Tahmelan monitoimitalo - vuokraamisneuvottelut käynnissä

Rakennuskulttuurikeskus Piiru käy parhaillaan neuvotteluja kaupungin kanssa Tahmelan monitoimitalon vuokraamisesta. Elokuun aikana selvinnee mihin suuntaan tilanne kehittyy.

Tahmelan monitoimitalon puolustamiseksi luotu sivusto seuraa, ja tiedottaa neuvottelutuloksista >> täällä.

Tilanne

Tahmelan monitoimitalon vuokraamismahdollisuus avautuu sen kautta että talo kuuluu kesken olevan Pispala-Tahmelan kaavauudistuksen piiriin ja kaupunki ei luultavasti myy kiinteistöä ennen kuin kaavauudistus on tehty. Tahmelan aluetta käsittelevä kaavavaihe tullee käsittelyyn vuoden 2019 aikana.

Suunnitelmana on että rakennuskulttuuriyhdistys Piiru olisi päävuokralaisena talossa, ja vastaisi talon kunnossapidosta ja huollosta. Heinäkuussa (24.7.) Tahmelassa pidetyssä palaverissa kartoitettiin ja etsittiin Piirulle alivuokralaisia, jotka sitoutuvat kuukausittaiseen vuokranmaksuun ja saavat vastineeksi ennalta sovitun tilan käyttöönsä. Elokuun neuvotteluissa kaupungin kanssa mahdolliset vuokralaiset olisi tarkoitus olla jo selvillä.

Vaatimusadressi

Tampereen kaupunki on myymässä Tahmelan monitoimitilana toimineen Pispan huvilan upeine rantapihoineen. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että talo pitäisi säilyttää asukkaiden yhteiskäytössä jatkossakin. Tämän puolesta on syntynyt vaatimusliike. Liike vaatii kunnioittamaan myös talon käyttöön liittyvää yhteisöllisyysehtoa. Pispat (Sulo ja Sanna Pispa) myivät talon 1950-luvun alkupuolella kaupungille "kohtuuhinnalla sillä ehdolla, että rakennus otettaisiin sosiaaliseen käyttöön".

Talon puolustamiseksi on luotu facebookryhmä sekä vaatimusadressi.

Keskusteluryhmään pääsee >> täältä.
Vaatimusadressi perusteluineen löytyy >> täältä

Taloa hallinnut A-Kilta on joutunut luopumaan vuokraamastaan tilasta. Monitoimitalon päivätoiminta loppui 31.5. ja A-Killan osalta talo tyhjenee viimeistään elokuussa. Kesäkuun alusta lukien ovet ovat olleet avoinna vain kuntouttavan ryhmätoiminnan asiakkaille ja tämäkin toiminta päättyy viimeistään elokuussa.

Tampereen A-Killan ylläpitämän talon päiväkeskus palveluineen on toiminut 1990-luvulta lähtien kaikkien tamperelaisten käytössä. 

Päiväkeskuksessa on voinut tavata ihmisiä ja ruokailla edullisesti. Käytettävissä on ollut pyykinpesukone, askarteluhuone, biljardipöytä, soutuvene, sauna, suihku, kirjoja, lehtiä, pelejä, tietokone, televisio ja grillauspaikka.

Erityisesti sauna uintimahdollisuuksineen on ollut monille tärkeä kohtaamispaikka.

Tiedotustilaisuus

Tampereen A-Kilta ry järjestämässä tiedotustilaisuuden tiistaina 12.6.2018 kaupunkia edustanut Tilakeskus Oy:n kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm ilmoitti myymisen syyksi sen, että "kaupungilla ei ole talolle käyttöä ja että se on huonossa kunnossa, peruskorjauksen tarpeessa. Vuokraamista ei haluta, koska se ei ole kattanut läheskään kaikkia kuluja".

Tampereen A-Kilta ry:n toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen toivoi että talo säilyisi jatkossakin yhteisöllisessä, sosiaalisessa käytössä. Tiloissa on ollut sosiaalista toimintaa ainakin vuodesta 1948 lähtien. Ensin lastenkoti, sitten vuodesta 1977 naisten suojakoti. A-Kilta aloitti vuonna 1991.

Vasemmalla oleva kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm tulee ehdottamaan asunto- ja kiinteistölautakunnalle tontin myymistä. Vuodelta 1952 peräisin olevassa kauppakirjasssa ei ole talon käyttöön tai edelleen luovutukseen liittyviä ehtoja. Tontille tehdään rakennushistoriallinen inventointi ja mahdollisesti asemakaavallinen muutosehdotus.

Kuitenkin talon tuleva käyttö on lopulta poliitikkojen käsissä. Ratkaisevassa asemassa on asunto- ja kiinteistölautakunta ja viime kädessä valtuusto. Voidaan päättää toisinkin kuin mitä virkamiestasolta ehdotetaan.

Pispan huvila Tahmelanniemessä

Tiedotustilaisuuteen osallistuivat myös Pispan suvun edustajina Kaija Pispa ja mietteliäs Maija Pispa. Molemmat toivoivat että rakennus säilyisi kaikkien käytössä. Suvulle yhteisöllinen käyttöehto on fakta.

