Pispalan Vilkkari OFF - historiaa lyhyesti

Vilkkarit syntyi vuonna 2006 tarpeesta löytää esitystila ja foorumi paikallisten kansaisverkostojen tuottamille omaehtoisille jutuille. Innoittajana on ollut isot Filkkarit. Ensimmäiset neljä tapahtumaa (2006-2009) toteutettiinkin Tampereen elokuvajuhlien yhteydessä, sittemmin muulloin ja hieman harvemmin, resurssien ja innostuksen mukaan. Viimeisin Pispala Vilkkari OFF on vuodelta 2017. Tämän vuotinen tapahtuma lienee järjestyksessään kymmenes.

Pispala Vilkkari OFF 6. - 7.3.2020 Pispalan kirjasto / Tahmelan Huvila

Tarjolla on pari teemaa, jotka molemmat ovat jo eräällä lailla perinteisiä. Pispala-aiheiset videot ja elokuvat ovat olleet mukana jo alusta lähtien. Tässä Pispala ymmärretään hyvinkin laveasti, joko sisällöllisesti tai sitten niin, että tekijät tai esiintyjät liittyvät jollain lailla paikalliseen asujamistoon.

Mikä tekee elokuvan leikkauksesta hyvän?

Toinenkin teema on olllut mukana jo lähes alusta lähtien. Tapahtumaan on pyritty kutsumaan joku kovan tason tekijä, ammattilainen, jonka ympärille voitaisiin koota tarinaa ja esittelyjä erityisestä aiheesta.

Tänä vuonna vieraana on elokuva-alan konkari Keijo Virtanen ja aiheena elokuvaleikkaus. Mikä tekee elokuvan tai dokumentin leikkauksesta hyvän?

Keijo Virtanen tunnetaan erityisesti kokoillan elokuvien, kuten Talvisota ja Simpauttaja, leikkaustöistä. Keijo on itse paikalla kertomassa työskentelystään. Häneltä nähdään laaja kattaus harvemmin nähtyjä leikkaustöitä, niin dokumentteja kuin lyhäreitäkin.

Katso Vilkkkariennakko ja tarkempi ohjelmisto >> www.pispalankirjasto.fi

VILKKARIHISTORIAA LYHYESTI

Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin maaliskuussa 2006. Vilkkarit syntyi tarpeesta löytää esitystila ja foorumi kansalaisverkostojen ja työryhmien tuottamille omille jutuille. Pääosa esitetyistä videoista oli syntynyt oppilastöinä, Videoventtiili ry:n kansalaisjärjestöille ja yhdistyksille suunnattujen digikuvaus- ja editointikurssien yhteydessä.

Vuonna 2007 järjestelypohja laajeni kun mukaan tulivat edellisenä vuonna perustetun Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalon nuoret ympäristötaiteilijat sekä Kulttuuriosuuskunta Komeetan kokeneemmat tekijät.

Vilkkarit sai oman logonsa ja vilkkari-ilme alkoi muotoutua. Tavoitteena oli rohkaista kansalaisia ja kansalaisverkostoja tekemiseen ja yhteistyöhön, käyttämään uutta tekniikkaa ja tuottamaan omia juttuja omista lähtökohdista, yhteistyössä kulttuurialan osaajien ja taitajien kanssa.

Vuonna 2007 Pispalan kirjastotalolla ja Hirvitalolla nähtiin peräti 17 videota tai musiikkilyhäriä.

Tavoite oli jo tuolloin saada tapahtumaan kovan luokan vierailija, mutta vielä se ei onnistunut aikataulullisista syistä. Seuraavana vuonna onnistui. Silloin nimittäin vieraaksi saapui Katariina Lillqvist ja animaatio Uralin perhonen.

Pispala Vilkkari OFF 2007 Tahmelassa - Pispalan kirjastotalo ja Hirvitalo

URALIN PERHONEN

Tampereen elokuvajuhlien vetäjä Raimo Rake Silius on muistellut että yksikään muu elokuva ei ole aiheuttanut semmoista kohua kuin Uralin perhonen Tampereen elokuvajuhlien historiassa. Kaikki oli alkanut filkkareiden puffijutusta Hesarin Nyt-liitteessä helmikuussa 2008. ”Hame- ja homoulaani” sai aikaan raivopäisen kiehumispisteen.

Pispalassakin jännitettiin. Katariina Lillqvist oli luvannut animaation (epä)virallisen ensi-illan Pispalan Vilkkareille. Tarinahan lomittuu Katin Pispalan suvun historiaan.

Uralin perhonen tapaus on varmasti Vilkkareidenkin historiassa mittavin ja mieleenpainuvin. Pispalan kirjastotalo oli tupaten täynnä, reilusti yli toistasataa ihmistä, lähelta ja kaukaa, ilmapiiri oli odottavan innostunut, ja hämmentynyt ympärillä velloneen kohun takia.

Joka tapauksessa siitä alkoi Pispalan Vilkkareiden sisällöllinen monipuolistuminen ja kokeneiden elokuva-ammattilaisten vierailujen sarja.

Vuosien aikana omia töitään ja tekemisiään ovat käyneet esittelemässä muunmuassa taidekuraattori ja ite-taitelija Erkki Pirtola, muusikko Matti Heinivaho (Olavi Virta Vilkkarit 2009), elokuvaohjaaja Johanna  Vuoksenmaa (ennen näkemättömiä varhaistöitä), näyttelijät Ilpo Hakala ja Tom Lindholm (Pelastuspartio), kirjailija ja elokuvaohjaaja Hassan Blasim sekä Raimo Silius Pispala elokuvissa-koosteellaan.

Pispala Vilkkari OFF 2008

Pispalan Vilkkari OFF 2011

Pispalan Vilkkari OFF 2013

Pispalan Vilkkari OFF 2017

Talviliikunta - historiallisen jäätön ja lumeton talvi

Aamulehti raportoi Näsijärven historiallisen hetken helmikuun ensimmäisen lauantain numerossaan. Näsijärvi ei ole nimittäin koskaan aikaisemmin ollut ilman jääkantta tähän aikaan vuodesta, ja vähimmilläänkin jäänpaksuus on ollut aina aikaisempina vuosina vähintään yhdeksän senttimetriä.

