Tahmelan Huvila - avajaiset maaliskuun lopulla

Tahmelan huvilan eli entisen Tahmelan monitoimitalon kunnostustyöt ovat päässeet ahkeraan vauhtiin rakennuskulttuuriyhdistys Piirun aktiivien toimesta.

Huvilan avajaisia vietetään 29. - 31.3.2019 monipuolisella ohjelmistolla. Seuraa ilmoittelua!

Kannatussauna

Huvilan saunatilat on jyssätty puhtaaksi ja kiukaaseen vaihdettu kivet. Polttopuutkin ovat hakusessa. Samalla avautuu mahdollisuus Kannatussaunalle.

Nyt olisi saunoen mahdollisuus tukea Tahmelan huvilan toimintaa. Tilaa 2 tunnin saunavuoro 100€, max 10 henkilöä. Myös lahjakorttina myöhemmin käytettäväksi. Tilaukset info[at]piiru.fi.

Lisää Tahmelan huvilan tilanteesta ja talkoohommista >> Tahmelan huvila

Tahmelan huvilan saunan ylälauteilta upeat näkymät Pyhäjärvelle.

Tahmelan monitoimitalo vuokrattu Piirulle

Tahmelan monitoimitalo eli entinen Pispan huvila on sittenkin vuokrattu yhteisöllistä käyttöä tukevalle taholle. Taho on entisessä Uittoyhdistyksen talossa majaansa pitävä Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piiru.

Tampereen kaupunki on vuokrannut huvilan kolmeksi vuodeksi 1.2.2019 alkaen. 

Tahmelan huvilaan on suunnitteilla yhteisö-ja kulttuurikeskus, joka edistää rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä sekä muita kulttuuripalveluita niin tamperelaisille kuin alueella vieraileville ulkopaikkakuntalaisille. Palvelut tuotetaan yhteistyössä tamperelaisten yhdistysten/yritysten kanssa.

Huvilassa järjestetään näyttelytoimintaa mm. Pispalan historiaan liittyen. Ensimmäinen näyttely liittyy Tahmelan huvilan kiehtovaan historiaan.

Avajaisviikonloppua vietetään 29. - 31.3.2019!

Rakennuskulttuuriyhdistys Piiru tiedottaa:

Kutsumme tamperelaiset yhdistykset, yritykset kuin vapaaehtoisetkin ideoimaan ja tarjoamaan palveluita talossa. Kantavana periaatteena ovat kaikille avoimet tilaisuudet, lapsiystävällisyys, päihteettömyys sekä vanhan huvilan henkeen soveltuvuus.

Tilojen ollessa auki, myös kahviomme on auki. Keittiömme on käytettävissä myös pop up kahvio/ravintolatoimintaan. Suunnitteilla on mm. jokasunnuntainen brunssi.

Huvilan saunaa lämmitetään tilaussaunana.

Katso koko tiedote >> täältä

Tahmelan Monitoimitalon pelastaminen

Tamperee kaupunki haki vuokralaisia yleisellä haulla. Hakuilmoitus julkaistiin Aamulehdessä 10.10.2018. Kirjalliset tarjoukset tuli toimittaa 15.11.2018 mennessä.

Kolme tahoa kiinnostui vuokrauksesta. Yksi niistä on rakennuskulttuuriyhdistys Piiru.

Tampereen kaupunki on siis vuokrannut huvilan sopivaksi katsomalleen taholle tietyillä ehdoilla. Tärkein on se että vuokraaja huolehtii kaikista ylläpitomenoista ja lisäksi vastaa kunnossapidosta.

Vuokraamismahdollisuus avautuu sen kautta että talo kuuluu kesken olevan Pispala-Tahmelan kaavauudistuksen piiriin ja kaupunki ei myy kiinteistöä ennen kuin kaavauudistus on tehty. 

Voimassa olevassa kaavassa (vuodelta 1978) tontin käyttötarkoitus on osoitettu merkinnällä YOS-10, joka merkitsee sitä että talo kuuluu opetus ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen.

Käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi asumiskäyttöön vaatii kaavamuutoksen. Tahmelan aluetta käsittelevä kaavavaihe tullee käsittelyyn vuoden 2019 aikana ja saattaa kestää hyvinkin pari vuotta.

Yhteisöllinen käyttöehto

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että talo pitäisi säilyttää asukkaiden yhteiskäytössä jatkossakin. Tämän puolesta on syntynyt vaatimusliike. Liike vaatii kunnioittamaan myös talon käyttöön liittyvää yhteisöllisyysehtoa.

Pispat (Sulo ja Sanna Pispa) myivät talon 1950-luvun alkupuolella kaupungille "kohtuuhinnalla sillä ehdolla, että rakennus otettaisiin sosiaaliseen käyttöön".

Talon yleishyödyllisen käytön puolustamiseksi on luotu facebookryhmä sekä vaatimusadressi.

Vaatimusadressi perusteluineen löytyy >> täältä
Keskusteluihin ja kommentointeihin pääset >> täältä

Tahmelan Monitoimitalon puolustaminen keskusteluryhmässä on luettavissa ryhmän vetäjän Janne Salmen juttu siitä miten Tahmelan Monitoimitilan pelastaminen tuli ajankohtaiseksi. Janne arvelee, että "Päätös siitä, millaiseen käyttöön talo vuokrataan, tulee paljastamaan Tampereen kaupungin todelliset kasvot. 

Uudessa pormestariohjelmassaan mainitut ja tärkeinä pidetyt arvot esim. ”yhteisön elinvoima ja kukoistus”, ”monipuolinen kulttuuritarjonta” sekä ”omaehtoisen ja matalan kynnyksen kulttuurin mahdollistaminen” voisivat nyt tässä toteutua tyylikkäällä ja hienolla tavalla. Vai ovatko ne pelkkiä kauniita sanoja ja päätökset tehdään aina lopulta tietyltä samalta pohjalta?

Jutusta on lyhennetty versio uusimassa Pispalalainen-lehdessä 2/2018.

Tahmelan Monitoimitalon vuokraaminen

Alla Aamulehden asiaa koskeva juttu.

Vuokraehdot

Monitoimitaloon liittyvä esittelyaineisto ja muun muassa kuntoarvio löytyy kaupungin sivuilta >> www.tampere.fi/tahmelanmonitoimitalo

A-Kilta

Taloa hallinnut A-Kilta joutui luopumaan vuokraamastaan tilasta kesällä 2018. Monitoimitalon päivätoiminta loppui 31.5.2018 ja A-Killan osalta talo tyhjeni viimeistään elokuussa. Kesäkuun alusta lukien ovet ovat olleet avoinna vain kuntouttavan ryhmätoiminnan asiakkaille ja tämäkin toiminta päättyi viimeistään elokuussa 2018.

Tampereen A-Killan ylläpitämän talon päiväkeskus palveluineen on toiminut 1990-luvulta lähtien kaikkien tamperelaisten käytössä. 

