Pispalan kirjaston tuki-ilta Vastavirta-klubilla

Vastavirta-klubin Yläkerta torstaina 22.2. 2018 klo 21. Pispalan kirjaston toimintaa tukemassa Kiviranta sekä Minä ja Nieminen.

Tuki-illan tuottoa käytetään Pispalan kirjaston kirjoittajakoulutukseen sekä lapsille suunnatun satukerhon järjestämiseen.

Tuki-illan orkestereista Minä ja Nieminen on värikäs sähköakustinen yhtye Tampereelta. Kappaleet syntyvät Teemu Kiiskilän ja Henrika Niemisen yhteistyöstä, elektronisten ja akustisten soitinten avulla. Minä ja Nieminen kerää vaikutteita monista lähteistä ja yhdistelee rohkeasti folkin, afrobeatin, bluesin, funkin ja elektronisen rytmimusiikin sävyjä.

Kiviranta on yhtäkuin Joonas Kiviranta (laulu, kitara) ja Ville Väisänen (basso, rumpuohjelmointi, efektit).

Pispalan kirjastolle on talven ja kevään aikana tulossa jatkoa yhteiskunnalliselle keskustelusarjalle Pispala 1918.

Sarjan aloitti maanantaina 18.12.2017 tunnettu historioitsija Teemu Keskisarja. Hän on äskettäin julkaissut kirjan nuoresta Mannerheimista nimellä Hulttio sekä muutama vuosi sitten Tietokirja Finlandia-ehdokkaana olleen tutkimuksen Viipuri 1918.

Teemu Keskisarja on myös perehtynyt Tampereen tapahtumiin. Hän vetää  talvella 2018 yhdessä sotahistorioitsija Eeva Tammen kanssa opaskierrokset Tampereen taistelujen keskeisiin paikkoihin sekä luennoi aiheesta Museokeskus Vapriikissa.

Tulevat tapahtumat ja aukioloajat >> Pispalan kirjasto

Teemu Keskisarja - Pispala 1918
Pispalan kirjaston täpötäysi tupa sai kuulla punnittua mutta lennokasta puhetta sisällissodasta. Keskisarjalle Mannerheim ei ole pyhitetty sankari vaan mies (hulttio), jolle kävi hyvä säkä. Tampereen tapahtumat tarjosivat hänelle mahdollisuuden nousta tuntemattomuudesta kuuluisuuteen, parempaan elämään. Juuri tämä on yhteistä Mannerheimille ja punapäällikkö Aatto Koivuselle. Keskisarja toivoikin että myös punaiset oppisivat puhumaan sisällissodasta vapaussotana.

Pispalan kirjastoyhdistyksen uuden toimitilan viralliset avajaiset pidettiin 3.11. 2017.
Täystuvallinen kirjastotoiminnan ystäviä osallistui lämminhenkiseen tapahtumaan. Illan aloitti Katwi & Inkoo Duo, jonka jälkeen Pispalan kirjaston väki esitti erilaisia ohjelmanumeroita musiikin ja teatterin keinoin. Avajaiset huipentuivat Tampere Underground Orkesterin esitykseen. Tarjolla oli kahvia, teetä ja kakkuja - läsnä myös gluteeniton vaihtoehto.

Pispalan kirjasto Pispalanvaltien varrella

Kirjastoyhdistyksen toimitila sijaitsee Pispalan Pulterin vieressä ja lähellä Rajaportin saunaa, osoitteessa Pispalanvaltatie 21. Kirjasto aukeaa arkisin (ma-pe) klo 14.

Pispalan kirjasto muutti Tahmelasta Pispalaan kesän 2017 aikana.

Uudet tilat ovat huomattavasti pienemmät kuin entiset, joten Pispalan kirjasto-yhdistyksessä on jouduttu miettimään millaisia kirjakokoelmia on mahdollista ylläpitää. Ja ylipäänsä minkälaista kirjasto-ja kulttuuritoimintaa uusi tila mahdollistaa.

Tiloissa on ainakin lainasto-lukutupa, kokoustilat, muutama tietokone, internet ja wifi-yhteydet, monitoimikone tulostukseen ja skannaukseen.

Kannattaa käydä tutustumassa !

Pispalan kirjasto on toiminut 20 vuotta

Pispalan kirjastoyhdistys juhli kirjaston 20-vuotistoimintaa Tahmelan kirjastotalolla Pispalan karnevaalien yhteydessä 21.5.2017. Juhlapuhujana oli kirjastoyhdistyksen perustaja ja alkuaikojen kirjastoaktiivi, kirjailija Vuokko Tolonen.

Yhdistyksen ensimmäinen toimitila avattiin Ahjolan pieneen takahuoneeseen vuonna 1997. Vuokko Tolonen kertaili tapahtumaan johtaneita vaiheita, muun muassa kiirastorstain 1992 kunnallisen kirjaston lakkauttamisesta seuranneesta surukulkueesta ja hautajaisista sekä kirjastoyhdistyksen perustamisesta.

Pispalan kirjastoyhdistys perustettiin vuonna 1995 Pispalan Pulterissa. Perustamisasiakirja laadittiin superpihvin tilauslomakkeen kääntöpuolella. Silloin vielä kääntöpuolella oli tyhjää, valkoista tilaa. Nykyään siinä on englanninkielinen esittelyteksti.

