Harrastajien Pispala - Ahjolan Setlementti 90 vuotta

Kun luot, luo (Lauri Viita).

Pispala on kulttuuria harrastelevien kaupunginosa. Alueella toimii hämmentävän useita ammattimaisia kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia sekä kansalaistoimintaan perustuvia tiloja.

Pispalanharjulta vilkaistuna itäpään nurkassa Varalan Urheiluopisto, lännessä Pispan Palvelukeskus. Pohjoisen suunnassa Ahjolan kansalaisopisto, vieressä nukketeatteri Mukamaksen kotiteatteri, Rakennuskulttuurikeskus Piiru sekä Harjun Seurakunnan palvelut Pispalan kirkossa. Etelän Tahmelan laaksosta löytyy vielä Musiikkikoulu Musiikkitoteemi.

Näitä täydentää ja monipuolistaa hieman paikallisemmat, yhdistysten ylläpitämät ja paljolti kansalaisaktiivisuuteen perustuvat talot tai tilat, kuten Tahmelan Huvila, Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo, Mahdollisuuksien tila, Kurpitsatalo, Moreenin Haulitehdas, Pispalan kirjasto ja Rajaportin sauna.

Esimerkkeinä neljä erilaista valtakunnallisen tai Tampereen tason ammatillista toimijaa: Ahjola, Varala, Musiikkitoteemi ja Pispan Palvelukeskus

AHJOLAN KANSALAISOPISTO - AHJOLAN SETLEMENTTI 90 VUOTTA
Tutustu Ahjolaan ja sen mittavaan kurssi ja harrastetarjontaan >>  täältä

 

Usein unohdetaan että Ahjolan toiminnan taustalla on kansainvälinen setlementtiliike. Setlementtiaate syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Englannissa. Aatteen Suomeen toi merimiespappina Lontoossa työskennellyt Sigfrid Sirenius.

Ensimmäinen setlementti - sanasta to settle (asettua asumaan, sopeutua, sovittaa) - perustettiin Helsingin työläiskaupunginosaan sisällissodan jälkitunnelmissa vuonna 1919. Sireniuksen perustama kristillis-yhteiskunnallinen työkeskus Kalliola pyrki "ihmiselämän ja kansan eheyttämiseen", työmuotoina keskustelupiirit, kansalaisopisto ja nuorisokerhot.

Englannin mallin mukaisesti setlementti pyrki etsimään yhteyksiä myös sivistyneistöön, akateemiseen väkeen. Merkittävä henkilö Kalliolan toiminnassa olikin sosiaalipolitikko Heikki Waris, joka tunnetaan hyvinvointivaltiolliset suuntaviivat luoneesta tutkimuksestaan Pitkänsillan Pohjoispuolelta.

Ahjolan Setlementti

Pispalaan setlementtiaate asettautui 90 vuotta sitten, talvella 1930. Ahjola perustettiin vapaaopiston nimellä muutamaa vuotta myöhemmin pastori Renforsin taloon. Vuonna 1935 opintoryhmiä oli kymmenkunta ja oppilaita yhteensä 51. Aineina retkeilykerho, kotitalous, kirjanpito, ruotsi, englanti sekä kuorolaulu ja maantiede keväällä, äidinkieli, kansantanhut ja raamattupiiri syksyllä. Eräs ensimmäisistä ohjaajista oli kaikkien vanhojen pispalalaisten tuntema, Pispan koulun opettaja Tauno K. Sola.

Pispalan rippikoulu

Kiintoisan näkökulman Ahjolan varhaisvuosiin tarjoaa tunnetun kirjallisuuskriitikon Pekka Tarkan tuore muistelmateos Onnen Pekka.

Santalahden Engvistin huvilassa asuneen Pekan isä nimittäin oli Ahjolan isäntä pastori Toivo "Topi" Tarkka ja isoisä setlementtiliikkeen perustaja Sigfrid "Ukko" Sirenius.

Toivo Tarkan aikana Ahjola rakentui nykyiselle, Hugo ja Jenny Simolan lahjoittamalle, tontille. Muutto uusiin tiloihin toteutui talvella 1941. Sitä ennen Ahjolalla oli ollut toimitila Tahmelassa, Vallikadun varrella vuodesta 1936.

Pekka Tarkan (s.1934) perhe asui Santalahdessa 1950-luvun alkuun asti. Muistelmateoksessa kuvataan hienosti kahden pappissuvun, Tarkan ja Sireniuksen, välisiä suhteita sekä setlementti-liikkeen aatteellista pohjaa. Luku Pispalan rippikoulu muistelee papinpojan elämää 1940-luvun Pispalassa. Esiin nousee "sivullisuuden" teema. Papin poika oli jo kansakoulussa kavereiden mielestä erilainen.

Pispalaan ja (sivullisuuden teemaan) Pekka Tarkka palasi myöhemmin kirjoittaessaan jo meritoituneena kirjallisuuden tutkijana elämäkerran naapuripojasta, työläiskirjailija Hannu Salamasta (Pekka Tarkka: Salama Otava 1973).

VARALAN URHEILUOPISTO
Tutustu Varalan vapaa-ajan tarjontaan sekä hiihtoloma- ja kesäleireihin >> täältä 

 

Varalan urheiluopisto on valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus. Toiminnan pääalueita ovat liikunta-alan koulutus, vapaa-ajan loma- ja leiritarjonta, ryhmien kokous- ja liikuntapäivät sekä urheilu- ja valmennustoiminta.

Varalassa on mainiot tilat harrastaa monipuolista liikuntaa. Harmillista vain, että tilojen täyttöaste lienee reilusti yli sataprosenttia. Kelvollista saliaikaa on vaikea saada. Samoin esimerkiksi erilaiset leirit täyttyy nopeasti. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Suomen ensimmäinen urheiluopisto

Itse asiassa Varala on Suomen ensimmäinen urheiluopisto. Se perustettiin naisten liikuntakasvatuksen edistämiseksi vuosina 1908-1910. Tärkeimpinä toimijoina Suomen Naisvoimisteluliiton Elin Kallio ja Tampereen Naisyhdistyksen Anna Lilja sekä ammattien tarkastaja Vera Hjelt ja arkkitehti Wivi Lönn.