Päiväkeskuksessa on voinut tavata ihmisiä ja ruokailla edullisesti. Käytettävissä on ollut pyykinpesukone, askarteluhuone, biljardipöytä, soutuvene, sauna, suihku, kirjoja, lehtiä, pelejä, tietokone, televisio ja grillauspaikka.

Erityisesti sauna uintimahdollisuuksineen on ollut monille tärkeä kohtaamispaikka.

Tiedotustilaisuus 12.6.2018

Tampereen A-Kilta ry järjestämässä tiedotustilaisuuden tiistaina 12.6.2018 kaupunkia edustanut Tilakeskus Oy:n kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm ilmoitti myymisen syyksi sen, että "kaupungilla ei ole talolle käyttöä ja että se on huonossa kunnossa, peruskorjauksen tarpeessa. Vuokraamista ei haluta, koska se ei ole kattanut läheskään kaikkia kuluja".

Tampereen A-Kilta ry:n toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen toivoi että talo säilyisi jatkossakin yhteisöllisessä, sosiaalisessa käytössä. Tiloissa on ollut sosiaalista toimintaa ainakin vuodesta 1948 lähtien. Ensin lastenkoti, sitten vuodesta 1977 naisten suojakoti. A-Kilta aloitti vuonna 1991.

Vasemmalla oleva kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm tulee ehdottamaan asunto- ja kiinteistölautakunnalle tontin myymistä. Vuodelta 1952 peräisin olevassa kauppakirjasssa ei ole talon käyttöön tai edelleen luovutukseen liittyviä ehtoja. Tontille tehdään rakennushistoriallinen inventointi ja mahdollisesti asemakaavallinen muutosehdotus.

Kuitenkin talon tuleva käyttö on lopulta poliitikkojen käsissä. Ratkaisevassa asemassa on asunto- ja kiinteistölautakunta ja viime kädessä valtuusto. Voidaan päättää toisinkin kuin mitä virkamiestasolta ehdotetaan.

Pispan huvila Tahmelanniemessä

Tiedotustilaisuuteen osallistuivat myös Pispan suvun edustajina Kaija Pispa ja mietteliäs Maija Pispa. Molemmat toivoivat että rakennus säilyisi kaikkien käytössä. Suvulle yhteisöllinen käyttöehto on fakta.

Huvilan suunnitteli arkkitehti G. Schreck

Kaija Pispan mukaan Tahmelanniemen huvila rakennettiin Pispalan kylän Pispan kantatalon ns. vasikkahakaan. Huvilan suunnitteli ja rakensi arkkitehti Schreck perheelleen n. 1890. Sen jälkeen huvilalla oli muutamia omistajia, kunnes Sulo Pispa lunasti sen perheelleen v. 1920.

Tontti rajattiin 2 hehtaariksi. Se aidattiin, koska alueella laidunnettiin lehmää ja hevosta. Rannassa oli hirsisauna ja pihalla oli ulkorakennus, jossa oli vaunu- ja hevostalli ja aitaus lehmälle

Puut ja puutarha olivat Sulo ja Sanna Pispan perheen kiihkeän harrastuksen kohteena. Puutarhaa rakennettiin ja kerättiin sinne kasveja, tehtiin kiveyksiä, istutuksia, käytäviä, se oli suuri ja kukoistava ja siellä vietettiin paljon aikaa.

1930-luvulla maanviljelys oli Pispan mailla alkanut käydä hankalaksi asutuksen leviämisen myötä. Sulo Pispa sai ostaa äitinsä kotitalon Ollilan Ylöjärveltä. Tuolloin perhe muutti pois Tahmelan huvilasta, joka vuokrattiin ulkopuoliselle.

Sisällissodan kokemukset

Sulo ja Sanna Pispan perhe vietti koko 1918 sisällissodan ajan Pispalassa. He näkivät naapuriensa, punaisten puolella olleiden, kurjuuden ja nöyryytyksen. Paljon pispalalaislapsia jäi orvoiksi. Sodan jälkeisissä tautiepidemioissa heidän omakin lapsensa kuoli.

Omien kokemustensa vuoksi Sulo Pispa ei voinut ajatellakaan Tahmelan huvilaa tonttikeinottelijoiden käsiin. Hän koki velvollisuudekseen olla pispalalaisten puolella ja tehdä jotakin heidän hyväkseen

Sulo Pispa halusi myydä huvilan Tampereen kaupungille. Hän nimenomaan ei halunnut myydä sitä yksityiselle ajatellessaan huvilan ja sen tontin joutuvan keinottelijoiden käsiin. Huvila tontteineen myytin vuonna 1951 halvalla hinnalla, sillä ehdolla, että huvila tulee yleishyödylliseen sosiaaliseen käyttöön.

On myös tieto, että tonttia ei saanut lohkaista, vaan se piti säilyttää kokonaisena. Nämä tiedot ovat suvussa säilyneet. Sulo Pispan lapset Juha Päiviö Pispa ja Raili Tellervo Pispa kertoivat asiasta useita kertoja isänsä kertomana. Suvun jäsenille asia on fakta.
(Kaija Pispan kirjoittama selvitys 11.6.2018.)

Pispan huvila Pyhäjärven puolelta

Pyhäjärven pohjoispuolen huvilavyöhyke

Pispan huvila ja pihapiiri edustaa alueella harvinaistunutta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria. Myöhemmin rakennus on otettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja muutettu lastenkodiksi ja sitten naisten turvakodiksi ja lopulta A-killan toimitiloiksi.

1890-luvulla Tampereen kauppiaat ja insinöörit rakennuttivat perheilleen useita kesähuviloita, Pyynikin Joselininniemestä lähtien aina Hyhkynlahteen saakka.

Tunnetuin huvila on J. Lilljeroosin Villa Varala, jonka suunnitteli Karl Snellman, valtiomies Snellmanin poika vuonna 1892. Huvilat olivatkin yleensä tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia.

1900 luvun alussa Villa Varalan lähelle, Tahmelan puolelle nousi arkkitehti Georg Schreckin perheelleen suunnittelema ja rakennuttama upea kolmikerroksinen kesähuvila. Myöhemmin siinä toimi Varalan retkeilymaja lähes 30 vuotta.

Hyhkyn puolella vanhin on kauppias L.Tallgvistin vuosina 1891-92 Karvolan maille rakennuttama huvila. Nykyisin Onnela nimellä tunnettu huvila sijaitsee lähellä Pispan palvelukeskusta.

Pyhäjärven huviloihin pääsi vanhoja hevosteitä pitkin. Suosituinta oli kuitenkin kulku laivalla. Esimerkiksi kesällä 1895 höyryalus Sampo aloitti säännöllisen kulkunsa Tampereelta Maatiaisiin ja matkalla poikkesi Varalan, Tahmelan ja Hyhkyn laitureihin.