Perustamisasiakirjassa julistetaan että "yhdistyksen tarkoitus on edistää korkean yhteiskuntamoraalin etsijöiden VAPAITA PYRKIMYKSIÄ".

Kesällä 2017 kirjastoyhdistys siis tavallaan palaa syntysijoilleen, lähelle Pispalan Pulteria.

Kansalaistoimijoiden kirjastot

Pispalan kirjasto ei ole suinkaan ainutlaatuinen tapaus. Yhdistyspohjaista tai yksityishenkilöiden perustamaa kirjastotoimintaa on ja on ollut ympäri Suomea.

Ensimmäisiä taitavat olla jo 1900-luvun alussa työväentalojen yhteyteen perustetut, kirjalahjoituksiin perustuvat lukutuvat. Pispalan työväentalolla oli jopa erityinen kirjastonhoitaja, näytelmäkirjailija Toivo Kari, myös Tahmelan työväentalolla oli pieni lukutupa.

Aihetta ei olla tosin juurikaan selvitelty. Löytyy kuitenkin ainakin yksi tutkimus, jossa kansalaistoimijoiden kirjastoja on tarkasteltu sinällään, osana Suomen kirjastolaitoksen syntyä ja osana ns. kolmannen sektorin järjestö- ja vapaehtoistoimintaa.

Riikka Säärelän tutkimusmatkan kohteena on neljä kansalaiskirjastoa: Porin Pormestarinluodon ja Väinölän kirjatuvat, Kauhavalainen Kankaan kamarikirjasto sekä tamperelainen Pispalan kirjastotalo. 

Vertaileva selvitys tuo esiin sekä yhteisiä (esim. kunnallisen lähikirjaston lakkauttaminen) että paikallisesti erityisiä tekijöita, kokemuksia ja ratkaisumalleja.

Johtopäätöksissä pohditaan, että vaikka toiminnan lähtökohdat ovat usein vaatimattomat, niin missä määrin kansalaistoimijoiden kirjastot ovat päässeet lähelle unelmaa kirjastosta kansalaisten yhteisenä olohuoneena.

Tutustu Riikka Säärelän tutkimukseen (2011) >> Kansalaistoimijoiden kirjastot (pdf).

Kuvissa Pispalan kirjastoyhdistyksen perustaja, kirjailija Vuokko Tolonen, ote kirjastoyhdistyksen perustavan kokouksen pöytäkirjasta sekä uuden kirjaston sijainti Pispalan valtatien varrella.

Pub Kujakollissa Musaa Mäeltä-klubi sekä After Ski-talvirieha

Keikat pääsääntöisesti lauantaisin klo 22 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).

Helmikuu:
3.02. Vesa Häkli & Protokolla
4.02. Jamit klo 17
Vetäjänä Kalle Alatalo. Yllätysvieraita. Ilmaista soppaa muusikoille ja yleisölle!
10.2. Tangoilta Hurmiossa klo 20
Tangon, rakkauden ja runouden siivin liitelee orkesteri, jossa musisoivat ja laulavat muunmuassa Ilmo Korhonen (laulu), Ahti Jokinen (runot), Safka Pekkonen (hanuri) ja Pike Kontkanen (viulu)
16.2. Musaa Mäeltä-klubi klo 20
Anton Äikäs ja Aaro Alatalo Kormus-yhtyeestä isännöivät monipuolista ja nuorekasta bändi-iltaa.
17.2. AFTER SKI
Räväkäs talvitapahtuma kasarityylillä! Paras after-ski-puku palkitaan. Lavalla Ants In The Pants, Mikko Alatalo & Jammi Humalamäki sekä DJ.
24.2. Jukka Törmä
Jo ensimmäisissä Pispalan karnevaaleissa vuonna 1982 musisoinut laulaja-lauluntekijä pitkästä aikaa solona Pispalassa.

Muista myös tietovisat. Keskiviikkoisin joukkuekisa klo 19.07, lauantaisin persoonallinen huutovisa klo 15.

Lisätietoja löytyy Kujakollien verkkosivuilta ja erityisesti facebookista.
Pub Kujakolli
Kollit facebookissa

Mikko ja Jammi AfterSkissä vuonna 2015

Pub Kujakolli 25 vuotta

Pub Kujakolli sai anniskeluoikeudet neljännesvuosisata sitten 2.11.1992. Alussa B-oikeuksin, vuonna 2007 Kolli kohosi A-luokkaan. Syystäkin oli aihetta juhlaan!

Juhlissa perjantaina 3.11. esitettiin vanhojen kolliveteraanien iloksi ja uusien äimisteltäväksi videotallenne vuoden 1997 Pispalan karnevaaleilta. Silloin karnevaalien musiikillinen päätapahtuma oli Pispankadulla. 20-vuotta nuorempina videolla nähtiin muun muassa Hauliveljet, Heikki Salo, Dave Lindholm, Marjo Minkkinen ja Orastavat Seitikit sekä paikallisesti maineikas Rubliners-orkesteri Pub Kujakollin sisätiloissa.

1990-luvulla Pubia veti Pirkko Salosaari miehensä Joken kanssa. Juhlassa esitetty ainutlaatuinen videotallenne oli aikoinaan Pirkon tilaama ja esitettiin nyt ensimmäisen kerran julkisesti.