Näsijärven jäätymistä ja jäiden lähtemistä on seurattu vuodesta 1836, jään paksuutta vuodesta 1912. Esimerkiksi 2000-luvulla myöhäisin Näsijärven jäätymisaika on ollut 25.1. (talvella 2004-2005). Tuolloin jäänpaksuus mittauskohdassa Naistenlahdessa mittauspäivänä 31.1. oli se alin mitattu 9 senttimetriä.

Tilastohistorian aikaisin jäätymisaika on 7.marraskuuta vuonna 1910. Myöhäisin 30.tammikuuta 1904. Nyt siis tähän kohtaan on tulossa uusi kirjaus.

Viime vuonna Näsi jäätyi 5.1. Jään paksuus mittauskohdassa mittauspäivänä oli silti vain 10 senttimetriä.

Näsijärvi voi jäätyä kokonaan jo parin päivän sisällä, sanoo satamapäällikkö Matti Joki Aamulehdelle. "Vesi on jo niin kylmää, että se ei paljon vaadi. Kaksi tai kolme tuuletonta päivää ja vähintään kymmenen astetta pakkasta, ja jääkansi on valmis. Lämpötilan pysyessä pakkasella jää myös vahvistuu nopeasti, jopa kolme senttimetriä vuorokaudessa" (AL 1.2).

Tosin järville tulee kiire. Ilman ennakoidaan lauhtuvan viikonloppuna 8.-9.2. Näsillä ja Pyhäjärvella on siis kolmisen päivää aikaa vahvistua. "Jos järvet eivät nyt jäädy seuraavien päivien aikana, voi olla, etteivät ne montaa päivää ehdi olla tänä talvena jäässä", Joki sanoo (AL 5.2).

Näsijärvi ehti olla jäässä viikonlopun

Niinhän siinä kävi, että Näsijärvi ehti olla jäässä vain viikonlopun. Sekin on historiallista, sillä Näsi on ennenkin jäätynyt ja auennut lyhyellä aikavälillä mutta on ollut jäässä vähintään viikon. Satamamestari Jokikin alkaa pikku hiljaa tunnustaa että "kunnon jäitä ei tule tänä talvena" (Al 12.2.2020).

Viralliset lukemat ovat: Pyhäjärvi jäätyi kokonaan keskiviikkoyön 5.2. aikana. Näsijärvi perjantaina 7.2. Jääbongareiden keskuudessa on syntynyt keskustelua siitä onko tilastoihin merkitty historiallinen jäätymispäivä 7.2. oikea, jolloin myös Koljonselkä umpeutui. Matti Joki sanoo Aamulehdelle, että tilanne varmistettiin Näsinneulasta, Pispalanharjulta sekä apumiesten avulla Teiskosta Näsijärven rannalta (AL 20.2.).

Jäätyvätkö järvet enään uudestaan?

Pispalanharjulta voi siis seurata kevään jännitysnäytelmää: jäätyvätkö järvet enään uudestaan? Jotkut sanovat, että viimeistään maaliskuun kovien pakkasten myötä järvet pysyy jäässä jopa vappuun asti.

Forecan sään takana-blogi puolestaan kertoo, ettö talvi on jo taputeltu. Euroopan keskuksen kuukausiennusteen mukaan Länsi-Euroopassa on tavanomaista korkeampi ilmapaine, mikä tarkoittaa että tämä on paras (pahin) mahdollinen talvenkarkoittaja-asetelma.

Meterologien keskuudessa jopa pohditaan pitäisikö talven määritelmä (nk. terminen talvi eli sää on pysyvästi pakkasen puolella) pohtia tulevaisuutta ajatellen kokonaan uudestaan. Joka tapauksessa sää jatkunee lähiaikoina Suomessa lämpimämpänä ja nopeasti vaihtelevana. Pitkä aikavälin ennusteen mukaan ei ole syytä olettaa, että talvi enää tällä erää kunnolla pääsisi alkamaan etelässä.

Pyhäjärvi perjantaina 21.2.2020. Iso selkä on auki ja reipas, kylmä tuuli työntää jäähileitä kohti rantaa.

Järvien jääkannen toinen tuleminen 26.2.2020

Pyhäjärvi jäätyi uudestaan keskiviikkona 26.2. Tahmelan rantaan lipuneet aallot ovat laskostuneet kauniiksi jääkanneksi. Myös Näsijärvi sai ylleen kuluvan talven toisen jääkannen.

Miksi Pyhäjärvi on pyhä järvi?

Pyhäjärveä on syytä kunnioittaa. Nimensä mukaisesti. Pyhä on näet alunperin maastotermi. Itämerensuomeen lainautuessaan se on tarkoittanut erotettua, rajattua tai kiellettyä. Jostakin erotettua aluetta. Pyhä on lähellä sanaa piha.

Pyhä piirtää rajan. Tunnistaa alueen sisäpiirin ja merkitsee sen erilleen ulkopiiristä. Pyhäksi nimetyllä vesistöalueella on käyttäydyttävä tietyllä tavalla.

Voidaan ajatellä että ennen muinoin vanhan Pirkkalan Pyhäjärvelle lähestyvää, rajan ylittävää ja vesistöllä liikkuvaa on vaadittu käyttäytymään tietyllä tavalla, kunnioittavasti ja rauhanomaisesti (esimerkiksi kaupparauha).

Vesistö on ollut Kokemäenjoen ja Näsijärven ylävesiä kokoava keskusalue. Tähän viittaa myös se, että Pyhäjärven ympärillä ja äärellä on lukuisia myyttisiin uskomusolentoihin liittyviä paikkoja, kuten hiisi-paikannimistö esimerkiksi osoittaa. Hiisi ja pyhä liittyvät toisiinsa (pyhä lehto tai pyhä lähde mm. Tahmelan lähde).

Pyhäjärveä on siis syytä kunnioittaa nykyaikanakin, talvella erityisesti niin että ei mennä heikoille jäille, kuten Näsijärveäkin (joka palautunee skandinaaviseen yleisnimeen näs "niemi; kangas").

Lumitilanne kehno - perinteikäs Pirkan hiihto peruttu

Suuret massatalvihiihtotapahtumat, Finlandia ja Pirkka on jouduttu perumaan lumen puutteen takia. Finlandia ensimmäistä kertaa hiihdon historiassa. Finlandiaa on hiihdetty vuodesta 1974 lähtien. Historiallista sekin.