Pispan huvilan tavoin varakkaan väen rakennuttamat kesähuvilat otettiin myöhemmin ympärivuotiseen käyttöön. Vanhoista huviloista jäljellä on vain Villa Varala, Pispan huvila ja Hyhkyn Onnela.

Tahmelan huvilatyyliset rakennukset

Tahmelassa oli poikkeuksellista se, että huviloita tai huvilatyylisiä taloja rakennettiin ympärivuotiseen käyttöön myös ns. sisämaahan, muutama sata metriä Pyhäjärven rannasta.

Tälläisia olivat muun muassa omena- ja päärynäpuutarhastaan tunnetun Peter Sladeyn huvila, agronomi Ernst Wahrenin huvila, jossa toimi v.1918 sotasairaala ja vuoteen 1959 asti lastenseimi sekä vieläkin ulkoapäin alkuperäisessä kunnossa oleva Edward Hildenin pitsihuvila (1894), joka tunnetaan myös talona, jossa runoilija Yrjö Jylhä asui.

Tahmelan huvila-asutus ja siihen liittyvä rikas huvilakulttuuri puutarhoineen ja ainutlaatuisine kasvistoineen on paljolti vielä tutkimatta. Vastaavanlainen Pyhäjärven eteläpuolen Härmälän huvila-asutus Hatanpään kartanoineen ja kasvipuutarhoineen on paljon tunnetumpi. 

Olisiko tässä eräs käyttötarkoitus Tahmelan monitoimitalolle. Kulttuurihistoriallisena paikkana, huvilakulttuurin elvyttäjänä ja matkailukohteena.

Tahmelaa ja Ansiokalliota vuonna 1961 (Ensio Kauppila 1961 Vapriikki). 

Etualalla Pyhäjärvenrannan huvilavyöhykettä. Oikealla Villa Varala, Varalan Kisapirtin ja Voimisteluhallin alapuolella. Kuvan keskellä arkkitehti G.Schrekin 1900-luvun alussa suunnittelema upea huvila, jossa oli 1950-luvulla mm. Varalan retkeilymaja.

Seuraavana erottuu tohtori N.G Durchman 1890-luvulla rakennuttama kesähuvila. Siinä toimi 1920-luvulla yksityinen Kalliolan punaorpokoti. Edessä oleva niemi tunnetaan Suuruspäänä.

Seuraava niemi onkin Tahmelanniemi. Rannassa oli vielä 1960- ja 1970 luvulla hirsisauna. G.Schrek suunnitteli Pispan huvilan n. 1890, mutta voi olla että hän ei asunut perheineen siinä kovinkaan pitkään tai ei ollenkaan, koska muutaman sadan metrin päähän nousi toinen huvila.

Pispan huvilan asukkaista vuosilta 1890 -1915 ei vielä ole varmaa tietoa. Tiedetään, että huvilan osti vuonna 1916 kuuluisa laivanrakennusinsinööri G.A.Westerståhle perheelleen ympärivuotiseen käyttöön. Samalla maan vuokraoikeus siirtyi hänelle. Westerståhle tunnetaan mm. Pohjola-laivan sekä vieläkin liikenteessä Näsijärvellä olevan Intti-salonkilaivan suunnittelijana.

1920-luvun alussa Sulo Pispa lunasti tilan. 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla huvilassa asui vuokralla Pispan koulun opettaja ja kunnallismies Toivo Lähdesmäki perheineen.

Tahmelan työväen yhdistyksen aloitteesta Tampereen kaupunki vuokrasi Pispan tilan vuonna 1948 lastenkodiksi (Kansan Lehti 7.1.1948). 1950-luvun alussa kaupunki osti tontin. Kauppakirja on päivätty vuodelle 1952.

Pispan huvilan ja Kalliolan välissä oli vielä kauppahuone Tirkkosen Uramona tunnettu huvila, jonka saunan harkkoperustukset näkyvät vielä rannassa.

Uramon viereen Ansiokalliolle alkoi pian 1900-luvun alussa nousta työväestön torppia. Vasaran kalke karkotti huvila-asukkaat ja Uramokin vuokrattiin  tavalliseksi asuintaloksi. Kun posteljooni Johan Kannoston perhe vuonna 1932 muutti huvilaan, sen omisti Verho- ja paitatehdas. Huvila purettiin 1960-luvun loppupuolella.

Pispan Palvelukeskus - avoin kaikille tamperelaisille

Pispalan ja Tahmelan alueella, kävelymatkan päässä, on useita ammattimaisia palvelu- ja kulttuurikeskuksia, kuten Ahjolan kansalaisopisto, Varalan Urheiluopisto, Pispalan kirkko, Pispan Palvelukeskus, Nukketeatteri Mukamas ja Tahmelan musiikkikoulu Musiikkitoteemi.

Pispan palvelukeskus

Näistä vähiten tunnettu lienee Pispan palvelukeskus. Moni ei ehkä tiedä että keskuksen tilat ja palvelut ovat avoimia kaikille tamperelaisille, ei ainoastaan ikäihmisille.

Pispan palvelukeskus on valmistunut 1981. Talossa on mm. ravintola, sauna, kuntosali, kokoustiloja ja erilaisia käsityötiloja.

Pari vuotta sitten talo peruskorjattiin. Etenkin käsityötilat ja kuntosali uudistettiin niin että esimerkiksi kuntosalissa on nykyään nykyaikaisia kuntoilulaitteita ja juoksumatto.

Kuntosali

Kuka tahansa tamperelainen voi siis mennä ilmaiseksi kuntoilemaan palvelukeskuksen kuntosalille tai kokeilla puutöitä puutyöohjaajan opastuksella.

Etenkin kuntosalia kannattaa käydä kokeilemassa. Sali on ilmainen eikä aikaa tarvitse varata, vaan vapaisiin laitteisiin voi kuka tahansa mennä!

Tutustu aukioloaikoihin, tiloihin ja palveluihin >> Pispan Palvelukeskus

Yhteinen keittiö

Palvelukeskus on myös mukana järjestämässä Yhteinen keittiö-toimintaa alueen asukkaille.

Kyseessä on eräs Suomen hallituksen tukema hanke, joka toteuttaa Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta-kärkihanketta. Näitä hankekeittiöitä on Hyhkyn lisäksi Peltolammilla ja Linnainmaalla.

Yhteinen keittö on ns. matalan kynnyksen paikka. Se tarjoaa kaikille mahdollisuutta yhdessä toimimiseen ja mielekkääseen tekemiseen. Yhteisen keittiön tarkoituksena on luoda uusi toimintakulttuuri, joka perustuu useiden toimijoiden yhdessä tekemiseen.

Yhteisessä keittiössä valmistettavat ruoat ovat terveellisiä ja edullisia perusruokia, joita voi helposti tehdä kotonakin. Vaikka ruoka on tärkeää, pääpaino yhteisessä keittiössä on mukavassa yhdessä olossa. Yhteiseen keittiöön on kuka tahansa tervetullut.

