Rajaportilla joulusauna ja kauneimmat joululaulut

Harjun seurakunnan kaikille avoin joulusauna torstaina 21.12 klo 16-19. Kauneimmat joululaulut klo 16, sauna lämmin klo 19 asti.

Pyyhe mukaan, seurakunta tarjoaa löylyt.

Saunayhdistyksen joulusauna jouluaattona sunnuntaina 24.12 klo 12-18. Joulupäivänä maanantaina sauna on kiinni. Erikoisaukiolojat >> Rajaportin sauna

Itsenäisyypäivän vastaanotto Vastavirrassa

Keskiviikkona 6.12. pidettiin Vastavirran Yläkerrassa räväkkä itsenäisyyspäivän juhla. Juhlassa sai ensiesityksenä Uusi Maamme Laulu-videonäytös, jossa eri taiteilijat ja artistit tulkitsevat maamme.

Lisäksi lavalla kävivät muun muassa runoilijat J.K.Ihalainen, Vesa Etelämäki ja Juho Hakkarainen, Mr. Suomi, Wilma ja Humppavasarat. DJ:t:​​ ​Simon​ ​Riestra ja DJ Punch - Savikiekkoja sadan vuoden takaa, Rumba, Tango, Foxtrot ja Soviet Jazz. 

Suomi 100-vuotta juhlat alkoivat Vastavirrassa jo itsenäisyyspäivän aattona kapinalauluilla. Yläkerrassa Sintonen eläytyi Suomen Talvisota-albumiin ja Säärelä esitti kapinalauluja. Alakerrassa Vastavirta-klubilla oli Immediate Music I - kokoonpanolla Louhivuori-Käppi-Korpipää sekä Vastavirta-orkesteri.

Milloin Suomi oikein itsenäistyi? Ja mikä olikaan 100 vuotta sitten valtiolipun väri?

Suomi juhlii 100 vuotissynttäreitään sinivalkoisesti. Tampereen keskustorin pääjuhlaan kehoitetaan kansalaisia pukeutumaan sinivalkoisin värein. Tampereen Ilveksen liigajoukkue juhlistaa itsenäisyyttä pelaamalla liigaottelun poikkeuksellisesti sinivalkoisella Suomi 100-juhlapeliasulla. Hyvä näin.

Mutta jos tarkkoja ollaan, vuoden 1917 viralliset värit eivät olleet sinivalkoiset vaan puna-keltaiset. Sinivalkoinen lippu hyväksyttiin virallisesti vasta 28.5.1918. Siihen asti valtiolippuna oli puna-keltainen Suomen Leijonavaakunalippu.

Suomen Leijonalippu

Virallinen lippukomitea, jossa oli mukana muun muassa arkkitehti Eliel Saarinen, ehdotti 16.12.1917 puna-keltaista leijonalippua. Suomen kansallislippuun tulisi tämän mallin mukaan "kullattu leijona kruunu päässä, oikea etukäpälä ojennettuna miekalla, takakäpälät polkemassa venäläistä miekkaa, ympärillä hopeoituja ruutuja punaisella pohjalla". Vaasan senaatti julisti leijonalipun Suomen valtiolipuksi 27.2.1918.

Siniristilippu hyväksyttiin siis toukokuussa 1918. Historiallisen leijonavaakunan punainen ei enään kelvannut. Se näet oli Marseljeesin ja punakaartin väri.

Maalaisliiton Santeri Alkio perusteli:"Joka tapauksessa minä panen erittäin suurta merkitystä siihen, että kun me nyt ensi kerran virallisesti vahvistamme Suomen lipun olisi veristä pilkkaa, että liput olisivat punaisia, kun kansan Suomessa on punaisen kapinan aikana täytynyt niitä kumarrella".

Paradoksaalista on, että Valkoinen Suomi, venäläistä ja punaisista saadun voiton jälkeen, valitsi lipun, joka alunperin on Venäjän merivoimien lippu ja jonka pohjana on Pyhän Andreaksen sinivalkoinen vinoristi.

Punakeltaista väriä lippukeskusteluissa kannattivat muun muassa Albert Edefelt ja Akseli Gallen Kallela. Leijonalippu valtiolippuna iältään vastaa itsenäisen Suomen satavuotis-juhlapäivää.

Itsenäistymisprosessilla monia vaiheita

Martti Häikiön uudessa Suomen leijona. Svinhufvud itsenäisyysmiehenä-elämänkerrassa nousee esiin kysymys milloin Suomi oikein itsenäistyi? Juhlitaanko Suomessa oikeaa itsenäisyyspäivää?

Päätös itsenäisyyspäiväksi tehtiin marraskuussa 1919. Päiväksi valikoitui 6.12., mutta yhtä hyvin se voisi olla 4.12, 15.11, 7.11 tai jokin muu, kenties jopa 18.7. jolloin eduskunnan suuri enemmistö hyväksyi ns. valtalain. Perusteita riittää, riippuen näkökulmasta.

