Mikko Alatalo ja Lataus-orkesteri Pispalan kirjaston tukikeikalla Vastavirrassa

16.11. Pispalan kirjaston tuki-keikka Vastavirran Yläkerta.
Lavalla Mikko Alatalo & Lataus-orkesteri.

Uusi Pispalan kirjasto

Kirjastoyhdistyksen uusi toimitila sijaitsee Pispalan Pulterin vieressä ja lähellä Rajaportin saunaa, osoitteessa Pispalanvaltatie 21. Kirjasto aukeaa arkisin (ma-pe) klo 14.

Pispalan kirjasto muutti Tahmelasta Pispalaan kesän aikana. Vuokrasopimus entisissä tiloissa Tahmelanmutkassa päättyi juhannuksena. Kesä meni muuttopuuhissa ja uuden tilan järjestelyissä.

Uudet tilat ovat huomattavasti pienemmät kuin entiset, joten Pispalan kirjasto-yhdistyksessä on jouduttu miettimään millaisia kirjakokoelmia on mahdollista ylläpitää. Ja ylipäänsä minkälaista kirjasto-ja kulttuuritoimintaa uusi tila mahdollistaa.

Tiloissa on ainakin lainasto-lukutupa, kokoustilat, muutama tietokone, internet ja wifi-yhteydet, monitoimikone tulostukseen ja skannaukseen.

Kannattaa käydä tutustumassa !

Tulevia tapahtumia

16.11. Pispalan kirjaston tuki-keikka Vastavirran Yläkerta.
Lavalla Mikko Alatalo & Lataus-orkesteri.

Lisätietoa tapahtumista >> www.pispalankirjasto.fi

Uuden Pispalan kirjaston viralliset avajaiset pidettiin 3.11. 2017.
Täystuvallinen kirjastotoiminnan ystäviä osallistui lämminhenkiseen tapahtumaan. Illan aloitti Katwi & Inkoo Duo, jonka jälkeen Pispalan kirjaston väki esitti erilaisia ohjelmanumeroita musiikin ja teatterin keinoin. Avajaiset huipentuivat Tampere Underground Orkesterin esitykseen. Tarjolla oli kahvia, teetä ja kakkuja - läsnä myös gluteeniton vaihtoehto.

Esiintyjät: Katwi ja Inkoo, Sun Pie, Pispalan Teatteri, Tampere Underground orkesteri.

Pispalan kirjasto on toiminut 20 vuotta

Pispalan kirjastoyhdistys juhli kirjaston 20-vuotistoimintaa Tahmelan kirjastotalolla Pispalan karnevaalien yhteydessä 21.5.2017. Juhlapuhujana oli kirjastoyhdistyksen perustaja ja alkuaikojen kirjastoaktiivi, kirjailija Vuokko Tolonen.

Yhdistyksen ensimmäinen toimitila avattiin Ahjolan pieneen takahuoneeseen vuonna 1997. Vuokko Tolonen kertaili tapahtumaan johtaneita vaiheita, muun muassa kiirastorstain 1992 kunnallisen kirjaston lakkauttamisesta seuranneesta surukulkueesta ja hautajaisista sekä kirjastoyhdistyksen perustamisesta.

Pispalan kirjastoyhdistys perustettiin vuonna 1995 Pispalan Pulterissa. Perustamisasiakirja laadittiin superpihvin tilauslomakkeen kääntöpuolella. Silloin vielä kääntöpuolella oli tyhjää, valkoista tilaa. Nykyään siinä on englanninkielinen esittelyteksti.

Perustamisasiakirjassa julistetaan että "yhdistyksen tarkoitus on edistää korkean yhteiskuntamoraalin etsijöiden VAPAITA PYRKIMYKSIÄ".

Kesällä 2017 kirjastoyhdistys siis tavallaan palaa syntysijoilleen, lähelle Pispalan Pulteria.

Kansalaistoimijoiden kirjastot

Pispalan kirjasto ei ole suinkaan ainutlaatuinen tapaus. Yhdistyspohjaista tai yksityishenkilöiden perustamaa kirjastotoimintaa on ja on ollut ympäri Suomea.

Ensimmäisiä taitavat olla jo 1900-luvun alussa työväentalojen yhteyteen perustetut, kirjalahjoituksiin perustuvat lukutuvat. Pispalan työväentalolla oli jopa erityinen kirjastonhoitaja, näytelmäkirjailija Toivo Kari, myös Tahmelan työväentalolla oli pieni lukutupa.

