Tahmelan Huvilalla Voi Hyvin - ohjelmallinen teemaviikko

Tahmelan Huvilasta on muotoutumassa kulttuuritila, jota ylläpitävät useat toimijat. Päävuokraaja Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piirun lisäksi  Pispalan kirjastoyhdistys, Mahdollisuuksien Tila, Suomen Varjoteatteriyhdistys, kuvittaja-graafikko Saara Vallineva, muusikko-aktiivi Janne Salo, muusikko Kielo Kärkkäinene sekä Kulttuurikahvila Domingo.

Aukioloajat:
Ma - La klo 11 - 18 (kirjasto, näyttelyt, kahvio)
Sunnuntaisin 12 - 17 (taidebrunssi, kahvio).
Arkipyhät kiinni

Sunnuntainen Domingo taidebrunssi
Sunnuntaibrunssi kello 12 - 16.
Brunssin hinta 22€, alennettu hinta 20€ opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille sekä ilman apurahaa jääneille taiteilijoille. Brunssin jälkeen kello 16 -17 hävikkibrunssi 10€.

Viikko 38 (16. - 22.9)
Cafe Hehku 
Maanantaista lauantaihin klo 14-18 popup-cafe smoothiebar Hehku. Raakakakkua ja smoothieita tarjolla, meidän perinteisten pannukakkujen rinnalla. Tule herkuttelemaan!

Voi hyvin Huvilalla
Ohjelmallinen teemaviikko. Tekemistä ja pohdintaa viikon jokaiselle päivälle. Kasvispainotteiset keittolounaat päivittäin, herkullisia pannareita ja piirakoita unohtamatta.

Koko kylän saunapäivä la 21.9. klo 12-20
Voi Hyvin viikkoon sisältyvä saunapäivä. Takapihalla Supsa ry:n telttasauna. Myös huvilan pukuhuone- ja suihkutilat käytössä.

Katso  viikon ohjelmakattaus >> Tahmelan Huvila (fb)

Vierailijoita käynyt jo yli 9000!
Tahmelan Huvilan avajaisia vietettiin viikonloppuna 28.3.-31.3.2019. Huhti-elokuun aikana on siis käynyt valtavasti porukkaa, yli 9000, kerrotaan Huvilalta. Lisäksi eri yhteisöt ovat ottaneet huvilan kulttuuritilan avosylin kumppanikseen mm. tapahtumien järjestämisessä. Tästä on innostava jatkaa läpi talven!

Aamulehden Morossa 16.5.2019 juttua Tahmelan huvilan näkijöista ja tekijöistä. Kuvassa yrttikerääjä Nina Hietanen, joka tekee villiyrteistä omia juomasekoituksia. Kahvilassa ei näet kaupan limonadeja tarjota, vaan omia juomia esimerkiksi pihlajansilmujuomaa. Kahvilassa on aloitettu myös päivän soppa. Tarjolla on ollut mm. vuohenputki-purjo keittoa. Sopat loihtii ja herkkuleivonnaiset taikoo huvilan kokki Pirjo Arvo.

Huvilan kahvilan viikkomenu ilmoitetaan aina viikon alussa huvilan fb-sivuilla!

Näyttelyt:
Kuvataiteilija Hilla Hautanen: Flower Meanings - 16.9.2019 asti
Hilla Hautanen on seinäjokinen taiteilija, taidekasvattaja ja taidehistorioitsija.

Rantahuvilat Pyynikiltä Tahmelaan
Valokuvanäyttely - 30.10.2019 asti.

Musaillat:
Kerran kuukaudessa - keskiviikkoisin ja maanantaisin.
Keskiviikkona 18.9 klo 18 Mara Balls (soolo).

Katso tarkemmin tapahtuma- ja tiedotussivustolta >> Tahmelan huvila

Menneet tapahtumat

To 12.9. Matkalla Työhön (avoimet ovet)
Tervetuloa tutustumaan työharjoittelu-, työkokeilu- ja mahdollisesti palkkatukimahdollisuuksiin.
La 14.9. Ihmeellinen siemen-kirja
Saara Vallinevan kirjan "Ihmeellinen siemen" kirjanjulkistus. Tarjolla myös bangladeshilaista kulttuuria ja varjoteatteria.
Su 15.9. Domingon sunnuntaibrunssi kello 12-17.

24.8. Popup Food festival klo 12.00 – 16.00
Kansainväliset popup kokit saapuvat Huvilalle jo viidettä kertaa.  Jokaikinen kerta kokkimme ovat nauttineet huimaa suosiota ja ruoka loppuu kesken. Pidä siis itsestäsi ja vatsastasi huoli ja tule ajoissa paikalle.

Tällä kertaa teemana Oriental&Sweet Maxican. Suolaiset herkut meille tarjoaa Happy Tummy (Bangladesh) sekä  Reihun kitchen (Persian food). Uutena tulokkaana toivottakaamme tervetulleeksi Mexico Lindon ja sen meksikolaiset makeat jälkkäriherkut.

27.8. Seminaari: Yhteinen tulevaisuus | Rakentava Kontrasti klo 17.30
Kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä. Tiistaina Tahmelan Huvilalla kokoonnutaan keskustelemaan Rakentavan Kontrastin nimissä.

Paikalla Maria Mattila (Mara Balls, Keltainen talo, Romu&Random), dosentti Susanna Myllylä (tutkinut mm. kehitysmaissa kansalaisislähtöistä infran kehittämistä ), arkkitehti Antti Nyman (uuden ja vanhan arkkitehtuurin yhteensovittaminen, säilyttävä korjausrakentaminen) sekä aktiivi Milja Mansukoski (Pro Tavara-asema & Morkku työryhmä).

22. - 26.7. Huvilaelämää-viikko.
Mm. opastettuja kierroksia Rantahuvilat ja Vesiystäviä näyttelyhin. Viikon kesäteatteriesityksenä musiikkinäytelmä Ota Kiinni, Pötkönen.

23.7. klo 18 Ota kiinni, Pötkönen
Liput 15 euroa, aikuinen kahden lapsen kanssa ilmaiseksi. Esityksen kesto on noin 40 minuuttia. Lippuvaraukset: otakiinnipotkonen@gmail.com ja 0468117134.
Ota kiinni, Pötkönen! on vauhdikas musiikkinäytelmä koko perheelle. Esitys perustuu Mona Ratalahden ja Sami Sippolan juuri julkaistuun lastenlevyyn, joka syntyi kun kaverukset eräänä tavallisen tylsänä talvi-iltana päättivät leikkiä Topi Kärkeä ja Repe Helismaata. Levyn kiihkeästä soitannasta vastaa Burger Trio solisteinaan Jaakko Laitinen ja Kielo Kärkkäinen.

To 5.7. klo 19 Huvilan Puutarhajuhlat
Unelmien puutarhan kesäjuhlissa esiintymässä Belize (eli Kielo Kärkkäisen Trio), VIlle Leinonen, Säröinen kauneus - DJ Kelmeister. Järjestää Mahdollisuuksien Tila. Liput 5e. Katso lisää tulevista >> www.mahdollisuuksientila.fi

La 13.7. klo 11.30 - 16 Kansainväliset popup-kokit 
Tarjolla grilliherkkuja niin pieneen kuin isoon nälkään pikkurahalla. Makuja tällä kertaa Bangladeshista, Meksikosta, Etelä-Afrikasta sekä Italian style pizzaa 456degrees. Teemana Sweet & Spicy (makeaa & tulista). Lue lisää >> Sweet & Spicy

Lauantain 15.6. grillausherkuilla kävi nautiskelemassa 250-300 vierasta. Silloin kokkeja oli Kamerunista, Nigeriasta, Syyriasta ja Vietnamista. Kuvan kokit Ems Kitchen Vietnamista ja De Beton Kamerunista.

Tahmelan Huvila

Tahmelan huvilan eteisestä avautuu huvilan kirjasto- ja galleriatila. Valokuvanäyttely Rantahuviloista esittelee kadonneita kesäkaunottaria, huviloita, joita varakkaat säätyläiset rakennuttivat Pyhäjärven rannan pohjoispuolelle 1850-luvun lopulta lähtien kesäpaikoikseen. Vastaavanlainen huvila-asutus syntyi myös Pyhäjärven eteläpuolelle Härmälään.

Avarassa ja valoisassa pääsalissa on esillä Ulla Pohjolan teoksia (12.5. asti). Ulkoterassilta avautuu näköala Unelmien puutarhaan ja Pyhäjärvelle.

Myös Tahmelan huvilan saunan ylälauteilta upeat näkymät Pyhäjärvelle. Saunominen on mahdollista esimerkiksi sunnuntaisin Taidebrunssin yhteydessä.

Tahmelan monitoimitalo vuokrattu Piirulle

Tahmelan monitoimitalo eli entinen Pispan huvila on sittenkin vuokrattu yhteisöllistä käyttöä tukevalle taholle. Taho on entisessä Uittoyhdistyksen talossa majaansa pitävä Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piiru.

Tampereen kaupunki on vuokrannut huvilan kolmeksi vuodeksi 1.2.2019 alkaen. 

Tahmelan huvilaan on suunnitteilla yhteisö-ja kulttuurikeskus, joka edistää rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä sekä muita kulttuuripalveluita niin tamperelaisille kuin alueella vieraileville ulkopaikkakuntalaisille. Palvelut tuotetaan yhteistyössä tamperelaisten yhdistysten/yritysten kanssa.

Huvilassa järjestetään näyttelytoimintaa mm. Pispalan historiaan liittyen. Ensimmäinen näyttely liittyy Tahmelan huvilan kiehtovaan historiaan.

Avajaisviikonloppua vietetään 29. - 31.3.2019!

Rakennuskulttuuriyhdistys Piiru tiedottaa:

Kutsumme tamperelaiset yhdistykset, yritykset kuin vapaaehtoisetkin ideoimaan ja tarjoamaan palveluita talossa. Kantavana periaatteena ovat kaikille avoimet tilaisuudet, lapsiystävällisyys, päihteettömyys sekä vanhan huvilan henkeen soveltuvuus.