2000-luvun alkupuolella pubiemäntänä ja isäntänä toimivat Tuula ja Puro. Uusin vaihe alkoi vuonna 2007. Pubia lajennettiin, saatiin A-oikeudet ja savuttomuus. Omistajapohja laajeni alkujaan kahdeksaan henkilöön, joista kenellekään pubivetäminen ei ole varsinainen ammatti ja elinkeino. Käytännön hommista huolehtii palkattu henkilökunta.

Kujakollin vaiheet näkyy myös Kollilogossa, joka nykyään virnuilee entistä tanakammin.

Kujakolli Tahmelan Liikekeskukseen

Vuonna 1984 Pispalalainen-lehti kysyi millaisia liikkeitä Tahmelaan? Huolta nimittäin herätti pitkin vuotta vakuuttanut huhu suunnitteilla olevasta supermaketista, mannermaisesta halpahallista. Miten käy muille Pispalan lähikaupoille?

1980-luvun puolivälin jälkeen Tahmelan Liikekeskus valmistui. Pääurakoitsijana toimi Ahti OY. Ensimmäisenä tiloihin muutti Tahmelanmutkassa sijainnut K-Mutka (Tahmelan Valinta). Alkujaan paikassa oli toiminut vuodesta 1962 lähtien Pirisen kauppa. "Palvelumahdollisuudet paranevat ratkaisevasti. Uusia tuotevalikoimia tarjoavat kala-ja juustotiskit sekä laajennetut pakastetilat. Uutta tulee olemaan myös videokasettivuokraus", toteaa kauppias Rauno Poikolainen Pispalalainen-lehdessä.

Näin Tahmelakin alkoi hiljalleen modernisoitua. Etenkin kun hieman myöhemmin tiloihin ilmaantui selkeää ysärimuotia esittelevä kampaamo Kaunotar ja Kulkuri ja niin, tietysti Pub Kujakolli.

Mainosleikkeet Pispalalainen-lehtien numeroista vuosilta 1988 - 1994.

Kyläraitilta Liikekeskukseen

Tahmelan keskustaa 1960-luvun alussa. Nykyisen Tahmelan Liikekeskuksen paikalla oli tilaa yllin kyllin, kulmauksessa oli Lyytin (Lydia Pyöriä) kioski. Lähinnä Lehdon kauppa ja pellot. Tahmelakadun mutkan kulmauksessa vasemmalla Grönlundin maalaamo, nykyinen Hirvitalo. 1960-luvun alussa toisella puolella vastapäätä ei ollut vielä Pirisen kauppaa/K-Mutka (1962), myöhemmin tiloissa toimivat pienoismalli-liike 1990-luvulla ja 2000-luvulla Pispalan kirjastotalo. Kyläraitti oli hiljainen ja rauhallinen pitkälle 1980-luvulle.

Legendaarinen Lyytin Kioski eli Lyytin "synagooga" oli suosittu viihdekeskus, jonne Pispalan äijät kokoontuivat (oma muki ja sokeri mukaan).

Pub Kujakolli 2005.

Jiipee Villasen vetämä tietovisa käynnissä. Sisätilat hieman erilaiset kuin nykyään. Vakioporukkakin näyttää nuoremmalta.

Pub Kujakollin nykymenoa - Oktooperit

Kolme päivää tanakkaa menoa viikonloppuna 6.-8.10.2017

Tahmelan Pub Kujakollin hyvin paikallinen versio hieman isommasta Oktoberfestistä. Livemusiikkia joka päivä, saksalaisia erikoisoluita suoraan Munchenistä, Repan terassigrillista makkaraa, bratwurstia, hapankaalia. Perjantaina lavalla Katwi & Inkoo. Lauantain tapahtumat aloitti Flamman tulishow. Jaakko Laitinen&Väärä Raha-trio pisti täpötötäyden tuvan liikkeelle. Festarin päätti sunnuntaiset Oktojamit Kalle Alatalon johdolla.

Pispalan asemakaavan uudistus edennyt II-vaiheeseen

Keskiviikkona 17.1.2018 esiteltiin kaavan II-vaiheen aineistot keskustelutilaisuudessa Haulitehtaalla. Kyseessä ovat kaavat nrot 8309 ja 8310. Kaava-aineistot nähtävillä Rakennuskulttuurikeskus Piirussa (Uittoyhdistyksen talo). Huomautuksien ja kommenttien esitysaikaa oli 8.2.2018 asti.

Pispalan asemakaavan uudistamistyössä ei tehdä hätäisiä johtopäätöksiä. Työ näet alkoi jo kymmenen vuotta sitten. Taistelu Pispalasta, kuten Aamulehti marraskuussa 2007 otsikoi, aloitettiin mittavilla asukaskonfrensseilla Pispalan Pamaus (2008) ja Pispalan Palapeli (2009).

Niissä koottiin kymmenkunta työryhmää ja perustettiin asukasosallistumisen tueksi erityinen KaOs-hanke. Hankkeen avulla syntyi lukuisia ehdotuksia ja näkemyksiä siitä mitä kaavauudistukselta halutaan ja toivotaan. Vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia - Pispalan kehityskuva tai visio (2010). Vision on tarkoitus olla viranomaistyön pohjana.