Pirkan hiihto on jouduttu perumaan kerran aikaisemmin, vuonna 2014. Silloin ei ollut lunta lainkaan koko reitillä. Tänä talvena on paikka paikoin saatu reittiä lumetettua, mutta ei riittävästi, edes lyhennetylle matkalle. Ensimmäinen Pirkan hiihto järjestettiin 64 vuotta sitten.

Tahmelan rannan kenttä ja Tahmelan urheilukenttä saatiin luistelukuntoon 5.2. viikolla. Järvien tapaan jääpeite kesti vain viikonlopun. Julkisuudessa onkin käyty jo keskustelua siitä, pitäisikö ulkokenttiä varten hankkia ulkojäädytyskoneisto. Ainut mahdollisuus ulkoluisteluun on Koulukadun tekojääkenttä, joka Pispalan näkökulmasta on lähellä mutta suosittu.

Tahmelan kenttä perjantaina 21.2. Laskiaissunnuntaina on hyvä mahdollisuudet harrastaa talviliikuntaa pelaamalla jalka-ja pesäpalloa ulkona.

Jäätä oli vihdoin näkyvissä hetken ajan, mutta jotain puuttuu kokoajan. Nimittäin lumi, ja hiihtokelit. Tämän on huomannut myös Pyynikin maahinen. Rakas toive on kirjattu Pyynikin suojeltuun mäntyyn.

Livekeikat Pispalassa - Vastavirrassa rillumareita ja venäläisiä katulauluja

Pispala on keikkamesta. Alueella on kaksi aktiivisesti läpi vuoden toimivaa keikkapaikkaa, Pub Kujakolli ja Vastavirta.

Pubien tarjontaa täydentää varsinkin kesäaikaan erilaiset musiiikilliset tapahtumat, joista tunnetuimpia ovat Pispalan karnevaalit, Pispala Folk, Pispalan Vappu, Rajaportin Suomalaisen saunan päivä, Kurpitsatalon Sadonkorjujuhla sekä Hirvitalon lukuisat kesäpihavedot.

Pelkästään Vastavirta-klubilla oli vuonna 2019 hätäisenkin laskelman mukaan noin 370 keikkaa, Pub Kujakollissa noin 60. Yhteensä se tekee 430.

Kaupunginosan tarjontaa voi verrata vaikkapa Teoston kokoamiin tilastoihin vuodelta 2017. Tampereen keikkapaikkojen kärjessä olivat Tulliklubi 411 keikkaa, Tampere-talo 340, Paapan kapakka 297, Wanha Posti 279 ja Telakka 212. Koko maan kärjessä olivat M/S Finlandia (496) ja Tavastia-klubi (493).

Vuonna 2017 Pirkanmaalla oli keikkoja 7440. Tuhatta asukasta kohden suhdeluku on 14.5. Koko maan tilastoissa Pirkanmaa/Tampere on kärkipäässä.

Tahmelassa ja Pispalassa asukkaita on noin 4000 ja keikkoja pelkästään pubeissa vuonna 2019 tuo 430. Tahmelanpuolella suhdeluku pyörii 60 pinnassa. Asukkaita on nimittäin hallinnollisen kaupuginosajaottelun mukaan hieman vajaa 1000.

Pispalan musiikilllinen tarjonta on siis huikea. Käykääpä mestoilla!

VASTAVIRTA

Kuvassa Piirpauke yhtyeestä tutun perkussionisti Ismaele Sanen iso Saiba-orkesteri Pispala Folk jatkoilla 2015.

Vastavirta tunnettaan punkrockpaikkana. Ja hyvä niin. Tarjonta on kuitenkin monipuolista, lähes kaikki musiikilliset tyylit kattavaa. Esimerkiksi helmikuun tarjonnasta löytyy punkin ja rockin lisäksi muun muassa jazzia (Hot Heroes), reggaeta (Voimaryhmä) ja muuta (Risto, Katwin Heimo, Vastavirtaorkesteri, Kapitaatio).

Lisäksi talo tarjoaa runsaasti tilaa eri yhdistysten toimintaa tukeville tapahtumille ja tukikeikoille sekä muille omanlaisille jutuille, kuten maaliskuussa:

13.3. Vappu 2020 tukibileet
Moukari ja Korttitalo ry on jo useana vuonna järjestänyt Pispalan vapputapahtuman harjun Pyykkipuistossa. Tukemassa mm. Diving Ducks, Sinners, Destined To Die, Smoke Alarm. Tukimaksu 3e. Lisäinfoa tulossa.

14.3. Uiton Aika Pispalassa- rillumareita ja venäläisiä katulauluja
Ennen muinoin Pispalassa alettiin kevään tullen odottaa tukkiteiden laulua. Lauluksi sanottiin sitä rytinää, jota tukit pitivät rullatessaan Näsijärveltä Pyhäjärveen.

Nyt Vastavirran Yläkerrassa soi rillumarei ja venäläiset katulaulut. Tukkijätkät tarinoivat. Piirun Uiton aika Pispalassa -näyttely esillä. Hirvitalon kansankeittiö  tarjoilee keittoa. Pispalan kirjaston kirjoja myynnissä.

Ohjelma:
Klo 15-17 savottaorkesteri Oksetti (Pirkka-Hämeen jätkäperinneyhdistys) soittaa rillumareimusiikkia, musiikin lomassa tukkijätkä Olli Lehto tarinoi.
Klo 17 Punch& Pravda esittää venäläisiä katulauluja.

Lisäksi:
Biljardipöydän ympärillä Uiton ajan näyttely (Piirusta lainassa)
Pispalan kirjaston myyntipiste
Hirvitalon kansankeittiö

Tilaisuuden järjestävät Pispalan kirjasto, Rakennuskulttuurikeskus Piiru, Pispalan musiikkiyhdistys, Hirvitalon kansankeittiö ja Vastavirta.

Katso Vastavirran maaliskuun tarjonta >> www.vastavirta.net

Menneet

Vastavirta 15vee juhlaviikko 1. - 9.2. poimintoja:
Katso juhlaviikon keikkakattaus >> täältä (fb)

2.2. Vastavirta 15 vuotta brunssi klo 11-16
Syntymäpäiviin kuuluvat tietysti myös herkut. Anarkistisen Mansen Mustan Ristin vegaaninen sunnuntaibrunssi. Brunssi on jaettu kahteen kattaukseen: klo 11-13 ja klo 14-16. Dj Tohtori Maasika soittaa sulosointuja brunssivieraiden ilona molemmissa kattauksissa. Brunssin hinta on varallisuuden ja omatuntosi mukaan 15-25 euroa.