Huvilan suunnitteli arkkitehti G. Schreck

Kaija Pispan mukaan Tahmelanniemen huvila rakennettiin Pispalan kylän Pispan kantatalon ns. vasikkahakaan. Huvilan suunnitteli ja rakensi arkkitehti Schreck perheelleen n. 1890. Sen jälkeen huvilalla oli muutamia omistajia, kunnes Sulo Pispa lunasti sen perheelleen v. 1920.

Tontti rajattiin 2 hehtaariksi. Se aidattiin, koska alueella laidunnettiin lehmää ja hevosta. Rannassa oli hirsisauna ja pihalla oli ulkorakennus, jossa oli vaunu- ja hevostalli ja aitaus lehmälle

Puut ja puutarha olivat Sulo ja Sanna Pispan perheen kiihkeän harrastuksen kohteena. Puutarhaa rakennettiin ja kerättiin sinne kasveja, tehtiin kiveyksiä, istutuksia, käytäviä, se oli suuri ja kukoistava ja siellä vietettiin paljon aikaa.

1930-luvulla maanviljelys oli Pispan mailla alkanut käydä hankalaksi asutuksen leviämisen myötä. Sulo Pispa sai ostaa äitinsä kotitalon Ollilan Ylöjärveltä. Tuolloin perhe muutti pois Tahmelan huvilasta, joka vuokrattiin ulkopuoliselle.

Sisällissodan kokemukset

Sulo ja Sanna Pispan perhe vietti koko 1918 sisällissodan ajan Pispalassa. He näkivät naapuriensa, punaisten puolella olleiden, kurjuuden ja nöyryytyksen. Paljon pispalalaislapsia jäi orvoiksi. Sodan jälkeisissä tautiepidemioissa heidän omakin lapsensa kuoli.

Omien kokemustensa vuoksi Sulo Pispa ei voinut ajatellakaan Tahmelan huvilaa tonttikeinottelijoiden käsiin. Hän koki velvollisuudekseen olla pispalalaisten puolella ja tehdä jotakin heidän hyväkseen

Sulo Pispa halusi myydä huvilan Tampereen kaupungille. Hän nimenomaan ei halunnut myydä sitä yksityiselle ajatellessaan huvilan ja sen tontin joutuvan keinottelijoiden käsiin. Huvila tontteineen myytin vuonna 1951 halvalla hinnalla, sillä ehdolla, että huvila tulee yleishyödylliseen sosiaaliseen käyttöön.

On myös tieto, että tonttia ei saanut lohkaista, vaan se piti säilyttää kokonaisena. Nämä tiedot ovat suvussa säilyneet. Sulo Pispan lapset Juha Päiviö Pispa ja Raili Tellervo Pispa kertoivat asiasta useita kertoja isänsä kertomana. Suvun jäsenille asia on fakta.
(Kaija Pispan kirjoittama selvitys 11.6.2018.)

Pispan huvila Pyhäjärven puolelta

Pyhäjärven pohjoispuolen huvilavyöhyke

Pispan huvila ja pihapiiri edustaa alueella harvinaistunutta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria. Myöhemmin rakennus on otettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja muutettu lastenkodiksi ja sitten naisten turvakodiksi ja lopulta A-killan toimitiloiksi.

1890-luvulla Tampereen kauppiaat ja insinöörit rakennuttivat perheilleen useita kesähuviloita, Pyynikin Joselininniemestä lähtien aina Hyhkynlahteen saakka.

Tunnetuin huvila on J. Lilljeroosin Villa Varala, jonka suunnitteli Karl Snellman, valtiomies Snellmanin poika vuonna 1892. Huvilat olivatkin yleensä tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia.

1900 luvun alussa Villa Varalan lähelle, Tahmelan puolelle nousi arkkitehti Georg Schreckin perheelleen suunnittelema ja rakennuttama upea kolmikerroksinen kesähuvila. Myöhemmin siinä toimi Varalan retkeilymaja lähes 30 vuotta.

Hyhkyn puolella vanhin on kauppias L.Tallgvistin vuosina 1891-92 Karvolan maille rakennuttama huvila. Nykyisin Onnela nimellä tunnettu huvila sijaitsee lähellä Pispan palvelukeskusta.

Pyhäjärven huviloihin pääsi vanhoja hevosteitä pitkin. Suosituinta oli kuitenkin kulku laivalla. Esimerkiksi kesällä 1895 höyryalus Sampo aloitti säännöllisen kulkunsa Tampereelta Maatiaisiin ja matkalla poikkesi Varalan, Tahmelan ja Hyhkyn laitureihin.

Pispan huvilan tavoin varakkaan väen rakennuttamat kesähuvilat otettiin myöhemmin ympärivuotiseen käyttöön. Vanhoista huviloista jäljellä on vain Villa Varala, Pispan huvila ja Hyhkyn Onnela.