Aamulehti (2.3.2017) on listannut Häikiön itsenäisyyspolkua, joka siis samalla kuvaa itsenäistymisen vaiheita, seuraavasti:
7.11.1917 eli ns. lokakuun sosialistisen vallankumouksen päivänä senaatin pj. E.N.Setälä totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden katkenneen. Tätä ratkaisua Häikiö pitää ensimmäisenä itsenäisyysjulistuksena. Julistus sai tosiasiallisen vahvistuksen 13.11 kun eduskunta päätti uskoa "korkeimman vallan" kolmelle valtiohoitajalle.
15.11.2017 eduskunta päätti "toistaiseksi" itse käyttää korkeinta valtaa, mutta päätös oli seurausta valtioyhteyden katkeamisesta, ei varsinainen itsenäisyysjulistus.
4.12.2017 P.E.Svinhufvudin johtama senaatti antoi eduskunnalle itsenäisyysjulistuksen.
6.12.2017 eduskunta valtuutti hallituksen hankkimaan itsenäisyyden tunnustuksen ulkovalloilta
31.12.1917 Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden
4.1.2018 Venäjän "parlamentti" sekä Ruotsi ja Ranska tunnustivat Suomen itsenäisyyden
29.4.2018 Svinhufvudin hallituksen joukot valloittivat Viipurin, saivat haltuunsa Suomen valtioalueen, kapina oli kukistettu ja eduskuntaan nojaava hallitus hallitsi koko maata.
14.5.1918 viimeiset venäläiset poistuivat maasta.

Sosialidemokraattien ja Lenin merkitys

Häikiön listaus noudattaa ns. vapaussotakertomusta. Itsenäisyyspolku näyttää  johdonmukaiselta ja päättäväiseltä. Tosin jotkut ovat halunneet lisätä listaukseen vielä jatkosodan päättymisen 19.9.1944 tai jopa YYA-sopimuksen purkamisen 7.5.1995.

Mutta mikä tässä prosessissa on työväenliikkeen ja SDP:n johtohenkilöiden rooli? Mikä on Leninin merkitys? Tiedetään että Svinhufvud itse vihasi bolsevikkejä ja oli erittäin vastenmielinen lähestymään Leniniä. Saksa ja muut ulkovallat olivat nimittäin asettaneet tunnustamisensa ehdoksi sen että ensin pitää saada entisen emämään eli Venäjän suostumus.

Vasta muiden itsenäisyyskomitean jäsenten ja virkamiesten painostus sai Svinfhuvudin harkitsemaan yhteydenottoja. Silloinkin hän vihjasi Oskari Tokoille että sosialidemokraatit pohjustaisivat näitä neuvotteluja. Aloitteentekijänä näille yhteydenotoille toimi K.H.Wiik, joka laati SDP:n itsenäisyysjulistuksen. Tämä julistus kainalossa SDP:n pj. Kullervo Manner, K.H.Wiik ja Edward Gylling menivät Leninin ja Trotskin juttusille Pietariin 27.12.1917. 

Sosialidemokraattien lähtystölle ilmoitettiin suoraan, että kansankomissaarit myöntyisivät välittömästi Suomen itsenäisyyteen kunhan porvarillinen senaatti nöyrtyisi sitä anomaan. Kerrotaan, että tämä ehto hermostutti Wiikiä, koska hän tiesi Svinhufvudin vastenmielisyyden lähestyä Leninia.
- Vai niin, ainoastaan sillä edellytyksellä?
- Niin, vastasi Trotski. - Jos he tahtovat meiltä jotakin, niin olisihan säädytöntä elleivät kääntyisi meidän puoleemme asiassa.

Lopulta myös Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatin lähetystö saapui Pietariin. Itseasiassa samaan aikaan kuin SDP:n lähetystö. Työväenliikkeen johtohenkilöiden kanssa käymiinsä keskusteluihin tyytyväinen Lenin kehoitti senaattia kirjoittamaan Suomen itsenäisyyden tunnustamista pyytävän kirjeen, jonka kansankomissaarien neuvosto pikaisesti hyväksyisi.

Senaatti laatikin pikaisesti kirjeen, jota Svinhufvud itse lähti viemään Pietariin. Erinäisten vaiheiden jälkeen Leninin johtama Kansankomissaarien neuvosto allekirjoitti itsenäisyysjulistuksen 31.12.1917.

Vuoden 1917 itsenäisyyspyrkimyksissä näyttää olleen kaksi rinnakkaista itsenäisyysjulistusta, kaksi itsenäisyyden tunnustamisen hakuprosessia, jotka vielä sekoittuivat kamppailuun keskusvallasta Suomessa. Kumpikin puoli oli samaa mieltä itsenäisyydestä. Erimielisyys koski sitä, keneltä itsenäisyyden tunnustamista ensisijaisesti haetaan, keisarilliselta Saksalta vaiko Neuvosto-Venäjältä.