3.2. Vihtorin muistoturnaus II
Pispakadulla traagisessa tulipalossa menehtyneen peruspispalaisen ja Vastavirran kantakävijän Vihtori Niemisen muistoksi biljarditurnaus. Vihtori kuului Pispalan kovaan biljardijoukkueeseen. Joukkue kävi ottelukiertueilla mm. Tallinnassa. Lavalla Kapinajuttu (live) + DJ:t Viljami & Vellu.

8. - 9.2. Vastavirta 15vee minifestivaali!
La 8.2.
Vastavirta-klubi
Lapinpolthajat, Eristetyt, Death Race, Dodge, Yhteenotto, Ahistus, Diskelmä, Generals, Influenza, Tuhoon Tuomitut, Motoriks, Konkurssi, Hullu!, Fosforos, Fuck-Ushima, Plastics
Su 9.2. Yläkerta
Pispala Punks, Mini ja Pojat, Turbo Lovers, Katwin Heimo, Pupurutsa, Ananas, Vastavirtaorkesteri.  

PUB KUJAKOLLI
Keikat pääsääntöisesti pe-la klo n. 21.30 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).
Katso viikkotapahtumat >> täältä (fb)

Helmikuu
01.02. Neva
Odotetun debyyttialbumin "Vuodenajat ovat hylänneet meidät" julkaisukeikka.
02.02. Jamit
Kaupungin tasokkaimmat jamittelut. Kalle Alatalo & Friends.
07.02. Jo Buddy
15.02. KQ Groove
22.02. Johannes Raitjoki
28.02. JAGGED EDGED BONE
29.02. Juri Lindeman (solo)
Karkauspäivän erikoistarjous!

Kujakolli täydessä latingissa Oktuuberifesteillä vuonna 2017. Lavalla Jaakko Laitinen & Väärä Raha.

Näyttelyjä Pispalassa - Hirvitalo ja Tahmelan huvila

PISPALAN NYKYTAITEEN KESKUS HIRVITALO

Hirvitalolla näyttelyjen hakuteemana on ollut Taivaan merkit eri ilmenemismuodoissaan. Näyttelyohjelma julkistettu. Uuden vuosikymmenen ensimmäisen näyttelyn avajaiset perjantaina 28.2. klo 18.

29.02.-22.3.2020 Henriikka Pöllänen ja Ida Rusava
Yläkerta: Henriikka Pöllänen Tulika, maalauksia.
"Teokset ovat tehty vuonna 2018 asuessani Tallinnassa. Tulika on kadun nimi, jossa silloinen studioni sijaitsi. Teokset muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka havainnollistaa tilaa sekä ajan jaksoa, jossa teokset ovat syntyneet".

Alakerta: Ida Rusava Välitiloja, litografia.
"Elämä on valintoja. Maailmassa, jossa erilaisten totuuksien välillä epävarmuus on ainoa yhteinen nimittäjä, valintojen tekeminen vaatii rohkeutta".

Avajaiset, esiintyjiä ja tarjoiluja perjantaina 28.2. klo 18-22.
Esiintymässä: Fat Jesus ja J Mikael.

Katso vuoden 2020 näyttelyohjelma >> www.hirvikatu10.net

TAHMELAN HUVILA

Myös Tahmelan huvilan saliin on valittu uuden vuosikymmenen ensimmäinen näyttely.

24.2 .- 4.4.2020 Sanna Saastamoisen Koti.
"Näyttelyn teema valikoitui eräänä kauniina kesäpäivänä koti sanaa kummastellessa ja sanaa osiin purkaessa. Moniulotteisen aiheen inspiroimana syntyi leikitteleviä ja lempeämielisiä teoksia, joiden tarkoituksena on kuljettaa katsojaa koti teeman äärelle samalla kysyen, mitä koti hänelle tarkoittaa".

Katso >> täältä (fb)

Menneet
Variksen soolo-haiganäyttely.
Kiti Saarisen valokuvia ja kuvataiteilija Ina Jaakkolan akvarelleja, jotka perustuvat Rea Lehtosen ja Kiti Saarisen haikurunoihin. Runojen käännökset ovat Donald Adamsonin ja Rea Lehtosen käsialaa.

aamun kirpeyteen
lumisessa metsässä
variksen soolo

a nip in the air
         in snowy woods
a crow sings, solo

Haikuruno ja käännös: Rea Lehtonen. Näyttelystä lisää >> täältä

Tutustu ART PISPALAAN

Pispalan valtatien varrella sijaitsevan Taidetalon Naivistinäyttelyssä oli tammikuussa 2020 esillä n. 250 teosta 30 suomalaiselta naivistitaiteilijalta. Teoksia nykynaivisteilta sekä naivismin klassikoita vanhemmilta tekijöiltä.

Naivistiteokset sekä lukuisia muita teoksia esitellään myös näyttelyjen nettisivustolla. Tutustu Art Pispalaan >> www.artpispala.fi

Irja Lastusen perintö elää Art Pispalassa

Aamulehdessä ilmestyi 2019 kiintoisa juttu Pispalan kuningattaresta. Kyseessä on tietysti legendaarinen antiikkikauppias Irja Lastunen, jonka liike sijaitsi nykyisen Art Pispalan paikalla.

Jotenkuten ränsistynyt, rukiinpyörien ja antiikkisen lyhdyn koristelema täpötäysi antiikkikauppa oli aikamoinen näky Pispalan valtatien varrella. Kuuluisuus oli myös kaupan valtiatar, joka usein esiintyi pussihousuissa, mustissa nahkasaappaissa, valkoisessa paidassa ja kravatissa sekä miesten pikkutakissa.

Pispalan valtie 13:ssa nykyisessä muodossa olevan taloryhmän olivat rakennuttaneet Frans ja Hilja Lastunen vuosien 1913-1914 aikana. Rauno Viinikka remontoi tilat perusteellisesti vuonna 1983. Syntyi Pispalan taidetalo. Vuodesta 2004 taidekauppaa ja kehystämöä paikassa on pitänyt Petri Nieminen.