Opiston perustamiseen innoitti jo aikaisemmin, vuonna 1907 Riihimäellä ja seuraavana vuonna Tampereella järjestetyt ensimmäiset kokeiluluonteiset naisvoimistelukurssit, jotka olivat saaneet hyvän vastaanoton. Naisten perustaman toimikunnan (1910 Tampereen naisvoimistelutalo Oy) tehtäväksi tuli ostaa kurssitoimintaan sopiva tila. Sellaiseksi löytyi osin sattuman kautta Varala.

Kyseessä oli tehtailija Heikki Liljeroosin ja hänen puolisonsa Mian Pyynikillä sijainnut Varala-niminen rantahuvila. Huvila on rakennettu vuonna 1892. Liljeroosien ajan Varalan huvilaelämä on tullut ikuistetuksi Sillanpään romaaniin Hiltu ja Ragnar. Nuori Frans Emil Sillanpää nimittäin toimi Liljeroosien perheen lasten kotiopettajana.

Varalan toiminta jakaantui kolmeen päämuotoon: kurssitoiminta (voimistelu, urheilu, leikki ja kansantanhu), kaupunkilaisten kesävirkistys (naisten) ja retkeilytoiminta (majoitus). Kurssit oli suunnattu puuvillatehtaiden tytöille ja naisille. Toiminta perustui ei-kilpailulliseen, ns. lingiläiseen terveysvoimisteluun. Tavoite oli karsia kehosta "työn leima".

Varalan vanha portti. Vieressä vuonna 1926 valmistunut Kisapirtti. Takana  liikuntahalli ja sen takana, lähellä rantaa alkuperäinen ja entisöity Villa Varala, jonka yläkerrassa on mm. naisliikunnan museo. Nykyisin urheiluopiston aluetta koristaa kiipeilypuisto Flow Park.

MUSIIKKIKOULU MUSIIIKKITOTEEMI
Mukaan pääsee läpi vuoden ilman pääsykokeita. Tutustu tarjontaan >> täältä

 

Musiikkitoteemi on vuodesta 2004 toiminut musiikin monialayritys. Yrityksen keskisimpiä toimintamuotoja ovat musiikkikoulu ja Tampereen Tahmelassa sijaitseva Guitar Shop, joka palvelee myös verkossa (katso Toteemipuoti).

Musiikkikoulu on suunnattu kaikenikäisille, joskin suosituimpia taitavat tällä hetkellä olla lasten muskarit ja vekarabändiryhmät. Mukaan pääsee läpi vuoden, tarpeen mukaan perustetaan myös uusi ryhmiä.

Musiikkitoteemin tapahtumiin kuuluvat opiskelukauden näytönpaikat, täysiä saleja vetävät oppilaskonsertit. Keväällä 2020 Rokkaava Kevätkonsertti ma 20.4. klo 18 ja Akustinen Kevätkonsertti ti 21.4. klo 18. Pitopaikat ovat vielä auki.

Musiikkikoulu Musiikkitoteemin pääpaikka sijaitsee Tahmelan Liikekeskuksessa. Käynti Selinikadun puolelta.

PISPAN PALVELUKESKUS
Tutustu tiloihin ja palveluihin >> Tampereen kaupunki - ikäihmisten palvelut
Pispan Palvelukeskus >> facebookissa

Moni ei ehkä tiedä että keskuksen tilat ja palvelut ovat avoimia kaikille tamperelaisille, ei ainoastaan ikäihmisille.

Pispan palvelukeskus on valmistunut 1981. Talossa on mm. ravintola, sauna, kuntosali, kokoustiloja ja erilaisia käsityötiloja. Pari vuotta sitten talo peruskorjattiin. Etenkin käsityötilat ja kuntosali uudistettiin niin että esimerkiksi kuntosalissa on nykyään nykyaikaisia kuntoilulaitteita ja juoksumatto.

Kuntosali

Kuka tahansa tamperelainen voi siis mennä ilmaiseksi kuntoilemaan palvelukeskuksen kuntosalille tai kokeilla puutöitä puutyöohjaajan opastuksella. Etenkin kuntosalia kannattaa käydä kokeilemassa. Sali on ilmainen eikä aikaa tarvitse varata, vaan vapaisiin laitteisiin voi kuka tahansa mennä!

Keltaisena siintävä Pispan palvelukeskus kuvattuna Tahmelan rannasta tammikuussa 2020. Keskus on alueella, jossa aikanaan sijaitsi alkuperäinen Hyhkyn ryhmäkylä. Vuonna 1770 tapahtuneen tulipalon jälkeen kylän talot (Simola, Uotila, Mattila, Karvola, Henneri, Valleri, Ikuri) rakennettiin toisistaan erilleen laajemmalle alueelle. Vasemmalla niemen kärjessä pilkottaa Onnela, oikealla Pättiniemen kalliot ja uittotunnelin suu.

Livekeikat Pispalassa - Vastavirta 15vee juhlaviikko

Pispala on keikkamesta. Alueella on kaksi aktiivisesti läpi vuoden toimivaa keikkapaikkaa, Pub Kujakolli ja Vastavirta.

Pubien tarjontaa täydentää varsinkin kesäaikaan erilaiset musiiikilliset tapahtumat, joista tunnetuimpia ovat Pispalan karnevaalit, Pispala Folk, Pispalan Vappu, Rajaportin Suomalaisen saunan päivä, Kurpitsatalon Sadonkorjujuhla sekä Hirvitalon lukuisat kesäpihavedot.

Pelkästään Vastavirta-klubilla oli vuonna 2019 hätäisenkin laskelman mukaan noin 370 keikkaa, Pub Kujakollissa noin 60. Yhteensä se tekee 430.

Kaupunginosan tarjontaa voi verrata vaikkapa Teoston kokoamiin tilastoihin vuodelta 2017. Tampereen keikkapaikkojen kärjessä olivat Tulliklubi 411 keikkaa, Tampere-talo 340, Paapan kapakka 297, Wanha Posti 279 ja Telakka 212. Koko maan kärjessä olivat M/S Finlandia (496) ja Tavastia-klubi (493).

Vuonna 2017 Pirkanmaalla oli keikkoja 7440. Tuhatta asukasta kohden suhdeluku on 14.5. Koko maan tilastoissa Pirkanmaa/Tampere on kärkipäässä.