Tahmelan huvilatyyliset rakennukset

Tahmelassa oli poikkeuksellista se, että huviloita tai huvilatyylisiä taloja rakennettiin ympärivuotiseen käyttöön myös ns. sisämaahan, muutama sata metriä Pyhäjärven rannasta.

Tälläisia olivat muun muassa omena- ja päärynäpuutarhastaan tunnetun Peter Sladeyn huvila, agronomi Ernst Wahrenin huvila, jossa toimi v.1918 sotasairaala ja vuoteen 1959 asti lastenseimi sekä vieläkin ulkoapäin alkuperäisessä kunnossa oleva Edward Hildenin pitsihuvila (1894), joka tunnetaan myös talona, jossa runoilija Yrjö Jylhä asui.

Tahmelan huvila-asutus ja siihen liittyvä rikas huvilakulttuuri puutarhoineen ja ainutlaatuisine kasvistoineen on paljolti vielä tutkimatta. Vastaavanlainen Pyhäjärven eteläpuolen Härmälän huvila-asutus Hatanpään kartanoineen ja kasvipuutarhoineen on paljon tunnetumpi. 

Olisiko tässä eräs käyttötarkoitus Tahmelan monitoimitalolle. Kulttuurihistoriallisena paikkana, huvilakulttuurin elvyttäjänä ja matkailukohteena.

Tahmelaa ja Ansiokalliota vuonna 1961 (Ensio Kauppila 1961 Vapriikki). 

Etualalla Pyhäjärvenrannan huvilavyöhykettä. Oikealla Villa Varala, Varalan Kisapirtin ja Voimisteluhallin alapuolella. Kuvan keskellä arkkitehti G.Schrekin 1900-luvun alussa suunnittelema upea huvila, jossa oli 1950-luvulla mm. Varalan retkeilymaja.

Seuraavana erottuu Durchmanin (tohtori N.G Durchman tai insinööri T.Durchman) 1890-luvulla rakennuttama kesähuvila. Siinä toimi 1920-luvulla yksityinen Kalliolan punaorpokoti. Edessä oleva niemi tunnetaan Suuruspäänä.

Seuraava niemi onkin Tahmelanniemi. Rannassa oli vielä 1960- ja 1970 luvulla hirsisauna. G.Schrek suunnitteli Pispan huvilan n. 1890, mutta voi olla että hän ei asunut perheineen siinä kovinkaan pitkään tai ei ollenkaan, koska muutaman sadan metrin päähän nousi toinen huvila.

Pispan huvilan asukkaista vuosilta 1890 -1915 ei vielä ole varmaa tietoa. Tiedetään, että huvilan osti vuonna 1916 kuuluisa laivanrakennusinsinööri G.A.Westerståhle perheelleen ympärivuotiseen käyttöön. Samalla maan vuokraoikeus siirtyi hänelle. Westerståhle tunnetaan mm. Pohjola-laivan sekä vieläkin liikenteessä Näsijärvellä olevan Intti-salonkilaivan suunnittelijana.

1920-luvun alussa Sulo Pispa lunasti tilan. 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla huvilassa asui vuokralla opettaja Toivo Lähdesmäki perheineen.

Tahmelan työväen yhdistyksen aloitteesta Tampereen kaupunki vuokrasi Pispan tilan vuonna 1948 lastenkodiksi (Kansan Lehti 7.1.1948). 1950-luvun alussa kaupunki osti tontin. Kauppakirja on päivätty vuodelle 1952.

Pispan huvilan ja Kalliolan välissä oli vielä kauppahuone Tirkkosen Uramona tunnettu huvila, jonka saunan harkkoperustukset näkyvät vielä rannassa.

Uramon viereen Ansiokalliolle alkoi pian 1900-luvun alussa nousta työväestön torppia. Vasaran kalke karkotti huvila-asukkaat ja Uramokin vuokrattiin  tavalliseksi asuintaloksi. Kun posteljooni Johan Kannoston perhe vuonna 1932 muutti huvilaan, sen omisti Verho- ja paitatehdas. Huvila purettiin 1960-luvun loppupuolella.

Hirvitalolla Maalliset Ilot - yhteisnäyttely ja avajaiset

Hirvitalolla taiteilijavieraita Helsingistä. Lapinlahden Tilajakamon Taiteilijoiden yhteisnäyttely Maalliset Ilot 29.7-18.8.2018. Galleria avoinna ti-su klo 14-19.

Näyttelyn taiteilijat: Janne Lappalainen, Riikka Puputti, Kaire Agu, Keijo Kansonen, Juha Danson, Annu Kekäläinen, Jaana Liukkonen, Maija Kivi, Lotta Hillo, Tyyra Juka, Katariina Hillo, Timo Aho, Ismael Kouta, Joha Grönvall, Juho Poesiloe Pöysti ja Panu Ollikainen.