Aamulehti 14.9.2019. Juttu löytyy myös >> täältä

Pispalan Irja

Irja Lastusen (1911-1975) isä Hjalmar Kunnas oli muuttanut perheineen Lastusen pariskunnan rakennuttamaan taloon vuokralle jo 1915. Myöhemmin Irja meni naimisiin perheen pojan, nuoruuden ystävänsä Uuno Lastusen kanssa. Uuno oli myös yrittäjä ja kauppias, joka piti bensiiniasemaa Irjan antiikkiliikkeen vieressä ja koneliikettä Tampereen keskustassa. Myrskyisäksi kuvattu avioliitto kesti kuitenkin Uunon traagiseen kuolemaan asti (1935-1965).

Avioliittovuonnaan 1935 Irja perusti antiikkiliikkeensä Lastusen talon itäpäässä toimineen jalkineliikkeen tiloihin. Liikkeen nimi oli alkuaikoina "Valtatien osto- ja myyntiliike". Irjan antiikkiliike oli vuosien ajan Suomen suurin alallaan.

Irja piti liikettään 40 vuoden ajan, aina kuolemaansa asti. Monelle Irja on jääänyt mieleen erikoisena, mutta ylväänä. Näin myös aikoinaan Olavi Toivolalle joka hienossa artikkelissaan "Pispala valtatie 13. Maitokaupasta taidetaloksi - Antiikin kautta" (Tammerkoski-lehti 8/2014) kuvaa yleisemminkin valtatien varren kauppaelämän historiaa ja Irjan jättämää perintöä.

Toimittaja Pekka Kosonen on luonnehtinut Irja Lastusta sanoilla:"Irja on kuin Pispala itse, kaunis ja koristeellinen, sykähtelevä, karu ja karkea. Nauru pulppuaa iloisesti". Hymy-lehti 10/1968

Tahmelan Huvila - Karkauspaivän ruokafestivaali

Tahmelan Huvila on kulttuuritila, jota ylläpitävät useat toimijat. Päävuokraaja Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piirun lisäksi Pispalan kirjastoyhdistys, Mahdollisuuksien Tila, Suomen Varjoteatteriyhdistys, kuvittaja-graafikko Saara Vallineva, muusikko-aktiivi Janne Salo.

Huvila avattiiin 29. - 31.3.2019. Katsausta vuoden tapahtumiin löytyy >> täältä

Aukioloajat:
Ma - La 11-18 (kirjasto, näyttelyt, kahvio)
Tapahtumapäivien poikkeusajat >> täältä (fb)

Tapahtumapoimintoja

29.2. Leap Day Food Festival klo 12.00 – 16.00
Vuoden ensimmäinen Popup tapahtuma. Karkauspaivän ruokafestivaali.
"Tampere PopUp Cooks warmly welcomes all their guests for the first Pop Up event of 2020. This time our PopUp cooks are offering delicious Bangladeshi Lunch, mouth watering Bangladeshi desert, and finger licking food from US."

Tulossa maaliskuussa

Pispalan Brunssi on Harjun Seurakunnan tuottama yhteisruokailutapahtuma. Tarjolla hävikkiruuasta valmistettu ilmainen ateria!

Katso lisätiedot ja muut tapahtumat >> Tahmelan huvila

Menneet

14.2. Ystävänpäivän herkutteluilta klo 16 - 20
Torstaisen ystävänpäivän illan teemana herkkuja kahdelle.
Iso annos kirsikkajuustokakkua tai vadelmavalkosuklaaviettelystä jaettavaksi ja Huvilan kuplivaa mintun- tai kirsikan makuisena lasillinen kummallekin. Ystävätarjous on 10eur/2hlö

Pizzaperjantai. Kahvio lupaa valmistaa joka perjantaiksi uunituoretta pizzaa. 5€ iso pala, kaksi palaa 8€. Kasvis ja ei-kasvisversiot. 

19.2. Elämisen jälkiä valokuvanäyttelyn avajaiset klo 17-18.
Taidevalokuvaaja Osku Leinonen

26.2. Musaillassa Jo´ Buddy (One Man Band) klo 18

Näyttelyt:
Rantahuvilat Pyynikiltä Tahmelaan (pysyvä).
Elämisen jälkiä valokuvanäyttely 19.2. - 31.3.
Taidevalokuvaaja Osku Leinonen. Av. ma-pe 11-18.

Musaillat:
Kerran kuukaudessa - keskiviikkoisin ja maanantaisin.

Tahmelan Huvila

Tahmelan huvilan eteisestä avautuu huvilan kirjasto- ja galleriatila. Pysyvä valokuvanäyttely Rantahuviloista esittelee kadonneita kesäkaunottaria, huviloita, joita varakkaat säätyläiset rakennuttivat Pyhäjärven rannan pohjoispuolelle 1850-luvun lopulta lähtien kesäpaikoikseen.

Avara ja valoisa pääsali. Ulkoterassilta avautuu näköala Unelmien puutarhaan ja Pyhäjärvelle.

Tahmelan huvila on entinen Pispan-suvulle kuulunut ympärivuotinen asuinhuvila Tahmelanniemessä. Tilaan kuului myös laaja kesäpuutarha ja rantasauna.

Historiaa - Tahmelan työväentalo oli herrasväen huvila

Valokuvanäyttely "Rantahuvilat Pyynikiltä Tahmelaan". Tahmelan Huvilan kirjastosali. Näyttely esillä pysyvästi.

Rantahuvilat näyttely esittelee "kadonneita kesäkaunottaria", huviloita, joita Tampereen herrasväki rakennutti Pyhäjärven pohjoispuolen rannoille 1800-luvun puolesta välistä lähtien. Eräs näistä on 1890 valmistunut Pispan huvila eli nykyinen Tahmelan huvila. Muut vielä  jäljellä olevat ovat Villa Varala ja Hyhkyn Onnela.

Eräs kadonneista kesäkaunottarista on kuvan Pyynikin tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila. Näyttelyn tiedoissa kerrotaan, että Tahmelan työväentalo Torppa on rakennettu huvilan hirsistä 1908. On kuitenkin niin, että työväentalo rakennettiin, ei ainoastaan siirretyistä hirsistä vaan lähes sellaisenaan, näkötornia myöten.

Pyynikin Tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila-konttori

Vuonna 1856 kauppias Akseli Selim Lauren perusti Tampereen ns. toisen tulitikkutehtaan Pyynikille, lähelle Jalkasaarta, Pyhäjärven rantaan. Ensimmäisen tulitikkutehtaan oli perustanut kauppias Henrik Eliander 1852 Näsijärven puolelle Santalahteen. Onkiniemen uimaranta tunnetaan vieläkin Elianderin rantana. 