Aihetta ei olla tosin juurikaan selvitelty. Löytyy kuitenkin ainakin yksi tutkimus, jossa kansalaistoimijoiden kirjastoja on tarkasteltu sinällään, osana Suomen kirjastolaitoksen syntyä ja osana ns. kolmannen sektorin järjestö- ja vapaehtoistoimintaa.

Riikka Säärelän tutkimusmatkan kohteena on neljä kansalaiskirjastoa: Porin Pormestarinluodon ja Väinölän kirjatuvat, Kauhavalainen Kankaan kamarikirjasto sekä tamperelainen Pispalan kirjastotalo. 

Vertaileva selvitys tuo esiin sekä yhteisiä (esim. kunnallisen lähikirjaston lakkauttaminen) että paikallisesti erityisiä tekijöita, kokemuksia ja ratkaisumalleja.

Johtopäätöksissä pohditaan, että vaikka toiminnan lähtökohdat ovat usein vaatimattomat, niin missä määrin kansalaistoimijoiden kirjastot ovat päässeet lähelle unelmaa kirjastosta kansalaisten yhteisenä olohuoneena.

Tutustu Riikka Säärelän tutkimukseen (2011) >> Kansalaistoimijoiden kirjastot (pdf).

Kuvissa Pispalan kirjastoyhdistyksen perustaja, kirjailija Vuokko Tolonen, ote kirjastoyhdistyksen perustavan kokouksen pöytäkirjasta sekä uuden kirjaston sijainti Pispalan valtatien varrella.

Pub Kujakollin marraskuun Livevedot

Marraskuu:
Keikat pääsääntöisesti lauantaisin klo 22 alkaen.
4.11. Jahnukaiset.
Orkesterin kantavia voimia ovat "alivaltiosihteeri" Pasi Heikura (kitara) ja sarjakuvataiteilija Jukka Tilsa (klarinetti) sekä aina tyylikäs, monissa yhtyeissä vaikuttava rumpali Juppo Paavola. Orkesterin nimi tunnetun jazz-miehen Jaakko Jahnukaisen mukaan.
11.11. Lady Nana & The Band.
18.11. Vulture Club.
25.11. Second Thoughts

Muista myös tietovisat. Keskiviikkoisin joukkuekisa klo 19.07, lauantaisin persoonallinen huutovisa klo 15.

Lisätietoja löytyy Kujakollien verkkosivuilta ja erityisesti facebookista.
Pub Kujakolli
Kollit facebookissa

Pub Kujakolli 25 vuotta

Pub Kujakolli sai anniskeluoikeudet neljännesvuosisata sitten 2.11.1992. Alussa B-oikeuksin, vuonna 2007 Kolli kohosi A-luokkaan. Syystäkin oli aihetta juhlaan!

Juhlissa perjantaina 3.11. esitettiin vanhojen kolliveteraanien iloksi ja uusien äimisteltäväksi videotallenne vuoden 1997 Pispalan karnevaaleilta. Silloin karnevaalien musiikillinen päätapahtuma oli Pispankadulla. 20-vuotta nuorempina videolla nähtiin muun muassa Hauliveljet, Heikki Salo, Dave Lindholm, Marjo Minkkinen ja Orastavat Seitikit sekä paikallisesti maineikas Rubliners-orkesteri Pub Kujakollin sisätiloissa.

1990-luvulla Pubia veti Pirkko Salosaari miehensä Joken kanssa. Juhlassa esitetty ainutlaatuinen videotallenne oli aikoinaan Pirkon tilaama ja esitettiin nyt ensimmäisen kerran julkisesti.

2000-luvun alkupuolella pubiemäntänä ja isäntänä toimivat Tuula ja Puro. Uusin vaihe alkoi vuonna 2007. Pubia lajennettiin, saatiin A-oikeudet ja savuttomuus. Omistajapohja laajeni alkujaan kahdeksaan henkilöön, joista kenellekään pubivetäminen ei ole varsinainen ammatti ja elinkeino. Käytännön hommista huolehtii palkattu henkilökunta.

Kujakollin vaiheet näkyy myös Kollilogossa, joka nykyään virnuilee entistä tanakammin.

Kujakolli Tahmelan Liikekeskuksen

Vuonna 1984 Pispalalainen-lehti kysyi millaisia liikkeitä Tahmelaan? Huolta nimittäin herätti pitkin vuotta vakuuttanut huhu suunnitteilla olevasta supermaketista, mannermaisesta halpahallista. Miten käy muille Pispalan lähikaupoille?

