1) Ansionkallio. Tämän paikallisnimen prof. Voionmaa Tampereen Historiassaan otaksuu syntyneen siitä, että paikalla on muinaisina aikoina pidetty metsästykseen kuuluvia ansoja. Tätä selitystä on kuitenkin oikaistava, sillä nimi on päinvastoin hyvin myöhäsyntyinen. Kunnallisneuvon Otto Thuneberg vainaja antoi nimen oman kertomansa mukaan kalliolle, ryhtyessään myymään sieltä tontteja, Tampereen Armonkallion nimen eräänlaisena“ vastapainona”.
2) Härkikallio. Jääkauden hioma kallio Tahmelantien vieressä. Vanha Tampereen rajakivi, jossa raja tekeemutkan.
3) Suuruspää. Pyhäjärveen pistävä niemi, jossa vesilahtelaiset ym. sen puolen asukkaat poikkesivat matkallaan Messukylän kirkkoon suurukselle; siitä nimi. Niemellä sijaitsi myöhemmin Durchmanin huvila( nykyinen Siunaukselan lastenkoti) ja siinä oli myös laivalaituri. Suuruspään nimi oli käytännössä vielä vuosisadan vaihteen aikoihin, minkä jälkeen se on hävinnyt.
4) Tahmelanniemi.
5) Leppäniemi. Kasvaa harvinaisen komeata tervaleppää, josta nimi.
6) Tahmelan torppa, josta Tahmela on saanut nimensä. Sen viimeiset asukkaat olivat Heikki ja Loviisa Tahmila. Heidän poikansa putosi Tammerkoskeen Finlaysonin padon rakennustöissä 1889. Sen jälkeen Tahmelan torppa hävisi ja Tahmela jäi asumattomaksi v. 1890.
7) Selinin torppa. Selin aloitti Tahmelan asutuksen uudelleen v. 1894. Myöhemmin hän siirtyi Metsäkylään, raivaten siellä itselleen pellon; S. elää vielä 84- vuotiaana.
8) Paikka, jossa kasvaa viimeinen yksilö Tahmelan aikoinaan rehevästä jalavapuustosta. Vielä viime vuosisadan lopulla jalavia kasvoi täällä parikymmentä, mutta vuoden 1899 tulva hävitti muut, jättäen vain yhden jäljelle. Huomautettakoon muuten, että Pirkkalassa jalavaa nimitetään“ jalajaksi”.
9) Rajaportti. Tampereen ja Pirkkalan rajalla maantiellä sijainnut portti, jossa aikanaan kannettiin tullia. Myöhemmin portti ja siihen liittyvä aita olivat laiduntamisrajana, jonka toisella puolella kaupungin ja toisella Pispalan asukkaat käyttivät karjaansa. Portti, jonka vanhemmat ihmiset muistavat vielä vihreäksi maalattuna, hävisi v. 1892, minkä jälkeen portinpylväät vielä seisoivat paikoillaan pitkähkön aikaa.
10) Kolu. Vierinkivikolu, jossa on aina 4 metriä syvältä pyöreitä vierinkiviä.
11) Kyröläisten tie kulki tältä seudulta. Se sai nimensä siitä, että tälle paikalle oli asettunut asumaan useita kyröläisiä asukkaita.
12) Pispalanahde. Viime aikoina tätä mäkeä on nimitetty Tukkitienmäeksi, koska se on ollut hävinneitten tukkiteitten kohdalla. Mäen alkuperäinen nimitys on kuitenkin Pispalanahde, joka olisi syytä sillä myös säilyttää.
13) Isonvartianmaa ja Vähänvartianmaa.
14) Susikuoppa on ollut aikanaan tällä kohdalla, ja tiedetään siitä asukkaitten saaneen susia pyydetyksi.
15) Tahmelanlähde. Esiintynyt asiakirjoissa alkuaan Pispalanlähteen nimellä, jota paitsi sillä on ollut rinnakkaisnimenä myös Isolähde.
16) Hakala. Pispan talon mäkitupa, seudun vanhimpia asumuksia. Myöhemmin samalla paikalla on ollut Vesterbergin savenvalimo.
17) Rimmi. Vanha asumus.
18) Riihitie. Asukkaitten antama nimitys tällä kohdalla kulkeneelle tielle.
19) Pölkkylä. Näsijärveen pistävä niemi, joka on saanut nimensä siitä, että tukkienkuljetuksen Näsijärven vesistössä alettua Rosenlev- yhtiö kokosi tukit kesällä tällä kohdalla rannalle, josta ne sitten talvikelillä vedätettiin kannaksen yli hevosilla Pyhäjärven rantaan. Myöhemmin syntyivättukkitiet.
20) Vanhan tykkipatterin paikka Pispalan torin laidassa, peräisin Suomen sodan tai isonvihan ajoilta. Nykyisin on vallituksesta jäljellä vielä viimeisiä merkkejä. Toisen tykkipatterin paikka, joka oli rautatiealueen kohdalla, hävisi Porin rautatietä rakennettaessa.