Galleria Kuja

Osuuskunta Tilajakamo ylläpitää taiteilijavetoista käytävägalleria Kujaa Helsingissä Lapinlahden entisessä sairaalarakennuksessa. Tutustu >> Galleria Kujaan

Avajaiset lauantaina 28.7. klo 18-22.
Ohjelmassa:
Ilon Hedelmä
- KeijuWoimalan ultrafantasiaperformanssi.
How To Have Sex With Mermaid
- performanssitaiteilija Maija Kivi Giant Bubble Light Orchestra.
Z.U.L.A.K.E NonUrban Twist Group
- soundi vaivuttaa kuulijansa erilaisiin iloihin silmien vaipuessa virtaaviin tiloihin.

Hirvitalon kesänäyttelyt

Ihmisen Luonto-näyttely 2.6.-24.6.2018 aloitti kesänäyttelyiden sarjan.

Esillä oli Aatu Lappalaisen (1949) ja Veera Salmion (1982) puuveistoksia ja installaatioita.

Kuvataiteilija Veera Salmio on toiminut pitkään arvostetun kuvanveistäjä Aatu Lappalaisen oppilaana ja assistenttina. Pispalanharjun entisen saunan piha-ateljeessa on näinä vuosina (2005-2011) tehty yhdessä yli 30 veistosta.

Ensimmäisessä yhteisnäyttelyssä Aatun (yläkerta) ja Veeran (alakerta) teoksia yhdistävät erilaiset vallan, ihmisyyden ja sukupuolten symbolit. Samalla näyttely tuo esiin puukuvaveiston matkaa mestarilta kisällille. Lue lisää >> www.hirvikatu10.net

Syksyn 2018 näyttelyt
25.8.-16.9.

Launonen & Kivelä: Dark matter (yläkerta), mediainstallaatio.
Jukka Pirinen: Dramaattisia sekvenssejä J-Mollissa(alakerta), kartonkigrafiikka.
22.9.-14.10.
Ilkka Wahala ja Katariina Stålhammar : Toistoja, installaatio (yläkerta).
Petri Puolakka: Rakkauden topografia (alakerta), öljymaalauksia.
20.10.-11.11.
Johanna Kinanen ja  Monna Laaksonen: Jaettu,  kokeileva media.
17.11.- 9.12.  
Aura Hakuri ja Kemal Can : Jälki ja c-kasetti (yläkerta), ääniteos.
Hans Viebrock: Outoja hedelmiä (alakerta), valokuvia.
15.12.-31.12.
Hirvitalo -kollektiivi, yhteisnäyttely.

Taide- ja omavaraisuustyöpajat

Pispalan Hirvitalolla näyttelytoiminnan lisäksi järjestetään tänä vuonna maksuttomia taide- ja omavaraisuustyöpajoja.

Työpajoissa hankitaan lisää käytännönläheisiä taitoja ja uutta luovia ratkaisuja kestävään kaupunkilaisuuteen ja omaehtoisen taiteen tekemiseen. Aiheita lähestytään yhdessä touhuten ja vertaisoppien. Oppimisen ohessa on mahdollista nauttia myös vegaaninen ateria.

Tulevia työpajoja ja lukupiirejä voi myös ehdottaa.

Tarkemmat tiedot päivittyvät Hirvitalon sivuilla sekä facebookiin
>> Hirvitalon verkkossivut
>> Hirvitalo facebookissa

Hirvitalon Työpajakalenteri 2018:

22.4. klo 12-17
Kompostoinnin kevätherätys. 
14.-15.5. klo 14-19
Naamiotyöpaja Pispalan Karnevaaleille. Karnevaalit 19.5.
Touko-kesäkuussa
Kaupunkimehiläispäivä ja pesävierailu (aika tarkentuu sivuilla)
27.5. klo 12
Villivihannesten tunnistusretki Tahmelassa.
28.5-29.5 klo 14:30-19:30
Kokeellinen kuoro, Mahdollisuuksien tilalla.
9.6. klo 12 alkaen
Polkupyöräpaja.
1.7. klo 12-17
Mosaiikkityöpaja
17.-19.8. klo 12 alkaen
Saviuunityöpaja.
5.8. klo 11-17 Sienitunnistus I 
2.9. klo 11-17 Sienitunnistus II  
7.10. klo 11-17 Sienitunnistus III 

Pispalan kirjastoyhdistys Tampereen Puistofiestassa

Tampereen Hämeenpuistossa järjestetään 19.8 sunnuntaina klo. 11-16 PUISTOFIESTA, jossa puisto täyttyy eri toimijoiden esittelypisteistä.

Pispalan kirjastoyhdistyksellä on tapahtumassa eräänlainen ohjelmallinen teltta,
johon on tulossa lasten puuhapiste, arpajaiset, valokuvanäyttely kirjaston tapahtumista ja lukunurkkaus. Löytyy myös esittelypiste kirjastonyhdistyksen toiminnasta.

Esiintymässä käyvät runoilija ja performanssitaiteilija Kölö sekä muusikko Eerolan Reetta.

PuistoFiesta

Visit Tampere Oy järjestämä tapahtuma kokoaa tamperelaiset yhdistykset, seurat, yritykset ja yhteisöt pystyttämään päivän ajaksi toimipisteen ulkosalle ja kutsumaan kaikki tutustumaan ja kokeilemaan toimintaansa. Mukana on lähes 100 toimijaa!