1980-luvun puolivälin jälkeen Tahmelan Liikekeskus valmistui. Pääurakoitsijana toimi Ahti OY. Ensimmäisenä tiloihin muutti Tahmelanmutkassa sijainnut K-Mutka (Tahmelan Valinta). Alkujaan paikassa oli toiminut vuodesta 1962 lähtien Pirisen kauppa. "Palvelumahdollisuudet paranevat ratkaisevasti. Uusia tuotevalikoimia tarjoavat kala-ja juustotiskit sekä laajennetut pakastetilat. Uutta tulee olemaan myös videokasettivuokraus", toteaa kauppias Rauno Poikolainen Pispalalainen-lehdessä.

Näin Tahmelakin alkoi hiljalleen modernisoitua. Etenkin kun hieman myöhemmin tiloihin ilmaantui selkeää ysärimuotia esittelevä kampaamo Kaunotar ja Kulkuri ja niin, tietysti Pub Kujakolli.

Mainosleikkeet Pispalalainen-lehtien numeroista vuosilta 1988 - 1994.

Kyläraitilta Liikekeskukseen

Tahmelan keskustaa 1960-luvun alussa. Nykyisen Tahmelan Liikekeskuksen paikalla oli tilaa yllin kyllin, kulmauksessa oli Lyytin (Lydia Pyöriä) kioski. Lähinnä Lehdon kauppa ja pellot. Tahmelakadun mutkan kulmauksessa vasemmalla Grönlundin maalaamo, nykyinen Hirvitalo. 1960-luvun alussa toisella puolella vastapäätä ei ollut vielä Pirisen kauppaa/K-Mutka (1962), myöhemmin tiloissa toimivat pienoismalli-liike 1990-luvulla ja 2000-luvulla Pispalan kirjastotalo. Kyläraitti oli hiljainen ja rauhallinen pitkälle 1980-luvulle.

Legendaarinen Lyytin Kioski eli Lyytin "synagooga" oli suosittu viihdekeskus, jonne Pispalan äijät kokoontuivat (oma muki ja sokeri mukaan).

Pub Kujakolli 2005.

Jiipee Villasen vetämä tietovisa käynnissä. Sisätilat hieman erilaiset kuin nykyään. Vakioporukkakin näyttää nuoremmalta.

Pub Kujakollin nykymenoa - Oktooperit

Kolme päivää tanakkaa menoa viikonloppuna 6.-8.10.2017

Tahmelan Pub Kujakollin hyvin paikallinen versio hieman isommasta Oktoberfestistä. Livemusiikkia joka päivä, saksalaisia erikoisoluita suoraan Munchenistä, Repan terassigrillista makkaraa, bratwurstia, hapankaalia. Perjantaina lavalla Katwi & Inkoo. Lauantain tapahtumat aloitti Flamman tulishow. Jaakko Laitinen&Väärä Raha-trio pisti täpötötäyden tuvan liikkeelle. Festarin päätti sunnuntaiset Oktojamit Kalle Alatalon johdolla.

Viita 1949 Tampereen Työväen Teatterissa vielä loka-marraskuussa

Heikki Salon ja Sirkku Peltolan musiikkinäytelmää on kehuttu syksyn 2016 teatteritapaukseksi koko maassa. Viidan siiville, kuten Al 20.10 hehkutti, ehtii vielä. Näytöksiä on loka-marraskuussa.

Koskettavan draaman lisäksi tärkeä osuus on kapellimestari Eeva Kontun musiikilla, joka on ottanut vaikutteita muunmuassa Värtinästä ja Popedasta. Näytelmässä seikkailee myös Viidan päänsisäisiksi pirulaisiksi sanotut Kukunor ja Kalahari, joita esittävät Petra Ahola ja Jari Ahola. Pääosassa nähdään Tommi Raitalehto ja Suvi-Sini Peltola.

Katso tulevat esitykset >> Viita 1949

Lauri Viidan kirjeet

Maanantaina 16.10 Pääkirjaston Lehmus-salissa esiteltiin Seppo Viidan toimittamat Lauri Viidan kirjeet, jotka on kirjoitettu sota-aikana Viidan rakastetulle Kerttu Solinille. Näiden kirjeiden pohjalle Heikki Salo ja Sirkku Peltola paljolti rakensivat Viita 1949 musiikkinäytelmän.

Illassa esiteltiin myös toinen kiinnostava teos. Pispalan likan, kirjailija Kristiina Harjulan odotettu toinen romaani Samettiruusuja Harjutiellä. Muutama vuosi sitten Kristiina julkaisi esikoisromaaninsa Pispalan kiviä (2013).