Lue lisää >> Yhteinen keittiö

Keltaisena siintävä Pispan palvelukeskus kuvattuna Tahmelan rannasta. Keskus on alueella, jossa aikanaan sijaitsi alkuperäinen Hyhkyn ryhmäkylä. 1770 tapahtuneen tulipalon jälkeen kylän talot (Simola, Uotila, Mattila, Karvola, Henneri, Valleri, Ikuri) rakennettiin toisistaan erilleen laajemmalle alueelle. Vasemmalla niemen kärjessä pilkottaa Onnela, oikealla Pättiniemen kalliot ja uittotunnelin suu

 

Yhteisötaidekoulu Mahdollisuuksien tilassa

Yhteisötaidekoulu järjesti lumikaupungin rakentamistapahtuman sunnuntaina 17.2. Tahmelan rannassa.

Mahdollisuuksien tilan porukka oli tehnyt jo etukäteen valmiiksi lumiharkkoja - kuutioita, torneja, portaita, satulinnan perustuksia ja inkatornin askelmia. Paikkoja, joita sitten hienon ja aurinkoisen päivän aikana työstettiin.

Mutta kaupunkia, lumistakaan, ei rakenneta päivässä. Yhdessä veistely jatkuu lumitilanteen salliessa tiistaisin 19.2 ja 26.2 sekä laskiaistiistaina 5.3 klo 14 - 18. Paikalla noina aikoina Yhteisötaidekoulun ohjaajia ja työkaluja.

Muina aikoina lumikaupunkia voi vapaasti rakennella! Käykääpä ihmettelemässä.

Lisätietoa lumikaupungista >> facebookissa

Yhteisötaidekoulu

Yhteisötaidekoulu on yhteisötaiteellista opetusta ja tekemistä tarjoava ja tutkiva toimija, joka on perustettu Mahdollisuuksien Tilalle.

Yhteisötaidekoulu on avoinna kaikille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Myös ilman lapsia voi tulla mukaan tekemään.

Mahdollisuuksien tilan toimipiste on Tahmelan Liikekeskuksessa Pispalassa. Käynti Selininkadun puolelta. Tutustu >> www.mahdollisuuksientila.fi

Pispalan kirjastolla aiheena ilmastovastuu - filosofi Lauri Lahikainen

Tapahtumia

Keskiviikkona 20.3. klo 18 Ilmastonmuutos Nyt!
Keskustelusarjassa vuorossa filosofi Lauri Lahikainen.

Arjen hiilijalanjälki muodostuu pääosin asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Millaista on ilmastoystävällinen arki? Riittääkö hiilijalanjäljen pienentämiseen vastuullinen kuluttaminen vai vaatiiko ilmastomuutoksen tehokas hillintä järeämpiä, aktivistisia toimia?

Tampereen Yliopiston tutkija Lahikainen tarkastelee erilaisia tapoja lähestyä ilmastovastuuta yksilöiden näkökulmasta.

Tiistaina 19.3. Lukupiiri klo 18
Luennassa Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie.

Tulevat tapahtumat Pispalan kirjaston >> verkkosivuilta

Nainen sodan varjossa - lukupiiri

Lukupiiri - nainen sodan varjossa kokoontuu torstaisin klo 18. Vetäjänä toimii FM Marita Peltoniemi. Vuoden ensimmäinen kokoontuminen 10.1. klo 18.

Lukupiirissä keskustellaan kulloinkin käsittelyssä olevasta romaanista ja sen teemoista. Osallistuminen ei edellytä kirjan lukemista. Vuoden 2018 aikana käsittelyssä ovat olleet mm. Anu Kaipaisen Arkkienkeli Oulussa, Heidi Köngäs Sandra ja Anneli Kanton Veriruusut sekä Eeva Kilven Talvisota.

Menneet tapahtumat 2019

Lapsen kasvu ja kehitys -keskustelutilaisuus

Keskiviikkona 13.3. klo 18-19
Lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen.
Kasvatustieteiden maisteri, opettaja Matti Helimo.

Vihreiden eduskuntavaaliehdokas, Tahmelassa asuva Matti Helimo tähtää sivistyksen kunniapalautukseen. "Kasvatus, koulutus, liikunta, kulttuuri ovat eväät hyvään elämään. Ne kuuluvat kaikille, kuten puhdas vesi ja luonto". Tästä on vaikea olla eri mieltä. Miksi kuitenkin asian puolesta pitää tapella? Milloin sivistys on lakannut olemasta tavoiteltava asia? Mitä oikein on tapahtumassa.

Kasvatus- ja koulutyön ammattilaisten pohdinta on vielä kuunneltavissa ja katsottavissa osoitteessa >> Matti Helimo Poliitikko

Ilmastonmuutos Nyt!

Tiistaina 5.3. klo 18 ympäristöfilosofi Ville Lähde
BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde kertaa YK:n ilmastopaneelin tuloksia ja arvioi sitä, miten ilmastopolitiikan asetelmat ovat mullistuneet.

BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, jossa rakennetaan yhteiskunnan kokonaiskuvaa erityisesti materiaalisten reunaehtojen näkökulmasta. Tälläisiä ehtoja tai perustoja ovat energiantuotannon, ruoantuotannon, asumisen ja liikkumisen infrastruktuurit ja käytännöt. Lue lisää >> BIOS tutkimuskeskus

Ville Lähde on tutkija ja tietokirjailija, joka on väitellyt Jean-Jacques Rousseaun filosofiasta ja sanan ”luonto” moninaisista merkityksistä. Hän on julkaissut yli 200 kirjoitusta vuodesta 1996 lähtien eri foorumeilla. Tutustumisen Lähteen tuotantoon voi aloittaa vaikkapa teoksista Niukkuuden maailmassa (2013) ja Paljon liikkuuvia osia (2015). Lisätietoa ja nettiaineistoa >> www.villelahde.fi

Keskustelutilaisuus aloittaa Pispalan kirjaston ilmastonmuutosta käsittelevien tapahtumien sarjan!

Lauantaina 2.3. Musaklubilla klo 16.00 QOSQI.
Mystisen kirjainyhdistelmän takaa löytyy muusikko, kuvataiteilija Teemu Raudaskoski. Hän tekee musiikkia koneilla, akustisilla soittimilla ja äänimaisemilla. Keitos on orgaanista teknoa, sulatettua ravea ja sähkössä kärähtänyttä folkkia. Tsekkaa >> täältä

21.2. Lukupiiri klo 18. Käsittelyssä Katja Ketun romaani Kätilö.
Moni ei ehkä tiedä, että Katja Kettu kirjoitti esikoisromaaniaan Surujenkerääjä (2005) asuessaan Pispalassa, Pispalanharjulla. Katja oli juuri valmistunut animaattoriksi Priit Pärmin oppilaana Turun Taideakatemiasta. Oppilastyöt esitettiin Pispalan karnevaalien erikoisnäytäntönä Pispalan kirjastotalolla.
Kätilö (2011) käsittelee Lapin sotaa päähenkilön ammatin kautta. Ketun kirjallista tyyliä on kuvattu groteskiksi, rujoksi.