Lenin-museon emiritusjohtaja, filosofian tohtori Aimo Minkkinen pohti Venäjäsuhdetta ja Suomen itsenäistymisprosessia maanantaina 13.11. Pääkirjasto Metsossa. Viitteitä tähän Lenin luentaan löytyy Aimo Minkkisen kirjoituksesta >> Lokakuun vallankumous ja Suomen itsenäistyminen

Lenin saapuu Pietariin alkuvuonna 1917. Heinäkuussa Lenin joutui piileskelemään Suomessa, Helsingin miliisipäällikön asunnossa bolsevikkien epäonnistuneen vallankaappauksen takia. Lokakuussa oli jälleen paluu Venäjälle, papiksi naamioituneena, oppaana junamatkalla toimi suomenpietarilainen bolsevikki Eino Rahja.

Pispala-Tahmelan joulukalenteri-ikkunat ja kuvia joulumyyjäisistä

Joulukalenteri-ikkunat tuo valoa pimeyteen

Joulukalenteri-ikkunat idea houkuttelee reippailulenkille Pispalan maisemaan. Kaikkiaan 24 hienoa, jouluista ikkuna-asetelmaa löytyy laajalta alueelta Pispalaa ja Tahmelaa.

Ensimmäinen luukku avautui 1.12. osoitteessa Pispalanvaltatie 56. Viimeinen avautuu jouluaattona 24.12. Selininkadulla Tahmelassa.

Kohde- ja reittikartassa ikkunoiden avautumispäivät. Kohteita voi bongailla yksi kerrallaan niiden avautuessa tai kierrellä useampi tai sitten reippailla joulupäivinä koko reitti kerralla läpi. 

Tapahtuman järjestäjien facebooksivuilla lisätietoa ja kuvia ikkuna-asetelmista.
>> Kohde-ja reittikartta
>> Pispala-Tahmelan joulukalenteri-ikkunat

Kuvia Haulitehtaan joulumarkkinoista

Pispalan yhdistysten yhdessä järjestämät ohjelmalliset Suurmyyjäiset pidettiin 12.-13.12. Paikalla oli yli 25 myyjää. Tarjolla lähes kaikkea jouluista. Musisoimassa kävi muun muassa lastenorkesteri Höpinätötterö, hieman vanhemmille Tampere Underground Orchestra ja kaikille Niina Mönkkönen sekä kokoonpano Hilden-Kaario-Lehto. Tiistaina 12.12 pispalalainen kirjailija Kristiina Harjula kertoi uusimman romaaninsa Samettiruusuja Harjutiellä taustoista.

Nyt kuvia joulumarkkinoista Pispalan kirjastoyhdistyksen >> verkkossivuilla

Pispalan kirjastolla keskustelutilaisuus Pispala 1918

16.12. klo 15 Kirjastoklubi II
Esiintyjinä on kaksi laadukasta laulaja-lauluntekijää, tamperelainen Hane Randelin sekä nykyään etelämpänä vaikuttava, mutta lukuisille tamperelaisille tuttu Iida Umpikuja. Vapaa pääsy! Tervetuloa!

18.12. klo 18 Keskustelutilaisuus: Pispala 1918
Luennoimassa tunnettu historioitsija Teemu Keskisarja, joka on äskettäin julkaissut kirjan nuoresta Mannerheimista nimellä Hulttio sekä muutama vuosi sitten Tietokirja Finlandia-ehdokkaana olleen tutkimuksen Viipuri 1918.

Teemu Keskisarja on myös perehtynyt Tampereen tapahtumiin. Hän vetää  talvella 2018 opaskierroksen Tampereen taistelujen keskeisiin paikkoihin sekä luennoi aiheesta Vapriikissa.

Odotettavissa punnittua mutta lennokasta puhetta sisällissodasta. Sota alkoi Viipurista ja päättyi Viipuriin. Käännekohta oli taistelu Tampereesta. Saarretun kaupungin puolustusta johti harrastelijanäyttelijä Hugo Salmela, sitten seikkailija Verner Lehtimäki. Piiritysjoukkoja valkoinen kenraali, "ryssäupseeri" Mannerheim.

Tulevat tapahtumat >> Pispalan kirjasto

Pispalan kirjasto

Kirjastoyhdistyksen uusi toimitila sijaitsee Pispalan Pulterin vieressä ja lähellä Rajaportin saunaa, osoitteessa Pispalanvaltatie 21. Kirjasto aukeaa arkisin (ma-pe) klo 14.