21) Vieremä ja Hautalaakso. Samaan paikkaan liittyviä nimiä. Tällä paikalla tapahtui v. 1598 maanvieremä, jolloin suuri kappale peltoa vieri Pyhäjärveen. Kuoppaa, joka vieremästä jäi jäljelle, sanottiin Hautalaaksoksi. Myöhemmin tukkitie laski Pyhäjärveen samalla kohdalla.
22) Pättärä. Vieremähauta, jonka sisälle pistävää niemekettä sanotaan “ pättäräksi”.
23) Taipale. Hävinnyt talo.
24) Vartijanranta. Nimi on hyvin vanha, eikä ole säilynyt tietoa, mistä se on syntynyt. Todennäköisesti kuitenkin tällä rannalla on pidetty Näsijärvelle kohdistuvaa vartiointia, koska lähellä oli mm. Hiedan satama.
25) Reposaaren tukkitie.
26) Rosenlevin tukkitie. Tukkitiet hävitettiin nyk. uittotunnelin valmistuessa.
27) Koukkari. Vanha asumus, sijaitsi nyk. Pispalan rukoushuoneen yläpuolella.
28) Nikkilä. Seudun vanhimpia asumuksia. Sijaitsi nyk. Lielahden tienhaaran yläpuolella. Nikkilän torpassa mm. Maija- Kaisa piti kouluansa.
29) Selkeenmoisio.
30) Hiedan satama. Pirkkalaisten suuri ja tärkeä satama, johon tavarat tuotiin Näsijärveltä ja josta ne kuljetettiin Pispalan kannaksen poikki edelleen Pyhäjärven rantaan.
31) Mikkola. Vanha mäkitupa.
32) Vanha pajapaikka. Tässä asui ja hoiti tehtäväänsä Hennerin seppä, joka oli kuuluisa taidostaan, erityisesti kärrynpyörien raudoituksesta. Hennerin sepän tekemäin rattaiden ääni erotettiin muitten rattaitten äänestä. Sepän ammatti jatkui samassa suvussa monessa polvessa ja hävisi lopullisesti vuosisadan vaihteessa.
33) Hennerin talo.
34) Kaanaa. Lienee lasten antama pilkkanimi.
35) Riihikallio. Saanut nimensä Hennerin talon riihestä, joka sijaitsi tällä kalliolla. Kallio on nyt Hyhkyn koulun pihamaalla.
36) Ikuri, Hakkari, Huovari, Junttila, Selkee. Hyhkyn kylän taloja, jotka sijaitsivat tällä seudulla lähellä toisiaan. Kaikki nämä talot ovat jo kauan olleet hävinneinä.
37) Törmä. Hennerin törmäksi sanottiin tällä kohdalla sijainnutta peltomaata, joka nousi joka puolelta ympäristöään korkeammaksi.
38) Pättiniemi. Pyhäjärveen pistävä niemi, jonka nimi mahdollisesti on lappalaista alkuperää.
39) Saunasaari eli Pulkkasaari. Pyhäjärven saari, jonka länsipäässä on ollut vanha hautaraunio. Isojaon kartassa v:lta 1758 esiintyvän kartan mukaan tämä raunio on ollut hyvin komea. Myöhemmin se on hajoitettu, kun kivet on kuljetettu rakennuskiviksi.
40) Lapiosaari. Pyhäjärven pikkusaari, jonka syntymiseen liittyy seuraava tarina: Pispalanmäellä nyk. Voiman makasiinin kohdalla oli suuri kivi. Hiisi yritti heittää Pirkkalan kirkkoa tällä kivellä, mutta samalla kirkonkellot rupesivat soimaan, lapion varsi meni poikki ja kivi putosi Pyhäjärveen. Siitä nimi Lapiosaari. Kiven tilalle jäi suuri kuoppa, joka sai nimen Lapiokuoppa. Se on myöhemmin täytetty.
41) Leppätörmä. Leppää kasvava niemeke Pyhäjärven rannassa.
42) Karvolan talo.
43) Simolan talo.
44) Uotilan talo. nykyisin Reinolan kauppapuutarha.
46)Vaakko- oja. Vaakkojärven laskuoja Pyhäjärveen. Ojan rannat ovat aikaisemmin olleet laudoitetut.
50) Kivikari. Peltomaan nimi.
55) Isoniitty. Kaarilan niittypalsta.
56) Plakkarinperä. Niittymaa, joka on saanut nimensä erikoisesta, taskunpohjaa muistuttavasta muodostaan.
58) Sikosuo ja Siko- oja. Nyk. rautatienalueen vierellä aikanaan olleet suo ja oja.
57) Leppälän torppa.
59) Lähteenmäki. Vanha asumus.