Sittemmin uudistustyötä on jatkettu viranomaisvoimin, arkisena puurtamisena, kaavamääräyksiä hioen, osallisia kuullen, vaiheittain, kaksi kaava-aluetta kerrallaan.

Vihdoin maaliskuussa 2017 ensimmäisen vaiheen kaksi kaava-aluetta (kartassa  nrot 8256 ja 8257) tulivat voimaan 13.3.2017. Samalla rakennuskielto on rauennut voimaan tulleiden kaavojen alueilla. Muutos koski 223 tonttia.

Taistelu Pispalasta. I-vaihe päättyi vaatimattomasti kuulutukseen AL:ssä.

II-vaiheessa noudatetaan I-vaiheen hyväksyttyjä periatteita

Nyt ollaan siis toisessa vaiheessa. Tämä vaihe kattaa alueet Pispalan valtatien varrella ja Ala-Pispalassa. Allaolevassa kartassa nrot 8309 ja 8310.

Nähtävillä olevat luonnokset on laadittu noudattaen ensimmäisten kaavojen myötä määriteltyjä, yhdyskuntalautakunnan hyväksymiä periaatteita vanhojen rakennusten suojelun, rakennusoikeuden määrän ja rakentamisen ohjauksen suhteen

Yhteensä noin 135 rakennukselle tulee luonnoksen mukaan suojelumerkintöjä. Suojeltavia rakennuksia saa käyttää normaalisti, suojelumääräykset eivät kohdistu rakennuksen sisätiloihin. Pihapiiri- ja arvoaluemerkinnät osoittavat arvokkaat kokonaisuudet. Niitä luonnoksissa on yhteensä 43.

III-vaihe alkanee vielä tämän vuoden puolella

Uudistuksen kolmasvaihe, eli pääasiassa Tahmela, alkaa sitten kun toinen vaihe on saatu päätökseen. Toisen vaiheen ehdotukset tullee yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn toukokuussa 2018. Näillä näkymin siis, esimerkiksi Tahmelan kasvimaita, Hirvitalon tonttia ja viereistä puistoa koskevat kaavamuutokset tulisivat esille vielä tämän vuoden puolella.

Pispalan kaavamuutoksen tavoitteena on edelleen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön säilyttäminen. "Kaavamuutoksella otetaan hallintaan viime vuosikymmenten villiä rakentamistapaa, joka on tuhonnut alkuperäisiä arvoja", sanoo arkkitehti Minna Kiviluoto Aamulehdessä (26.2.2017).

Nyt käsittelyssä olevan II-vaiheen tarkistetut osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä koko valmisteluaineisto löytyy >> kaupungin kaavasivuston Pispala-osion alta

TaHve Futsalissa lohkokärkeen

Tahmelan Vesa on aloittanut kevätkauden Futsalissa terävästi voittamalla  ensin FC Kangasalan peräti 10-1 (1-1) ja sitten pahimman vastustajansa Laven 4-3 (3-1). Tahve nousi lohkonsa kärkeen.

Kärkiottelussa Lavea vastaa Tahve karkasi ensimmäisellä puoliajalla jo 3-0 johtoon. Laven kiri ei riittänyt kuin maalin päähän. Seuraava ottelu on 5.2. Orivedellä paikallista Tuiskua vastaan.

Tahmelan Vesa vs. Pispalan Pallo-79

Tahmelan Vesa ja Pispalan Pallo-79 pelaavat samassa Futsalin vitoslohkossa. Kiihkeä "paikallisottelu" pelattiin torstaina 7.1. klo 18.15 Kaupissa.

Ottelu päättyi Tahmelan Vesan 5-2 voittoon. Vielä puoliajalla Pispalan-Pallo oli johdossa 2-0. Tahven kiri lähti Mohamed Koroman jalasta heti toisen puoliajan alussa, Tapio Castren tasoitti kahteen kahteen ja voittomaalin taituroi Mikko Heiskanen 33 minuutilla. Loppulukemat kaunistelivat Teppo Valtanen ja Marko Kyröläinen.

Joukkueista vähemmän tunnettu PiPo-79 eli Pispalan Pallo-79 on perustettu Pispalassa vuonna 1979 jalkapalloilun erikoisseuraksi. Ilmeisesti juuri sen takia, että haluttiin pelata vain nimenomaan jalkapalloa, eikä toimia yleisseurassa, jollaisia Tahmelan Vesa ja Pispalan Tarmo tuolloin olivat. Perustamiseen tosin saattaa olla muitakin syitä.

Tahven taivalta Futsalissa voi seurata >> Palloliiton tulospalvelussa.

FUTSAL Tahven lajivalikoimaan syksyllä 2017

Syksyllä Tahve otti myös jalkapalloilun pikkuserkun Futsalin lajivalikoimaansa. Futsalia pelataan kuin jalkapalloa, siis jaloilla, mutta pelinä se on kuitenkin nopeampi ja teknisestikin hieman erilainen. Pallo on pehmeä ja pelijalkineet sisätiloihin sopivat. Kentällä on viisi pelaajaa ja maalivahti. Vaihdot voi tapahtua ns. lennosta.