Pispalan kirjasto muutti Tahmelasta Pispalaan kesän aikana. Vuokrasopimus entisissä tiloissa Tahmelanmutkassa päättyi juhannuksena. Kesä meni muuttopuuhissa ja uuden tilan järjestelyissä.

Uudet tilat ovat huomattavasti pienemmät kuin entiset, joten Pispalan kirjasto-yhdistyksessä on jouduttu miettimään millaisia kirjakokoelmia on mahdollista ylläpitää. Ja ylipäänsä minkälaista kirjasto-ja kulttuuritoimintaa uusi tila mahdollistaa.

Tiloissa on ainakin lainasto-lukutupa, kokoustilat, muutama tietokone, internet ja wifi-yhteydet, monitoimikone tulostukseen ja skannaukseen.

Kannattaa käydä tutustumassa !

Uuden Pispalan kirjaston viralliset avajaiset pidettiin 3.11. 2017.
Täystuvallinen kirjastotoiminnan ystäviä osallistui lämminhenkiseen tapahtumaan. Illan aloitti Katwi & Inkoo Duo, jonka jälkeen Pispalan kirjaston väki esitti erilaisia ohjelmanumeroita musiikin ja teatterin keinoin. Avajaiset huipentuivat Tampere Underground Orkesterin esitykseen. Tarjolla oli kahvia, teetä ja kakkuja - läsnä myös gluteeniton vaihtoehto.

Esiintyjät: Katwi ja Inkoo, Sun Pie, Pispalan Teatteri, Tampere Underground orkesteri.

Pispalan kirjasto on toiminut 20 vuotta

Pispalan kirjastoyhdistys juhli kirjaston 20-vuotistoimintaa Tahmelan kirjastotalolla Pispalan karnevaalien yhteydessä 21.5.2017. Juhlapuhujana oli kirjastoyhdistyksen perustaja ja alkuaikojen kirjastoaktiivi, kirjailija Vuokko Tolonen.

Yhdistyksen ensimmäinen toimitila avattiin Ahjolan pieneen takahuoneeseen vuonna 1997. Vuokko Tolonen kertaili tapahtumaan johtaneita vaiheita, muun muassa kiirastorstain 1992 kunnallisen kirjaston lakkauttamisesta seuranneesta surukulkueesta ja hautajaisista sekä kirjastoyhdistyksen perustamisesta.

Pispalan kirjastoyhdistys perustettiin vuonna 1995 Pispalan Pulterissa. Perustamisasiakirja laadittiin superpihvin tilauslomakkeen kääntöpuolella. Silloin vielä kääntöpuolella oli tyhjää, valkoista tilaa. Nykyään siinä on englanninkielinen esittelyteksti.

Perustamisasiakirjassa julistetaan että "yhdistyksen tarkoitus on edistää korkean yhteiskuntamoraalin etsijöiden VAPAITA PYRKIMYKSIÄ".

Kesällä 2017 kirjastoyhdistys siis tavallaan palaa syntysijoilleen, lähelle Pispalan Pulteria.

Kansalaistoimijoiden kirjastot

Pispalan kirjasto ei ole suinkaan ainutlaatuinen tapaus. Yhdistyspohjaista tai yksityishenkilöiden perustamaa kirjastotoimintaa on ja on ollut ympäri Suomea.

Ensimmäisiä taitavat olla jo 1900-luvun alussa työväentalojen yhteyteen perustetut, kirjalahjoituksiin perustuvat lukutuvat. Pispalan työväentalolla oli jopa erityinen kirjastonhoitaja, näytelmäkirjailija Toivo Kari, myös Tahmelan työväentalolla oli pieni lukutupa.

Aihetta ei olla tosin juurikaan selvitelty. Löytyy kuitenkin ainakin yksi tutkimus, jossa kansalaistoimijoiden kirjastoja on tarkasteltu sinällään, osana Suomen kirjastolaitoksen syntyä ja osana ns. kolmannen sektorin järjestö- ja vapaehtoistoimintaa.

Riikka Säärelän tutkimusmatkan kohteena on neljä kansalaiskirjastoa: Porin Pormestarinluodon ja Väinölän kirjatuvat, Kauhavalainen Kankaan kamarikirjasto sekä tamperelainen Pispalan kirjastotalo. 

Vertaileva selvitys tuo esiin sekä yhteisiä (esim. kunnallisen lähikirjaston lakkauttaminen) että paikallisesti erityisiä tekijöita, kokemuksia ja ratkaisumalleja.

Johtopäätöksissä pohditaan, että vaikka toiminnan lähtökohdat ovat usein vaatimattomat, niin missä määrin kansalaistoimijoiden kirjastot ovat päässeet lähelle unelmaa kirjastosta kansalaisten yhteisenä olohuoneena.

Tutustu Riikka Säärelän tutkimukseen (2011) >> Kansalaistoimijoiden kirjastot (pdf).