Pyynikille kolmikerroksisen tehtaan viereen valmistui tehtaan isännöitsijälle huvila, jossa toimi myös tehtaan konttori. Hieman kauemmaksi nousi yksikerroksinen rajähdysainevarasto ja Jalkasaareen tehtaan työnjohtajien asunto.

Knut Oskar Lauren jatkoi veljensä kuoleman jälkeen tehtaan toimintaa. Tehdas paloi vuonna 1865, mutta se rakennettiin välittömästi uudestaan. Tehtaassa työskenteli tuolloin 30-40 henkilöä, lähinnä lapsia.

Knut Laurenkin oli rakennuttanut itselleen huvilan tulitikkutehtaan omistamalle tontille nykyisen Pyynikin kesäteatterin paikkeille. Tässä huvilassa toimi ravintoloitsija Emmanuel Joselinin ensimmäinen kesäravintola vuosina 1863-1866. Myöhemmin Joselin rakennutti viereen oman ravintolan tulitikkutehtaan tontille (Villa Joselin 1867-1897). Suositun kesäravintolan mukaan niemen nimeksi vakiintui Joselininniemi.

Laurenin kuoltua vuonna 1869 tulitikku tehdas siirtyi Tampereen tulitikkutehdas Oy:lle.

Kuvan etualalla Jalkasaaressa työnjohtajien asuntola, takana huvilarakennus ja kolmikerroksinen tehdas. Kuva on 1880-luvulta. Vielä tässä vaiheessa huvilan kyljessä ei näytä olevan näkötornia. Taustalla erottuu Kaisaniemen (nyk. Joselininniemi) kärjessä kauppias Sumeliuksen huvila (1874-1910) näkötorneineen.

Alla postikorttikuva vuodelta 1905. Näkymä tehdasalueelle Jalkasaaresta. Kuvat Tahmelan Vesan arkisto.

Näkötorni

Tampereen Tulitikkutehdas Oy:n perustajina olivat F.W.von Frenckell (1821-1878), W.von Frenckell (1853-1936) ja C.Zuhr (1823-1876).

Tehtaan isännöitsijänä toimi ankaruudestaan tunnettu Walfrid Hultberg joka oli iso tumma mies ja puhui huonosti suomea. Tulitikkutehdas toimi pääasiassa lapsityövoimalla, työnjohtajat tulivat Ruotsista.

Ruotsalaisen Hultbergin johdolla tehdas alkoi merkittävästi menestyä. ”Tampereen tulitikkutehtaan paraffineeratut ja waarattomat tulitikut” saivat mainetta halki maan ja ulkomaita myöden. Työntekijämääräkin kohosi 84:ään vuonna 1905.

Tehtaan isännöitsijän huvilan näkötorni lienee valmistunut 1890-luvulla. Säätyläisten huvilavillitykseen kuuluivat myös erilaiset näköalapaikat. Olihan vieressä jo Sumeliuksella näköalapaikka ja näkötorneista upein, Pyynikin Ilomäen 20 metrinen näkötorni oli valmistunut vuoden 1888 Kansanvalistusseuran kuuluisaan juhlaan. Liljeroosin Varalassakin (1892) oli oma näköalapaikka paviljonkeineen.

Tampereen tulitikkutehtaan tuotanto kuitenkin lakkasi vuoden 1908 aikana. Tuotannon painopiste siirtyi Poriin, jonka tulitikkutehtaan osaomistajaksi W.Frenckell siirtyi. Tehdasrakennus purettiin Pyhäjärven rannasta vuonna 1910.

Tahmelan työväentalo Torppa

Postikorttikuva tulitikkutehtaan huvilakonttorista 1890-luvulta. Alla Tahmelan työväentalo lokakuussa 1908. (Työväentalokuvat Tahmelan Vesan arkisto/ Työväen arkisto)

Tahmelan työväentalon vihkiäisiä vietettiin 4.10.1908. Kuvassa lienee talon ensimmäinen vahtimestari Otto Suvanto perheineen. Työväentalo sijaitsi nyk. Pispankatu 1:ssä olevien tornitalojen paikalla. Kuva Pispankadun puolelta.  (Tahmelan Vesan arkisto/Työväen arkisto).

Helmikuussa 1908 Tahmelan työväenyhdistyksen perustajiin kuulunut,  toimittaja, asioitsija Tyko Warto oli kuullut että Pyynikillä oli myytävänä W. von Frenckellin omistama Tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila. Omalla vastuullaan Tahmelassa asunut Warto teki sopimuksen, että työväenyhdistys ostaa käteisellä huvilan. Kauppahinta oli 2000 mk.

Työväenyhdistyksen perustama rakennustoimikunta onnistui hankkimaan tarvittavat varat, vekseleillä ja lainoilla. Kaarilan kartanon isännältä Otto Thunebergiltä neuvoteltiin rakennusta varten tontti - kuuden asuntotontin tila neljän tontin vuokrahinnalla. Vuokrasopimus tehtiin 50 vuodeksi.

Ilmeisesti samalla saatiin myös tonttitilaa Tahmelan W.P.K:n korkeatorniselle kalustovajalle. Ns. ruuttakoppi valmistui vuosina 1913-14. Sitä ennen harjun rinteessä oli ollut kesätanssilava Paviljonki ja vuonna 1900 perustun Tahmelan W.P.K:n "oma juhlakenttä".

Talven 1908 aikana Tulitikkutehtaan huvila näkötorneineen siirrettiin Tahmelaan. Homma tehtiin talkoovoimin ja huvilan purkamiskustannukset katettiin jälleen lainoilla. Siirtoon oli käytössä työväenyhdistyksen jäsenen K. Luhtasen hevonen.

Vapun päivänä 1908 oli peruskiven muuraus. Anna Levynen on muistellut Tammerkoski-lehdessä 9/1953: "Tilaisuus oli äärettömän juhlallinen, isäkin oli mukana. Perustuksiin kätkettiin uurna, johon pantiin rahaa, postimerkkejä, joitakin papereita, taisi olla sanomalehtikin ja vielä muutakin. Sitten talo rakennettiin ja toiminta alkoi omassa talossa".