16.2. Musaklubi klo 16. Lauluyhtye Sulkava.

Huom! Torstaina 14.2. Vastavirran Yläkerrassa omatoimirunoilijoiden ilta. Musiikki Pupurutsa ja Hirvikoira Hirvonen.
Kyseessä on kirjaston toimintaa tukeva ilta. Pengo runot laatikostasi ja tule! Runo on vapaa klo 20 alkaen. Musiikki noin klo 21.30.

Tiistaina 15.1. klo 18. Esittelyssä Seppo Tammilehto ja kirja Poutapilven poika. Haastattelijana toimittaja Tero Flinck.

Seppo Tammilehdon muusikkoura alkoi 15 vuotiaana Ähtärissä rumpaliopinnoilla yhdessa serkkupoika, kitaristi Pekka Tammilehdon (Topi Sorsakoski) kanssa. Rokkiura aukeni melkein heti Alvari Tuohitorvessa ja myöhemmin Rale Koiviston Matthews-yhtyessä. Muutto Tampereelle 70-luvun puolessä välissä vei miehen Manserokin alkuvuosien pyörteisiin.

Sittemmin mukaan tuli musiikkikauppabusiness useiksi vuosiksi ja samalla muusikkouden laajeneminen laulaja ja lauluntekijä puolelle. Mies on tehnyt yli 5000-keikkaa ja 9-soolo-albumia, sekä maamme muille artisteille runsaasti hittejä. Levytettyjä Tammilehdon sävellyksiä/sanoituksia on yli 400.

Poutapilven poika on kertomus Seppo Tammilehdon monipuolisesta urasta. Kirja on täynnä hauskoja tarinoita, mutta myös pysähdyttäviä muistoja vuosien varrelta.

Menneet tapahtumat 2018

Musiikillinen Puurojuhla keskiviikkona 19.12.2018 klo 17 alkaen.
Musiikista vastaa laulaja ja lauluntekijä, pesäpallomies, kaupunginvaltuutettu Matti Helimo ystävineen. Tarjolla herkkää musisointia, jouluklassikoita ja omaa tuotantoa kokoonpanolla, johon kuuluu kitara, piano, sello ja viulu!

Tukikeikka Vastavirta-klubilla torstaina 20.12.2018 klo 21
Lavalla Ville Leinonen, MaHa, Väärät Kengät. Ilmainen pääsy! Myynnissä kirjoja!

Entisen seinähullun täysijärkiset muistelmat

22.11.2018 klo 18 haastattelu- ja keskustelutilaisuus muusikko, näyttelijä, kokki Pablo Sepän kirjasta "Entisen seinähullun täysijärkiset muistelmat". Haastattelijoina Pispalan pojat Vesa Majanen ja Heikki Salo.

Pekka Pablo Seppä asuu Tahmelan Ansiokalliolla. Lähes naapurit Pispalanharjulta toimittivat muistelmat. Aamulehden emiritustoimittaja Vesa Majanen kirjoitti ja Heikki Salon kustantamo Sateen ääni kustansi.

Pablo on torvimiehiä ja humoristi. "Jos olisin haitaristi, minulla olisi kivitalo, mutta torvimiehenä ajan kuplalla". Tahmelassa Pablon liikkeet nimitttäin tunnistaa vaaleansinisestä volkkarista.

Entinen seinähullu viittaa tietysti legendaariseen Pentti Oskari Kankaan orkesteriin Seitsemän seinähullua veljestä. Aikoinaan supersuositusta ja vieläkin harvakseltaan esiintyvästä porukasta Pablo toteaa että "vanhoina aikoina 1970- ja 1980-luvuilla me ei juuri osattu soittaa, mutta keikkaa oli hirveästi. Nyt nämä nuoret osaavat soittaa, mutta ei ole keikkaa"

Kokkihommiin Pablo joutui muun muassa Ransu Karvakuonon kanssa. Ransun isä, aikoinaan myöskin Tahmelassa asunut Pertti Nättilä keksi, että taitava kokki Pablo voisi tehdä Ransu kanssa ruokaa. Tämä toi paljon keikkoja ympäri maata ja ne kaikki kuvattiin TV2:lle.

Lisää mm. Päivi Vasara "Huumori toi leivän pöytään" (AL 28.6.2018).

Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta

Tiistaina 13.11. oli keskustelutilaisuus Mikko Piispan kirjasta "Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta" (Teos)

Aikoinaan Pispalassakin asunut sosiologi Mikko Piispa käsittelee alkusyksystä ilmestyneessä tietokirjassaan  1980-luvulla syntynyttä Y-sukupolvea. Hän lähestyy aihettaan yhdeksän avainsanan kautta: yksilöllisyys, yltäkylläisyys, portfolio, kaupunki, kännykkä, 9/11, MM 95, kannabis ja tulevaisuus. Haastattelijana tutkija Tapio Kuure.

Pispalan naiskaarti 1918.

Tiistaina 2.10. pidetyn keskustelutilaisuuden vieraana oli harrastajahistorioitsija Lauri Lepola. Lepola julkaisi muutama vuosi sitten pientä kohua julkisuudessa saattaneen kirjan Verinen Tampere (2012). Naiskaartikysymystä hän on käsitellyt vuonna 2013 ilmestuneessä kirjasessa Rohkeat Punatytöt Tampereella 1918.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä

Tiistaina 25.09.2018 pidettiin Pekka Valtosen Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä kirjan julkaisutilaisuus. Kirjan alaotsikko on Aatteiden kamppailu sotienvälisessä Suomessa. Gaudeamus 2018.

Latinalaisen Amerikan historiaa

Tahmelan Päivölänkadulla asuva tutkija, historioitsija, antropologi Pekka Valtonen tunnetaan erityisesti Latinalaisen Amerikan ja yleensä espanjankielisen maailman tutkijana. Hänen vuonna 2002 ilmestynyt tietojärkäle Latinalaisen Amerikan Historia oli ensimmäinen suomenkielinen  yleisesitys aiheesta.

Viime vuonna ilmestynyt Karibian Historia kartoittaa rommin, sikarin, kaappareiden ja turkoosien laguunien lisäksi kolonialismin historiaa ja nykyisen maailmanjärjestyksen alkukotia. Nimittäin juuri Karibiasta käynnistyi Euroopan suurvaltojen taistelu siirtomaista.

Euroopan mahdin synty

Näiden teosten välillä Pekka on ehtinyt tutkimaan myös Välimeren historiaa Espanjan kuninkaan Kaarle V:n (1500-1558) elämän kautta.

Puolen maailman valtias (2015) kerran totesi että "Jumalalle puhun espanjaa, naisille italiaa, miehille ranskaa ja hevoselleni saksaa".