Tahmelassa ja Pispalassa asukkaita on noin 4000 ja keikkoja pelkästään pubeissa vuonna 2019 tuo 430. Tahmelanpuolella suhdeluku pyörii 60 pinnassa. Asukkaita on nimittäin hallinnollisen kaupuginosajaottelun mukaan hieman vajaa 1000.

Pispalan musiikilllinen tarjonta on siis huikea. Käykääpä mestoilla!

VASTAVIRTA 15vee - juhlaviikko 1. - 9.2.2020
Katso juhlaviikon keikkakattaus >> täältä (fb)

Kuvassa Piirpauke yhtyeestä tutun perkussionisti Ismaele Sanen iso Saiba-orkesteri Pispala Folk jatkoilla 2015.

Vastavirta tunnettaan punkrockpaikkana. Ja hyvä niin. Tarjonta on kuitenkin monipuolista, lähes kaikki musiikilliset tyylit kattavaa. Helmikuun tarjonnasta löytyy punkin ja rockin lisäksi muun muassa jazzia (Hot Heroes), reggaeta (Voimaryhmä) ja muuta (Risto, Katwin Heimo, Vastavirtaorkesteri, Kapitaatio).

Poiminta
Katso tammi-helmikuun koko keikkatarjonta >> www.vastavirta.net

2.2. Vastavirta 15 vuotta brunssi klo 11-16
Syntymäpäiviin kuuluvat tietysti myös herkut. Anarkistisen Mansen Mustan Ristin vegaaninen sunnuntaibrunssi. Brunssi on jaettu kahteen kattaukseen: klo 11-13 ja klo 14-16. Dj Tohtori Maasika soittaa sulosointuja brunssivieraiden ilona molemmissa kattauksissa. Brunssin hinta on varallisuuden ja omatuntosi mukaan 15-25 euroa.

3.2. Vihtorin muistoturnaus II
Pispakadulla traagisessa tulipalossa menehtyneen peruspispalaisen ja Vastavirran kantakävijän Vihtori Niemisen muistoksi biljarditurnaus. Vihtori kuului Pispalan kovaan biljardijoukkueeseen. Joukkue kävi ottelukiertueilla mm. Tallinnassa. Lavalla Kapinajuttu (live) + DJ:t Viljami & Vellu.

8. - 9.2. Vastavirta 15vee minifestivaali!
La 8.9.
Vastavirta-klubi
Lapinpolthajat, Eristetyt, Death Race, Dodge, Yhteenotto, Ahistus, Diskelmä, Generals, Influenza, Tuhoon Tuomitut, Motoriks, Konkurssi, Hullu!, Fosforos, Fuck-Ushima, Plastics
Su 9.2. Yläkerta
Pispala Punks, Mini ja Pojat, Turbo Lovers, Katwin Heimo, Pupurutsa, Ananas, Vastavirtaorkesteri.  

16.2. Anarkiaa ja Burgereita
Luento ja keskustelu ajankohtaisesta aiheesta ynnä vegaanisia burgereita.

PUB KUJAKOLLI
Keikat pääsääntöisesti pe-la klo n. 21.30 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).
Katso viikkotapahtumat >> täältä (fb)

Tulossa
25.01. Luca Sturniolo
Helmikuu
01.02. Neva
Odotetun debyyttialbumin "Vuodenajat ovat hylänneet meidät" julkaisukeikka.
02.02. Jamit
Kaupungin tasokkaimmat jamittelut. Kalle Alatalo & Friends.
07.02 Jo Buddy
15.02 KQ Groove
22.02 Johannes Raitjoki
28.02 JAGGED EDGED BONE
29.02 Darlingbee

Kujakolli täydessä latingissa Oktuuberifesteillä vuonna 2017. Lavalla Jaakko Laitinen & Väärä Raha.

Tahmelan Huvila - tulossa: Brunssi Slow Romance

Tahmelan Huvila on kulttuuritila, jota ylläpitävät useat toimijat. Päävuokraaja Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piirun lisäksi Pispalan kirjastoyhdistys, Mahdollisuuksien Tila, Suomen Varjoteatteriyhdistys, kuvittaja-graafikko Saara Vallineva, muusikko-aktiivi Janne Salo sekä Kulttuurikahvila Domingo.

Katso Tahmelan yhteisö-ja kulttuurihankkeesta tarkemmin >> täältä (fb)

Aukioloajat:
Ma 10 - 18 Ti  - La 11-18 (kirjasto, näyttelyt, kahvio)
Sunnuntaisin 12 - 17 (taidebrunssi, kahvio).
Arkipyhät kiinni
Sunnuntainen Domingo taidebrunssi
Sunnuntaibrunssi kello 12 - 16.
Brunssin hinta 22€, alennettu hinta 20€ opiskelijoille, työttömille ja eläkeläisille sekä ilman apurahaa jääneille taiteilijoille.

Viikon lounasmenusta kerrotaan tarkemmin >> täällä (fb)

Tapahtumapoimintoja

15.1. Lukupiiri klo 18
Luennassa Hannu Salaman klassikko "Siina näkijä missä tekijä". Vetäjänä Marika Peltoniemi. Järjestää Pispalan kirjastoyhdistys.

16.2. Brunssi Slow Romance klo 13.00
Vierailevana kokkina Katukeittiö Leidin kokit. Mukana myös muusikko Ilaria Tucci. Tarjolla hyvää kaikille aisteille. Lisätiedot ja varausohjeet alla olevasta linkistä.

Katso tarkemmin tapahtuma- ja tiedotussivustolta >> Tahmelan huvila

Näyttelyt:
Rantahuvilat Pyynikiltä Tahmelaan (pysyvä).
Variksen soolo-haiganäyttely - 30.1
Haigua ja haikaa eli runoa ja kuvaa. Akvarellit Ina Jaakkola, valokuvat Kiti Saarinen. Av. ma-pe 11-18.

Musaillat:
Kerran kuukaudessa - keskiviikkoisin ja maanantaisin.
Keskiviikkona 29.1. perkusionisti Simo Laihonen klo 18.