Tahve pelaa Vitosdivarissa ja ottelut alkoivat lauantaina 4.11.2017 Ylöjärvellä FC Kangasalaa vastaan. Lohkon joukkueet ovat APA, FC Kangasala, LaVe, PiPo-79, TahVe, Tuisku, Valo/2, Ylöjärven Ilves/2.

Tahven ns. kotiottelut ovat syyskaudella pääosin Ylöjärven Liikuntakeskuksessa ja kevätkaudella Kaupin uudessa Sports Centerissä.

Tahven joukueessa pelaavat muun muasssa Tapio Castren, Kai Käpylä, Mohamed Koroma, Kimmo Riepponen, Marko Kyröläinen, Mikko Heiskanen, Teppo Valtanen, Toni Lehtikangas, Aksu Karima, Juho Halinen, Niko Rautiainen, Petri Björnholm.

Futsal Vitonen sarjatilanne 4.2.2018

Tulevat ottelut:
13.01 klo 13.00 Kangasala - Tahve Kangasala Pitkäjärvi 1-10 (1-1)
21.01 klo 15.15 Tahve - Lave Kauppi Sports Center 4 - 3 (3-1)
05.02 klo 19.30 Tuisku - Tahve Orivesi LH 7 - 6 (5-4)
11.02 klo 18.45 Tahve - Apa Kauppi Sports Center
18.02 klo 19.00 Valo/2 - Tahve Mänttä LH
04.03 klo 18.30 Tahve - Ylöjärven Ilves/2 Kauppi Sports Center
11.03 klo 18.45 Tahve - Pipo-79 Kauppi Sport Center
Syyskauden ottelutulokset:

04.11. Tahve -  FC Kangasala 6 - 3 (2-0).
11.11. Lave-Tahve 3 - 2 (3 - 2).
18.11. TahVe - Tuisku 8 - 7 (5-5)
09.12. TahVe - Valo/2 10 - 4 (6-3)
14.12. APA - TahVe 4 - 5 (1-1)
16.12. Ylöjärven Ilves/2 - Tahve 7 - 11 (3-4)
07.01. PiPo-79 - Tahve 2-5 (2-0)

Tahve jalkapalloilun edustusjoukkue pelasi kesällä varsin talvisissa olosuhteissa. Osin sama porukka jatkaa talven Futsalin parissa ja varmasti huomattavasti lämpimimmissä mutta myös hikisimmissä tiloissa.

Tahven jalkapallokausi Kutosdivarissa oli kaksijakoinen

Tahmelan Vesan edustusjoukkue pelasi kesän 2017 Suomen Palloliiton sarjoissa kutostasolla. Kutosessa oli lohkoja kaksi. Kummassakin kaksitoista joukkuetta. Kaksinkertaisessa sarjassa otteluita tuli 22 / joukkue.

Tahven taival oli kaksijakoinen. Kevät kaudella joukkue pelasi hyvin. Tahven ainoa tappio tuli ensimmäisen kierroksen viimeisessä ottelussa IPAa vastaan Iittalassa niukasti 1-2. Tahve oli vielä nousutaistelussa mukana.

Syyskausi menikin sitten heikommin, vaikka Tahve aloitti heinä-elokuun taitteen voitoilla. Elokuun lopun kolmen ottelun tappioputki notkautti niin että nousu Vitosdivariin karkasi. Tahven sijoitus lohkossa oli lopulta neljäs (12-4-6; maalisuhde 70-49). Lohkon voitti FC Kangasala, joka siis nousi suoraan ylemmälle tasolle.

SALIBANDYKAUSI - miehet, nelosdivari, lohko 15 (M4D-15)

Viime kauden Suomen Cupin haastajafinaalin mestarit kannattajineen. Osin sama porukka jatkaa pelejä salibandyn Tampereen piirin Nelosdivarissa kaudella 2017-18.

Tahmelan Vesa aloitti Salibandykauden nelosdivarissa kohtuullisesti, kahdella voitolla ja kahdella tappiolla. Sen sijaan Suomen Cupissa tuli putoaminen jatkosta jo toisella kierroksella.

Viimekaudella (2016-17) TahVe voitti Vitosen lohkonsa ja nousi suoraan ylemmälle tasolle. Sarjassa pelattiin 18 ottelua joista Tahve voitti 14 ja hävisi 4.

Pykälää ylempänä, nelosdivarissa pelit alkoivat 7.10. ottelulla Tampereen Koovee II vastaan, jonka Tahve voitti 3-2. Päivän toisessa pelissä Tahve hävisi Warriorsille 5-9. Seuraavat ottelut pelattiin 28.10. Siinäkin Tahve voitti ensimmäisen ottelunsa HLJ:tä vastaan 10-6, mutta hävisi toisen PäLu:lle 8-10.

Salibandyssä divaritasolla otteluita pelataan siis muutaman viikon välein, kaksi peliä samana päivänä tahdilla.

Tammikuun ottelutulokset. Paikka Spiral-halli Tampere.
13.1. klo 10.00 TahVe-HuHu 3 - 9
          klo 19.00 TahVe-Warriors 8 - 8
27.1. klo 12.00 Koovee II-TahVe 4 - 5
          klo 14.00 TahVe-HLJ 4 - 2

Seuraavat ottelut su 11.2 Spiral-halli: Punakone-Tahve klo 12 ja Tahve-PäLu klo 14.