Kuvissa Pispalan kirjastoyhdistyksen perustaja, kirjailija Vuokko Tolonen, ote kirjastoyhdistyksen perustavan kokouksen pöytäkirjasta sekä uuden kirjaston sijainti Pispalan valtatien varrella.

Pub Kujakollin joulukuun livevedot

Joulukuu:
Keikat pääsääntöisesti lauantaisin klo 22 alkaen.
01.12. Alan Thomson & Doug Mortier
02.12. Mustat Silmät
03.12. JAMIT klo 17 alkaen
09.12. Fuzzy Mama
13.12. KINKKUvisa
Kaikkien joukkuekisaan osallistuneiden kesken arvotaan tukeva Joulukinkku.
15.12. Kauneimmat Joululaulut
Harjun Seurakunnan suosittu yhteislaulutilaisuus.
16.12. Groovy Cats
22.12. Joey Buddy solo
24. - 25.12. Joulupyhät Kujakolli kiinni!
30.12. Henry Ojutkangas

Muista myös tietovisat. Keskiviikkoisin joukkuekisa klo 19.07, lauantaisin persoonallinen huutovisa klo 15.

Lisätietoja löytyy Kujakollien verkkosivuilta ja erityisesti facebookista.
Pub Kujakolli
Kollit facebookissa

Pub Kujakolli 25 vuotta

Pub Kujakolli sai anniskeluoikeudet neljännesvuosisata sitten 2.11.1992. Alussa B-oikeuksin, vuonna 2007 Kolli kohosi A-luokkaan. Syystäkin oli aihetta juhlaan!

Juhlissa perjantaina 3.11. esitettiin vanhojen kolliveteraanien iloksi ja uusien äimisteltäväksi videotallenne vuoden 1997 Pispalan karnevaaleilta. Silloin karnevaalien musiikillinen päätapahtuma oli Pispankadulla. 20-vuotta nuorempina videolla nähtiin muun muassa Hauliveljet, Heikki Salo, Dave Lindholm, Marjo Minkkinen ja Orastavat Seitikit sekä paikallisesti maineikas Rubliners-orkesteri Pub Kujakollin sisätiloissa.

1990-luvulla Pubia veti Pirkko Salosaari miehensä Joken kanssa. Juhlassa esitetty ainutlaatuinen videotallenne oli aikoinaan Pirkon tilaama ja esitettiin nyt ensimmäisen kerran julkisesti.

2000-luvun alkupuolella pubiemäntänä ja isäntänä toimivat Tuula ja Puro. Uusin vaihe alkoi vuonna 2007. Pubia lajennettiin, saatiin A-oikeudet ja savuttomuus. Omistajapohja laajeni alkujaan kahdeksaan henkilöön, joista kenellekään pubivetäminen ei ole varsinainen ammatti ja elinkeino. Käytännön hommista huolehtii palkattu henkilökunta.

Kujakollin vaiheet näkyy myös Kollilogossa, joka nykyään virnuilee entistä tanakammin.

Kujakolli Tahmelan Liikekeskukseen

Vuonna 1984 Pispalalainen-lehti kysyi millaisia liikkeitä Tahmelaan? Huolta nimittäin herätti pitkin vuotta vakuuttanut huhu suunnitteilla olevasta supermaketista, mannermaisesta halpahallista. Miten käy muille Pispalan lähikaupoille?

1980-luvun puolivälin jälkeen Tahmelan Liikekeskus valmistui. Pääurakoitsijana toimi Ahti OY. Ensimmäisenä tiloihin muutti Tahmelanmutkassa sijainnut K-Mutka (Tahmelan Valinta). Alkujaan paikassa oli toiminut vuodesta 1962 lähtien Pirisen kauppa. "Palvelumahdollisuudet paranevat ratkaisevasti. Uusia tuotevalikoimia tarjoavat kala-ja juustotiskit sekä laajennetut pakastetilat. Uutta tulee olemaan myös videokasettivuokraus", toteaa kauppias Rauno Poikolainen Pispalalainen-lehdessä.

Näin Tahmelakin alkoi hiljalleen modernisoitua. Etenkin kun hieman myöhemmin tiloihin ilmaantui selkeää ysärimuotia esittelevä kampaamo Kaunotar ja Kulkuri ja niin, tietysti Pub Kujakolli.

Mainosleikkeet Pispalalainen-lehtien numeroista vuosilta 1988 - 1994.

Kyläraitilta Liikekeskukseen

Tahmelan keskustaa 1960-luvun alussa. Nykyisen Tahmelan Liikekeskuksen paikalla oli tilaa yllin kyllin, kulmauksessa oli Lyytin (Lydia Pyöriä) kioski. Lähinnä Lehdon kauppa ja pellot. Tahmelakadun mutkan kulmauksessa vasemmalla Grönlundin maalaamo, nykyinen Hirvitalo. 1960-luvun alussa toisella puolella vastapäätä ei ollut vielä Pirisen kauppaa/K-Mutka (1962), myöhemmin tiloissa toimivat pienoismalli-liike 1990-luvulla ja 2000-luvulla Pispalan kirjastotalo. Kyläraitti oli hiljainen ja rauhallinen pitkälle 1980-luvulle.