Tahmelan Huvila

Tahmelan huvilan eteisestä avautuu huvilan kirjasto- ja galleriatila. Pysyvä valokuvanäyttely Rantahuviloista esittelee kadonneita kesäkaunottaria, huviloita, joita varakkaat säätyläiset rakennuttivat Pyhäjärven rannan pohjoispuolelle 1850-luvun lopulta lähtien kesäpaikoikseen.

Avara ja valoisa pääsali. Ulkoterassilta avautuu näköala Unelmien puutarhaan ja Pyhäjärvelle.

Tahmelan huvila on entinen Pispan-suvulle kuulunut ympärivuotinen asuinhuvila Tahmelanniemessä. Tilaan kuului myös laaja kesäpuutarha ja rantasauna.

Hirvitalolla - näyttelyhaku

Näyttelyohjelma 2020 julkaistaan tammi-helmikuun vaihteessa. Näyttelyhaku on auki 30.1. saakka.

Kaipaatko uutta? Oletko lukossa? Hirvitalo kutsuu Taideterapeuttiseen kasvuryhmään.

"Tule voimaantumaan, löytämään sisäinen luovuuteesi ja sukeltamaan elämäsi intuitiiviseen puoleen ekspressiivisessä, taideterapeuttisessa kasvuryhmässä!

Käytämme eri ilmaisumuotoja, joita ovat maalaus, draama, kuva, kirjoittaminen, ääni/musiikki, tanssi- ja liike. Sinulla ei tarvitse olla kokemusta taiteista eikä sinun tarvitse osata, tekeminen lähtee spontaanisti omasta tunteesta turvallisessa ympäristössä!"

Mistä kyse. Katso >> www.hirvikatu10.net

Menneet

Näyttelyt

30.11. - 22.12. Toomas Kuusing (Viro): Common people
Näyttely perustuu taiteilijan aikaisempaan sarjaan “Tavalliset ihmiset”.

Toomas Kuusing käsittelee “tavallisten ihmisten” ajattelutapoja, heidän omasta “tavallisesta maailmasta” käsin. Maalauksissa ja grafiikassa kuvatut kohtaukset ovat fantasiatuotteita, fiktiota. Näyttelyssä ei kuvata konkreettisia ihmisiä tai tilanteita.

Silti "mikä outo tunne ja jopa epämääräinen pelko kiehtoo meitä, kun onnistuimme kurkistamaan omituiseen, erilaiseen maailmaan".

Kurkista lisää >> täältä

Sanna Huuhka: Kivijalkoja mediainstallaatio - 24.11.
Kivijalkoja on toinen osa suuremmasta installaatiosarjasta. Sanna Huuhkan Teoksia on kuvailtu fiktiivisiksi dioraamoiksi joiden sisälle katsoja astuu. Taiteilija rakentaa tarinan jossa vuodevaatteista kasvaa pyhimyksiä, rampoja hevosia ja veitsiä jotka eivät pistä. Lue lisää >>  täältä

Lauantaina 2.11.2019 Hirvikekri klo 17 - 22.

Cemetary Rock yhtye 197666 esiintyy ensimmäistä kertaa Hirvitalolla! (pihalava, mikäli sää sallii).

Katso lisää >> Hirvitalo-Pispalan nykytaiteen keskus (fb)

6.10. - 27.10. Kulttuurikollektiivi Kukoistus esittäytyy
Kulttuurikollektiivi Kukoistus on 2012 perustettu, taiteilijoista, tutkijoista ja aktivisteista koostuva joukko, residenssi ja toimitila. Kollektiivin toiminta rakentuu kriittisen ajattelun, yhteisöllisyyden ja yrittelijäisyyden pohjalle.

Kukoistus sijaitsee maatilalla Kokemäen Korkeaojalla.

Hirvitalolla Kukoistuksen taiteilijajäsenet esittäytyvät ensimmäistä kertaa yhteisnäyttelyssä. Teokset ovat kaikki lähtöisin Kukoistuksen puitteissa tehdystä työstä. Kollektiivin toimintaperiaatteen mukaisesti ne ovat yksilöiden rinnakkain asettuvia käsien, kehon ja mielen teoksia.

Työryhmä Michela Cicconi, Petri Haavisto, JuliaK, Heikki Korkala, Aapo Korkeaoja, Karoliina Korvuo, Juha Mehtäläinen, Rosalia Silfer, Milla Tervakangas, Hanna Vaskivuo ja Mikko Ängeslevä on kokoelma eri medioilla työskenteleviä taiteilijoita.

Hirvitalolla on esillä veistoksia, videota, performanssidokumentaatioita, tekstejä ja maalauksia – kaunista ja rohkeaa.

Katso lisää >> täältä

24.9 - 30.9 Pako Todellisuudesta 現実逃避 Pop-up-näyttely
Pystyyn Kuolleet Hipit julkaisee perjantaina 27.9. Pako Todellisuudesta-albumin.

Orkesteri järjestää Hirvitalolle samaisena päivänä Pop-up-näyttelyn jossa nähtävillä levyn teemoihin liittyviä teoksia.
Levyn teemat kulkevat mieleltään avoimen yksilön ajatuksissa. Kertoja pakenee tästä tietoisuuden tilasta, käsityskyvyn ylittävän transsendentin mysteerit sekoittavat ajatukset, eikä mikään ole enää ennallaan. Käsitys todellisuudesta on muuttunut. Pakeneeko kertoja todellisuudesta vai ottaako hän oikeastaan kosketuksen todellisuuteen?

Kyseessä on Pop-up-näyttely joten näyttely kestää vain viikonlopun yli.

Avajaiset perjantaina 27.9.2019 klo 18:00 alkaen.

31.8. - 22.9. MAAILMAN TANGON NYKYTAIDEVIIKOT
Maailmantango Festivaalin päätapahtumat 13.-15.9.2019. Myös ennakko-ohjelmisto pitää sisällään monipuolisen kattauksen musiikkia, tanssia, kuvataidetta, runoutta ja teatteria. Ennakkotapahtumiin kuuluu lisäksi viini- ja olutfiesta. Muunmuassa Rajaportin saunan kahvilassa on 11.9. pienpanimoiden olutmaistelua.