Tahven taivalta voi seurata >> Salibandy.fi tulospalvelussa.

Sarjatilanne 30.1.2018 ja tulevat ottelut

Suomen Cupissa tie katkesi jo toisella kierroksella

Viimekauden ehdoton pelillinen huipentuma oli Suomen Cupin haastajafinaalin voitto. 21.1.2017 pelatussa ottelussa Tahve päihitti helsinkiläisen SBS Botnian selkein numeroin 7-2. Voiton takeena olivat Tampereen Classicin veteraanit, pelintekijä Vellu Koivunen ja maalivahti Pekka Nieminen.

Haastajafinaalissa kohtasivat Suomen cupissa pisimmälle päässeet aladivisioona-joukkueet. Vitosdivarissa pelanut Vesa ylsi peräti neljännelle kierrokselle asti. Vastustaja, nelosdivarissa pelaava Botnia kolmannelle kierrokselle.

Haastajatasolla Tahve on siis Cupin puolustava mestari. Ottelut alkoivat elokuussa 2017 ja Tahven kannalta ratkaisevat ottelut käytiin toisella kierroksella Turussa syyskuussa (9.9.2017).

Turussa pelatuissa otteluissa Tahve kärsi jatkoaikatappion Hirvensalolle, voitti Showtimen ja ratkaisevassa ottelussa hävisi Ruoskalle selkeästi 3-10. Yhdellä voitolla karsintalohkosta ei päässyt jatkoon.

Tulossa maaliskuussa: REISKA HÖNTSYN MM-kisat

Reiska Höntsyjen MM-hopeajoukkue 2017

Maaliskuussa 2017 pelattiin perinteinen Reiska Höntsyn MM-kisat - Niämelä Memorial - Koulukadun tekojäällä. Tahmelan Vesan höntsyporukka ylti toisen kerran peräkkäin loppuotteluun saakka.

Tälläkin kertaa vastustaja oli vahvempi. Nuorempi ja liikkuvampi joukkue HUOM! voitti selkeästi lukemin 5-0. Naisissa mestaruuden uusi Hockey Catsit.

MM-kisat pelattaneen jälleen maaliskuussa. Joko nyt on Tahven vuoro!

Tulossa toukokuussa: PISPALAN KARNEVAALIT - Pulterrieri vs. Vastapallo

Kältsy ja karnevaalipokaali

Kevään 2017 karnevaaliottelussa koettiin yllätys. Pulterin ravintolapäällikkö Kältsyn manageroima futisporukka Pulterrieri yllätti Kujakollit karnevaalien perinteisessä jalkapallo-ottelussa luvuin 3-2.

Pääasiassa Tahmelan Vesan pelaajista koostuva Kujakollit on hallinnut vuosia keskinäisiä otteluita ja Pulteri-pokaali on pysynyt tiukasti Pub Kujakollissa.

Nyt siis pokaalia voi käydä ihailemassa Pulterissa. Pokaali löytyy ravintolatiskin ylähyllyltä, Gerth Vader-maskin vierestä.

Kevään 2018 Karnevaalipelissä pokaalin sijoituspaikan ratkaisevat mestaruutta puolustava Pulterrieri ja haastaja, Vastavirran futisporukka Vastapallo.

Pulterrierit ja haastaja Vastapallo

Sisällissodan muistovuoden tapahtumia Tampereella

Kevään aikana järjestetään lukuisia seminaareja, luentosarjoja ja näyttelyitä vuoden 1918 tapahtumista. Paikkoina ovat muun muassa Työväenmuseo Werstas, museokeskus Vapriikki, Museo Milavida Näsinpuistossa ja Työväenopisto Sampolassa. Vuosi 1918 on esillä myös näyttämöllä sekä Tampereen että Työväen teatterissa. Tähän päivään sisällissodan pitkän varjon nivoo Tampere-talo, jonka Valoa pimeyteen-tapahtuman teemana on Tampere 1918 - maailma 2018.

Tampere 1918 - maailma 2018 tapahtuma järjestetään 27.1.2018. Silloin tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta sisällissodan (virallisesta) alkamisesta.

Werstaan Vapauden Museo-näyttelyssä Pispalan naiskaartin päällikön Emma Oksalan asu.

Sisällissota 1918

Molempien puolien liikekannallepano tapahtui sunnuntain 27.1. ja maanantain 28.1. välisenä yönä. Helsingissä punakaarti valtasi tärkeimmät hallinto- ja viestintäkeskukset ja julisti kunnallisen suurlakon. Pohjanmaalla suojeluskunnat aloittivat venäläisten varuskuntien aseistariisunnan ja vangitsemiset.

Rintamalinja asettui nopeasti hieman linjan Pori-Tampere-Heinola-Mikkeli- Lappeenranta-Viipuri-Rautu pohjoispuolelle. Sisällissotaa kesti kolme kuukautta ja yhden viikon. Siihen osallistui noin 200.000 miestä, naista ja lasta.