Tilojen ollessa auki, myös kahviomme on auki. Keittiömme on käytettävissä myös pop up kahvio/ravintolatoimintaan. Suunnitteilla on mm. jokasunnuntainen brunssi.

Huvilan saunaa lämmitetään tilaussaunana.

Katso koko tiedote >> täältä

Tahmelan Monitoimitalon pelastaminen

Tamperee kaupunki haki vuokralaisia yleisellä haulla. Hakuilmoitus julkaistiin Aamulehdessä 10.10.2018. Kirjalliset tarjoukset tuli toimittaa 15.11.2018 mennessä.

Kolme tahoa kiinnostui vuokrauksesta. Yksi niistä on rakennuskulttuuriyhdistys Piiru.

Tampereen kaupunki on siis vuokrannut huvilan sopivaksi katsomalleen taholle tietyillä ehdoilla. Tärkein on se että vuokraaja huolehtii kaikista ylläpitomenoista ja lisäksi vastaa kunnossapidosta.

Vuokraamismahdollisuus avautuu sen kautta että talo kuuluu kesken olevan Pispala-Tahmelan kaavauudistuksen piiriin ja kaupunki ei myy kiinteistöä ennen kuin kaavauudistus on tehty. 

Voimassa olevassa kaavassa (vuodelta 1978) tontin käyttötarkoitus on osoitettu merkinnällä YOS-10, joka merkitsee sitä että talo kuuluu opetus ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen.

Käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi asumiskäyttöön vaatii kaavamuutoksen. Tahmelan aluetta käsittelevä kaavavaihe tullee käsittelyyn vuoden 2019 aikana ja saattaa kestää hyvinkin pari vuotta.

Yhteisöllinen käyttöehto

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että talo pitäisi säilyttää asukkaiden yhteiskäytössä jatkossakin. Tämän puolesta on syntynyt vaatimusliike. Liike vaatii kunnioittamaan myös talon käyttöön liittyvää yhteisöllisyysehtoa.

Pispat (Sulo ja Sanna Pispa) myivät talon 1950-luvun alkupuolella kaupungille "kohtuuhinnalla sillä ehdolla, että rakennus otettaisiin sosiaaliseen käyttöön".

Talon yleishyödyllisen käytön puolustamiseksi on luotu facebookryhmä sekä vaatimusadressi.

Vaatimusadressi perusteluineen löytyy >> täältä
Keskusteluihin ja kommentointeihin pääset >> täältä

Tahmelan Monitoimitalon vuokraaminen

Alla Aamulehden asiaa koskeva juttu.

Vuokraehdot

Monitoimitaloon liittyvä esittelyaineisto ja muun muassa kuntoarvio löytyy kaupungin sivuilta >> www.tampere.fi/tahmelanmonitoimitalo

A-Kilta joutui luopumaan tilasta kesällä 2018

Taloa hallinnut A-Kilta joutui luopumaan vuokraamastaan tilasta kesällä 2018. Monitoimitalon päivätoiminta loppui 31.5.2018 ja A-Killan osalta talo tyhjeni viimeistään elokuussa.

Tampereen A-Killan ylläpitämän talon päiväkeskus palveluineen on toiminut 1990-luvulta lähtien kaikkien tamperelaisten käytössä. 

Päiväkeskuksessa on voinut tavata ihmisiä ja ruokailla edullisesti. Käytettävissä on ollut pyykinpesukone, askarteluhuone, biljardipöytä, soutuvene, sauna, suihku, kirjoja, lehtiä, pelejä, tietokone, televisio ja grillauspaikka.

Erityisesti sauna uintimahdollisuuksineen on ollut monille tärkeä kohtaamispaikka.

Tiedotustilaisuus 12.6.2018

Tampereen A-Kilta ry järjestämässä tiedotustilaisuuden tiistaina 12.6.2018 kaupunkia edustanut Tilakeskus Oy:n kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm ilmoitti myymisen syyksi sen, että "kaupungilla ei ole talolle käyttöä ja että se on huonossa kunnossa, peruskorjauksen tarpeessa. Vuokraamista ei haluta, koska se ei ole kattanut läheskään kaikkia kuluja".

Tampereen A-Kilta ry:n toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen toivoi että talo säilyisi jatkossakin yhteisöllisessä, sosiaalisessa käytössä. Tiloissa on ollut sosiaalista toimintaa ainakin vuodesta 1948 lähtien. Ensin lastenkoti, sitten vuodesta 1977 naisten suojakoti. A-Kilta aloitti vuonna 1991.

Vasemmalla oleva kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm tullee ehdottamaan asunto- ja kiinteistölautakunnalle tontin myymistä. Ekholmin mukaan vuodelta 1952 peräisin olevassa kauppakirjassa ei ole talon käyttöön tai edelleen luovutukseen liittyviä ehtoja. Tontille tehdään rakennushistoriallinen inventointi ja mahdollisesti asemakaavallinen muutosehdotus.

Pispan huvila Tahmelanniemessä

Tiedotustilaisuuteen osallistuivat myös Pispan suvun edustajina Kaija Pispa ja mietteliäs Maija Pispa. Molemmat toivoivat että rakennus säilyisi kaikkien käytössä. Suvulle yhteisöllinen käyttöehto on fakta.

Huvilan suunnitteli arkkitehti G. Schreck

Kaija Pispan mukaan Tahmelanniemen huvila rakennettiin Pispalan kylän Pispan kantatalon ns. vasikkahakaan. Huvilan suunnitteli ja rakensi arkkitehti Schreck perheelleen n. 1890. Sen jälkeen huvilalla oli muutamia omistajia, kunnes Sulo Pispa lunasti sen perheelleen v. 1920.

Tontti rajattiin 2 hehtaariksi. Se aidattiin, koska alueella laidunnettiin lehmää ja hevosta. Rannassa oli hirsisauna ja pihalla oli ulkorakennus, jossa oli vaunu- ja hevostalli ja aitaus lehmälle

Puut ja puutarha olivat Sulo ja Sanna Pispan perheen kiihkeän harrastuksen kohteena. Puutarhaa rakennettiin ja kerättiin sinne kasveja, tehtiin kiveyksiä, istutuksia, käytäviä, se oli suuri ja kukoistava ja siellä vietettiin paljon aikaa.

1930-luvulla maanviljelys oli Pispan mailla alkanut käydä hankalaksi asutuksen leviämisen myötä. Sulo Pispa sai ostaa äitinsä kotitalon Ollilan Ylöjärveltä. Tuolloin perhe muutti pois Tahmelan huvilasta, joka vuokrattiin ulkopuoliselle.

Sisällissodan kokemukset

Sulo ja Sanna Pispan perhe vietti koko 1918 sisällissodan ajan Pispalassa. He näkivät naapuriensa, punaisten puolella olleiden, kurjuuden ja nöyryytyksen. Paljon pispalalaislapsia jäi orvoiksi. Sodan jälkeisissä tautiepidemioissa heidän omakin lapsensa kuoli.

Omien kokemustensa vuoksi Sulo Pispa ei voinut ajatellakaan Tahmelan huvilaa tonttikeinottelijoiden käsiin. Hän koki velvollisuudekseen olla pispalalaisten puolella ja tehdä jotakin heidän hyväkseen

Sulo Pispa halusi myydä huvilan Tampereen kaupungille. Hän nimenomaan ei halunnut myydä sitä yksityiselle ajatellessaan huvilan ja sen tontin joutuvan keinottelijoiden käsiin. Huvila tontteineen myytin vuonna 1951 halvalla hinnalla, sillä ehdolla, että huvila tulee yleishyödylliseen sosiaaliseen käyttöön.

On myös tieto, että tonttia ei saanut lohkaista, vaan se piti säilyttää kokonaisena. Nämä tiedot ovat suvussa säilyneet. Sulo Pispan lapset Juha Päiviö Pispa ja Raili Tellervo Pispa kertoivat asiasta useita kertoja isänsä kertomana. Suvun jäsenille asia on fakta.
(Kaija Pispan kirjoittama selvitys 11.6.2018.)

Pispan huvila Pyhäjärven puolelta

Pyhäjärven pohjoispuolen huvilavyöhyke

Pispan huvila ja pihapiiri edustaa alueella harvinaistunutta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria. Myöhemmin rakennus on otettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja muutettu lastenkodiksi ja sitten naisten turvakodiksi ja lopulta A-killan toimitiloiksi.

1890-luvulla Tampereen kauppiaat ja insinöörit rakennuttivat perheilleen useita kesähuviloita, Pyynikin Joselininniemestä lähtien aina Hyhkynlahteen saakka.

Tunnetuin huvila on J. Lilljeroosin Villa Varala, jonka suunnitteli Karl Snellman, valtiomies Snellmanin poika vuonna 1892. Huvilat olivatkin yleensä tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia.

1900 luvun alussa Villa Varalan lähelle, Tahmelan puolelle nousi arkkitehti Georg Schreckin perheelleen suunnittelema ja rakennuttama upea kolmikerroksinen kesähuvila. Myöhemmin siinä toimi Varalan retkeilymaja lähes 30 vuotta.

Hyhkyn puolella vanhin on kauppias L.Tallgvistin vuosina 1891-92 Karvolan maille rakennuttama huvila. Nykyisin Onnela nimellä tunnettu huvila sijaitsee lähellä Pispan palvelukeskusta.

Pyhäjärven huviloihin pääsi vanhoja hevosteitä pitkin. Suosituinta oli kuitenkin kulku laivalla. Esimerkiksi kesällä 1895 höyryalus Sampo aloitti säännöllisen kulkunsa Tampereelta Maatiaisiin ja matkalla poikkesi Varalan, Tahmelan ja Hyhkyn laitureihin.

Pispan huvilan tavoin varakkaan väen rakennuttamat kesähuvilat otettiin myöhemmin ympärivuotiseen käyttöön. Vanhoista huviloista jäljellä on vain Villa Varala, Pispan huvila ja Hyhkyn Onnela.

Tahmelaa ja Ansiokalliota vuonna 1961 (Ensio Kauppila 1961 Vapriikki). 