Viidan runoja illassa tulkitsivat näyttelijät Ahti Jokinen ja Sanna Majanlahti. Illan aikana nähtiin myös Jarmo Janssonin Pispala-kuvien esitys.

Lauri Viita kiinnostaa, varsinkin varttunutta väkeä. Metson luentosali oli tupaten täynnä.

Orjatsalo - taiteilija politiikan kurimuksessa

Tahmelan Päivölänkadulla asuva teatteriohjaaja, kirjailija Jotaarkka Pennanen on kirjoittanut elämäkerran isoisästään Aarne Orjatsalosta (1883-1941). 

Työväenmuseo Werstaalla keskiviikkona 8.11.2017 klo 17 Jotaarkka esittelee kirjansa sekä kertoo isoisästään ja kuulusta kulttuurisuvustaan.

Jotaarkka Pennasen odotettu elämänkerta maineikkaasta näyttelijästä, teatterivaikuttajasta, kirjailijasta, punapäälliköstä, jonka elämästä ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puuttunut.

Kirjaa on saatavilla muun muassa Tulenkantajien kirjakaupasta, joka sijaitsee Pääkirjasto Metsoa vastapäätä Hämeenkadun varrella.

Kirjakauppa toimii myös viikoittain näyttämönä julkaisutilaisuuksille, runokeikoille, keskusteluille, kokouksille ja muille tapahtumille.

Katso tulevat tapahtumat >> Tulenkantajien kirjakauppa

Orjatsalo Tampereen Työväen Teatterin näytelmässä Oikea rakastaja 1920-luvun lopulla. 1907 Orjatsalo oli julkaissut kirjan Viettelijä.

Näyttelijä ja teatterijohtaja

Orjatsalosta tuli legenda jo nuorena näyttelijänä. Ensimmäinen skandaali, ainakin suvun piirissä, lienee ollut karkaaminen seitsemäntoista vuotiaana Kasimir Leinon vetämään Maaseututeatteriin ja siitä Suomalaisen teatterin teatterikouluun ja samalla Kansallisteatteriin (1901)

Toinen skandaali oli osallistuminen Vanhan työväenpuolueen Forssan puoluekokoukseen vuonna 1903. Jäsenyys SDP:ssä johti erottamiseen Kansallisteatterista tekastulla syyllä. Orjatsalo siirtyi Tamperelle, näytteli Tampereen Teatterissa ja kohosi 1917 Tampereen Työväenteatterin johtajaksi.

Punaupseeri

Politiikan kurimukseen taiteilija Orjatsalo tempautui viimeistään kapinavuonna 1918. Hän taisteli punaisten puolella lääkintäupseerina ja komppanianpäällikköna. Orjatsalon on väitetty johtaneen, Tampereen valtauksen loppuvaiheessa, Näsijärven kautta valkoisten saartorenkaan läpi murtautunutta punaisten noin 300 miehistä ns. Orjatsalon joukkoa.

Vauhdikasta oli myös osallistuminen englantilaisten perustamaan ns. Muurmannin legioonaan, joka taisteli suomalaissaksalaisia joukkoja vastaa  mutta tuki valkoisia Venäjän sisällissodassa. Orjatsalo, ja Oskari Tokoi, leimattiin "petturiksi". Toinen kuolemantuomio, tällä kertaa ns. omien taholta. Ensimmäinenhän tuli Suomen valkoisten toimesta, "ammutaan tavattaessa". Aarne Orjatsalo olikin Etsivän keskuspoliisin eräs etsityimmistä ja seuratuimmista punakapinallisista koko 1920-luvun.

Muurmannin legioonasta Orjatasalo kotiutettiin Lontooseen englantilaisena upseerina. Hän sai kiinnitykseen Winter Garden Teatteriin (1921-22), jonka jälkeen hän matkusti Yhdysvaltoihin. Orjatsalo kiersi useissa USA:n teattereissa ja johti Suomalaisen Työväentalon näyttämöä New Yorkissa.

Orjatsalo haaveili pysyvästä paluusta Suomeen ja Suomen teatterimaailmaan. Hän oli jättänyt politiikan, mutta ei yhteiskunnallisia näkemyksiään, Muurmannin jälkeen mutta politiikka ei jättänyt häntä. Politiikan kurimus, ja erityisesti Lapuan Liikkeen painostus lopulta tyrmäsi paluun. Hän viihtyi Suomessa vain kaksi vuotta (1929-1931). Aarne Orjatsalo kuoli New Yorkissa 1941.