Kaarle V oli Espanjan ja sen Amerikan siirtomaiden kuningas, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari sekä Alankomaiden, Napolin ja Habsburgien Itävallan perintömaiden hallitsija.

Tämä kietoi hänet lähes kaikkeen, mitä Euroopassa ja osin sen ulkopuolellakin tapahtui uuden ajan alussa. Hänen elämänkaarensa kautta teos näyttää Euroopan mahdin synnyn. Sen kuinka kirjapaino, löytöretket, tieteet ja uskonpuhdistus mullistivat eurooppalaisen ihmisen sielunelämän, kauppakapitalismi taloudelliset asiat ja uudenlaisten valtioiden synty yhteisöön kuulumisen luonteen.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä

Uusimmassa teoksessaan aatteiden kamppailusta sotien välisessä Suomessa, Pekka kääntää katseen kaukomailta sisäänpäin, kotimaiseen henkiseen ilmapiiriin.

Tulenkantajat, jonka perustajiin Tahmelassa asunut Yrjä Jylhä kuului, julistivat ikkunat auki eurooppaan. Kansainvälisyyttä arvostivat myös monet muut kulttuurivaikuttajat, rauhanaatteen ja paneuroopalaisuuden kannattajat.

Suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten kirjavaan joukkoon mahtui puolestaan niin suomen kielen puolestapuhujia, kommunistien jahtaajia kuin tiukan laillisuuslinjan tukijoitakin.

Kirja kartoittaa nuoren itsenäisen Suomen henkistä ilmapiiriä. Sitä väritti kamppailu maan suunnasta, ja usein jakolinjat osapuolten välillä määräytyi yksittäisten kiistakysymysten mukaan.

Samalla kysytään miksi sisällissodan jälkeisessä Suomessa käyty "kulttuurikamppailu" kosmopoliittisuuden ja suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten välillä on ajankohtaista juuri nyt?

Pispalan kirjasto
Pispalanvaltatie 21 (Ravintola Pulterin vieressä)
Aukioloajat:
ma ti pe 14-18
ke to 14-20

Tietoa syksyn tapahtumista Pispalan kirjaston >> verkkosivuilla

Perin hukassa aloittaa Hirvitalon näyttelykauden 2019

Pispalan nykytaiteen keskuksen näyttelykausi alkaa maaliskuussa. Toimintaa on kuitenkin ainakin Kansankeittön muodossa joka lauantai klo 17 alkaen.  

23.3. Perin hukassa-näyttely avaa Hirvitalon näyttelykauden 2019.

Perin hukassa on kollektiivi Hukkaperin ensimmäinen näyttely. Kollektiivin jäsenet ovat Einari Leskinen, Ilai Elias Lehto ja Leena Reittu, kolme juuriltaan itäsuomalaista kuvanveistäjää.

Kollektiivin taiteilijat käyttävät mm. kierrätysmateriaalia ja löydettyjä esineitä yhteistyössä toteutettujen veistoksien pohjana ja pohtivat paikallisuuden lisäksi taiteen suhdetta kulutusyhteiskuntaan.

Avajaiset siis 23.3. klo 18. Esiintymässä Skazy (rus) >> www.hirvikatu10.net

Hirvitalon Pispaln nykytaiteen keskuksen näyttelykalenteri vuodelle 2019

Pub Kujakollin maaliskuun Livevedot

Keikat pääsääntöisesti lauantaisin klo 22 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).

Maaliskuussa
01.03. Jari Uutela
02.03. Huojuva komppi
03.03. Jamit
09.03. Tri Harms & Jytäsamovaari
15.03. Lataus
16.03. Mikko Alatalo
22.03. Anton Äikäs
29.03. Johannes Raitjoki
31.03. Kapakkaveisuut
Körttivirsiä sunnuntaihaikeuteen.

Katso myös Kujakollin tulevat livevedot >> täältä

Jatsiorkesteri Jahnukaiset on saanut nimensä tunnetun jazzmiehen ja tietokilpailuvetäjän Jaakko Jahnukaisen mukaan. Kuva Pispalan karnevaaleilta 2015.

Muista tietovisat!
Keskiviikkoisin joukkuekisa klo 19.07
Lauantaisin persoonallinen huutovisa klo 15.

Lisätietoja verkkosivuilta ja facebookista.
Pub Kujakolli
Kollit facebookissa

Mahdollista vain Pispalassa

Pub Kujakollin Oktuuperfestit 2018 pidettiin 5.-7.10. Festien päätöspäivän Oktojameissa koettiin jotain yllättävää, nimittäin Alatalon Mikon tulkinta "Soittakaa Paranoid" vaatimuksesta. Sitähän aina huudellaan mille tahansa bändille. Kyseessä on Alatalon tekemä tarkka suomennos Black Sabbath klassikosta Paranoid. Suomennos on alunperin vuodelta 2013, jolloin hän voitti YLE:n ”Soittakaa Paranoid”-viikolla järjestämän käännöskilpailun.

Tulkinnan voi kuunnella esimerkiksi maan johtavan metallimusiikkisivusto Kaaoszinen sivuilta otsikolla "Mahdollista vain Pispalassa" >> kaaoszine.fi

Alatalo Bross

Mahdollista vain Pispalassa on myös ainutlaatuinen viisi Alataloa orkesteri, joka kävi Selkä Pulkkisen & Issias Välilevyä julkistamassa 21.5.2017. Levyllä nimellä Mikko Alatalo & Alatalo Bross. Vasemmalta Eero, Kalle, Jaska ja Aaro. Mikon vieressä Selkä Pulkkinen ja Kala Alajoki. Percussioissa Tero Kaario.

Kuvia Oktuuperista vuodelta 2017

Vuonna 2017 lauantain tapahtumat aloitti Flamman tulishow. Jaakko Laitinen & Väärä Raha pisti täpötäyden tuvan liikkeelle.

Hannibal & Hot Heroes Pulterissa! - Vastavirralla Hip Hopin uudet tuulet

Keskiviikkona 13.3. Ravintola Pulterissa.
Silloin alkaa Pispalan musiikkiyhdistyksen yhdessä Pulterin kanssa kerrran kuukaudessa toteutettavat akustisen musiikin illat. Avauksena siis jazzin ja rapin vapaata lentoa.

Tässä ja nyt-levyn julkistamiskeikka oli lauantaina 23.2 Vastavirta-klubilla.
Free jazzia, rappia, soulia, funkia ja spoken wordia yhdistelevässä kokoonpanossa soittavat monista yhteyksistä tutut musikantit Hannibal Stark rap, Sami Sippola fonit, Ville Rauhala basso ja Janne Tuomi rummut.

Ryhdikästä vapaata lentoa

Voima-lehden Hannibalin haastattelu taustoittaa kokoopanon tekemisiä. Juttu löytyy >> täältä

Vastavirrassa sunnuntaina 17.3 Hip Hopin uudet tuulet

Ensimmäinen luento sunnuntaina 3.2. klo 18 Vastavirran Pub-Yläkerta. Räpin poliittisesta historiasta tarinoi Paleface a.k.a Karri Miettinen.