Etualalla Pyhäjärvenrannan huvilavyöhykettä. Oikealla Villa Varala, Varalan Kisapirtin ja Voimisteluhallin alapuolella. Kuvan keskellä arkkitehti G.Schrekin 1900-luvun alussa suunnittelema upea huvila, jossa oli 1950-luvulla mm. Varalan retkeilymaja.

Seuraavana erottuu tohtori N.G Durchmanin 1890-luvulla rakennuttama kesähuvila. Siinä toimi 1920-luvulla yksityinen Kalliolan punaorpokoti. Edessä oleva niemi tunnetaan Suuruspäänä.

Seuraava niemi länteen on Tahmelanniemi. Rannassa oli vielä 1960- ja 1970 luvulla hirsisauna. G.Schrek suunnitteli Pispan huvilan n. 1890, mutta voi olla että hän ei asunut perheineen siinä kovinkaan pitkään tai ei ollenkaan, koska muutaman sadan metrin päähän nousi toinen huvila.

Hirvitalolla Nykytaidenäyttely FEM4

Pispalan nykytaiteen keskuksen näyttelykausi alkoi maaliskuussa. Toimintaa on myös vegaanisen Kansankeittön muodossa joka lauantai klo 17 alkaen.  

31.8. - 22.9. MAAILMAN TANGON NYKYTAIDEVIIKOT
Maailmantango Festivaalin päätapahtumat 13.-15.9.2019. Myös ennakko-ohjelmisto pitää sisällään monipuolisen kattauksen musiikkia, tanssia, kuvataidetta, runoutta ja teatteria. Ennakkotapahtumiin kuuluu lisäksi viini- ja olutfiesta. Muunmuassa Rajaportin saunan kahvilassa on 11.9. pienpanimoiden olutmaistelua.

Koko ohjelmisto löytyy Maailmantangonetistä >> Maailmantango Festivaali 2019

Näyttely FEM4 31.8. - 23.9.2019:
-Ninni Luhtasaari, suihkulähdeveistokset
-Ida Sofia Fleming, veistosinstallaatio “Kaikki äitini”

NYKYTAIDENÄYTTELY FEM4
FEM 4 käsittelee feminismiä ja feminiinisyyttä käsitteissä, ajattelussa ja toiminnassa. Siinä kyseenalaistetaan kaikkia eriarvoistavia hierarkioita ja luokittelua muun muassa yhteiskuntaluokan, etnisyyden, seksuaalisuuden tai iän perusteella. Teeman keskiössä ei ole siis vain miesten ja naisten väliset valtasuhteet vaan valtasuhteet ylipäätään.

Näyttelyn kuraattorina toimii tamperelainen, Pispalassakin vaikuttava kuvataiteilija Veera Salmio. Hän on myös Tahmelan Huvilassa toimivan Domingon taustavoimia.

Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalon lisäksi nykytaidetta on esillä mm. Rajaportin sauna kahvilassa (2.-30.9) ja Tahmelan Huvilalla (20.9.–28.10).

Tampereen FEM4 näyttelyt >> Nykytaidenäyttely 2019

Menneet

31.8. KLO 18 NYKYTAIDEVIIKKOJEN AVAJAISET
Nykytaideviikkojen avajaiset lauantaina 31.8. klo 18 Hirvitalolla. Tarjolla puheita, musiikkia, äänimaisemia ja runoutta sekä ulkoilmaelokuvia.
OHJELMASSA
Klo 17 Hirvitalon vegaaninen kansankeittiö aukeaa
klo 18  Näyttelyn avaus ja puheet
Veera Salmio, näyttelyn kuraattori
Simón Riestra, Maailmantango-festivaalin johtaja.
Kaikki äitini -trion musiikkiesitys:
Ida Sofia Fleming, Kielo Kärkkäinen ja Petra Poutanen.
Kaikki äitini trio esittää joukon tekemiään erinomaisia kappaleita pakettiauton takaluukusta".
klo 19-20
Mari Laaksonen & Frankie Shannon.
Mekaanista musiikkia: ääniruno ja äänimaisema
Musiikkiesitys: Kielo Kärkkäinen
klo 21-22
FEM4 -kansainvälinen videotaidenäytös.
Teokset on koottu yhteistyössä Videokanava Online Galleryn kanssa.

Videoinstallaatiot:
Emanuele Dainotti: Un cuento de Santa Marìa /Uruguay/Italia 2018, (4-kanavainen videoinstallaatio)
Nacho Recio: ant, Espanja 2015

Tarkemmin videonäytöksistä >> FEM4 nykytaiteen fb-sivut

9.8. - 11.8 UUDEN MAAILMAN SPEKTAAKKELI
Kansainvälinen performanssitapahtuma ja näyttely. Avajaiset pe 9.8 klo 17. Performanssit la-su klo 15 alkaen. Osa Tampereen Teatterikesää.

Performanssifiestan taiteilijat:
PALAVAKAULAINEN KIRAHVI (Viro), GOGO TRASH / CENTRIFUGA (Berliini),
NOOLEGRUPP (Viro), Billeneeve (Viro), Margus Sorge Tiitsmaa (Viro),
Kaarel Kütas (Viro),Søvnterapeuterne (Tanska), Roi Vaara (Suomi), J. K. Ihalainen (Suomi) Ville-Karel Viirelaid (Viro) Steve Vanoni (Kalifornia/Tallinn)
Philip Luddite (Tanska/Suomi)

Katso taiteilijaesittelyt ja päivittyvä ohjelmisto >> Uuden Maailman Spektaakkeli

HIRVITALO ELÄÄ - vuokratilanne lautakuntakäsittelyyn elokuussa 2019

Aamulehdessä 25.6.2019 laaja juttu Hirvitalon tilanteesta. 

Jutussa on haastateltu myös asunto- ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajaa, apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäkeä. Hän toteaa että "se, että rakennus päätyy mahdollisesti realisoitavien kiinteistöjen listalle ei tarkoita sitä että myydään. Listalla on rakennuksia jotka eivät ole kaupungin välittömässä omassa palvelukäytössä".

Heinämäen mielestä Hirvitalon kaltaisia rakennuksia ei voida käsitellä vain kiinteistönä, vaan "täytyy miettiä myös niiden muuta arvoa esimerkiksi kulttuurikäytössä, etenkin jos niissä on vakiintuneet vuokralaiset. Arvokeskustelu käydään sitten rauhassa lautakunnassa"

Tampereen kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm puolestaan sanoo että kiinteistöjen myymisen tilannekatsaus on tulossa vasta elokuussa. Hirvitalon tilannetta käsitellään tuolloin. "Vuokrasopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun. Ryhdymme vasta sen jälkeen toimiin kun asunto- ja kiiinteistölautakunta linjaa, miten voimme kehittää kiinteistöjä tulevaisuudessa".

Ekholmin mukaan kiinteistön kehittäminen ei tarkoita sitä, että Hirvitalon vuokrasopimus pitäisi määräaikaisuuden jälkeen päättyä.

"On mielestäni väärä viesti, ettei kaupunki ole valmis jatkamaan vuokrasopimusta. Niitä jatketaan niin kauan, kunnes koko kiinteistön tilanne selviää", sanoo Ekholm Aaamulehdessä 25.6.2019.

Koko juttu luettavissa (tosin maksumuurin takana) >> täältä
Hirvitalon tilanteesta Pispalan nykytaiteen keskuksen näkökulmasta >> täältä

Näyttelykalenteri

Hirvitalon Pispalan nykytaiteen keskuksen näyttelykalenteri vuodelle 2019

Pub Kujakolli live elo-syyskuussa

Keikat pääsääntöisesti pe-la klo 22 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).

Elokuu
02.08. LAINE
04.08. Pispala Folk 2019
Hirvikoira Hirvonen
Kansanlauluja ja kantribluesia, suurten sulkakynäilijöiden sielunmaisemia ja omaehtoista lyriikkaa.
Katso Pispala Folk ohjelma >> Pispala Folk 2019
Muut elokuussa:
09.08. The Gigs
16.08. Mara balls (soolo)
20.08. Työmiehen lauantai -pubivisa klo 18.
Kapakkakulttuuriin liittyvä tietovisa. Perustuu Työväenmuseo Werstaan
äskettäin avautuneeseen näyttelyyn Työmiehen lauantai. Näyttelyyn ja pubivisaan vapa pääsy!
23.08. Dirty thieves
30.08. Piritta & The Ring Fingers

Syyskuu
01.09. Jamit
06.09. Blue skies band
13.09. Ukentlemen
20.09. Fiola
27.09. Tammela 33100

Katso myös Kujakollin tulevat livevedot
>> www.kujakolli.fi
>> kujakolli.fi (fb)

Muista tietovisat!
Keskiviikkoisin joukkuekisa klo 19.07

Neil Youngin eli Niilo Nuoren huippurokkien jäljillä 12.7. Kollissa

Hirvikoira Hirvonen Pispala Folkien iltajatkoilla 4.8. klo 20 alkaen

Menneet

Pispalan karnevaalit 17. - 18.5.2019

Ville Leinonen Pispalan karnevaalien pihateltassa Kujakollin edustalla

Pispalan karnevaalit 2019 olivat siis ainakin kaksipäiväiset ja alkoivat musiikillisilla etkoilla perjantaina 17.5. Tapahtumapaikkana Kujakollin lisäksi Vastavirran molemmat kerrokset.

Kujakollin tapauksessa erikoista on se että ensimmäistä kertaa karnevaalien historiassa jo etkopäivänä Kujakollin edustan parkkialue on omistettu musiikille ja tanssille. Tilaan mahtuu anniskelupisteet, juhlalava ja Repan grilli.

Päätapahtuma lauantaina 18.5. Kyseessä on järjestysluvultaan 38. karnevaalit. Tapahtumat alkoivat klo 11 Lasten karnevaaleilla.

Kujakollit voitti perinteisen karnevaaliottelun jalkapalloilussa

Päivän mittaan tapahtui useissa eri paikoissa, kuten Tahmelan huvilalla, Hirvitalolla ja Kurpitsatalolla sekä Tahmelan tekonurmella, jossa koeteltiin perinteinen jalkapallo-ottelu Kujakollien ja Pulterrierin välillä jo klo 12-13.