Aarne Alarik Orjatsalo (Riddelin)

Jotaarkka Pennanen tarkastelee isoisänsä elämänvaiheita kokeneen teatterintekijän ja kuuluisan kulttuurisukunsa historiaan syventyneen pojanpojan silmin.

Ihaillusta ja parjatusta näyttelijästä liikkuneet legendat tuodaan esiin uudesta, hurjiakin väitteitä oikovasta ja monipuolisesti pohtivasta näkökulmasta. Aineistona on muun muassa henkilökohtaiset kirjeet ja Orjatsalon taiteellista työtä arvioivat sanomalehtikritiikit.

Elämää pienempi näytelmä

Orjatsalo-tarinan rinnalla kannattaa selailla Pennasen omaelämäkerrallista teosta Elämää Pienempi Näytelmä (2010), josta löytyy myös Orjatsaloa käsittelevä luku Taiteilija vai poliitikko?

Siinä Pennanen vertauttaa omat kokemuksensa Orjatsalon värikkääseen ja mielenkiintoiseen elämään. "..yhtäkkiä tajusin että mehän olemme sukulaisia, emme ainostaan geneettisesti vaan myös henkisesti. Oma kamppailuni politiikan ja taiteeellisen työni kanssa avasi näkökulman isoisäni elämään.

Orjatsalo oli kamppaillut samanlaisten kysymysten parissa, mutta vaarallisimmissa olosuhteissa. Sama koski myös isääni Jarno Pennasta, jonka elämäntyö sekä lehtimiehenä että kirjailijana oli kiinnittynyt vahvasti politiikkaan.

Mutta koko aiheen tärkein piirre oli, että taiteen suhde politiikkaan koski useimpia oman sukupolveni taiteilijoita ja kulttuurityöntekijöitä, jotka 1960-1970 - luvulla osallistuivat joko suoraan tai välillisesti poliitttiseen toimintaan".

Taiteilijaryhmä Puu Hirvitalolla

Vapaa taiteilijaryhmä PUU pitää ensimmäisen yhteisnäyttelynsä Hirvitalossa Tampereen Pispalassa. Ohjelmalliset avajaiset lauantaina 18.11. 2017 klo 15.00-19.00.

RYHMÄ PUU on riippumaton ammattitaiteilijoiden virtuaalinen yhteenliittymä, joka syntyi sattumalta keväällä 2016 ja jonka jäsenet pitävät toisiinsa yhteyttä sähköpostin välityksellä.

Näyttely 19.11.-19.12.2017

HIRVITALON näyttelyssä on mukana 25 taiteilijaa, taidemaalareita, kuvanveistäjiä, graafikkoja, valokuvataiteilijoita, eri materiaaleilla työskenteleviä installaatio- ja performanssitaiteilijoita, kierrättäjiä, valmismateriaalien käyttäjiä, löytöretkeilijöitä, nomadeja ja keräilijöitä, äänitaiteilijoita, elämäntaiteilijoita ja kaikkien näiden mahdollisia ja mahdottomia yhdistelmiä.

Pispalan nykytaiteen keskus av ti - su klo 14-19.

Katso tekijöistä lisää >> Taitelijaryhmä Puu

Dia de los muertos - Kuolleitten buffet 4.11.

Pyhäinpäivää ja/tai kekriä juhlistettiin Hirvitalolla monipuolisella kattauksella vegaanisia meksikolaisia ruokia, kaakaota ja jälkiruokaa. Kattaukset klo 15 ja klo 17.

Vegaanisen buffetin tuotto käytetään Meksikon syyskuisista maajäristyksistä kärsineille alkuperäiskansa-alueille.

Tunnelmaa Kuolleiden päivään elävien ja edesmenneiden ystävien ja sukulaisten seurassa tarjosi Inka Niemi esittäen elävää musiikkia noin klo 16 ja 18. Ulkona myös yhteisötaideteos Tulenpitäjä >> Kuolleiden buffet

TahVen salibandyn ja futsalin kausi alkoi - jalkapalloilussa sarjataso säilyi

Tahmelan Vesa on aloittanut Salibandykauden nelosdivarissa kohtuullisesti, kahdella voitolla ja kahdella tappiolla. Sen sijaan Suomen Cupissa tuli putoaminen jatkosta jo toisella kierroksella. Futsalissa avausottelu FC Kangasalaa vastaan päättyi riemastuttavasti Vesan selkeään 6-3 (2-0) voittoon.