Tapahtuma-alue ulottuu tänä vuonna Hämeenkadusta pohjoiseen Näsijärvenkatuun. Tapahtuman juontajana toimii Simo Frangén.

Mukana olevat toimijat ja ohjelma >> Tampereen Hämeenpuiston Puistofiesta.

Pispalan kirjasto
Pispalanvaltatie 21 (Ravintola Pulterin vieressä)
Aukioloajat:
ma ti pe 14-18
ke to 14-20

Tietoa syksyn tapahtumista Pispalan kirjaston >> verkkosivuilla

Pub Kujakollin elokuun Livevedot

Keikat pääsääntöisesti lauantaisin klo 22 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).

Elokuussa:
05.08. Pispala Folk: Kapitaatio
11.08. Hannu Lehtola duo
12.08. Jamit klo 17:00
Kalle Alatalo House Band & Friends. Tampereen kovatasoisimmat jamit ynnä ilmaista soppaa!
18.08. Crawfish Kings
01.09. Piritta & The Ringfingers
08.09. Honey Hunters

Muista tietovisat!
Keskiviikkoisin joukkuekisa klo 19.07, lauantaisin persoonallinen huutovisa klo 15.

Lisätietoja löytyy Kujakollien verkkosivuilta ja erityisesti facebookista.
Pub Kujakolli
Kollit facebookissa

Kuvassa eräs Selkä Pulkkisen Issias kokoonpano. Ainutlaatuinen viisi Alataloa orkesteri (levyllä Mikko Alatalo & Alatalo Bross) Selkä Pulkkisen Välilevyä julkistamassa 21.5.2017. Vasemmalta Eero, Kalle, Jaska ja Aaro. Mikon vieressä Selkä Pulkkinen ja Kala Alajoki. Percussioissa Tero Kaario.

Kurpitsatalo kiinni viikolla 33 putkirikon takia

Kurpitsatalon kesäkahvila auki keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 14 - 18. Kesäkahvion tarjoiluista löytyy tietoa myös >> facebookissa

Huom! Kurpitsatalolta ilmoitetaan (14.8):

Kurpitsatalo on valitettavasti suljettu viikolla 33 (13.-19.8) putkistosta johtuvan ongelman vuoksi.

Joudumme perumaan ainakin tämän päivän (14.8) jättipalsamitalkoot sekä keskiviikon (15.8) ja sunnuntain (19.8) kahvion. Ilmoitamme jatkosta.

Pahoittelemme tilannetta.

Tulevia tapahtumia:
19.08. Ravintolapäivä 20-luvun tyyliin
(tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin)
09.09. Sadonkorjuujuhla
(Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin

Infoa kesän tulevista tapahtumista ja muusta toiminnasta >> kurpitsatalo.net

Kurpitsaliike 20 vuotta

Kurpitsaliike järjestäytyi yhdistykseksi kaksikymmentä vuotta sitten 1998. Tavoitteeeksi tuli ylläpitää ja kehittää palstaviljelyharrastuksen edellytyksiä Tampereella ja erityisesti Pispalassa, sekä vaalia Pispalan kulttuurimaisemaa.

Samana vuonna yhdistys vuokrasi kaupungilta toimipaikakseen Isolähteenkatu 2:ssa sijaitsevan tyhjillään olleen vanhan vuokratalon, joka ristittiin Kurpitsataloksi.

Näytekasvimaa

Kurpitsatalo on osoittanut tarpeellisuutensa. Siitä on tullut kiireetön kohtaamispaikka ohikulkijoille, viljelijöille ja vihreästä elämäntavasta kiinnostuneille kaupunkilaisille.

Talolla on kolmen ja puolen aarin näytepuutarha, jossa kasvaa sekä monivuotisia että yksivuotisia kasveja. Voit tutustua mm. maanparannuskasveihin, erilaisiin kompostointimahdollisuuksiin sekä kumppanuusviljelyyn.

Kurpitsatalon kasvimaa on aina avoin yleisölle. Kasvimaalla ja Kurpitsatalon pihapiirissä on mahdollista havainnoida puutarhaa ja sen prosesseja läpi kesän.

Puutarhakasvatuksen rastirata tarjoaa kuljeskelijoille oppia ja oivalluksia puutarhaviljelystä ja kestävästä ruuantuotannosta.

Kurpitsatalon tämän kesän puutarhuri ja viljelyvastaava on Oskari Pikkarainen. Biodynaamisesta viljelýstä paljon tietävänä hän on altis keskustelemaan ja tarvittaessa neuvomaan kasvumaahan, laatikkoviljelyyn ja mm. villiyrtteihin liittyvissä kysymyksissä.

Kurpitsaväen elojuhlat vuonna 1997. Tältä pohjalta seuraavana vuonna syntyi Kurpitsaliike ja sen talo.