Ottelun voittajaksi selvisi Kujakollit lukemin 4-1. Voittopalkinto eli kiertävä  pulteripokaali on nähtävissä Pub Kujakollissa. Ensi vuonna voittaja kohtaa  Vastavirran futispurukan Vastapallon.

Kahden päivän aikana Pispalan karnevaalien klubeilla, Hirvitalon puistolavalla ja Kujakollin parkkitansseissa esiintyi ainakin 26 orkesteria tai artistia.

Lisäksi tarjolla oli mm. Basaari Hirvitalolla ja karnevaalikeittiöitä eri paikoissa, kulttuurikävely Tukkiuiton aikaan ja Uittoyhdistyksen talolle, naamiotyöpajoja ja sirkusta, näyttelyitä, Tahmelan Vesa 100 vuotta tilaisuus sekä Karnevaalikulkue, jota tänä vuonnä säväytti itse Samba Roseira!

Karnevaaliohjelma Pispalalainen-lehdessä 1/2019.

Katso tapahtumatiedot >> Pispalan karnevaalit 2019

Osa Kujakollien joukkueesta ansaitulla voitetun karnevaalipelin jälkeen.

Mahdollista vain Pispalassa

Pub Kujakollin Oktuuperfestit 2018 pidettiin 5.-7.10. Festien päätöspäivän Oktojameissa koettiin jotain yllättävää, nimittäin Alatalon Mikon tulkinta "Soittakaa Paranoid" vaatimuksesta. Sitähän aina huudellaan mille tahansa bändille. Kyseessä on Alatalon tekemä tarkka suomennos Black Sabbath klassikosta Paranoid. Suomennos on alunperin vuodelta 2013, jolloin hän voitti YLE:n ”Soittakaa Paranoid”-viikolla järjestämän käännöskilpailun.

Tulkinnan voi kuunnella esimerkiksi maan johtavan metallimusiikkisivusto Kaaoszinen sivuilta otsikolla "Mahdollista vain Pispalassa" >> kaaoszine.fi

Alatalo Bross

Mahdollista vain Pispalassa on myös ainutlaatuinen viisi Alataloa orkesteri, joka kävi Selkä Pulkkisen & Issias Välilevyä julkistamassa 21.5.2017. Levyllä nimellä Mikko Alatalo & Alatalo Bross. Vasemmalta Eero, Kalle, Jaska ja Aaro. Mikon vieressä Selkä Pulkkinen ja Kala Alajoki. Percussioissa Tero Kaario.

Kuvia Oktuuperista vuodelta 2017

Vuonna 2017 lauantain tapahtumat aloitti Flamman tulishow. Jaakko Laitinen & Väärä Raha pisti täpötäyden tuvan liikkeelle.

Kurpitsatalolla Eläinsuojelukeskus Tuulispään Unelmien Puutarha

Unelmien puutarhajuhlat lauantaina 21.9. klo 14-19
Musiikkia, runoutta ja ihania herkkuja! Järjestäjänä Eläinsuojelukeskus Tuulispää.

Tapahtumassa esiintyvät:
Ella Julia
Kärpästen Aika
Ihme ja Kuuma
Venla Helmi Sofia
Iida Sams

Tapahtuman voitot ohjataan Eläinsuojelukeskus Tuulispään Unelma paremmasta huomisesta -keräykseen, jonka tavoitteena on mahdollistaa lisämaan ostaminen ja sitä kautta yhä useampien eläinten auttaminen.

Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy ja voitot kertyvät suolaisten ja makeiden kahvilamyynnistä, tule siis tyhjin vatsoin nautiskelemaan täysin vegaanisesta tarjoilusta! Maksutapana käy kortti ja käteinen.

Lisätietoa Unelma paremmasta huomisesta-kampanjasta
>> Eläinsuojelukeskus Tuulispää (fb)

Menneet tapahtumat

Pispalan syysjuhla päättää Kurpitsatalon kesäkauden sunnuntaina 8.9.

Siihen asti talolta voi vielä vuokrata soutuveneitä ja kajakkia syyskesäisten retkien tekoon sekä lainata työkaluja ja laitteita palstanhoidossa ja syyssadon nostamisessa.

Kurpitsatalon kesakahvion toiminnasta ja tapahtumista löytyy ajantasaista tietoa >> täältä

Kesäkahviotoiminnan lisäksi Kurpitsatalolla on järjestetty:
1. Työpajoja ja kursseja. Esimerkiksi Lumottu savu-suitsuketyöpajan järjestää 6.7. Lovesta Crafts. Kurssit ovat yleensä ainakin materiaalimaksullisia ja niihin toivotaan etukäteistä ilmoittautumista.

2. Kulttuuripäiviä ja Sanataideaamiaisia.
Ensimmäinen kulttuuripäivätapahtuma sanataideaamiaisineen on sunnuntaina 30.6. Toinen kulttuuritapahtuma Pispala Folk-päivänä sunnuntaina 4.8. Ja kolmas elokuun loppupuolella Saunafestivaalipäivänä 25.8.

3. Kurpitsatalo tekee yhteistyötä myös Tahmelan Huvilan Unelmien puutarhan kanssa. Tarjolla on esimerkiksi villiyrttikurssitusta ja siemenestä syötäväksi metsäpuutarhaksi luentoja. Näistä tiedotetaan sekä Tahmelan Huvilan että Kurpitsatalon fb-sivuilla.

4. Saunafestivaali elokuussa sekä kasvukauden päätteeksi perinteinen Sadonkorjuujuhla syyskuussa.

8.9. PISPALAN SYYSJUHLA
Perinteinen Sadonkorjuujuhla kasvukauden päätteeksi. Kolmen yhdistyksen - Vuorenväki ry, Kurpitsaliike ry, H.A.L.E - toimeenpanema juhla tarjoaa touhua ja tohinaa koko perheelle Kurpitsatalon pihamaalla, Tahmelan rannassa ja Lastenmaalla.

Syysjuhla on samalla Vuorenväki ry:n 10-vuotisjuhla!

Ohjelmassa on muun muassa hyvinvointielämyksiä, livemusiikkia, yhteisöllistä toimintaa ja undergroundtunnelmointia. Tapahtumassa julkaistaan myös perinteisesti Vuoden viljelijä ynnä Puutarhurin erikoinen!

Tarkista Syysjuhlan päivitetty tapahtumatarjonta >> Kurpitsatalon kesäkahvio (fb)

Syysjuhla sunnuntaina 8.9 klo 12 alkaen

 

Menneet tapahtumat

24.8. - 25.8. PISPALAN SAUNAFESTIVAALI

Pispalan saunafestivaali on vuodesta 2016 järjestetty leppoinen ja syrjinnästä vapaa kaupunginosafestivaali Tahmelan rannassa

Tänä vuonna Saunafestivaali kaksipäiväisenä la 24.8 - su 25.8. Mukana on useita piensaunoja joihin kaikkiin sekä artistiesityksiin on pääsy samalla lipulla. Liput: 15€/1 pvä, 20€ /molemmat päivät.

Käytössä on telttasaunoja, majasauna, lauttasauna, domesauna, peräkärrysauna, Martikaisen kapasiteettiyksisikkö eli iso telttasauna, The Saunakärry, Nokian pikkusauna, hierontasauna, sauna-auto "Eversti".

Lauantaipäivällä 24.8. Tahmelan rantatiellä oli kyltti "Varo saunoja tiellä". Etualalla asuntovaunusauna, oikealla iso telttasauna ja taustalla näkyy Suomen Matkamersut ry:n sauna-auto "Eversti". Pukuhuoneteltat Kurpitsatalon Lastenmaalla. Siellä oli myös pieni telttasauna.

Saunomista täydentää mittava artistikattaus. Pihalavalla sunnuntaipäivällä 25.8. Maria Mattila ja Timi Härkönen. Kurpitsatalon takapihalla myyntikojut.

Kurpitsatalon pihalavalle nousivat:

Lauantaina 24.8
14.00 Peltilelut
15.00 Lotta Maija
16.00 Hirvikoira Hirvonen
17.00 Sonja Sinivuori
18.00 Human Cell Signals (Noora Laiho duo)
19.00 Rantavahdit
20.00 Poppoppoo
21.00 Dj Bucovina

Sunnuntaina 25.8:
13.00 Lotta Maijan saunalaulut (saunoissa)
14.00 Maria Mattila & Timi Härkönen Duo
15.00 Mummin Kullat
16.00 Kielo Kärkkäinen Trio
17.00 Nagasaki Grandslam
18.00 TiXa

Lisäksi Kurpitsatalolla myynnissä ruokaa, lettuja, chaita, kombuchaa ym.

Katso päivittyvä ohjelma >> Pispalan Saunafestivaali (fb)

KULTTUURIPÄIVÄ KURPITSATALOLLA su 30.6. klo 11.30 - 18.00

Ohjelmassa mm.
Klo 11.30- 13.00 Sanataideaamiainen
Lyhyitä kirjoitusharjoituksia helposti ja leikkimielisesti. 10 €
Ilmoittaudu (katso juliste alla). Aamiainen (kahvi/tee, sämpylä, tuoremehu 7 €)
13.00- 18.00 Kahvila avoinna
13.00- 18.00 Vanhanajan käsitöitä ja esineistöä näytteillä
13.00- 15.00 Tuoksupussipaja
14.00- 14.30 Satutuokio lapsille
14.30- 16.30 Amulettipaja. Maria Salminen. 5 €
17.00- 17.30 Hetki runoille. Antti Kyrö

Yhteystiedot: Team Luova Tauko 044 0250 778 aalloilla2[at]gmail.com

6. 7. klo 14.00 – 16.00: Lumottu savu - suitsuketyöpaja
Järjestäjä: Lovesta Crafts. Katso tiedot >> www.lovestacrafts.net

 

 

Piirussa Uiton aika Pispalassa- näyttely

Rakennuskulttuurikeskus Piiru avoinna:
Ti - Ke klo 9-14
To klo 12-18
La klo 10-14

Tapahtumia

Näyttely ”Tukkitiet ja -tunnelit - Uiton aika Pispalassa”.
Piirussa esillä oleva näyttely koostuu valokuvista sekä aiheeseen liittyvästä materiaalista, kuten työkaluista ja muista aikakauden tarpeistosta. Näyttely avaa teemavuoden, jonka aikana eri tavoin käsitellään tukinuiton historiaa ja kulttuuria Pispalassa.