Livenä lavalla myös D.Ludwig ja MAC Rebella.

Katso Vastavirran helmikuun musiikillinen tarjonta >> www.vastavirta.net

Anarkiaa ja Burgereita

A&B-luentosarja aloittaa vuoden 2019 vahvalla kolmen tapahtuman kattauksella. Kaksi luentoa ja yksi haastattelu tarkastelevat kaikki räp- ja hip hop -kulttuuria eri kulmista.

3.2. Paleface - räpin poliittinen historia.
Ensimmäinen tapahtuma sukeltaa räpmusiikin juurille ja keskittyy etenkin räp-musiikin ja hip hop -kulttuurin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin taustoihin. Luennon pitää suomiräpin pioneeri ja moderni protestilaulaja Karri ”Paleface” Miettinen. Luento järjestetään yhteistyössä vankitukityötä tekevän Anarkistisen Mansen Mustan Ristin (AMMR) kanssa.

17.2. Jesse Markin aka. Thelo Ekow - haastattelu Mansen  räppihistoriasta
Toinen tapahtuma käsittelee hip hop -kulttuurin paikallishistoriaa, kun lauteille nousee haastateltavaksi vastikään sooloalbumin julkaissut Jesse Markin, joka tunnetaan myös Hervannassa perustetun legendaarisen The Megaphone Staten Thelo Ekowna.

17.3. Matriarkaatti – Hip hopin uudet tuulet
Kolmas ja viimeinen tapahtuma vie meidät suoraan räpin ja hip hop -kulttuurin mielenkiintoisimpiin nykymeininkeihin, ja matkasta vastaa Suomen hip hop -kulttuuria ravistelleen Matriarkaatti-podcastin houstit ja räppärit Adikia ja Mon-Sala, eli Kirsikka Ruohonen ja Nora Horn.

Luennot ovat osa Anarkiaa ja Burgereita -luentosarjaa, joita järjestetään joka kuukauden kolmas sunnuntai Terassi-Pub Yläkerrassa. Luennot ovat ilmaisia ja tarjolla on tuttuun tapaan vegaanisia hampurilaisia. Luennot alkavat iltakuudelta ja kestävät n. tunnin.

Reiska Höntsyn MM-kisat - 100 vuotias TahVe mukana

ReiskaHöntsyn VIII MM-kisat 16. - 17.3.2019

Tahmelan Vesan harraste eli höntsytasolla vuoden koitos on ReiskaHöntsyn VIII MM-kisat maaliskuussa Koulukadun tekojäällä. Vesan höntsyporukka on ollut pari kertaa loppuottelussa, mutta onni ei ole ollut myötäinen. Joko nyt olisi Vesan vuoro!

Tahven ottelurupeama alkaa lauantaina 16.3. klo 10.00 pelillä Naistenpankkia vastaan! Välierät ja loppuottelu sunnuntaina 17.3. klo 15 alkaen.

Vesan ottelut alkusarjassa
La 16.3
klo 10:00 Tahmelan Vesa – Naistenpankki 1-1
klo 12:00 Securitas – Tahmelan Vesa 1-10
Su 17.3
klo 12:00 Amorin Angelot – Tahmelan Vesa 0-8
klo 14:00 Tahmelan Vesa – Jäämatic 11-0

Loppuottelu: Tahmelan Vesa - Atalan Ilves 0 - 1.
Vesa pelasi lopulta itsensä loppuotteluun. Vastaan tuli Atalan Ilves.  Alkusarjassa Vesa takoi kolmekymmentä maalia ja päästi kaksi. Asetelma loppuotteluun oli selvä. Vesa painaa päälle ja Ilves parkkeeraa ns. bussin maalinsa eteen. Näin kävi. Ja kuten usein, pelillisesti paremman joukkueen puskiessa hyvään puolustukseen, vastustaja pääsee pariin vastahykkäykseen ja toinen niistä johti maaliin aikamoisen maalinedustasähläyksen jälkeen. Atalan Ilveksen maailmanmestaruus oli pelitaktiikan voitto.

Reiska Höntsyn MM-kisojen joukkueet ja ottelut >> www.reiskahontsy.fi

Tahve kannattajineen ReiskaHöntsyissä 2015

TAHVELLA JUHLAVUOSI

Tahmelan Wesa on perustettu 100 vuotta sitten maaliskussa 1919. Perustava kokous pidettiin 9.3. Tahmelan työväentalolla. Läsnä oli kolmisenkymmentä innokasta liikunnanharrastajaa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eino Nokala.

Tahwe 1919

Seuran perustamispäätöksen jälkeen vuoden 1919 aikana pidettiin useita kokouksia, joita voi pitää myös perustavina. Päätettiin nimestä, keskusteltiin ja hyväksyttiin säännöt, valittiin voimistelupuvun malli ja värit sekä julistettiin kilpailu seuramerkistä.

Lisäksi seuran liikunta-ja kulttuuritoimintaa varten perustettiin urheilu-ja huvitoimikunnat sekä syksyllä naisvoimisteluosasto. Huhtikuussa Vesa liittyi tammikuussa 1919 perustettuun Työväen Urheiluliittoon (TUL Tampereen piiri).

Wesan liikunta- ja urheilutoiminta alkoi taitosauvavoimistelujoukkueen esityksellä vappuna 1919 Tahmelan työväentalolla sekä voimistelu- ja urheiluharjoituksilla kahdesti viikossa. Elokuussa pidettiin ensimmäiset jäsenten väliset kilpailut yleisurheilun 5-ottelussa.

Alkukesästä Wesan Wilho Stenberg juoksi 3000 metrillä seuran ensimmäisen arvokisamitalin TUL:n Tampereen piirin ensimmäisissä kenttäurheilun mestaruuskisoissa.

Perustamisvuoden aikana Wesa ehti tehdä vielä esityksen Pirkkalan alueen seurojen yhteistyöstä. Seuraavana vuonna alkaneet seuraottelut  Pispalan Alun, Nokian Pyryn, Tahmelan Wesan ja Siuron Tuiskun välillä laajenivat lopulta 1950-luvulla parhaimmillaan neljäntoista seuran "Pirkkalan Olympialaisiksi".

Vuoden 1919 lopun perheiltamissa Tahmelan työväentalo Torpalla palkittiin seuran parhaat kirjapalkinnoilla. Voimisteluryhmä esiintyi sauvaliikkeillä. Lopuksi tanssia. Seurassa oli rekisteröityneitä jäseniä vuoden lopussa 64 (miehiä 42, naisia 22).