Kurpitsatalon kesäpalvelut

Perinteinen kevään ja kesän aloitus oli Tahmelan rannan siivoustalkoot. Talkoot järjestettiin lauantaina 5.5. klo 12-15. Talkoomuonitusta oli tarjolla Kurpitsatalolla ja nuotion äärellä Lastenmaalla. Talkoolaisille vapaaliput Rajaportin saunaan.

Menneet tapahtumat:

Yökahvila Tapahtumien yönä torstaina 9.8. klo 20 - 24

Teetä ja kakkuja lyhdyin koristellussa puutarhassa. Ohjelmassa runotyöpaja, akustista folkia ja klassista kitaraa, lausuntaa ja tanssillista performanssia, kuvataidetta ja kuvallista videoprojisointia. Lopuksi lämpimässä, pimentyvässä elokuun yössä Tuliryhmä Flamman valotaidetta.

Lasten Folk 5.8.

Sunnuntaina 5.8.2018, Pispala Folk päivänä, Kurpitsatalolla koko perheen yhteinen maalaus- ja askartelupäivä klo 14-19.

Kesäkahviossa  tarjolla merirosvon aarre-, taikurin hokkuspokkus- ja prinsessan unelma-vohveliannoksia jäätelöllä. Tarjolla myös tapas-eväitä, smoothieita, luomukahvia sekä yrttiteetä.

Askartelupajassa klo 15-17 voit toteuttaa mm. satuhahmojen asusteita kuten merirosvon huivin, prinsessan kruunun tai taikurin hatun. Maalauspajassa toteutamme Värien voima-tarinaa.

Ohjelmassa myös:
- Glitter- ja kasvomaalauksia päivän mittaan
- Kierrätysleluarvonta klo 16
- Limbokisa klo 16.30

Tapahtuma on maksuton!

Järjestää Lastenkulttuuriyhdistys Vuorenväki ry.

Uittotunnelin kesäkahvila auki elokuun loppuun

Uittotunnelin kesäkahvila

Näsijärven rannassa oleva Uittotunnelin kesäkahvila on auki joka päivä klo 11-19.

Kesäkahvilassa on noin 20 asiakaspaikkaa. Ulkoterassilta on Näsijärvelle hienot näkymät ja pihan puolella useita asiakaspaikkoja. Valikoimissa on lohihampurilaisia, lättyjä ja joka aamu leivottavia pullia.

Uittotunnelin venelaituriin tulossa melojille kätevä laituri. Vuokrattavien vesiskoottereiden määrä nousee kahdeksaan. Ne kaikki ovat uusia nelitahtiskoottereita, joista ei tule juuri lainkaan melua. Tunnelin edustalla on virallinen vesiskootterirata (AL 26.4).

Nippu-uittotunneli

Itse uittotunneli oli vielä toukokuun alkupuolella kiinni koska sisältä paljastui jäävuori. Talven aikana katosta vuotanut vesi on jäätynyt mahtavaksi sargofagiksi. Jääpatsasta ympäröi sulamisvesi. Nyt reitti on kulkemiskelpoinen.

Jäämiehen sargofagi odottaa kylmän rauhallisesti kesäkelien tuloa.

Menneet tapahtumat:

Lauantaina 4.8 klo 12 - 17 Muistojeni Pispala-tapahtuma Uittotunnelin kesäkahvila-alueella.
Musiikkia, lastenohjelmaa sekä perinteiset lestinheiton MM-kisat. Ja lisäksi tapahtuman yhteydessä Pirkka-Hämeen Jätkäperinne-ryhmän tukkilaisnäytös!

Ohjelmassa
Klo 12 - 17
Tapahtuman avaus: Pablo Seppä
Trubaduuri Hannu Kivinen
Hauli Bros Duo
Arpajaiset
Klo 13 - 15
Ilmoittautuminen Lestiheiton MM-kisoihin
Klo 15
Lestiheiton 16. MM-kisat alkavat ja loppukilpailu välittömästi alkukarsinnan perään. Miesten ja naisten sarjat. Voittajat palkitaan kunniakirjalla.
Klo 16
Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ryhmän tukkilaisnäytös. Työnäytöksiä perinteisillä välineillä ja menetelmillä sekä tenppuja tukin päällä vedessä. Vahdikasta menoa, huumoria ja tukkilaislauluja kaksirivisen haitarin säestyksellä.

Mustaamakkaraa jaossa päivällä! Tapahtuman järjestää Muistojeni Pispala ry.

Ensimmäiset lestinheiton MM-kisat toimitettiin vuonna 2003. Muistojeni Pispala tapahtuma juhlittiin vuosina 2001-2015 Viikinsaaressa.

Tukkijätkät ja Pispalan uittohistoria

Moro 2.8.2018.
Jätkäperinneryhmän kymppi Olli Lehto määrittelee ryhmän tukkilaisperinnettä esitteleväksi liikkuvaksi museoksi. Pispalan uittotunnelillakin on mukana erilaisia jätkäperinteeseen liittyviä työkaluja ja muuta materiaalia.  Lisäksi ohjelmassa on työnäytöksiä ja kisailua tukin päällä Näsijärvessä. Kaikkiaan porukassa on 13 jäsentä. Kaikki ovat metsäalan ammattilaisia.