Koko ohjelmisto löytyy Maailmantangonetistä >> Maailmantango Festivaali 2019

Näyttely FEM4 31.8. - 23.9.2019:
-Ninni Luhtasaari, suihkulähdeveistokset
-Ida Sofia Fleming, veistosinstallaatio “Kaikki äitini”

NYKYTAIDENÄYTTELY FEM4
FEM 4 käsittelee feminismiä ja feminiinisyyttä käsitteissä, ajattelussa ja toiminnassa. Siinä kyseenalaistetaan kaikkia eriarvoistavia hierarkioita ja luokittelua muun muassa yhteiskuntaluokan, etnisyyden, seksuaalisuuden tai iän perusteella. Teeman keskiössä ei ole siis vain miesten ja naisten väliset valtasuhteet vaan valtasuhteet ylipäätään.

Näyttelyn kuraattorina toimii tamperelainen, Pispalassakin vaikuttava kuvataiteilija Veera Salmio. Hän on myös Tahmelan Huvilassa toimivan Domingon taustavoimia.

Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalon lisäksi nykytaidetta on esillä mm. Rajaportin sauna kahvilassa (2.-30.9) ja Tahmelan Huvilalla (20.9.–28.10).

Tampereen FEM4 näyttelyt >> Nykytaidenäyttely 2019

31.8. KLO 18 NYKYTAIDEVIIKKOJEN AVAJAISET
Nykytaideviikkojen avajaiset lauantaina 31.8. klo 18 Hirvitalolla. Tarjolla puheita, musiikkia, äänimaisemia ja runoutta sekä ulkoilmaelokuvia.
OHJELMASSA
Klo 17 Hirvitalon vegaaninen kansankeittiö aukeaa
klo 18  Näyttelyn avaus ja puheet
Veera Salmio, näyttelyn kuraattori
Simón Riestra, Maailmantango-festivaalin johtaja.
Kaikki äitini -trion musiikkiesitys:
Ida Sofia Fleming, Kielo Kärkkäinen ja Petra Poutanen.
Kaikki äitini trio esittää joukon tekemiään erinomaisia kappaleita pakettiauton takaluukusta".
klo 19-20
Mari Laaksonen & Frankie Shannon.
Mekaanista musiikkia: ääniruno ja äänimaisema
Musiikkiesitys: Kielo Kärkkäinen
klo 21-22
FEM4 -kansainvälinen videotaidenäytös.
Teokset on koottu yhteistyössä Videokanava Online Galleryn kanssa.

Videoinstallaatiot:
Emanuele Dainotti: Un cuento de Santa Marìa /Uruguay/Italia 2018, (4-kanavainen videoinstallaatio)
Nacho Recio: ant, Espanja 2015

Tarkemmin videonäytöksistä >> FEM4 nykytaiteen fb-sivut

9.8. - 11.8 UUDEN MAAILMAN SPEKTAAKKELI
Kansainvälinen performanssitapahtuma ja näyttely. Avajaiset pe 9.8 klo 17. Performanssit la-su klo 15 alkaen. Osa Tampereen Teatterikesää.

Performanssifiestan taiteilijat:
PALAVAKAULAINEN KIRAHVI (Viro), GOGO TRASH / CENTRIFUGA (Berliini),
NOOLEGRUPP (Viro), Billeneeve (Viro), Margus Sorge Tiitsmaa (Viro),
Kaarel Kütas (Viro),Søvnterapeuterne (Tanska), Roi Vaara (Suomi), J. K. Ihalainen (Suomi) Ville-Karel Viirelaid (Viro) Steve Vanoni (Kalifornia/Tallinn)
Philip Luddite (Tanska/Suomi)

Katso taiteilijaesittelyt ja päivittyvä ohjelmisto >> Uuden Maailman Spektaakkeli

HIRVITALO ELÄÄ - vuokratilanne lautakuntakäsittelyyn elokuussa 2019

Aamulehdessä 25.6.2019 laaja juttu Hirvitalon tilanteesta. 

Jutussa on haastateltu myös asunto- ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajaa, apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäkeä. Hän toteaa että "se, että rakennus päätyy mahdollisesti realisoitavien kiinteistöjen listalle ei tarkoita sitä että myydään. Listalla on rakennuksia jotka eivät ole kaupungin välittömässä omassa palvelukäytössä".

Heinämäen mielestä Hirvitalon kaltaisia rakennuksia ei voida käsitellä vain kiinteistönä, vaan "täytyy miettiä myös niiden muuta arvoa esimerkiksi kulttuurikäytössä, etenkin jos niissä on vakiintuneet vuokralaiset. Arvokeskustelu käydään sitten rauhassa lautakunnassa"

Tampereen kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm puolestaan sanoo että kiinteistöjen myymisen tilannekatsaus on tulossa vasta elokuussa. Hirvitalon tilannetta käsitellään tuolloin. "Vuokrasopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun. Ryhdymme vasta sen jälkeen toimiin kun asunto- ja kiiinteistölautakunta linjaa, miten voimme kehittää kiinteistöjä tulevaisuudessa".

Ekholmin mukaan kiinteistön kehittäminen ei tarkoita sitä, että Hirvitalon vuokrasopimus pitäisi määräaikaisuuden jälkeen päättyä.

"On mielestäni väärä viesti, ettei kaupunki ole valmis jatkamaan vuokrasopimusta. Niitä jatketaan niin kauan, kunnes koko kiinteistön tilanne selviää", sanoo Ekholm Aaamulehdessä 25.6.2019.

Koko juttu luettavissa (tosin maksumuurin takana) >> täältä
Hirvitalon tilanteesta Pispalan nykytaiteen keskuksen näkökulmasta >> täältä

Näyttelykalenteri

Hirvitalon Pispalan nykytaiteen keskuksen näyttelykalenteri vuodelle 2019

Historiaa - Tahmelan työväentalo oli herrasväen huvila

Valokuvanäyttely "Rantahuvilat Pyynikiltä Tahmelaan". Tahmelan Huvilan kirjastosali. Näyttely esillä pysyvästi.

Rantahuvilat näyttely esittelee "kadonneita kesäkaunottaria", huviloita, joita Tampereen herrasväki rakennutti Pyhäjärven pohjoispuolen rannoille 1800-luvun puolesta välistä lähtien. Eräs näistä on 1890 valmistunut Pispan huvila eli nykyinen Tahmelan huvila. Muut vielä  jäljellä olevat ovat Villa Varala ja Hyhkyn Onnela.