Aivan kuten Venäjällä, sisällissota oli paljolti rautatiesotaa. Miehistö- ja asekuljetusten vuoksi molemmat puolet pyrkivät hallitsemaan itä-länsi - suuntaisia rautateitä. Itseasiassa sota alkoi jo ennen laajamittaista liikekannallepanoa, Viipurissa ja Luumäen Taavetissa (19.1) sekä Kämärän asemalla Kuolemajärven kunnassa (27.1). Taisteluissa oli kyse juuri asekuljetusten ja rautatieasemien hallinnasta.

Suurimmat taistelut käytiin Tampereella (28.3.-6.4), Helsingissä, Lahdessa  ja Viipurissa. Kouvolan seudusta sekä Hamina/Kotkasta muodostui loppuvaiheessa (26.4-3.5.) iso pakolais- ja kokoamiskeskus. Punaisten tappiota vauhditti keisarillisen Saksan armeijan maihinnousu Hankoon (3.4.) ja Loviisaan (7.4.).

Sodan katsotaan päättyneen 5.5. Ruotsin-Pyhtään Ahvenkoskella 800 henkisen punakaartilaisjoukon antautumiseen saksalaisille. Pari päivää aikaisemmin (3.5) oli ollut viimeinen aseellinen yhteenotto Valkealan Jokelassa. Se päättyi klo 3.30 aamulla.

Sotasurmaprojektin mukaan sodassa kuoli 36.823 henkilöä. Kansainvälisesti erikoista on suuri uhriluku, 1.16 % väestöstä. Lisäksi 1/3 oli terrorin uhreja, siis taistelujen ulkopuolella menehtyneitä. Tekijöinä aseistetut lentävät osastot ja kenttä-tai pikaoikeudet. Kun vielä muistetaan että Suomessa ei ollut omaa armeija eikä sotilaallista koulutusta, eikä myöskään I maailmansodan raaistavaa vaikutusta, niin miksi näin verinen ja alusta lähtien raaka sota?

Alle on koottu kiintoisempia vuotta 1918 käsitteleviä tapahtumia Tampereella.

Seminaarit
27.1. Tampere 1918 - maailma 2018 Tampere-talo klo 10-17.

Esitelmissä ja keskusteluissa liikutaan vuoden 1918 tapahtumissa ja nykypäivässä sekä Suomen roolissa maailmanpolitiikassa. Tapahtuma alkaa sisällissotaa käsittelevillä esityksillä sekä Tampere 1918 näyttämöllä pohdinnoilla. Mukana käsikirjoittaja-ohjaaja Sirkku Peltola. Toistemme viholliset?-kirjaa julkistamassa muusikko Heikki Salo ja laulamassa pispalalainen naiskuoro Tellus.

Katso Valoa pimeydessä-tiedetapahtuman >> ohjelma

10.3.-11.3. Suku 2018 Sampolan Työväenopisto klo 10-17
Sukututkimusseminaarin teemana vuoden 1918 sota ja sen lähteet. Luennoimassa eturivin tutkijoita mm. Marko Tikka, Tiina Lintunen, Matti Lackman, Tuomas Hoppu. Aiheina mm. sodan valkoiset lähteet; naiset sisällissodassa; sisällissota työväen muistitiedossa; sodan valokuvat. Sunnuntaina aiheina vapausoturin elämänkerran rakentuminen;  kolme kokemusta vuodesta 1918: Jahvetti Moilanen, Kullervo Manner, Esko Riekki; sisällissodan punaiset lähteet sekä Kansan Arkiston punamuistelmat.

Katso >>  Suku 2018 ohjelma

7.4. Tampereen taistelujen 100-vuotisseminaari Sampola klo 14
Järjestää Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry. Aiheena Tampereen taistelut sekä lääkintähuolto Tampereen taistelujen pyörteissä.

3.- 8.4 Näsilinna 1918 Museo Milavida
- Näsilinnan tapahtumat Suomen sisällissodassa 1918.
Näyttelyopastusta, FL Antti Liuttisen luento: Näsilinna 1918, Claes Ollsson elokuva Taistelu Näsilinnasta 1918 sekä museon tuottama dokumenttielokuva Näsilinnan tapahtumista sisällissodassa.

Teemaviikosta lisää >> Museo Milavida

Luentosarjat ja näyttelyt

Työväenmuseo Werstaan Sisällissodan muistot-luennot käsittelevät sisällissotaa arjen näkökulmasta. Vapriikin Tampere 1918 -näyttelyyn liittyvät luennot nivovat Tampereen taistelut laajempiin eurooppalaisiin yhteyksiin kysymällä mm., mikä oli venäläisten ja saksalaisten rooli Suomen sisällissodassa.

Museo Milavidan näyttely avaa näkymän vaihtoehtoiseen historiaan. Jos Suomesta olisi tullut monarkia, meillä olisi kenties kuninkaana prinssi Friedrich Karl tittelinään "Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenamaan herttua, Lapinmaan suurruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä".

Tiedetään kuitenkin että nykyistä Presidentinlinnaa aloitettiin sisustamaan kuninkaalliseen käyttöön ja soveliaita sisustustarvikkeita etsittiin pitkin Eurooppaa. Kuninkaallisena hovihankkijana toimi Stockmann.