Punaisen tukkitien arkeologiaa
Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaiheeseen liittyvä kaavoittajien päivystystilaisuus pidettiin torstaina 5.9. klo 14-18 Piirussa eli ent. Uittoyhdistyksen talossa. Tilaisuus koskee kaavaa nro 8310 ja erityisesti sen eteläosaa ns. punaisen tukkitien uomaa ja sitä ympäröivää korttelia Pulkkasaarenkadun ja Saunasaarenkadun välillä.

Ns. Punaisen tukkitien uoman asemakaavasta on keskusteltu julkisuudessa useaan otteeseen. Korttelin asukkaat eivät ole hyväksyneet apulaispormestari Jäntin esittämiä muutosehdotuksia Maakuntamuseon ja kaavoittajan alkuperäiseen kaavaehdotukseen. Muutosehdotukset ovat asettaneet kyseenalaisiksi Pispala-Tahmelan kaavan uudistamisen kulttuuriympäristöä suojelevat, jo I-vaiheessa hyväksytyt tavoitteet. Nyt kaavoittaja esittää kompromissia kiistaan. Kaavaehdotus on nähtävillä 23.9.2019 asti.

Pispalan kaava-aineisto löytyy kaupungin kaavoitussivuston Pispala-osiosta. Tutustu erityisesti ehdotusvaiheen dokumentit alla olevaan aineistoon. Sieltä löytyy myös kiintoisa tutkimus Punaisen tukkitien arkeologiasta >> Pispalan kaava-aineisto (kaava 8310)

Tukkijätkät Pyhäjärven rannassa vuonna 1929. Kyseessä on punainen tukkitie, joka kulki nykyisten Pulkkasaarenkadun ja Saunasaarenkadun välistä Tahmelan rantaan. Rannan leikkipuiston itäreunassa on vielä nähtävissä jäänteitä rakennelman tukibetoneista.

Tukkitien laulu

Alkukeväästä, jäiden lähdettyä Näsijärvestä, alettiin Pispalassa odottaa tukkilauttojen ja tukkijätkien tuloa. Tosin matka Näsin latvavesiltä kesti. Tukkilautassa sattoi olla parhaimmillaan 40.000 tukkia. Kun varhain keväällä aloitettiin uittaminen, oltiin Pispalassa "siinä uusien perunoiden aikaan".

Tukkiteiden lauluksi sanottiin sitä meteliä ja kolinaa joita tukit pitivät ylittäessään Pispalanharjun maan ylisiä (tukkitiet) tai alisia (tukkitunnelit) tukkikouruja pitkin.

Uiton aikaa kesti Pispalassa noin sata vuotta (1860-1965). On oikeastaan merkillistä, miten vähän jälkiä uittohistoria on jättänyt Pispalatarinoihin ja kirjallisuuteen. Muistelmia toki, mutta ainakaan mitään vanhojen Suomifilmien kaltaista paikallista tukkilaisromantiikkaa on vaikeaa löytää. 

Lue lisää tukinuiton merkityksestä >> täältä

Menneet tapahtumat

31.8. Pispalan venetsialaiset 
Piiru auki klo 16.00-19.00. Paljon tapahtumia Pispalan Kirkolla ja lähiympäristössä. Katso ohjelma >> Pispalan venetsialaiset (fb)

Tribuuttikonsertti - lyömäsoitintaiteilija Simo Laihonen klo 18-19
Osana Pispalan venetsialaisten ohjelmaa Piirun tunnelmallisella pihalla tribuuttikonsertti perkussionisti -tutkija - perinnelääkitsijä Milford Gravesille (1941-). Black Motor freejazz yhtyeestä tuttu Simo Laihonen (rummut, lyömäsoittimet) esittää oman tulkinnan Milford Gravesin visiosta, jonka keskiössä on kaiken inhimillisen kulttuurin erottamattoman ykseyden tunnistaminen >> Tribuuttikonsertti - Simo Laihonen (fb)

Elokuva kaupunkimme rakennusperinnöstä

Päivystys-iltapäivän päätteksi klo 18.30 alkaen Piirulla esitetään elokuva "Tampere muuttuu, mikä säilyy? Näkökulmia kaupunkimme rakennusperintöön." Elokuva on TamSAFA:n tuottama arkkitehtuuriaiheinen dokumenttielokuva Tampereen rakennusperinnöstä 4 kohteen kautta tarkasteltuna. Elokuvan kesto 45 minuuttia.

Uiton aika Piirussa

Piiru järjesti yhteistyössä Pispalan Moreenin kanssa lauantaina 27.4.2019 koko päivän tapahtuman tukinuiton historiasta ja sen vaikutuksesta Pispalanharjuun ja Pispalaan. Tapahtuma aloittaa Pispalan uittoon liittyvän teemavuoden ja oli osa Pirkanmaan taidesuunnistusviikonloppua.

Klo 12.00 Opastettu kävely - Infotaulun paljastus
Tapahtuma avattiin kävelemällä reitti Ylä-Voimalta uittotunnelin suulle, oppaana Pispalan Moreenin Mårten Sjöblom. Reitin päätepisteessä uittotunnelin suulla, Pyhäjärven puoleisessa päässä, paljastettiin uiton ajasta kertova infotaulu.

Klo 13.00 Uittoyhdistyksen talolla - Jätkäperinne ry
Avaussanat Leena Lusa, pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistyksen hallituksen jäsen.

Uittoyhdistyksen talon, Piirun pihapiirissä nähtiin tukinuittoon liittyviä esityksiä ja työnäytöksiä Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry:n tukkijätkien esittäminä.

Tarjolla oli myös perinteistä kämppäemännän valmistamaa ”tukkijätkän evästä” 5€ kannatushintaan

Aamulehden Moro 27.6.2019 Uittotunnelin infotaulun julkistamistilaisuudesta 24.5.

Vanha uittotunneli

Infotaulun takana pilkistää vuonna 1930 valmistunut ensimmäinen uittotunneli. Alla olevassa kuvassa uitttotunneli ja valvojan koppi. Takana näkyy Wiivi Lönnin piirtämä Pispalan Rukoushuone ja vieressä Pispalan kylän Pispan kantatilan rakennuksia. Alla verrokkina nykyistä maisemaa.

Pispalan harjun puhkaiseminen ei kuitenkaan tapahtunut ongelmitta. Suomen Kuvalehti raportoi tuoreeltaan vuonna 1930 vesisuonen puhkeamisesta ja sen aiheuttamasta vesipulasta. Lähiseudun kaivot tyhjenivät.

Tukkitien laulu

Punainen tukkitie läpi Pispalanharjun. Ilmakuva on noin vuodelta 1933-34. Harmaa tukkitie oli jo purettu (1932). Uomaa erottuu vielä Haulitornin kohdilta alas Pyhäjärveen. Punainen purettiin 1935. Ala-Pispalan puolella punainen tukkitie meni Pulkkasaaren kadun ja Saunasaarenkadun välistä. Alikulkukohta nykyisellä Tahmelan viertotiellä. Ylä-Pispalassa alikulku Pispalanvaltatiellä, nyk. Pispalan kirkon kohdilla.

Alla olevassa kuvassa ollaan yläpuolen kuvan vasemmassa laidassa Pispalan valtatiellä. Punaisen tukkitien laudoitusta koristivat mainokset. Kuvan katse Hyhkystä Pispalaan päin. Alla vertailukuva samasta paikasta nykyään. Kuvan oikealla erottuvan infotaulun kohdalla vielä tukkirakennelman jäänteitä.

Alla: Harmaan tukkien väritys oli - harmaa eli maalaamaton. Tukit kulki Porin rautatien ja Pispalan valtatien alitse. Konehuone nykyisen Ahjolan kohdalla. Rata oli Näsijärven puolella kettinkirata, Pyhäjärven puolella rullarata. Pispalan valtatiellä kulkevat saattoivat tuntea aikamoisen kuminan ja jytinän kun tukit kaksi rinnakkain kolisivat alas Pyhäjärveen. Kuva työväenmuseo Werstaan Pispala-pienoismallista (1930).

Rantahuvilat - Tahmelan työväentalo oli herrasväen huvila

Valokuvanäyttely "Rantahuvilat Pyynikiltä Tahmelaan". Tahmelan Huvilan kirjastosali. Näyttely esillä 30.10.2019 asti.

Rantahuvilat näyttelyn tiedoissa kerrotaan, että Tahmelan työväentalo Torppa on rakennettu kuvan huvilan hirsistä 1908. On kuitenkin niin, että työväentalo rakennettiin, ei ainoastaan siirretyistä hirsistä vaan lähes sellaisenaan, näkötornia myöten.

Pyynikin Tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila-konttori

Vuonna 1856 kauppias Akseli Selim Lauren perusti Tampereen ns. toisen tulitikkutehtaan Pyynikille, lähelle Jalkasaarta, Pyhäjärven rantaan. Ensimmäisen tulitikkutehtaan oli perustanut kauppias Henrik Eliander 1852 Näsijärven puolelle Santalahteen. Onkiniemen uimaranta tunnetaan vieläkin Elianderin rantana. 

Pyynikille kolmikerroksisen tehtaan viereen valmistui tehtaan isännöitsijälle huvila, jossa toimi myös tehtaan konttori. Hieman kauemmaksi nousi yksikerroksinen rajähdysainevarasto ja Jalkasaareen tehtaan työnjohtajien asunto.

Knut Oskar Lauren jatkoi veljensä kuoleman jälkeen tehtaan toimintaa. Tehdas paloi vuonna 1865, mutta se rakennettiin välittömästi uudestaan. Tehtaassa työskenteli tuolloin 30-40 henkilöä, lähinnä lapsia.