Eräs kadonneista kesäkaunottarista on kuvan Pyynikin tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila. Näyttelyn tiedoissa kerrotaan, että Tahmelan työväentalo Torppa on rakennettu huvilan hirsistä 1908. On kuitenkin niin, että työväentalo rakennettiin, ei ainoastaan siirretyistä hirsistä vaan lähes sellaisenaan, näkötornia myöten.

Pyynikin Tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila-konttori

Vuonna 1856 kauppias Akseli Selim Lauren perusti Tampereen ns. toisen tulitikkutehtaan Pyynikille, lähelle Jalkasaarta, Pyhäjärven rantaan. Ensimmäisen tulitikkutehtaan oli perustanut kauppias Henrik Eliander 1852 Näsijärven puolelle Santalahteen. Onkiniemen uimaranta tunnetaan vieläkin Elianderin rantana. 

Pyynikille kolmikerroksisen tehtaan viereen valmistui tehtaan isännöitsijälle huvila, jossa toimi myös tehtaan konttori. Hieman kauemmaksi nousi yksikerroksinen rajähdysainevarasto ja Jalkasaareen tehtaan työnjohtajien asunto.

Knut Oskar Lauren jatkoi veljensä kuoleman jälkeen tehtaan toimintaa. Tehdas paloi vuonna 1865, mutta se rakennettiin välittömästi uudestaan. Tehtaassa työskenteli tuolloin 30-40 henkilöä, lähinnä lapsia.

Knut Laurenkin oli rakennuttanut itselleen huvilan tulitikkutehtaan omistamalle tontille nykyisen Pyynikin kesäteatterin paikkeille. Tässä huvilassa toimi ravintoloitsija Emmanuel Joselinin ensimmäinen kesäravintola vuosina 1863-1866. Myöhemmin Joselin rakennutti viereen oman ravintolan tulitikkutehtaan tontille (Villa Joselin 1867-1897). Suositun kesäravintolan mukaan niemen nimeksi vakiintui Joselininniemi.

Laurenin kuoltua vuonna 1869 tulitikku tehdas siirtyi Tampereen tulitikkutehdas Oy:lle.

Kuvan etualalla Jalkasaaressa työnjohtajien asuntola, takana huvilarakennus ja kolmikerroksinen tehdas. Kuva on 1880-luvulta. Vielä tässä vaiheessa huvilan kyljessä ei näytä olevan näkötornia. Taustalla erottuu Kaisaniemen (nyk. Joselininniemi) kärjessä kauppias Sumeliuksen huvila (1874-1910) näkötorneineen.

Alla postikorttikuva vuodelta 1905. Näkymä tehdasalueelle Jalkasaaresta. Kuvat Tahmelan Vesan arkisto.

Näkötorni

Tampereen Tulitikkutehdas Oy:n perustajina olivat F.W.von Frenckell (1821-1878), W.von Frenckell (1853-1936) ja C.Zuhr (1823-1876).

Tehtaan isännöitsijänä toimi ankaruudestaan tunnettu Walfrid Hultberg joka oli iso tumma mies ja puhui huonosti suomea. Tulitikkutehdas toimi pääasiassa lapsityövoimalla, työnjohtajat tulivat Ruotsista.

Ruotsalaisen Hultbergin johdolla tehdas alkoi merkittävästi menestyä. ”Tampereen tulitikkutehtaan paraffineeratut ja waarattomat tulitikut” saivat mainetta halki maan ja ulkomaita myöden. Työntekijämääräkin kohosi 84:ään vuonna 1905.

Tehtaan isännöitsijän huvilan näkötorni lienee valmistunut 1890-luvulla. Säätyläisten huvilavillitykseen kuuluivat myös erilaiset näköalapaikat. Olihan vieressä jo Sumeliuksella näköalapaikka ja näkötorneista upein, Pyynikin Ilomäen 20 metrinen näkötorni oli valmistunut vuoden 1888 Kansanvalistusseuran kuuluisaan juhlaan. Liljeroosin Varalassakin (1892) oli oma näköalapaikka paviljonkeineen.

Tampereen tulitikkutehtaan tuotanto kuitenkin lakkasi vuoden 1908 aikana. Tuotannon painopiste siirtyi Poriin, jonka tulitikkutehtaan osaomistajaksi W.Frenckell siirtyi. Tehdasrakennus purettiin Pyhäjärven rannasta vuonna 1910.

Tahmelan työväentalo Torppa

Postikorttikuva tulitikkutehtaan huvilakonttorista 1890-luvulta. Alla Tahmelan työväentalo lokakuussa 1908. (Työväentalokuvat Tahmelan Vesan arkisto/ Työväen arkisto)

Tahmelan työväentalon vihkiäisiä vietettiin 4.10.1908. Kuvassa lienee talon ensimmäinen vahtimestari Otto Suvanto perheineen. Työväentalo sijaitsi nyk. Pispankatu 1:ssä olevien tornitalojen paikalla. Kuva Pispankadun puolelta.  (Tahmelan Vesan arkisto/Työväen arkisto).

Helmikuussa 1908 Tahmelan työväenyhdistyksen perustajiin kuulunut,  toimittaja, asioitsija Tyko Warto oli kuullut että Pyynikillä oli myytävänä W. von Frenckellin omistama Tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila. Omalla vastuullaan Tahmelassa asunut Warto teki sopimuksen, että työväenyhdistys ostaa käteisellä huvilan. Kauppahinta oli 2000 mk.

Työväenyhdistyksen perustama rakennustoimikunta onnistui hankkimaan tarvittavat varat, vekseleillä ja lainoilla. Kaarilan kartanon isännältä Otto Thunebergiltä neuvoteltiin rakennusta varten tontti - kuuden asuntotontin tila neljän tontin vuokrahinnalla. Vuokrasopimus tehtiin 50 vuodeksi.

Ilmeisesti samalla saatiin myös tonttitilaa Tahmelan W.P.K:n korkeatorniselle kalustovajalle. Ns. ruuttakoppi valmistui vuosina 1913-14. Sitä ennen harjun rinteessä oli ollut kesätanssilava Paviljonki ja vuonna 1900 perustun Tahmelan W.P.K:n "oma juhlakenttä".