Werstas: Sisällissodan Muistot torstaisin klo 17 Auditorio:
11.01. VTT Olli Kleemola: Veljessodan kamppailevat kuvat
25.01. Erikoissuunnittelija Kimmo Kestinen: Kärsimyksen kevät
- Tamperelainen elintarvikekurjuus piirityksen keskellä ja valloituksen jälkeen
08.02. Kirjailija Anneli Kanto: Kenkiä, sardiineja, jaostoja
– punaisen Tampereen arki 1918
22.02. FT Marianne Junila: "Mitä teit keväällä 1918?"
- Tamperelaisten koulutyttöjen sisällissota
08.03. FM Anna Huhtala: Jakautuneen maan vapaussankarit
– hautajaiset ja muistaminen keväällä 1918
22.03. Dosentti Ulla-Maija Peltonen: Vuoden 1918 muistot ja muistaminen
05.04. Museonjohtaja Kalle Kallio: Rautatienrakentajat kapinassa
19.04. VTT Tiina Lintunen: Elämää sisällissodan jälkeen

Vapriikki: Tampere 1918 luentosarja keskiviikkoisin klo 18.
31.01.
Professori Pertti Haapala:
Europan sisällissodat 1918-1922
07.02. FT Tuomas Hoppu:
Venäläiset Suomessa
21.02. Tutkija Marjaliisa Hentilä ja professori Seppo Hentilä:
Saksalainen Suomi 1918
07.03. FT Tuomas Hoppu: Helsinki 1918
14.03. FL Antti Liuttunen: Sodan arvet
– tuhoutuneet rakennukset Tampereella 1918.
21.03. FT Tuomas Hoppu: Sisällissodan Naiskaartit
11.04. Yliopistonlehtori Mervi Kaarninen: Punaorpojen ja punaleskien arki
18.04. FT Marko Tikka: Terrori ja valtiorikosoikeudet

Museo Milavidan Suomen kuningas-näyttely ja siihen liittyvä luentosarja kertoo Suomen monarkiahankkeen taustoista ja Suomen kuningaskunnan valmistelusta. Näyttely avautuu 9.2. ja luentosarja alkaa 15.2.

Museo Milavida: Suomen Kuningas-luentosarja torstaisin klo 18
15.2. Professori Vesa Vares: Suomen monarkiahanke vuonna 1918
– valtiomuototaistelu uudelleen tarkasteltuna
22.2. Professori Vesa Vares: Jos Suomi olisi kuningaskunta?
01.3. Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki:
Keisarillisesta palatsista kuninkaan linnaksi – hankintoja hovin tarpeisiin
08.3. FT Mirva Saukkola: Tyylikkäitä tapoja, houkkamaisia hullutuksia
– Näin hovimuodit siirtyivät osaksi eurooppalaisten elämää
15.3. FM Päivi Tuomi-Nikula: Romanovit – Suomen suuriruhtinaat
22.3. Puhuja ja aihe ilmoitetaan myöhemmin.

Lue lisää luentojen aiheista >> Museo Milavida

Pispala valitsi Niinistön - Haavisto vahva kakkonen

Presidentin vaalien 2018 Pispalatulos vahvisti alueen sinivihreää poliittista värikarttaa. Tämän värikartan sisäisessä mittelössä Vihreiden Pekka Haavisto oli pakottaa Niinistön vähintään toiselle kierrokselle Pispalassa. Sauli Niinistön saama äänimäärä 53% riitti nippanappa suoraan valintaan.

Pispalassa eli Pispan koulun äänestysalueella Haaviston saama äänimäärä oli 25.9 eli korkeampi kuin Tampereella (18.7.%) tai valtakunnallisesti (12.4.%). Tampereella oli vain kaksi aluetta, Sampola ja Nekala, jossa Niinistö ei olisi äänimäärän perusteella tullut valituksi, ainakaan ensimmäisellä kierroksella. Lähelle Pispalalukemaa ylsi myös Pyynikki (26,2).

Hyhkyssä eli Kaarilan koulun Hyhkyn toimipisteen äänestysalueella Haaviston saama äänimäärä oli myös selkeästi keskiarvoa yläpuolella (22.1%). Kaarilan ja Raholan suunnalla ollaan sitten jo tavanomaisissa lukemissa (15.4%/15.3%).

Haavistolaisin äänestysalue Suomessa on Kallio Helsingissä. Torkkelinmäen ympäristöön keskittyvällä äänestysalue D:llä kansa olisi valinnut Pekka Haaviston suoraan presidentiksi.

Valtakunnallisesti on arvioitu, että presidentinvaalien suurin voittaja oli - valitsijayhdistys. Sauli Niinistön ja Paavo Väyrysen valitsijayhdistykset keräsivät hieman yli kaksi miljoonaa ääntä, kun kuusi omilla ehdokkailla ratsastanutta puoluetta joutuivat tyytymään alle puoleen tästä (AL 30.1.2018).

Pispalassa tilanne ei ole niin synkkä. Kyseiset valitsijayhdistykset saivat 1218 ääntä (57,8%). Ääniä annettiin kaiken kaikkiaan 2298. Puolueilla on vielä toivoa, vain onko?

Helsingin Sanomien vaalikoneen tulospalvelu kertoo näppärästi äänestystulokset eri alueilla. Kirjoita hakulauseeseen kunnan tai äänestysalueen tai ehdokkaan nimi >> HS Vaalikone.

Näin Pispala äänesti

© Asko Parkkonen