Legendaarinen Lyytin Kioski eli Lyytin "synagooga" oli suosittu viihdekeskus, jonne Pispalan äijät kokoontuivat (oma muki ja sokeri mukaan).

Pub Kujakolli 2005.

Jiipee Villasen vetämä tietovisa käynnissä. Sisätilat hieman erilaiset kuin nykyään. Vakioporukkakin näyttää nuoremmalta.

Pub Kujakollin nykymenoa - Oktooperit

Kolme päivää tanakkaa menoa viikonloppuna 6.-8.10.2017

Tahmelan Pub Kujakollin hyvin paikallinen versio hieman isommasta Oktoberfestistä. Livemusiikkia joka päivä, saksalaisia erikoisoluita suoraan Munchenistä, Repan terassigrillista makkaraa, bratwurstia, hapankaalia. Perjantaina lavalla Katwi & Inkoo. Lauantain tapahtumat aloitti Flamman tulishow. Jaakko Laitinen&Väärä Raha-trio pisti täpötötäyden tuvan liikkeelle. Festarin päätti sunnuntaiset Oktojamit Kalle Alatalon johdolla.

Taiteilijaryhmä Puu Hirvitalolla

Vapaa taiteilijaryhmä PUU pitää ensimmäisen yhteisnäyttelynsä Hirvitalossa Tampereen Pispalassa. Ohjelmalliset avajaiset lauantaina 18.11. 2017 klo 15.00-19.00.

RYHMÄ PUU on riippumaton ammattitaiteilijoiden virtuaalinen yhteenliittymä, joka syntyi sattumalta keväällä 2016 ja jonka jäsenet pitävät toisiinsa yhteyttä sähköpostin välityksellä.

Näyttely 19.11.-19.12.2017

HIRVITALON näyttelyssä on mukana 25 taiteilijaa, taidemaalareita, kuvanveistäjiä, graafikkoja, valokuvataiteilijoita, eri materiaaleilla työskenteleviä installaatio- ja performanssitaiteilijoita, kierrättäjiä, valmismateriaalien käyttäjiä, löytöretkeilijöitä, nomadeja ja keräilijöitä, äänitaiteilijoita, elämäntaiteilijoita ja kaikkien näiden mahdollisia ja mahdottomia yhdistelmiä.

Pispalan nykytaiteen keskus av ti - su klo 14-19.

Katso tekijöistä lisää >> Taitelijaryhmä Puu

Dia de los muertos - Kuolleitten buffet 4.11.

Pyhäinpäivää ja/tai kekriä juhlistettiin Hirvitalolla monipuolisella kattauksella vegaanisia meksikolaisia ruokia, kaakaota ja jälkiruokaa. Kattaukset klo 15 ja klo 17.

Vegaanisen buffetin tuotto käytetään Meksikon syyskuisista maajäristyksistä kärsineille alkuperäiskansa-alueille.

Tunnelmaa Kuolleiden päivään elävien ja edesmenneiden ystävien ja sukulaisten seurassa tarjosi Inka Niemi esittäen elävää musiikkia noin klo 16 ja 18. Ulkona myös yhteisötaideteos Tulenpitäjä >> Kuolleiden buffet

TahVen salibandyn ja futsalin kausi alkoi - jalkapalloilussa sarjataso säilyi

Tahmelan Vesa on aloittanut Salibandykauden nelosdivarissa kohtuullisesti, kahdella voitolla ja kahdella tappiolla. Sen sijaan Suomen Cupissa tuli putoaminen jatkosta jo toisella kierroksella. Futsalissa avausottelu FC Kangasalaa vastaan päättyi riemastuttavasti Vesan selkeään 6-3 (2-0) voittoon.

M4D-15 eli salibandy, miehet, nelosdivari, lohko15

Salibändyssä TahVe voitti viimekaudella Vitosen lohkonsa ja nousi suoraan ylemmälle tasolle. Sarjassa pelattiin 18 ottelua joista Tahve voitti 14 ja hävisi 4.

Nelosdivarissa pelit alkoivat 7.10. ottelulla Tampereen Koovee II vastaan, jonka Tahve voitti 3-2. Päivän toisessa pelissä Tahve hävisi Warriorsille 5-9. Seuraavat ottelut pelattiin 28.10. Siinäkin Tahve voitti ensimmäisen ottelunsa HLJ:tä vastaan 10-6, mutta hävisi toisen PäLu:lle 8-10.

Salibändyssä divaritasolla otteluita pelataan siis muutaman viikon välein, kaksi peliä samana päivänä tahdilla.