Knut Laurenkin oli rakennuttanut itselleen huvilan tulitikkutehtaan omistamalle tontille nykyisen Pyynikin kesäteatterin paikkeille. Tässä huvilassa toimi ravintoloitsija Emmanuel Joselinin ensimmäinen kesäravintola vuosina 1863-1866. Myöhemmin Joselin rakennutti viereen oman ravintolan tulitikkutehtaan tontille (Villa Joselin 1867-1897). Suositun kesäravintolan mukaan niemen nimeksi vakiintui Joselininniemi.

Laurenin kuoltua vuonna 1869 tulitikku tehdas siirtyi Tampereen tulitikkutehdas Oy:lle.

Kuvan etualalla Jalkasaaressa työnjohtajien asuntola, takana huvilarakennus ja kolmikerroksinen tehdas. Kuva on 1880-luvulta. Vielä tässä vaiheessa huvilan kyljessä ei näytä olevan näkötornia. Taustalla erottuu Kaisaniemen (nyk. Joselininniemi) kärjessä kauppias Sumeliuksen huvila (1874-1910) näkötorneineen.

Alla postikorttikuva vuodelta 1905. Näkymä tehdasalueelle Jalkasaaresta. Kuvat Tahmelan Vesan arkisto.

Näkötorni

Tampereen Tulitikkutehdas Oy:n perustajina olivat F.W.von Frenckell (1821-1878), W.von Frenckell (1853-1936) ja C.Zuhr (1823-1876).

Tehtaan isännöitsijänä toimi ankaruudestaan tunnettu Walfrid Hultberg joka oli iso tumma mies ja puhui huonosti suomea. Tulitikkutehdas toimi pääasiassa lapsityövoimalla, työnjohtajat tulivat Ruotsista.

Ruotsalaisen Hultbergin johdolla tehdas alkoi merkittävästi menestyä. ”Tampereen tulitikkutehtaan paraffineeratut ja waarattomat tulitikut” saivat mainetta halki maan ja ulkomaita myöden. Työntekijämääräkin kohosi 84:ään vuonna 1905.

Tehtaan isännöitsijän huvilan näkötorni lienee valmistunut 1890-luvulla. Säätyläisten huvilavillitykseen kuuluivat myös erilaiset näköalapaikat. Olihan vieressä jo Sumeliuksella näköalapaikka ja näkötorneista upein, Pyynikin Ilomäen 20 metrinen näkötorni oli valmistunut vuoden 1888 Kansanvalistusseuran kuuluisaan juhlaan. Liljeroosin Varalassakin (1892) oli oma näköalapaikka paviljonkeineen.

Tampereen tulitikkutehtaan tuotanto kuitenkin lakkasi vuoden 1908 aikana. Tuotannon painopiste siirtyi Poriin, jonka tulitikkutehtaan osaomistajaksi W.Frenckell siirtyi. Tehdasrakennus purettiin Pyhäjärven rannasta vuonna 1910.

Tahmelan työväentalo Torppa

Postikorttikuva tulitikkutehtaan huvilakonttorista 1890-luvulta. Alla Tahmelan työväentalo lokakuussa 1908. (Työväentalokuvat Tahmelan Vesan arkisto/ Työväen arkisto)

Tahmelan työväentalon vihkiäisiä vietettiin 4.10.1908. Kuvassa lienee talon ensimmäinen vahtimestari Otto Suvanto perheineen. Työväentalo sijaitsi nyk. Pispankatu 1:ssä olevien tornitalojen paikalla. Kuva Pispankadun puolelta.  (Tahmelan Vesan arkisto/Työväen arkisto).

Helmikuussa 1908 Tahmelan työväenyhdistyksen perustajiin kuulunut,  toimittaja, asioitsija Tyko Warto oli kuullut että Pyynikillä oli myytävänä W. von Frenckellin omistama Tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila. Omalla vastuullaan Tahmelassa asunut Warto teki sopimuksen, että työväenyhdistys ostaa käteisellä huvilan. Kauppahinta oli 2000 mk.

Työväenyhdistyksen perustama rakennustoimikunta onnistui hankkimaan tarvittavat varat, vekseleillä ja lainoilla. Kaarilan kartanon isännältä Otto Thunebergiltä neuvoteltiin rakennusta varten tontti - kuuden asuntotontin tila neljän tontin vuokrahinnalla. Vuokrasopimus tehtiin 50 vuodeksi.

Ilmeisesti samalla saatiin myös tonttitilaa Tahmelan W.P.K:n korkeatorniselle kalustovajalle. Ns. ruuttakoppi valmistui vuosina 1913-14. Sitä ennen harjun rinteessä oli ollut kesätanssilava Paviljonki ja vuonna 1900 perustun Tahmelan W.P.K:n "oma juhlakenttä".

Talven 1908 aikana Tulitikkutehtaan huvila näkötorneineen siirrettiin Tahmelaan. Homma tehtiin talkoovoimin ja huvilan purkamiskustannukset katettiin jälleen lainoilla. Siirtoon oli käytössä työväenyhdistyksen jäsenen K. Luhtasen hevonen.

Vapun päivänä 1908 oli peruskiven muuraus. Anna Levynen on muistellut Tammerkoski-lehdessä 9/1953: "Tilaisuus oli äärettömän juhlallinen, isäkin oli mukana. Perustuksiin kätkettiin uurna, johon pantiin rahaa, postimerkkejä, joitakin papereita, taisi olla sanomalehtikin ja vielä muutakin. Sitten talo rakennettiin ja toiminta alkoi omassa talossa".

Työväentalo pykättiin hämmästyttävän nopeasti, kahdeksassa kuukaudessa. Talkoovoimin, vain töitä johtanut kirvesmies Eenokki Nieminen sai palkkaa. Harjannostajaissa 16.8. työväentalo nimettiin yksimielisesti Torpaksi.

Torppa Pyynikin eli Pyhäjärven puolelta. Etualalla olevat viisi kiveä ovat Pirkkalan ja Tampereen väliset rajakivet. Torpan alapuolelta raja jatkui korkeana pulteriaitana, joka Tahmelan puolella valmistui 1910. Taustalla erottuva näkötorni lopulta jäi keskeneräiseksi. 1920-luvun alussa tornirakenteet laudoitettiin toiseksi verannaksi. Siihen tuli lämmitettävä "kani". Myös etualan avokuisti laudoitettiin umpeen. (Tahmelan Vesan arkisto/Työväen arkisto).

Aarne Viitanen kertoo Tammerkoski-lehden jutussa Torpan tarina 6/2006:
"Talo koottiin entiselleen siten, että vaikka siitä tehtiin seitsemän metriä alkuperäistä pitempi, niin rakennuksen päädyt jätettiin vanhoilleen ja lisäosuus sijoitettiin talon keskiosaan, lähinnä varsinaisen salin kohdalle.

Talon sisäosat olivat sen Pispalan puoleisesta päästä lukien: näyttämö, sali, eteinen, jonka Pyhäjärven puolella oli veranta torneineen ja pihan puolella kuisti portaineen.

Sitten oli kaksi huonetta, joiden pihan puoleiset osat muutettiin myöhemmin keittiöksi ja toinen huone ravintolaksi. Vahtimestarin asunnon muodostivat toinen kuisti portaineen, eteinen ja talon Pyynikin päässä sijainneet huone ja keittiö.

Ulkopuolelta talo torneineen muistutti aivan sen aikaista herrasväen huvilaa".

Tahmelan työväentalon iso sali valmiina tahmelalaisten tulla. Päivastoin kuin säätyläisten suljetut, yksityiset huvilat, työväen Torppa oli avoin kaikille.

Toimintaa työväentalolla

Tahmelan Työväenyhdistyksen ja Vapaapalokunnan iltamamainoksia Kansan Lehdessä vuonna 1913. Tuolloin yhteiset kokoontumiset piti naamioida kävelyretkiksi. Niihin täytyi anoa Pirkkalasta "nöyrimmästi lupa arvon herra Nimismieheltä".

Vuonna 1918 Tahmelan työväentalolla Pispalan ja Tahmelan Järjestyskaartien iltamat samana lauantai-iltana 26.1. kun Helsingin Työväentalon torniin ilmestyi punainen lyhty kapinan alkamisen merkiksi. Ennen sotaa oli nuoruus.

Olisi mielenkiintoista tietää mitä silloiset nuoret iltamissa keskustelivat ja mistä seuravan päivän työväenyhdistyksen iltamissa keskusteltiin. Ainakin puheenjohtaja Kalle Keskinen tolstoilaisena pasifistina kieltäytyi tarttumasta aseisiin. Ns. sotakokous seuravana päivänä 28.1. Tahmelan työväentalolla. Pispalan Järjestökaartista tuli osa Punasen armeijaa.

Iltamia, näytelmiä, voimistelua, kokouksia

Alusta lähtien ohjelmallinen iltamatoiminta oli vilkasta. Esimerkiksi vuonna 1913 Torpalla järjestettiin huvitilaisuuksia peräti 71. Näistä 43 oli työväenyhdistyksen omia, erityisesti ns. perheiltamia, loput ulkopuolisten, esimerkiksi vapaapalokuntien ja ammattiosastojen järjestämiä.

Tyypillinen iltamarakenne saattoi olla: Soittoa, puhe, runo, näytelmäkappale, huumoria tai murrepakina tai kuplettilaulua, voimisteluesitys tai pukutanssit ja lopuksi tanssia.

Työväentalolla toimi Pienten lasten koulu aina vuoteen 1921 asti. Sille oli tarvetta, sillä Tahmelassa oli 1908 kiertokouluikäisiä lapsia jo 74. Kaksivuotista kiertokoulua Tahmelassa kävivät muun muassa Tyko Warron tytär Lyyli (Friman) ja Lauri Viidan sisko Liisi.

Työväentalolla voimisteltiin. Vuonna 1910 vuotta aiemmin perustetun Varalan naisvoimisteluopiston ensimmäiset voimistelujohtajakurssit pidettiin Torpalla. Vuonna 1913 talolla perustettiin työväenyhdistyksen voimisteluosastot naisille ja miehille sekä 1918 varhaisnuorisotoimintaa varten Tahmelan Järjestönuoret.