Työväentalo pykättiin hämmästyttävän nopeasti, kahdeksassa kuukaudessa. Talkoovoimin, vain töitä johtanut kirvesmies Eenokki Nieminen sai palkkaa. Harjannostajaissa 16.8. työväentalo nimettiin yksimielisesti Torpaksi.

Torppa Pyynikin eli Pyhäjärven puolelta. Etualalla olevat viisi kiveä ovat Pirkkalan ja Tampereen väliset rajakivet. Torpan alapuolelta raja jatkui korkeana pulteriaitana, joka Tahmelan puolella valmistui 1910. Taustalla erottuva näkötorni lopulta jäi keskeneräiseksi. 1920-luvun alussa tornirakenteet laudoitettiin toiseksi verannaksi. Siihen tuli lämmitettävä "kani". Myös etualan avokuisti laudoitettiin umpeen. (Tahmelan Vesan arkisto/Työväen arkisto).

Aarne Viitanen kertoo Tammerkoski-lehden jutussa Torpan tarina 6/2006:
"Talo koottiin entiselleen siten, että vaikka siitä tehtiin seitsemän metriä alkuperäistä pitempi, niin rakennuksen päädyt jätettiin vanhoilleen ja lisäosuus sijoitettiin talon keskiosaan, lähinnä varsinaisen salin kohdalle.

Talon sisäosat olivat sen Pispalan puoleisesta päästä lukien: näyttämö, sali, eteinen, jonka Pyhäjärven puolella oli veranta torneineen ja pihan puolella kuisti portaineen.

Sitten oli kaksi huonetta, joiden pihan puoleiset osat muutettiin myöhemmin keittiöksi ja toinen huone ravintolaksi. Vahtimestarin asunnon muodostivat toinen kuisti portaineen, eteinen ja talon Pyynikin päässä sijainneet huone ja keittiö.

Ulkopuolelta talo torneineen muistutti aivan sen aikaista herrasväen huvilaa".

Tahmelan työväentalon iso sali valmiina tahmelalaisten tulla. Päivastoin kuin säätyläisten suljetut, yksityiset huvilat, työväen Torppa oli avoin kaikille.

Toimintaa työväentalolla

Tahmelan Työväenyhdistyksen ja Vapaapalokunnan iltamamainoksia Kansan Lehdessä vuonna 1913. Tuolloin yhteiset kokoontumiset piti naamioida kävelyretkiksi. Niihin täytyi anoa Pirkkalasta "nöyrimmästi lupa arvon herra Nimismieheltä".

Vuonna 1918 Tahmelan työväentalolla Pispalan ja Tahmelan Järjestyskaartien iltamat samana lauantai-iltana 26.1. kun Helsingin Työväentalon torniin ilmestyi punainen lyhty kapinan alkamisen merkiksi. Ennen sotaa oli nuoruus.

Olisi mielenkiintoista tietää mitä silloiset nuoret iltamissa keskustelivat ja mistä seuravan päivän työväenyhdistyksen iltamissa keskusteltiin. Ainakin puheenjohtaja Kalle Keskinen tolstoilaisena pasifistina kieltäytyi tarttumasta aseisiin. Ns. sotakokous seuravana päivänä 28.1. Tahmelan työväentalolla. Pispalan Järjestökaartista tuli osa Punasen armeijaa.

Iltamia, näytelmiä, voimistelua, kokouksia

Alusta lähtien ohjelmallinen iltamatoiminta oli vilkasta. Esimerkiksi vuonna 1913 Torpalla järjestettiin huvitilaisuuksia peräti 71. Näistä 43 oli työväenyhdistyksen omia, erityisesti ns. perheiltamia, loput ulkopuolisten, esimerkiksi vapaapalokuntien ja ammattiosastojen järjestämiä.

Tyypillinen iltamarakenne saattoi olla: Soittoa, puhe, runo, näytelmäkappale, huumoria tai murrepakina tai kuplettilaulua, voimisteluesitys tai pukutanssit ja lopuksi tanssia.

Työväentalolla toimi Pienten lasten koulu aina vuoteen 1921 asti. Sille oli tarvetta, sillä Tahmelassa oli 1908 kiertokouluikäisiä lapsia jo 74. Kaksivuotista kiertokoulua Tahmelassa kävivät muun muassa Tyko Warron tytär Lyyli (Friman) ja Lauri Viidan sisko Liisi.

Työväentalolla voimisteltiin. Vuonna 1910 vuotta aiemmin perustetun Varalan naisvoimisteluopiston ensimmäiset voimistelujohtajakurssit pidettiin Torpalla. Vuonna 1913 talolla perustettiin työväenyhdistyksen voimisteluosastot naisille ja miehille sekä 1918 varhaisnuorisotoimintaa varten Tahmelan Järjestönuoret.

Työväentalon salissa on syntynyt myös Tahmelan työväenyhdistyksen Voimistelu ja Urheiluseura Wesa ry (1919), Tahmelan naisosasto (1919) sekä Tahmelan työväen Näyttämö (1920) ja Tahmelan työläisnuoriso-osasto (1920).

Lyyli Friman (os.Varto) muisteli vuonna 1965, Tahmelan työväentalon purkamisvuonna, Tammerkoski-lehdessä (11-12/1965):

Sellaista se oli silloin. Näyttämöllä harjoiteltiin, salissa voimisteltiin, ja ravintolahuoneissa pitivät samanaikaisesti kokoustaan naisosasto taikka yhdistyksen papat.

Ja kun illalla kurkisti esiripun välistä saliin, näki pukkien päälle asetuilla penkeillä istuvan juhlavaatteissaan sen saman, rakkaaksikäyneen yleisön. Siellä oli jälleen näyttämön edessä lattialla istumassa supiseva lapsien joukko.

Siellä oli vasemmanpuoleisessa uuninurkkauksessa seisomassa nuoria miehiä, Sirenin talon porukkaa ja paljon muita, ja oikealla tyttöjen kirskuva katras.

Siellä oli Laineet ja Lehtoset, siellä Kaivolat ja Keskiset, Suvannot ja Sandellit, Autereet ja Aspin-mummo.

Kaikki he siellä olivat ja tuntui hyvältä että niin oli".

Yläkuvassa tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Tahmelan Vesan taitovoimistelijat. Kuva lienee noin vuodelta 1925. Orkesterikorokkella näkyvä piano oli hankittu vuonna 1924.