Ottelut
18.11 klo 10 HIP - Tahve Ylöjärven LK 8-3.
           klo 12 Tahve - Punakone Ylöjärven LK 3-2.
16.12 klo 11 Tahve - Netu Ideapark, Sport
           klo 14 Pirkat III - Tahve Ideapark, Sport
13.01 klo 10 Tahve - HuHu Spiral-halli, Tampere
           klo 19 Tahve - Warriors Spiral-halli, Tampere 

Kaksinkertaisen sarja toinen kierros alkaa 13.1.2018 ottelulla Warriorsia vastaan. Ensimmäisen kierroksen ottelun Tahve oli hävinnyt 5-9.

Tahven taivalta voi seurata >> Salibandy.fi tulospalvelussa.

Sarjatilanne 23.11.2017 ja joukkueet.

Suomen Cupissa tie katkesi jo toisella kierroksella

Viimekauden ehdoton pelillinen huipentuma oli Suomen Cupin haastajafinaalin voitto. 21.1.2017 pelatussa ottelussa Tahve päihitti helsinkiläisen SBS Botnian selkein numeroin 7-2. Voiton takeena olivat Tampereen Classicin veteraanit, pelintekijä Vellu Koivunen ja maalivahti Pekka Nieminen.

Haastajafinaalissa kohtasivat Suomen cupissa pisimmälle päässeet aladivisioona-joukkueet. Vitosdivarissa pelanut Vesa ylsi peräti neljännelle kierrokselle asti. Vastustaja, nelosdivarissa pelaava Botnia kolmannelle kierrokselle.

Haastajatasolla Tahve on siis Cupin puolustava mestari. Ottelut alkoivat elokuussa 2017 ja Tahven kannalta ratkaisevat ottelut käytiin toisella kierroksella Turussa syyskuussa (9.9.2017).

Turussa pelatuissa otteluissa Tahve kärsi jatkoaikatappion Hirvensalolle, voitti Showtimen ja ratkaisevassa ottelussa hävisi Ruoskalle selkeästi 3-10. Yhdellä voitolla karsintalohkosta ei päässyt jatkoon.

Viime kauden Suomen Cupin haastajafinaalin mestarit kannattajineen. Osin sama porukka jatkaa pelejä salibändyn Tampereen piirin Nelosdivarissa kaudella 2017-18.

FUTSAL Tahven lajivalikoimaan

Avausottelu 4.11. FC Kangasalaa vastaa Ylöjärven Liikuntakeskuksessa päättyi Tahven voittoon  6-3. Maalintekijöinä Tapio Castren ja Mohammed Koroma.

Tänä syksynä Tahve on ottanut myös jalkapalloilun pikkuserkun Futsalin lajivalikoimaansa. Futsalia pelataan kuin jalkapalloa, siis jaloilla, mutta pelinä se on kuitenkin nopeampi ja teknisestikin hieman erilainen. Pallo on pehmeä ja pelijalkineet sisätiloihin sopivat. Kentällä on viisi pelaajaa ja maalivahti. Vaihdot voi tapahtua ns. lennosta.

Tahve pelaa Vitosdivarissa ja ottelut alkoivat lauantaina 4.11 Ylöjärvellä FC Kangasalaa vastaan. Lohkon joukkueet ovat APA, FC Kangasala, LaVe, PiPo-79, TahVe, Tuisku, Valo/2, Ylöjärven Ilves/2.

Tahven ns. kotiottelut ovat syyskaudella pääosin Ylöjärven Liikuntakeskuksessa ja kevätkaudella Kaupin uudessa Sports Centerissä.

Tahven joukueessa pelaavat muun muasssa Castren Tapio, Käpylä Kai, Koroma Mohamed, Riepponen Kimmo, Kyröläinen Marko, Heiskanen Mikko, Valtanen Teppo, Lehtikangas Toni, Karima Aksu, Halinen Juho, Rautiainen Niko, Björnholm Petri.

Syyskauden ottelu-ohjelma ja tulokset
04.11. 10:00 Tahve -  FC Kangasala Ylöjärvi LK 6-3 (2-0).
Tahven maalit Castren Tapio, Koroma Mohammed.
11.11. 16:30 Lave-Tahve Lammi LK 3 - 2 (3 - 2).
Tahven maalit Castren Tapio, Heiskanen Mikko.
18.11. 18:00 TahVe - Tuisku Ylöjärven Liikuntasali 8 - 7 (5-5)
Tahven maalit Heiskanen Mikko, Rautiainen Niko, Valtanen Teppo (5), Lehtikangas Toni.
09.12. 16:00 TahVe - Valo/2 Ylöjärven Liikuntasali 10 - 4 (6-3)
Tahven maalit Halinen Juho (3), Karima Aksu (2), Heikkilä Hermanni (2), Riepponen Kimmo, Heiskanen Mikko (2).
14.12. 19:40 APA - TahVe Ylöjärven Liikuntasali
16.12. 19.30 Ylöjärven Ilves/2 - Tahve Ylöjärven UT
07.01. 18:15 PiPo-79 - Tahve Kauppi Sports Center 2

Kevät kausi eli toinen kierros alkaa 13.1. 2018 klo 13.00 Kangasalan Pitkäjärvellä FC Kangasalaa vastaan.