Työväentalon salissa on syntynyt myös Tahmelan työväenyhdistyksen Voimistelu ja Urheiluseura Wesa ry (1919), Tahmelan naisosasto (1919) sekä Tahmelan työväen Näyttämö (1920) ja Tahmelan työläisnuoriso-osasto (1920).

Lyyli Friman (os.Varto) muisteli vuonna 1965, Tahmelan työväentalon purkamisvuonna, Tammerkoski-lehdessä (11-12/1965):

Sellaista se oli silloin. Näyttämöllä harjoiteltiin, salissa voimisteltiin, ja ravintolahuoneissa pitivät samanaikaisesti kokoustaan naisosasto taikka yhdistyksen papat.

Ja kun illalla kurkisti esiripun välistä saliin, näki pukkien päälle asetuilla penkeillä istuvan juhlavaatteissaan sen saman, rakkaaksikäyneen yleisön. Siellä oli jälleen näyttämön edessä lattialla istumassa supiseva lapsien joukko.

Siellä oli vasemmanpuoleisessa uuninurkkauksessa seisomassa nuoria miehiä, Sirenin talon porukkaa ja paljon muita, ja oikealla tyttöjen kirskuva katras.

Siellä oli Laineet ja Lehtoset, siellä Kaivolat ja Keskiset, Suvannot ja Sandellit, Autereet ja Aspin-mummo.

Kaikki he siellä olivat ja tuntui hyvältä että niin oli".

Yläkuvassa tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Tahmelan Vesan taitovoimistelijat. Kuva lienee noin vuodelta 1925. Orkesterikorokkella näkyvä piano oli hankittu vuonna 1924.

Alakuvassa Tahmelan Vesan voimistelijatytöt Torpan pihalla 1920-luvun puolivälissä. Edessä vas. Kyllikki Villa, Alli Kujala, ?, Tyyne Vikström, Aino Lehtinen, Elsa Viitanen ja Saima Friman. Takarivissä Kaisa Suvanto, ? , Tyyne Valli, Lyyli Varto ja Senja Lehtonen. (Tiedot Lyyli Friman Tammerkoski 9/1972).
Kuvat Pispalan kylävalokuvaaja Kalle Kurki / Tahmelan Vesan arkisto.

Tahmelan Vesa 100 vuotta - futisjoukkue kamppailee sarjapaikasta

Tahmelan Vesan jalkapallon edustusjoukkue pelaa kesällä 2019 Vitosdivarissa. Kausi alkoi 28.4. ottelulla Kangasalaa vastaan ja päättyy lokakuussa 5.10 Ylöjärven Soppeenharjulla paikallista Ilvestä vastaa.

Lohkossa on 11 joukkuetta. Sarja on kaksinkertainen, joten pelejä kertyy kaksikymmentä.

Syyskuun alussa Tahve on sarjataulukossa putoamisviivan tuntumassa neljällätoista pisteellä. Tahven saldo on 2 voittoa, 9 tasapeliä ja 5 tappiota. Jäljellä on vielä neljä kierrosta. Nyt vaaditaan lisäterävyyttä otteisiin. Tasapelit eivät riitä sarjatasolla säilymiseen.

Tulevat pelit:
Syyskuu
04.09.2019 19:45 Kauppi 2   TahVe – PJK/2 1-3 (0-2)
18.09.2019 19:45 Kauppi 2   VehU – TahVe
25.09.2019 19:45 Kaukajärvi TahVe – Härmä
Lokakuu
05.10.2019 14:00 Ylöjärvi Soppeenharju Ylöjärven Ilves - TahVe

Sarjatilanne 2.9.2019

TAHMELAN WESA 100 VUOTTA

Tahmelan Wesa on perustettu 100 vuotta sitten maaliskuussa 1919 Tahmelan työväenyhdistyksen voimisteluseurana.

Wesan liikuntaharrastukset alkoivat taitovoimisteluesityksillä vappuna 1919 Tahmelan työväentalo Torpalla ja lähes heti perään kesällä jäsenten välisinä kenttäkilpailuina 5-ottelussa ja talvella hiihdossa.

Vuosikymmenien aikana yleisseura Vesan lajivalikoimaan on kuulunut noin 19 eri urheilulajia. Pitkäikäisempänä jalkapalloilu (vuodesta 1922), menestyksekkäimpänä mäkihyppy ja yhdistetty (vuosina 1927-1978). Uusimmat lajit ovat salibandy (vuodesta 2015) ja futsal (vuodesta 2017).

Juhlatilaisuuus 18.5. Pispalan karnevaaleilla

Tahmelan Vesan veteraaneja Pispalan karnevaalien yhteydessä pidetyssä juhlatilaisuudessa 18.5.2019 Tahmelassa. Kuvassa vasemmalta jalkapallolegenda Matti Mäkelä, Tahven kovaan mäkikaartiin kuuluneet Arto Virtanen, Leo Heino, Rauno Kovalainen ja Jussi Pesonen, Tahven  parhaaksi urheilijaksi aikoinaan valittu mäkihypyn ja yhdistetyn TULmestari Veikko Fageström sekä jääkiekkoilija ja Pirkka-melojien kantaviin voimiin kuulunut Lasse Grönlund.

Alla emiritustoimittaja Matti Pitko hetken vakavana. Matti Katajisto tarinoi Tahve ja Tahmela vuosistaan. Vieressä Matti Mäkelä. Muutoin Pitkon "revolverihaastattelut" sai aikaan ansaittua hihittelyä karnevaaliyleisön parissa.

Tahve valittiin 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alkupuolella useana vuonna TUL:n parhaaksi mäkiseuraksi. Mäkikaartiin kuulunut Jussi Pesonen nauratti Tahveväkeä mäkitarinoillaan. Kisareissut eivät aina menneet niin kuin ns. Strömössä. Vieressä Tahven ex-puheenjohtaja Ari Välisaari.

Tahwen värit. Jääkiekkoilijoiden pelipaita 1960-luvun alusta.

Lupaava nuori vesalainen Aku Karima. Palkinnon ojentavat Ari Välisaari ja Hannu Koskinen. Tahven tarina jatkuu.

Tahvella juhlavuosi

Tahmelan Wesa on perustettu 100 vuotta sitten maaliskussa 1919. Perustava kokous pidettiin 9.3. Tahmelan työväentalolla. Läsnä oli kolmisenkymmentä innokasta liikunnanharrastajaa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eino Nokala.

TAHWE 1919

Seuran perustamispäätöksen jälkeen vuoden 1919 aikana pidettiin useita kokouksia, joita voi pitää myös perustavina. Päätettiin nimestä, keskusteltiin ja hyväksyttiin säännöt, valittiin voimistelupuvun malli ja värit sekä julistettiin kilpailu seuramerkistä.

Lisäksi seuran liikunta-ja kulttuuritoimintaa varten perustettiin urheilu-ja huvitoimikunnat sekä syksyllä naisvoimisteluosasto. Huhtikuussa Vesa liittyi tammikuussa 1919 perustettuun Työväen Urheiluliittoon (TUL Tampereen piiri).

Wesan liikunta- ja urheilutoiminta alkoi taitosauvavoimistelujoukkueen esityksellä vappuna 1919 Tahmelan työväentalolla sekä voimistelu- ja urheiluharjoituksilla kahdesti viikossa. Elokuussa pidettiin ensimmäiset jäsenten väliset kilpailut yleisurheilun 5-ottelussa.

Alkukesästä Wesan Wilho Stenberg juoksi 3000 metrillä seuran ensimmäisen arvokisamitalin TUL:n Tampereen piirin ensimmäisissä kenttäurheilun mestaruuskisoissa.

Perustamisvuoden aikana Wesa ehti tehdä vielä esityksen Pirkkalan alueen seurojen yhteistyöstä. Seuraavana vuonna alkaneet seuraottelut  Pispalan Alun, Nokian Pyryn, Tahmelan Wesan ja Siuron Tuiskun välillä laajenivat lopulta 1950-luvulla parhaimmillaan neljäntoista seuran "Pirkkalan Olympialaisiksi".

Vuoden 1919 lopun perheiltamissa Tahmelan työväentalo Torpalla palkittiin seuran parhaat kirjapalkinnoilla. Voimisteluryhmä esiintyi sauvaliikkeillä. Lopuksi tanssia. Seurassa oli rekisteröityneitä jäseniä vuoden lopussa 64 (miehiä 42, naisia 22).

Ensimmäiset valokuvat
Pöytäkirjasta: "29.9.1920 päätettiin mennä valokuvaan 10.10.1920. Mallikuva lunastetaan yhteisesti ja asetetaan työväentalon seinälle". Voimistelupuvuksi oli maaliskuussa 1919 hyväksytty valkoinen urheilupaita, valkoiset pitkät housut, punainen vyö ja siinä valkoinen raita keskellä, mustat tossut ja paidan rintamuksessa seuran merkki.

TAHVE 2019

Juhlavuottaan Vesa on juhlistanut myös pelillisesti. Salibandyporukka voitti lohkonsa ja nousi Kolmoseen. Futsaljoukkue pelasi itsensä lohkokakkoseksi. Molemmat joukkueet pelasivat nelosdivarissa ja nousivat siis pykälää ylemmäksi Kolmosdivariin.

Kesäfutisporukka on aloittanut kautensa Vitosdivarissa kahdella tasapelillä ja tappiolla. Tappio tuli maineikkaalle futisseuralla Tampereen Palloilijoille (TaPa). 

TaPa on perustettu vuonna 1921. Seura on ensimmäinen Tampereella perustettu jalkapallon erikoisseura. TaPan mestaruussarjajoukkueessa pelasivat aikoinaan myös Tahmelan Vesan kasvatit Matti Mäkelä, Risto Hannula ja Matti Katajisto.

TAHVE JALKAPALLO

Tahmelan Vesan jalkapallon edustusjoukkueen otteita voi seurata Suomen Palloliiton Tampereen piirin sivuilta >> Tahve Vitosdivarissa

Tahmelan Vesa pelaa kesällä 2019 Vitosdivarissa. Kausi alkoi 28.4. ottelulla Kangasalaa vastaan ja päättyy lokakuussa 5.10 Ylöjärven Soppeenharjulla paikallista Ilvestä vastaa.