Talven 1908 aikana Tulitikkutehtaan huvila näkötorneineen siirrettiin Tahmelaan. Homma tehtiin talkoovoimin ja huvilan purkamiskustannukset katettiin jälleen lainoilla. Siirtoon oli käytössä työväenyhdistyksen jäsenen K. Luhtasen hevonen.

Vapun päivänä 1908 oli peruskiven muuraus. Anna Levynen on muistellut Tammerkoski-lehdessä 9/1953: "Tilaisuus oli äärettömän juhlallinen, isäkin oli mukana. Perustuksiin kätkettiin uurna, johon pantiin rahaa, postimerkkejä, joitakin papereita, taisi olla sanomalehtikin ja vielä muutakin. Sitten talo rakennettiin ja toiminta alkoi omassa talossa".

Työväentalo pykättiin hämmästyttävän nopeasti, kahdeksassa kuukaudessa. Talkoovoimin, vain töitä johtanut kirvesmies Eenokki Nieminen sai palkkaa. Harjannostajaissa 16.8. työväentalo nimettiin yksimielisesti Torpaksi.

Torppa Pyynikin eli Pyhäjärven puolelta. Etualalla olevat viisi kiveä ovat Pirkkalan ja Tampereen väliset rajakivet. Torpan alapuolelta raja jatkui korkeana pulteriaitana, joka Tahmelan puolella valmistui 1910. Taustalla erottuva näkötorni lopulta jäi keskeneräiseksi. 1920-luvun alussa tornirakenteet laudoitettiin toiseksi verannaksi. Siihen tuli lämmitettävä "kani". Myös etualan avokuisti laudoitettiin umpeen. (Tahmelan Vesan arkisto/Työväen arkisto).

Aarne Viitanen kertoo Tammerkoski-lehden jutussa Torpan tarina 6/2006:
"Talo koottiin entiselleen siten, että vaikka siitä tehtiin seitsemän metriä alkuperäistä pitempi, niin rakennuksen päädyt jätettiin vanhoilleen ja lisäosuus sijoitettiin talon keskiosaan, lähinnä varsinaisen salin kohdalle.

Talon sisäosat olivat sen Pispalan puoleisesta päästä lukien: näyttämö, sali, eteinen, jonka Pyhäjärven puolella oli veranta torneineen ja pihan puolella kuisti portaineen.

Sitten oli kaksi huonetta, joiden pihan puoleiset osat muutettiin myöhemmin keittiöksi ja toinen huone ravintolaksi. Vahtimestarin asunnon muodostivat toinen kuisti portaineen, eteinen ja talon Pyynikin päässä sijainneet huone ja keittiö.

Ulkopuolelta talo torneineen muistutti aivan sen aikaista herrasväen huvilaa".

Tahmelan työväentalon iso sali valmiina tahmelalaisten tulla. Päivastoin kuin säätyläisten suljetut, yksityiset huvilat, työväen Torppa oli avoin kaikille.

Toimintaa työväentalolla

Tahmelan Työväenyhdistyksen ja Vapaapalokunnan iltamamainoksia Kansan Lehdessä vuonna 1913. Tuolloin yhteiset kokoontumiset piti naamioida kävelyretkiksi. Niihin täytyi anoa Pirkkalasta "nöyrimmästi lupa arvon herra Nimismieheltä".

Vuonna 1918 Tahmelan työväentalolla Pispalan ja Tahmelan Järjestyskaartien iltamat samana lauantai-iltana 26.1. kun Helsingin Työväentalon torniin ilmestyi punainen lyhty kapinan alkamisen merkiksi. Ennen sotaa oli nuoruus.

Olisi mielenkiintoista tietää mitä silloiset nuoret iltamissa keskustelivat ja mistä seuravan päivän työväenyhdistyksen iltamissa keskusteltiin. Ainakin puheenjohtaja Kalle Keskinen tolstoilaisena pasifistina kieltäytyi tarttumasta aseisiin. Ns. sotakokous seuravana päivänä 28.1. Tahmelan työväentalolla. Pispalan Järjestökaartista tuli osa Punasen armeijaa.

Iltamia, näytelmiä, voimistelua, kokouksia

Alusta lähtien ohjelmallinen iltamatoiminta oli vilkasta. Esimerkiksi vuonna 1913 Torpalla järjestettiin huvitilaisuuksia peräti 71. Näistä 43 oli työväenyhdistyksen omia, erityisesti ns. perheiltamia, loput ulkopuolisten, esimerkiksi vapaapalokuntien ja ammattiosastojen järjestämiä.

Tyypillinen iltamarakenne saattoi olla: Soittoa, puhe, runo, näytelmäkappale, huumoria tai murrepakina tai kuplettilaulua, voimisteluesitys tai pukutanssit ja lopuksi tanssia.

Työväentalolla toimi Pienten lasten koulu aina vuoteen 1921 asti. Sille oli tarvetta, sillä Tahmelassa oli 1908 kiertokouluikäisiä lapsia jo 74. Kaksivuotista kiertokoulua Tahmelassa kävivät muun muassa Tyko Warron tytär Lyyli (Friman) ja Lauri Viidan sisko Liisi.

Työväentalolla voimisteltiin. Vuonna 1910 vuotta aiemmin perustetun Varalan naisvoimisteluopiston ensimmäiset voimistelujohtajakurssit pidettiin Torpalla. Vuonna 1913 talolla perustettiin työväenyhdistyksen voimisteluosastot naisille ja miehille sekä 1918 varhaisnuorisotoimintaa varten Tahmelan Järjestönuoret.

Työväentalon salissa on syntynyt myös Tahmelan työväenyhdistyksen Voimistelu ja Urheiluseura Wesa ry (1919), Tahmelan naisosasto (1919) sekä Tahmelan työväen Näyttämö (1920) ja Tahmelan työläisnuoriso-osasto (1920).

Lyyli Friman (os.Varto) muisteli vuonna 1965, Tahmelan työväentalon purkamisvuonna, Tammerkoski-lehdessä (11-12/1965):

Sellaista se oli silloin. Näyttämöllä harjoiteltiin, salissa voimisteltiin, ja ravintolahuoneissa pitivät samanaikaisesti kokoustaan naisosasto taikka yhdistyksen papat.