Ilmakuva Pispalan vanhasta uittotunnelista 1950-luvulta. Pyhäjärven puoli. Oikealla näkyy osuuskauppa Voiman kasvihuoneet. Kuva Uittotunnelin kesäkahvilan seinällä. Jälkiä vanhasta uittotunnelista on vielä nähtävissä uudemman, vuonna 1968 valmistuneen ja käyttämättömäksi jääneen nippu-uittotunnelin vieressä.

Pispalan ns. harmaa tukkitie Näsijärven puolelta. Kuva Työväenmuseo Werstaan pienoismallista. Pienoismalli on vuodelta 1930. Rullatukkitie meni Porin radan ja Pispalan valtatien alta ja kulki nykyisen Ahjolan kohdalta. Harjun päällä oli konehuone. Tukit laskettelivat Pyhäjärveen omalla painollaan rullia pitkin.

Piirun koemaalauksen 5v-seurantavideo katsottavissa

Rakennuskultturieskus Piiru tarjoaa:
korjausrakentamisen neuvontaa
kursseja
korjauspalveluja
kokous- ja työ- ja juhlatiloja
osaajia
varaosia
oppaita

Katso tarjontakattaus >> www.piiru.fi

Entinen Uittoyhdistyksen talo

Piiru sijaitsee entisöidyssä Uittoyhdistyksen talossa. Talo on rakennettu vuonna 1892 Kokemäenjoen Lauttausyhtiön työnjohtajien asunnoksi. Talo sijaitsi ensimmäisen maanpinnalla kulkeneen tukkienkuljetustien, ns. Punaisen tukkitien vieressä, joka rakennettiin vuosina 1863 – 1864. Sitä pitkin hevosten avulla siirrettiin puutavaraa Näsijärvestä Pyhäjärveen. Nimensä tukkitie sai siitä, että se oli maalattu punaiseksi ja tukkitien rakenteisiin oli kiinnitetty mainoksia.

Taloa on laajennettu 1920-luvulla, jolloin se on saanut nykyisen ulkomuotonsa. Talo on toiminut tukinuittajien tukikohtana, kunnes uitto päättyi 1960-luvulla. Tämän jälkeen talo on ollut asuinkäytössä ja viimeiset vuodet autiona.

Nykyään tila toimii Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry:n koulutus- ja oppimisympäristönä. Piiru järjestää erilaisia tapahtumia ja ylläpitää muun muassa osaajafoorumia ja varaosapankkia.

Piirun sivuilta löytyy myös vinkkejä moniin rakentamiseen liittyviin asioihin.

Ulkomaalauksen vinkkejä

Rakennuskulttuurikeskus Piirun eteläseinältä löytyy koemaalausalue, joka on maalattu erilaisilla öljymaaleilla vuonna 2013. Sivuilta löytyvässä videossa kerrotaan koekenttien maalauksesta. Kevään 2018 aikana on tarkoitus tehdä uusi video, jossa seurataan, miltä koekentät näyttävät viiden vuoden jälkeen.

Piirun kesän tapahtumat ja rakentamisvinkit >> täältä

TaHve taistelee noususta Vitosdivariin

Tahmelan Vesan jalkapallon edustusjoukkueen kausi kutosdivarissa alkoi 21.4.2018 ottelulla Nokian Palloseuran kakkosjoukkuetta vastaan. Nokialla pelattu ottelu päättyi niukkaan 1-2 tappioon.

Muutama päivää myöhemmin tuli kauden avausvoitto, kun Nepa/Talent kaatui Ikurissa selvin 5-1 numeroin. Ottelussa Tatu Arminen teki kaksi maalia, Kimmo Riepponen, Jarkko Kähkönen ja Veli-Matti Luukko kukin yhden.

TaHve pelaa siis kutostasolla lohkossa 2. Lohkon muut joukkueet ovat Apassit, FC Melody/2, FC PrTu, FC Teivo, FC Vapsi, NePa/Talent, NoPS/2, PP-70/2, Pyry Nokialta, TaFA ja Mäntän Valo.

Lohkossa pelataan kaksinkertainen sarja. Tahve pelaa ns. kotiottelut Ikurin kumirouheisella tekonurmikentällä.

Nousu Vitosdivariin omissa käsissä

Ensimmäisen kierroksen jälkeen Tahve johti lohkoaan. Yhdestätoista pelistä Tahven saldo komea: 9 voittoa, 1 tasapeli, 1 tappio (avausottelu). Maalisuhde 52 tehtyä ja 20 päästettyä. Alkukaudesta eniten maaleja takoi Timo Koistinen ja loppukaudesta tehokkain Matti Rajaniemi.

Toinen kierros 6.7. alkoi lupaavasti. Tahve kuittasi kauden avausottelussaan kärsimänsä tappion ja voitti Nokian kakkosjoukkueeen selvästi lukemin 4-1.