Lohkossa on 11 joukkuetta. Sarja on kaksinkertainen, joten otteluita kertyy kaksikymmentä.

Ensimmäisen ns. kevätkierroksen jälkeen Tahven kymmenen ottelun saldo on 1 voitto, 6 tasapeliä ja 3 tappiota.

Tasapelit eivät riitä sarjatasolla säilymiseen. Toivotaan, että otteet terävoityvät syyskaudella, joka alkoi muutaman viikon heinätauon jälkeen 24.7. klo 19.45 Kaukajärvellä FC Kangasalaa vastaa. Ensimmäisen kierroksen ottelu oli päättynyt tasaan 2-2. Silloin Tahven molemmat maalit iski Armisen Tatu.

Pelit heinä-elokuussa:
24.07. klo. 19:45 Kaukajärvi TahVe - FC Kangasala 2 - 5 (1-3)
31.07. klo. 19:30 Nokia KK 3 PoNU Bk – TahVe 2 - 2 (2-1)
07.08. klo. 19:45 Rantaperkiö TN TahVe – TaPa 1 - 1 (0-0)
14.08. klo. 19:45 Rantaperkiö TN TAS – TahVe 0 - 5 (0-2)
22.08. klo. 19:45 Kauppi 2 TN TahVe – Valo 3 - 4 (1-2)
30.08. klo. 19:30 Sääksjärvi TN Loiske/2 – TahVe 3 - 3 (1-1)

Sarjatilanne (2.9.2019)

 

REISKAHÖNTSYN MM-KISAT 16 - 17.3.2019

Tahmelan Vesan harraste eli höntsytasolla vuoden koitos oli ReiskaHöntsyn VIII MM-kisat maaliskuussa Koulukadun tekojäällä. Vesan höntsyporukka on ollut pari kertaa loppuottelussa, mutta onni ei ole ollut myötäinen. Joko nyt olisi Vesan vuoro!

Tahven ottelurupeama alkoi lauantaina 16.3. klo 10.00 pelillä Naistenpankkia vastaan! Välierät ja loppuottelu sunnuntaina 17.3. klo 15 alkaen.

Vesan ottelut alkusarjassa
La 16.3
klo 10:00 Tahmelan Vesa – Naistenpankki 1-1
klo 12:00 Securitas – Tahmelan Vesa 1-10
Su 17.3
klo 12:00 Amorin Angelot – Tahmelan Vesa 0-8
klo 14:00 Tahmelan Vesa – Jäämatic 11-0

Loppuottelu: Tahmelan Vesa - Atalan Ilves 0 - 1.
Vesa pelasi lopulta itsensä loppuotteluun. Vastaan tuli Atalan Ilves.  Alkusarjassa Vesa takoi kolmekymmentä maalia ja päästi kaksi. Asetelma loppuotteluun oli selvä. Vesa painaa päälle ja Ilves parkkeeraa ns. bussin maalinsa eteen. Näin kävi. Ja kuten usein, pelillisesti paremman joukkueen puskiessa hyvään puolustukseen, vastustaja pääsee pariin vastahykkäykseen ja toinen niistä johti maaliin aikamoisen maalinedustasähläyksen jälkeen. Atalan Ilveksen maailmanmestaruus oli pelitaktiikan voitto.

Reiska Höntsyn MM-kisojen joukkueet ja ottelut >> www.reiskahontsy.fi

Tahve kannattajineen ReiskaHöntsyissä 2015

Tahve ReiskaHöntsyissä 2019. Vaikka hopea ei ole häpeä niin mitali ei lämmittänyt. Enemmän oli otettavissa.

Tahven edustusjoukkueet

TAHVE SALIBANDY VOITTI LOHKONSA

Kausi nelosdivarissa alkoi lokakuun alussa 2018 ja päättyi maaliskuussa 2019 otteluun Nokian KrP IIsta vastaan Kauppi Sport Centerissa. Tahve pelaa sisä-Suomen lohkossa 15. Joukkueita on kymmenen.

Ottelut pelataan turnausmuotoisesti. Noin kerran kuukaudessa on kaksi peliä kerrallaan. Viimeinen kierros Kaupin Sport Centerissä D-Konetta ja Nokia KrP IItä vastaan.

Viimeinen kierros 23.3.
Tahve - DKone 7-5
Nokian KrPII - Tahve 16-4

Tahmelan Vesa siis voitti nelosdivarin lohkonsa vaikka viimeinen ottelu Nokiaa vastaan päättyikin tappioon. Tahve joutui pelaamaan molemmat ottelut vajaamiehityksellä. Lohkovoittoon riitti aamupäivän voitto DKoneesta. Nokiaa vastaan jalka alkoi jo painaa ja vastustaja pääsi juoksemaan rumat numerot.

Tahven tehokkain koko kaudella oli odotetusti Lassi Vänttinen vaikka hän pelasi vain vähän yli puolet otteluista. Vänä voitti myös koko lohkon pistepörssin. Muita tehomiehiä olivat Matti Toivio ja Veli Matti Koivunen.

Tahven ottelut ja pelaajakohtaiset tilastot >> Tahve salibandy

Salibandy IVD lohko 15: Lopullinen sarjatilanne ja lohkon 10 parasta pistemiestä.

TAHVE FUTSALPORUKKA NOUSI KOLMOSDIVARIIN

Sarjakausi nelosessa alkoi 2.11.2018 Kauppi Sport Centerissä ja päättyi 10.3.2019 Kauppi Sport Centeriin.

Tilanne 19.2: Tahve on jatkanut hyvällä otteella viime kautta, jolloin se voitti vitosdivarin lohkonsa selkeästi. Tahve on lohkossaan kakkosena ja kiinni nousupaikasta.

Lohkoa johtaa Pipo-79 eli Pispalan Pojat. Se voitti 27.1. Tahvea vastaan pelatun tiukan kärkiottelun lukemin 8 - 6. Vielä 7 minuuttia ennen pelin loppua tilanne oli tasan 6-6. Pipo ratkaisi pelin kolmessa minuutissa Markus Multalan kahdella maalilla.

Lohkon pistepörssiä (maalit ja syötöt) johtaa kuitenkin Vesan Matti Rajaniemi. Vehu/2 Jukka Törmänen on toisena. Herrat kohtaavat toisensa kärkiottelussa lauantaina 23.2. klo 18.30 Kauppi Sport Centerissa kun nousuviivan molemmin puolin olevat Tahve ja VeHu/2 ratkovat lohkon kakkossijan.

23.2. Tahve - VeHu/2 Kauppi Sport Center 9 - 3.
Tärkeä peli päättyi Tahven 9 - 3 voittoon. Puoliajalla tilanne oli jo 4-0. Voitollaan Tahve varmisti lohkon kakkostilan ja nousun kolmosdivariin!

Niinpä kauden viimeisessä pelissä 10.3. Ylöjärven Ilvestä vastaan ei ollut enään panosta. Tahve hävisikin selkein 1-8 numeroin Kauppi Sport Centerissä pelatun ottelun.

Juhlavuotensa kunniaksi Tahmelan Vesan futsalporukka pelasi itsensä sarjatasoa ylemmäksi Kolmosdivariin. Lohkon pistepörssin voitti Tahven Matti Rajaniemi. Myös Juho Halinen pelasi tehokauden olemalla pistepörssin kuudes.

Tahven ottelut ja pelaajatilastot >> Tahve futsal

Tahmelan Vesan Futsalporukka. Nousu Kolmosdivariin on varmistunut. Taululla komeilee 9-3 voittolukemat VeHu/2:sta. Alarivillä toinen oikella joukkueen vetäjä Kimmo Riepponen.

Lopullinen sarjataulukko Futsalkaudella 2018-2019

TAHVE SUOMEN CUPISSA

Salibandyn Suomen cupissa Tahve ylsi neljännelle kierrokselle saakka. Vastaan asettui kova joukkue, vastaavan aluetason kilpailun viime vuonna voittanut Jyväskylän Happeen kakkosjoukkue Steamers. Peli pelattiin 7.10.2018 Tampereen Tenniskeskuksen salibandykentällä.

Happee Steamers voitti lopulta 10-7. Mutta ei helpolla. Yhtä hyvin voittaja olisi voinut olla Tahve, mutta onni ei ollut myötäinen. Maalipaikkoja oli. Tahve oli puolitoista erää jopa pelillisesti parempi.

Tasosta kertoo se, että Happee Steamers voitti lopulta koko Läntisen Suomen  alueen mestaruuden. Loppuottelussa kaatui forssalainen FoSu lukemin 15-9. Suomen cupin lopputurnaus pelattiin 16.2.2019.

Kuvat Tahve - Happee Steamers

Tahmelan Vesalta kesti lähes puolitoista erää ehtiä mukaan kakkosdivaritason pelitempoon. Toiseen erään Tahve tiivisti joukkuetta ja liike terävöityi. Tehojakso alkoi toisen erän 26 minuutilla tilanteessa 1-6. Tahve iski neljä maalia seitsemässä minuutissa ja peli olikin yhtäkkiä 5-6. Lassi Vänttinen teki kaksi ja syötti kaksi.

Kolmanteen erään lähdettiin tilanteessa 6-7. Heti erän alussa kakkoskentän Markus Lehtivuori taiteili Henri Mäenpään syötöstä tasoituksen 7-7. Eetu Hakkarainen juhlii.

Tahve hallitsi kolmannen erän ensimmäistä kymmenminuuttista selvästi mutta onni ei ollut myötäinen lukuisista paikoista huolimattta. Ylärimaa lähemmäksi pallo ei suostunut menemään.

Kesken Tahvemyllytyksen Happee pääsi maalin johtoon Tahvemaalivahdin pienoisella avustuksella ja heti perään Tahven Matti Toiviolle puhallettin jäähy estämisestä. Peli ratkesi ylivoimamaaliin.

Tahve oli kenties pelillisesti parempi, mutta Happee Steamers puolusti ja peitti laukaukset ja oli maaalipaikoissaan tehokkaampi.

© Asko Parkkonen