Ensimmäiset valokuvat
Pöytäkirjasta: "29.9.1920 päätettiin mennä valokuvaan 10.10.1920. Mallikuva lunastetaan yhteisesti ja asetetaan työväentalon seinälle".
Voimistelupuvuksi oli maaliskuussa 1919 hyväksytty valkoinen urheilupaita, valkoiset pitkät housut, punainen vyö ja siinä valkoinen raita keskellä, mustat tossut ja paidan rintamuksessa seuran merkki.

Vuosikymmenien aikana Vesan lajivalikoimaan on kuulunut toistakymmentä eri lajia. Pitkäikäisempänä jalkapalloilu (vuodesta 1922), menestyksekkäimpänä mäkihyppy ja yhdistetty (vuosina 1927-1978). Uusimmat lajit ovat salibandy (vuodesta 2015) ja futsal (vuodesta 2017).

Tahven edustusjoukkueet lohkojensa kärjessä

Juhlavuottaan Vesa juhlistanee eri tavoin. Ainakin edustusjoukkueiden alkuvuosi on alkanut hyvin. Salibandyporukka johtaa lohkoaan, futsaljoukkue on lohkossaan kakkosena. Molemmat joukkueet pelaavat nelosdivarissa ja taistelevat siis noususta pykälää ylemmäksi. Viimeiset ottelut maaliskuussa.

Futisporukka aloittaa kautensa huhtikuussa Vitosdivarissa. Vesa pelasi viime kesänä hyvin ja nousi pykälää ylemmäksi. Odotuksia siis on.

TAHVE SALIBANDY

Kausi nelosdivarissa alkoi lokakuun alussa 2018 ja päättyy maaliskuussa 2019 otteluun Nokian KrP IIsta vastaan Kauppi Sport Centerissa. Tahve pelaa sisä-Suomen lohkossa 15. Joukkueita on kymmenen.

Ottelut pelataan turnausmuotoisesti. Noin kerran kuukaudessa on kaksi peliä kerrallaan. Viimeinen kierros Kaupin Sport Centerissä D-Konetta ja Nokia KrP IItä vastaan.

Ottelut 2.3.
VesVi - Tahve 7 - 9 (3-3, 3-2, 1-4)
Tahve - PäLu 14 - 9 (3-2, 6-1, 5-6)

Tahve siis vahvisti johtoaan lohkokärjessä. Viimeiset otteluparit pelataan 23.3. Kauppi Sport Centerissä.

Tahven ottelut ja pelaajakohtaiset tilastot >> Tahve salibandy

Sarjatilanne ja tulevat ottelut (19.2.)

TAHVE FUTSALPORUKKA NOUSI KOLMOSDIVARIIN

Sarjakausi nelosessa alkoi 2.11.2018 Kauppi Sport Centerissä ja päättyi 10.3.2019 Kauppi Sport Centeriin.

Tilanne 19.2: Tahve on jatkanut hyvällä otteella viime kautta, jolloin se voitti vitosdivarin lohkonsa selkeästi. Tahve on lohkossaan kakkosena ja kiinni nousupaikasta.

Lohkoa johtaa Pipo-79 eli Pispalan Pojat. Se voitti 27.1. Tahvea vastaan pelatun tiukan kärkiottelun lukemin 8 - 6. Vielä 7 minuuttia ennen pelin loppua tilanne oli tasan 6-6. Pipo ratkaisi pelin kolmessa minuutissa Markus Multalan kahdella maalilla.

Lohkon pistepörssiä (maalit ja syötöt) johtaa kuitenkin Vesan Matti Rajaniemi. Vehu/2 Jukka Törmänen on toisena. Herrat kohtaavat toisensa kärkiottelussa lauantaina 23.2. klo 18.30 Kauppi Sport Centerissa kun nousuviivan molemmin puolin olevat Tahve ja VeHu/2 ratkovat lohkon kakkossijan.

23.2. Tahve - VeHu/2 Kauppi Sport Center 9 - 3.
Tärkeä peli päättyi Tahven 9 - 3 voittoon. Puoliajalla tilanne oli jo 4-0. Voitollaan Tahve varmisti lohkon kakkostilan ja nousun kolmosdivariin!

Niinpä kauden viimeisessä pelissä 10.3. Ylöjärven Ilvestä vastaan ei ollut enään panosta. Tahve hävisikin selkein 1-8 numeroin Kauppi Sport Centerissä pelatun ottelun.

Juhlavuotensa kunniaksi Tahmelan Vesan futsalporukka pelasi itsensä sarjatasoa ylemmäksi Kolmosdivariin. Lohkon pistepörssin voitti Tahven Matti Rajaniemi. Myös Juho Halinen pelasi tehokauden olemalla pistepörssin kuudes.

Tahven ottelut ja pelaajatilastot >> Tahve futsal

Lopullinen sarjataulukko Futsalkaudella 2018-2019

Tahve Suomen Cupissa

Salibandyn Suomen cupissa Tahve ylsi neljännelle kierrokselle saakka. Vastaan asettui kova joukkue, vastaavan aluetason kilpailun viime vuonna voittanut Jyväskylän Happeen kakkosjoukkue Steamers. Peli pelattiin 7.10.2018 Tampereen Tenniskeskuksen salibandykentällä.

Happee Steamers voitti lopulta 10-7. Mutta ei helpolla. Yhtä hyvin voittaja olisi voinut olla Tahve, mutta onni ei ollut myötäinen. Maalipaikkoja oli. Tahve oli puolitoista erää jopa pelillisesti parempi.

Tasosta kertoo se, että Happee Steamers voitti lopulta koko Läntisen Suomen  alueen mestaruuden loppuottelussa forssalaista FoSua vastaan 16.2.2019.

Kuvat Tahve - Happee Steamers

Tahmelan Vesalta kesti lähes puolitoista erää ehtiä mukaan kakkosdivaritason pelitempoon. Toiseen erään Tahve tiivisti joukkuetta ja liike terävöityi. Tehojakso alkoi toisen erän 26 minuutilla tilanteessa 1-6. Tahve iski neljä maalia seitsemässä minuutissa ja peli olikin yhtäkkiä 5-6. Lassi Vänttinen teki kaksi ja syötti kaksi.

Kolmanteen erään lähdettiin tilanteessa 6-7. Heti erän alussa kakkoskentän Markus Lehtivuori taiteili Henri Mäenpään syötöstä tasoituksen 7-7. Eetu Hakkarainen juhlii.

Tahve hallitsi kolmannen erän ensimmäistä kymmenminuuttista selvästi mutta onni ei ollut myötäinen lukuisista paikoista huolimattta. Ylärimaa lähemmäksi pallo ei suostunut menemään.

Kesken Tahvemyllytyksen Happee pääsi maalin johtoon Tahvemaalivahdin pienoisella avustuksella ja heti perään Tahven Matti Toiviolle puhallettin jäähy estämisestä. Peli ratkesi ylivoimamaaliin.

Tahve oli kenties pelillisesti parempi, mutta Happee Steamers puolusti ja peitti laukaukset ja oli maaalipaikoissaan tehokkaampi.

© Asko Parkkonen