M4D-15 eli salibandy, miehet, nelosdivari, lohko15

Salibändyssä TahVe voitti viimekaudella Vitosen lohkonsa ja nousi suoraan ylemmälle tasolle. Sarjassa pelattiin 18 ottelua joista Tahve voitti 14 ja hävisi 4.

Nelosdivarissa pelit alkoivat 7.10. ottelulla Tampereen Koovee II vastaan, jonka Tahve voitti 3-2. Päivän toisessa pelissä Tahve hävisi Warriorsille 5-9. Seuraavat ottelut pelattiin 28.10. Siinäkin Tahve voitti ensimmäisen ottelunsa HLJ:tä vastaan 10-6, mutta hävisi toisen PäLu:lle 8-10.

Salibändyssä divaritasolla otteluita pelataan siis muutaman viikon välein, kaksi peliä samana päivänä tahdilla.

Seuraava ottelupari on lauantaina 18.11 Ylöjärven Liikuntakeskuksessa. Klo 10 vastassa sarjaa johtava HIP ja klo 12 seitsämäntenä oleva Punakone.

Lohkossa pelataan kaksinkertainen sarja. Syyskauden muut ottelut 16.12 Ideaparkin Sportissa (Netu ja Pirkat III) ja 13.1. Spiral-halli Tampereella (HuHU ja Warriors). Kevätkausi alkaa 13.1.

Tahven taivalta voi seurata >> Salibandy.fi tulospalvelussa.

Sarjatilanne 30.10.2017 ja joukkueet.

Suomen Cupissa tie katkesi jo toisella kierroksella

Viimekauden ehdoton pelillinen huipentuma oli Suomen Cupin haastajafinaalin voitto. 21.1.2017 pelatussa ottelussa Tahve päihitti helsinkiläisen SBS Botnian selkein numeroin 7-2. Voiton takeena olivat Tampereen Classicin veteraanit, pelintekijä Vellu Koivunen ja maalivahti Pekka Nieminen.

Haastajafinaalissa kohtasivat Suomen cupissa pisimmälle päässeet aladivisioona-joukkueet. Vitosdivarissa pelanut Vesa ylsi peräti neljännelle kierrokselle asti. Vastustaja, nelosdivarissa pelaava Botnia kolmannelle kierrokselle.

Haastajatasolla Tahve on siis Cupin puolustava mestari. Ottelut alkoivat elokuussa 2017 ja Tahven kannalta ratkaisevat ottelut käytiin toisella kierroksella Turussa syyskuussa (9.9.2017).

Turussa pelatuissa otteluissa Tahve kärsi jatkoaikatappion Hirvensalolle, voitti Showtimen ja ratkaisevassa ottelussa hävisi Ruoskalle selkeästi 3-10. Yhdellä voitolla karsintalohkosta ei päässyt jatkoon.

Viime kauden Suomen Cupin haastajafinaalin mestarit kannattajineen. Osin sama porukka jatkaa pelejä salibändyn Tampereen piirin Nelosdivarissa kaudella 2017-18.

FUTSAL Tahven lajivalikoimaan

Avausottelu 4.11. FC Kangasalaa vastaa Ylöjärven Liikuntakeskuksessa päättyi Tahven voittoon  6-3. Maalintekijöinä Tapio Castren ja Mohammed Koroma.

Tänä syksynä Tahve on ottanut myös jalkapallon pikkuserkun Futsalin lajivalikoimaansa. Futsalia pelataan kuin jalkapalloa, siis jaloilla, mutta pelinä se on kuitenkin nopeampi ja teknisestikin hieman erilainen. Pallo on pehmeä ja pelijalkineet sisätiloihin sopivat. Kentällä on viisi pelaajaa ja maalivahti. Vaihdot voi tapahtua ns. lennosta.

Tahve pelaa Vitosdivarissa ja ottelut alkoivat lauantaina 4.11 Ylöjärvellä FC Kangasalaa vastaan. Lohkon joukkueet ovat APA, FC Kangasala, LaVe, PiPo-79, TahVe, Tuisku, Valo/2, Ylöjärven Ilves/2.

Tahven ns. kotiottelut ovat syyskaudella pääosin Ylöjärven Liikuntakeskuksessa ja kevätkaudella Kaupin Sports Centerissä. Seuraava ottelu 18.11 Ylöjärven Liikuntasalilla Tuiskua vastaan.

Tahven joukueessa pelaavat muun muasssa Castren Tapio, Käpylä Kai, Koroma Mohamed, Riepponen Kimmo, Kyröläinen Marko, Heiskanen Mikko, Valtanen Teppo, Lehtikangas Toni, Karima Aksu, Halinen Juho, Rautiainen Niko, Björnholm Petri.

