien ja Kannaksenkadun lähiasukkaiden mielestä reitti palvelee nykyi-sellään hyvin asiointia keskustaan. Myös Pispalan ulkopuolella asuvien palstaviljelijöiden tarpeisiin se on sopiva.

Yhteenvetona voidaan todeta, että uudisrakentamisesta aiheutuva liikenne tulee pysyvästi vähentämään Pispalan asuinympäristön viihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä laskemaan ranta-alueen palstojen merkitystä. Kasvimaa-alue on niin suosittu osittain sen vuoksi, että se on liikenteeltä suojassa ja sieltä voi ajatella saavansa puhtaita luonnon tuotteita.

Yleiskaavaehdotuksessa koko Pispalan-Tahmelan etelärinne on merkitty arvokkaaksi kasvi-alueeksi. Lisäksi kohdassa Ympäristönhoito ja -suojelu todetaan:

" Täydennysalueilla saattaa kuitenkin olla arvokkaita luontokohteita, jotka on tarkoitus säilyttää osana kantakaupungin viherverkkoa. "

Nämäkin kohdat kaavassa jäävät merkityksettömiksi "reunamerkinnöiksi". Niitä ei ole huomi-oitu mitenkään sijoitettaessa täydennysalue Ala-Pispalan rantaan. Alueen kasvitieteellinen arvo on tutkittu ensimmäisen kerran vuonna 1968 ja arvioitu uudelleen vuonna 1991. Koko Pispalan alueella on todettu olevan ainutlaatuista vanhaa kulttuurikasvistoa, joka on katoamassa. Kasvimaa-alueen merkitys on korostunut, sillä palsta-alue on muualta katoavien lajien siemenpankki ja kasvupaikka. Rohtopernaruoho, litutilli, rautanokkonen ja pikkutakiainen ovat kasveja, joita voi palsta-alueen lisäksi tavata vain eräiden rannikkokaupunkien vanhoista osista. Palsta-alueelta voi löytää myös koko maassa harvinaistunutta nokkosvierasta. Monista muista harvinaisista kasveista mainittakoon peltotädyke, persiantädyke, tylppälehtihierakka, hullukaali, hentosavikka, viisisädetyräkki ja mustakoiso. Harvinainen alueen erikoisuus on hanhentatar.

Alueen rehevä ja lähteikköinen maaperä antaa kasvualustan kaupunkioloissa poikkeuk-sellisille kasveille, kuten lehtopalsamille, sekä villiytyneille koristekasveille, kuten elämän-langalle. Rehevyydestä ja alueella aikaisemmin sijanneista kauppapuutarhoista johtuen alueen siemenpankki on harvinaisen monipuolinen. Palstaviljely osaltaan tukee vanhakantaisten lajien säilymistä. Tällaisia koriste- ja hyötykasveja ovat maa-artisokka, mustajuuri, rakuuna, härkä-papu, hyvänheikinsavikka ja liperi. Tampereen kasvitieteellinen yhdistys on todennut (mm. 23.7.1997 kaupungille jättämässään aloitteessa), että Ala-Pispalan luonto on kasvistoltaan poikkeuksellinen ja lisää alueen omaleimaisuutta.

Tampereella, 12. helmikuuta 1998

 (allekirjoitukset)