Heinätauon (7.7.-27.7.) jälkeen peli on kummasti takkuillut. Ikurissa pelattiin tasan Nepa Talentin kanssa ja hävittiin jälkipään PP-70:lle. Viimeksi Ylöjärven Räikässä viimeisenä oleva FC Teivo kaatui niukasti 2-1. Riepposen Kimmo taituroi Tahven molemmat maalit.

Tahve on tällä hetkellä (13.8) sarjassa toisena. Pisteen jäljessä johtavasta Mäntän Valosta ja pisteen edellä Nokian Pyryä. Nousu Vitosdivariin on siis edelleen vahvasti omissa käsissä, tai pikemminkin jaloissa, onhan kyse jalkapalloilusta.

Kausi päättyy syyskuun lopussa Kyröskoskelle

Pelit jatkuvat torstaina 16.8 klo 19.15. kotiottelulla Ikurissa sastamalalaista FC Vapsia vastaan. Ensimmäisen kierroksen ottelun Tahve oli voittanut vieraissa peräti 11-3. Jäljellä on seitsemän ottelua. Pelikausi päättyy 30.9 Kyröskoskelle. Vastaan asettuu paikalliset Apassit.

Sarjatilanne 13.8.2018

Tulevat ottelut ja tulokset

06.7. 20:00 TahVe - NoPS/2 Ikuri 4-1 (3-1)
27.7. 20:00 NePa/Talent - TahVe Ikuri 1- 1 (0-0)
01.8. 19:45 TahVe - PP-70/2 Ikuri 1 - 3 (0-1)
11.8. 12:00 FC Teivo - TahVe Ylöjärvi Räikkä 1-2 (1-1)
16.8. 19:15 TahVe - FC Vapsi Ikuri
21.8. 20:00 PYRY - TahVe Nokia KK3
29.8. 18:15 TahVe - FC PrTU Ikuri
05.9. 19:45 FC Melody/2 - TahVe Rantaperkiö
16.9. 16:00 Valo - TahVe Mänttä
19.9. 18:00 TahVe - TaFA Ikuri
30.9. 15:00 Apassit - TahVe Kyröskoski

Tahven taivalta voi seurata >> Palloliiton tulospalvelussa.

Tahve-edustus valmentajistoneen yhteiskuvassa kesällä 2016

TAHVEN TALVIKAUSI 2017-18

FUTSALissa Tahve voitti lohkonsa ja nousi nelosdivariin

Syksyllä 2017 Tahve otti myös jalkapalloilun pikkuserkun Futsalin lajivalikoimaansa. Futsalia pelataan kuin jalkapalloa, siis jaloilla, mutta pelinä se on kuitenkin nopeampi ja teknisestikin hieman erilainen. Pallo on pehmeä ja pelijalkineet sisätiloihin sopivat. Kentällä on viisi pelaajaa ja maalivahti. Vaihdot voi tapahtua ns. lennosta.

Tahve pelasi Vitosdivarissa erinomaisen kauden. Neljästätoista ottelusta hävittiin vain kaksi. Tahve voitti lohkonsa selvästi.

Kotiottelut pelattiin syyskaudella Ylöjärven Liikuntakeskuksessa ja kevätkaudella Kaupin uudessa Sports Centerissä.

Tahven joukkueessa pelaavat muun muasssa Tapio Castren, Kai Käpylä, Mohamed Koroma, Kimmo Riepponen, Marko Kyröläinen, Mikko Heiskanen, Teppo Valtanen, Toni Lehtikangas, Aksu Karima, Juho Halinen, Niko Rautiainen, Petri Björnholm.

Ottelut nelosdivarissa alkanevat marraskuussa 2018.

Futsalin sarjataulukko kaudella 2017-2018

SALIBANDYKAUSI - miehet, nelosdivari, lohko 15 (M4D-15)

Viimekaudella (2016-17) Tahmelan Vesan salibandyporukka voitti Vitosen lohkonsa ja nousi suoraan ylemmälle tasolle.

Vesa aloitti salibandykauden nelosdivarissa kohtuullisesti, kahdella voitolla ja kahdella tappiolla. Kauden puolivälissä tuli kuitenkin pieni notkahdus. Loppukauden kiri ei enään riittänyt kuin kakkossijaan. 18 ottelusta Tahve voitti 10, hävisi 5 ja pelasi tasan 3. Nousu kolmosdivariin jäi kolmen pisteen päähän.

Suomen Cupin haastajamestaruuden uusiminen kaudella 2017-2018 osoittautui vaikeaksi. Tahve putosi Suomen Cupista toisella kierroksella. Turussa syksyllä 2017 pelatuissa karsintaotteluissa Tahve kärsi jatkoaikatappion Hirvensalolle, voitti Showtimen ja ratkaisevassa ottelussa hävisi Ruoskalle selkeästi 3-10. Yhdellä voitolla karsintalohkosta ei päässyt jatkoon.

Kauden 2016-2017 Suomen Cupin haastajafinaalin mestarit kannattajineen.

© Asko Parkkonen