Syyskauden ottelu-ohjelma ja tulokset
04.11. 10:00 Tahve -  FC Kangasala Ylöjärvi LK 6-3 (2-0).
Tahven maalit Castren Tapio, Koroma Mohammed.
11.11. 16.30 Lave-Tahve Lammi LK 3 - 2 (3 - 2).
Tahven maalit Castren Tapio, Heiskanen Mikko.
18.11. 18:00 TahVe - Tuisku Ylöjärven Liikuntasali
03.12. 18:30 APA - TahVe Ylöjärven Liikuntasali
09.12. 16:00 TahVe - Valo/2 Ylöjärven Liikuntasali
16.12. 19.30 Ylöjärven Ilves/2 - Tahve Ylöjärven UT
07.01. 18:15 PiPo-79 - Tahve Kauppi Sports Center 2

Kevät kausi eli toinen kierros alkaa 13.1. 2018 klo 13.00 Kangasalan Pitkäjärvellä FC Kangasalaa vastaan.

Kahden pelatun ottelukierroksen jälkeen sarjaa johtaa PiPO-79, joka on voittanut molemmat ottelunsa. Tahve on neljäntenä.

TahVe vastaan PiPo-79

Futsalissa on odotettavissa kiintoisa "paikallisottelu". Tahven lohkossa pelaa nimittäin toinenkin Pispalassa perustettu joukkue.

PiPo-79 eli Pispalan Pallo-79 on perustettu Pispalassa vuonna 1979 jalkapallon erikoisseuraksi. Ilmeisesti juuri sen takia, että haluttiin pelata vain nimenomaan jalkapalloa, eikä toimia yleisseurassa, jollaisia Tahmelan Vesa ja Pispalan Tarmo tuolloin olivat. Perustamiseen tosin saatta olla muitakin syitä.

Kiihkeä Futsalin "paikallisottelu" PiPo-79 -Tahve torstaina 7.1.2018 klo 18:15 Kauppi Sports Center2 !

Tahve jalkapalloilun edutusjoukkue pelasi kesällä varsin talvisissa olosuhteissa. Osin sama porukka jatkaa talven Futsalin parissa ja varmasti huomattavasti lämpimimmissä mutta myös hikisimmissä tiloissa.

Tahven jalkapallokausi Kutosdivarissa oli kaksijakoinen

Tahmelan Vesan edustusjoukkue pelasi kesän 2017 Suomen Palloliiton sarjoissa kutostasolla. Kutosessa oli lohkoja kaksi. Kummassakin kaksitoista joukkuetta. Kaksinkertaisessa sarjassa otteluita tuli 22 / joukkue.

Tahven taival oli kaksijakoinen. Kevät kaudella joukkue pelasi hyvin. Tahven ainoa tappio tuli ensimmäisen kierroksen viimeisessä ottelussa IPAa vastaan Iittalassa niukasti 1-2. Tahve oli vielä nousutaistelussa mukana.

Syyskausi menikin sitten heikommin, vaikka Tahve aloitti heinä-elokuun taitteen voitoilla. Elokuun lopun kolmen ottelun tappioputki notkautti niin että nousu Vitosdivariin karkasi. Tahven sijoitus lohkossa oli lopulta neljäs (12-4-6; maalisuhde 70-49). Lohkon voitti FC Kangasala, joka siis nousi suoraan ylemmälle tasolle.

Reiska Hötsyn MM-kisat maaliskuussa 2018

Maaliskuussa 2017 pelattiin perinteinen Reiska Höntsyn MM-kisat -Niämelä Memorial - Koulukadun tekojäällä. Tahmelan Vesan höntsyporukka ylti toisen kerran peräkkäin loppuotteluun saakka.

Tälläkin kertaa vastustaja oli vahvempi. Nuorempi ja liikkuvampi joukkue HUOM! voitti selkeästi lukemin 5-0. Naisissa mestaruuden uusi Hockey Catsit.

MM-kisat pelattaneen jälleen maaliskuussa. Joko nyt on Tahven vuoro!

Reiska Höntsyjen MM-hopeajoukkue 2017

Pispalan karnevaaleilla 2018 Pulterrieri puolustaa Pulteri-pokaalia

Kevään 2017 karnevaaliottelussa koettiin yllätys. Pulterin ravintolapäällikkö Kältsyn manageroima futisporukka Pulterrieri yllätti Kujakollit karnevaalien perinteisessä jalkapallo-ottelussa luvuin 3-2.