Tällä hetkellä (13.12), neljän pelatun ottelun jälkeen, Tahve on sarjataulukossa kolmantena (4/9 pistettä), yhden ottelun vähemmän pelanneena kuin sarjaa johtavat Lave (5/13 p.) ja Pipo-79 (5/10 p.)

TahVe vastaan PiPo-79

Futsalissa on odotettavissa kiintoisa "paikallisottelu". Tahven lohkossa pelaa nimittäin toinenkin Pispalassa perustettu joukkue.

PiPo-79 eli Pispalan Pallo-79 on perustettu Pispalassa vuonna 1979 jalkapallon erikoisseuraksi. Ilmeisesti juuri sen takia, että haluttiin pelata vain nimenomaan jalkapalloa, eikä toimia yleisseurassa, jollaisia Tahmelan Vesa ja Pispalan Tarmo tuolloin olivat. Perustamiseen tosin saatta olla muitakin syitä.

Kiihkeä Futsalin "paikallisottelu" PiPo-79 -TaHve torstaina 7.1.2018 klo 18:15 Kauppi Sports Center2 !

Tahve jalkapalloilun edutusjoukkue pelasi kesällä varsin talvisissa olosuhteissa. Osin sama porukka jatkaa talven Futsalin parissa ja varmasti huomattavasti lämpimimmissä mutta myös hikisimmissä tiloissa.

Tahven jalkapallokausi Kutosdivarissa oli kaksijakoinen

Tahmelan Vesan edustusjoukkue pelasi kesän 2017 Suomen Palloliiton sarjoissa kutostasolla. Kutosessa oli lohkoja kaksi. Kummassakin kaksitoista joukkuetta. Kaksinkertaisessa sarjassa otteluita tuli 22 / joukkue.

Tahven taival oli kaksijakoinen. Kevät kaudella joukkue pelasi hyvin. Tahven ainoa tappio tuli ensimmäisen kierroksen viimeisessä ottelussa IPAa vastaan Iittalassa niukasti 1-2. Tahve oli vielä nousutaistelussa mukana.

Syyskausi menikin sitten heikommin, vaikka Tahve aloitti heinä-elokuun taitteen voitoilla. Elokuun lopun kolmen ottelun tappioputki notkautti niin että nousu Vitosdivariin karkasi. Tahven sijoitus lohkossa oli lopulta neljäs (12-4-6; maalisuhde 70-49). Lohkon voitti FC Kangasala, joka siis nousi suoraan ylemmälle tasolle.

Reiska Hötsyn MM-kisat maaliskuussa 2018

Maaliskuussa 2017 pelattiin perinteinen Reiska Höntsyn MM-kisat -Niämelä Memorial - Koulukadun tekojäällä. Tahmelan Vesan höntsyporukka ylti toisen kerran peräkkäin loppuotteluun saakka.

Tälläkin kertaa vastustaja oli vahvempi. Nuorempi ja liikkuvampi joukkue HUOM! voitti selkeästi lukemin 5-0. Naisissa mestaruuden uusi Hockey Catsit.

MM-kisat pelattaneen jälleen maaliskuussa. Joko nyt on Tahven vuoro!

Reiska Höntsyjen MM-hopeajoukkue 2017

Pispalan karnevaaleilla 2018 Pulterrieri puolustaa Pulteri-pokaalia

Kevään 2017 karnevaaliottelussa koettiin yllätys. Pulterin ravintolapäällikkö Kältsyn manageroima futisporukka Pulterrieri yllätti Kujakollit karnevaalien perinteisessä jalkapallo-ottelussa luvuin 3-2.

Pääasiassa Tahmelan Vesan pelaajista koostuva Kujakollit on hallinnut vuosia keskinäisiä otteluita ja Pulteri-pokaali on pysynyt tiukasti Pub Kujakollissa.

Nyt siis pokaalia voi käydä ihailemassa Pulterissa. Pokaali löytyy ravintolatiskin ylähyllyltä, Gerth Vader-maskin vierestä.

Kevään 2018 Karnevaalipelissä pokaalin sijoituspaikan ratkaisevat mestaruutta puolustava Pulterrieri ja haastaja, Vastavirran futisporukka Vastapallo.

Kältsy ja karnevaalipokaali sekä alla Pulterrierit ja haastaja Vastapallo

© Asko Parkkonen