Ja kun illalla kurkisti esiripun välistä saliin, näki pukkien päälle asetuilla penkeillä istuvan juhlavaatteissaan sen saman, rakkaaksikäyneen yleisön. Siellä oli jälleen näyttämön edessä lattialla istumassa supiseva lapsien joukko.

Siellä oli vasemmanpuoleisessa uuninurkkauksessa seisomassa nuoria miehiä, Sirenin talon porukkaa ja paljon muita, ja oikealla tyttöjen kirskuva katras.

Siellä oli Laineet ja Lehtoset, siellä Kaivolat ja Keskiset, Suvannot ja Sandellit, Autereet ja Aspin-mummo.

Kaikki he siellä olivat ja tuntui hyvältä että niin oli".

Yläkuvassa tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Tahmelan Vesan taitovoimistelijat. Kuva lienee noin vuodelta 1925. Orkesterikorokkella näkyvä piano oli hankittu vuonna 1924.

Alakuvassa Tahmelan Vesan voimistelijatytöt Torpan pihalla 1920-luvun puolivälissä. Edessä vas. Kyllikki Villa, Alli Kujala, ?, Tyyne Vikström, Aino Lehtinen, Elsa Viitanen ja Saima Friman. Takarivissä Kaisa Suvanto, ? , Tyyne Valli, Lyyli Varto ja Senja Lehtonen. (Tiedot Lyyli Friman Tammerkoski 9/1972).
Kuvat Pispalan kylävalokuvaaja Kalle Kurki / Tahmelan Vesan arkisto.

Liikunta - Tahmela vs Pispala futsalissa

Perinteikkään, viime vuonna 100 vuotta täyttäneen Tahmelan Vesan palloilujoukkueiden sisäpelikausi on loppusuoralla. Lohkoissa pelataan toista kierrosta, jäljellä on sarjasijoituksen kannalta ratkaisevat viimeiset pelit. Kausi päättyy maaliskuussa 2020.

Tahvella on edustusjoukkueet salibandyssa ja futsalissa. Molemmat pelaavat Kolmosdivarissa. Salibandyssa Tahve taistelee kärkisijoista. Futsalissa tilanne on hankalampi.

Tahven höntsyporukan kauden huipentuma on jälleen Reiskahöntsyn MM-kisat Koulukadun tekojääpyhätössä. Kisat pidetään 14-15.3.2020. Viime vuonna Tahmelan Vesa oli loppuottelussa.

TAHVE FUTSAL

Lohkossa on yhdeksän joukkuetta. Kaksinkertaisen sarjan ensimmäinen kierros pelattiin  loppuvuonna 2019. Toinen kierros alkoi  tammikuussa 2020. Otteluita tulee 16.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että putoamisesta taistelevat lähinnä Tahmela ja Pispala! Putoamisviivan molemmin puolin ovat nimittäin Tahve ja PiPo-79 eli Pispalan Ponnistus-79.

Sarjatilanne 21.1.2020.

Joukkueiden keskinäinen toisen kierroksen ottelu on 16.2. klo 17.30 Kauppi Sport Centerissä. Voi olla että silloin ratkaistaan paljon. Ensimmäisen kierroksen ottelun oli voittanut Tahve lukemin 7 - 3 (7.12.2019).

Pispalan Ponnistus on vuonna 1979 perustettu jalkapalloilun erikoisseuraksi. Perustamisen syynä saattaa olla osaltaan se, että tuolloin alueen yleisseurojen Vesan ja Pispalan Tarmon jalkapallotoiminta oli lamaannustilassa. Esimerkiksi Vesa ei saanut kaudelle 1979 joukkuetta kasaan lainkaan. Edellisenä vuonna Vesa oli voittanut nelosdivarin mestaruuden maajoukkuelegenda Matti Mäkelän johdolla. Ehkä juuri siksi. Oli aihetta juhlaan.

Tahve Futsalin pelit:
26.01. klo19:00 KaVo- TahVe Kangasala Pitkäjärvi LH
01.02. klo 14:30 TahVe- ACE/2 Kauppi Sports Center 1    
16.02. klo 17:30 PiPo-79 - TahVe Kauppi Sports Center 1
22.02. klo 17:30 TahVe- IkU Kauppi Sports Center 2
07.03. klo 18:30 PP-70/2 - TahVe Kauppi Sports Center 1

Seuraa Tahve futsalin taivalta >> täältä 

Tahmelan Vesan futsaljoukkue viime kaudella.

TAHVE SALIBANDY

Tahmelan Vesan salibandyporukka nousi viime kaudella Kolmosdivariin. Tahve pelaa Sisä-Suomen alueen lohkossa 8. Alueella on kaksi lohkoa. Tahven lohkossa joukkueita on kymmenen.

Kausi alkoi 5.10.2019 ja päättyy 14.3.2020. Pelipäivinä pelataan kaksi ottelua.

Tahve on pelannut kohtuullisen hyvän kauden ja on tällä hetkellä sarjataulukossa kolmantena. Tahven sisäisen maali- ja pistepörssin kärjessä on Henri Mäenpää. Syöttöpörssin kärjessä puolestaan Janne Viitala.

Seuraa Tahven salibandyporukan taivalta >> täältä 

Tulevat ottelut:
Killerin liikuntakeskus
01.02. 11.00 SBT PaPo - TahVe
01.02. 14.00 TahVe - Ikhtys-Jkl

Tamppi Areena    
23.02. 13.00 TahVe - TiPa
23.02. 16.00 MSM - TahVe

Mäntykallion koulu Jämsänkoski
14.03. 11.00 TahVe - Kikka-74
14.03. 14.00 TahVe - Typ

Sarjatilanne 21.1.2020

Tilannekuva Suomen Cupin ottelusta Tahve-Happee Steamers vuodelta 2018. Tahve hävisi tiukan taistelun jälkeen 7-10. Vielä viisi minuuttia ennen loppua peli oli tasan 7-7. Happee Steamers voitti lopulta Suomen Cupin aluesarjan mestaruuden.

© Asko Parkkonen