Alakuvassa Tahmelan Vesan voimistelijatytöt Torpan pihalla 1920-luvun puolivälissä. Edessä vas. Kyllikki Villa, Alli Kujala, ?, Tyyne Vikström, Aino Lehtinen, Elsa Viitanen ja Saima Friman. Takarivissä Kaisa Suvanto, ? , Tyyne Valli, Lyyli Varto ja Senja Lehtonen. (Tiedot Lyyli Friman Tammerkoski 9/1972).
Kuvat Pispalan kylävalokuvaaja Kalle Kurki / Tahmelan Vesan arkisto.

Liikunta - tulossa: Reiska Höntsyn MM-kisat

Perinteikkään, viime vuonna 100 vuotta täyttäneen Tahmelan Vesan palloilujoukkueiden sisäpelikausi on loppusuoralla. Lohkoissa pelataan toista kierrosta, jäljellä on sarjasijoituksen kannalta ratkaisevat viimeiset pelit. Kausi päättyy maaliskuussa 2020.

Tahvella on edustusjoukkueet salibandyssa ja futsalissa. Molemmat pelaavat Kolmosdivarissa. Futsalissa Tahve taistelee kärkisijoista. Salibandyssa Tahve on varmistanut sarjapaikan

Tulossa: Reiska Höntsyn MM-kisat Koulukadun tekojäällä 14.-15.3

Tahven höntsyporukan kauden huipentuma on jälleen Reiskahöntsyn MM-kisat Koulukadun tekojääpyhätössä. Viime vuonna Tahmelan Vesa oli loppuottelussa.

Finaaliin pääseminen taitaa olla tänä vuonna tiukassa. Luonnonjäätä ei ole ollut koko talvena ja lajinomainen harjoittelu Santamontussa Pyynikillä on jäänyt olemattomiin. Tosin tilanne on sama muillekin (etelän) joukkueille, ellei kisoihin ilmaanny jokin porukka ihan pohjoisesta. Täysin mahdollista. Kysehän on sentään MM-kisoista.

Tahmelan Vesan höntsyporukan ottelut alkavat lauantaina 14.3 klo 9.30 Next Season Championsia vastaan. Välierät ja loppuottelu sunnuntaina 14.3. klo 14 alkaen. Otteluohjelma tarkentuu vielä lähipäivinä.

Seuraa >> Reiska Höntsyn MM-kisat 2020

TAHVE FUTSAL

Lohkossa on yhdeksän joukkuetta. Kaksinkertaisen sarjan ensimmäinen kierros pelattiin  loppuvuonna 2019. Toinen kierros alkoi  tammikuussa 2020. Otteluita tulee 16.

Tahmelan Vesa (TahVe) on noussut kevätkauden voittoputken ansiosta jo nousutaisteluun. Joukkue on voittanut viimeiset neljä peliä, vieläpä selvin numeroin. Jäljellä on yksi ottelu, viimeisenä olevaa PT-70 kakkosjoukkuetta vastaan 7.3. klo 18.30 Kauppi Sport Center.

Sarjatilanne 27.2.2020.

Lohkossa on mukana myös toinen joukkue Pispalasta, nimittäin Pispalan Ponnistus -79.

Pipo-79 on vuonna 1979 perustettu jalkapalloilun erikoisseuraksi. Perustamisen syynä saattaa olla osaltaan se, että tuolloin alueen yleisseurojen Vesan ja Pispalan Tarmon jalkapallotoiminta oli lamaannustilassa. Esimerkiksi Vesa ei saanut kaudelle 1979 joukkuetta kasaan lainkaan. Edellisenä vuonna Vesa oli voittanut nelosdivarin mestaruuden maajoukkuelegenda Matti Mäkelän johdolla. Ehkä juuri siksi. Oli aihetta juhlaan.

Pispalan joukkueiden keskinäiset ottelut päättyivät Tahmelan voittoon. Ensimmäisella kierroksella 7 - 3 (7.12.2019) ja toisella myös 7 - 3 (16.2. 2020).

Tahve Futsal (päivitetty 27.2):
26.01. klo 19:00 KaVo - TahVe  4 - 11 (2-3) Kangasala Pitkäjärvi LH
01.02. klo 14:30 TahVe - ACE/2 12 - 2 (6-1) Kauppi Sports Center 1 
16.02. klo 17:30 PiPo-79 - TahVe 3 - 7 (3-4) Kauppi Sports Center 1
22.02. klo 17:30 TahVe- IkU 5 - 3 (1 - 1) Kauppi Sports Center 2
Viimeinen peli:
07.03. klo 18:30 PP-70/2 - TahVe Kauppi Sports Center 1

Seuraa Tahve futsalin taivalta >> täältä 

Tahmelan Vesan futsaljoukkue viime kaudella.

TAHVE SALIBANDY

Tahmelan Vesan salibandyporukka nousi viime kaudella Kolmosdivariin. Tahve pelaa Sisä-Suomen alueen lohkossa 8. Alueella on kaksi lohkoa. Tahven lohkossa joukkueita on kymmenen.

Kausi alkoi 5.10.2019 ja päättyy 14.3.2020. Pelipäivinä pelataan kaksi ottelua.

Tahve on pelannut kohtuullisen hyvän kauden ja varmistanut sarjapaikan kolmostasolle. Tahven sisäisen maali- ja pistepörssin kärjessä on Henri Mäenpää. Syöttöpörssin kärjessä puolestaan Janne Viitala.

Seuraa Tahven salibandyporukan taivalta >> täältä 

Killerin liikuntakeskus
01.02. 11.00 SBT PaPo - TahVe 4 - 5
01.02. 14.00 TahVe - Ikhtys-Jkl 5 - 4

Tamppi Areena    
23.02. 13.00 TahVe - TiPa 10 - 6
23.02. 16.00 MSM - TahVe 2 - 6

Viimeiset ottelut:

Mäntykallion koulu Jämsänkoski
14.03. 11.00 TahVe - Kikka-74
14.03. 14.00 TahVe - Typ

Sarjatilanne 27.2.2020

Tilannekuva Suomen Cupin ottelusta Tahve-Happee Steamers vuodelta 2018. Tahve hävisi tiukan taistelun jälkeen 7-10. Vielä viisi minuuttia ennen loppua peli oli tasan 7-7. Happee Steamers voitti lopulta Suomen Cupin aluesarjan mestaruuden.

© Asko Parkkonen