Pääasiassa Tahmelan Vesan pelaajista koostuva Kujakollit on hallinnut vuosia keskinäisiä otteluita ja Pulteri-pokaali on pysynyt tiukasti Pub Kujakollissa.

Nyt siis pokaalia voi käydä ihailemassa Pulterissa. Pokaali löytyy ravintolatiskin ylähyllyltä, Gerth Vader-maskin vierestä.

Kevään 2018 Karnevaalipelissä pokaalin sijoituspaikan ratkaisevat mestaruutta puolustava Pulterrieri ja haastaja, Vastavirran futisporukka Vastapallo.

Kältsy ja karnevaalipokaali sekä alla Pulterrierit ja haastaja Vastapallo

Milloin Suomi oikein itsenäistyi?

Lenin ja Suomen itsenäisyys maanantaina 13.11. klo 18 Pääkirjasto Metson Pihlaja-salissa. Alustaja Lenin-museon emiritusjohtaja, filosofian tohtori Aimo Minkkinen.

Martti Häikiön uudessa Suomen leijona - Svinhufvud itsenäisyysmiehenä-elämänkerrassa nousee esiin kysymys milloin Suomi oikein itsenäistyi? Juhlitaanko Suomessa oikeaa itsenäisyyspäivää?

Päätös itsenäisyyspäiväksihän tehtiin vasta vuonna 1919. Päiväksi valikoitui 6.12., mutta yhtä hyvin se voisi olla 4.12. tai jokin muu. Perusteita riittää, riippuen näkökulmasta.

Suomen itsenäistymispolku

Aamulehti (2.3.2017) on listannut Häikiön itsenäisyyspolkua, joka siis samalla kuvaa itsenäistymisen vaiheita, seuraavasti:
7.11.1917 eli ns. lokakuun sosialistisen vallankumouksen päivänä senaatin pj. E.N.Setälä totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden katkenneen. Tätä ratkaisua voinee pitää ensimmäisenä itsenäisyysjulistuksena. Julistus sai tosiasiallisen vahvistuksen 13.11 kun eduskunta päätti uskoa "korkeimman vallan" kolmelle valtiohoitajalle.
15.11.2017 eduskunta päätti "toistaiseksi" itse käyttää korkeinta valtaa, mutta päätös oli seurausta valtioyhteyden katkeamisesta, ei varsinainen itsenäisyysjulistus.
4.12.2017 P.E.Svinhufvudin johtama senaatti antoi eduskunnalle itsenäisyysjulistuksen.
6.12.2017 eduskunta valtuutti hallituksen hankkimaan itsenäisyyden tunnustuksen ulkovalloilta
31.12.1917 Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden
4.1.2018 Venäjän "parlamentti" sekä Ruotsi ja Ranska tunnustivat Suomen itsenäisyyden
29.4.2018 Svinhufvudin hallituksen joukot valloittivat Viipurin, saivat haltuunsa Suomen valtioalueen, kapina oli kukistettu ja eduskuntaan nojaava hallitus hallitsi koko maata.
14.5.1918 viimeiset venäläiset poistuivat maasta.

Sosialidemokraattien ja Lenin merkitys

Häikiön listaus noudattaa ns. vapaussotakertomusta. Itsenäisyyspolku näyttää  johdonmukaiselta ja päättäväiseltä. Tosin jotkut ovat halunneet lisätä listaukseen vielä jatkosodan päättymisen 19.9.1944 tai jopa YYA-sopimuksen purkamisen 7.5.1995.

Mutta mikä tässä prosessissa on työväenliikkeen ja SDP:n johtohenkilöiden rooli? Mikä on Leninin merkitys? Tiedetään että Svinhufvud itse vihasi bolsevikkejä ja oli erittäin vastenmielinen lähestymään Leniniä. Saksa ja muut ulkovallat olivat nimittäin asettaneet tunnustamisensa ehdoksi sen että ensin pitää saada entisen emämään eli Venäjän suostumus.

Vasta muiden itsenäisyyskomitean jäsenten ja virkamiesten painostus sai Svinfhuvudin harkitsemaan yhteydenottoja. Silloinkin hän vihjasi Oskari Tokoille että sosialidemokraatit pohjustaisivat näitä neuvotteluja. Aloitteentekijänä näille yhteydenotoille toimi K.H.Wiik, joka laati SDP:n itsenäisyysjulistuksen. Tämä julistus kainalossa SDP:n pj. Kullervo Manner, K.H.Wiik ja Edward Gylling menivät Leninin ja Trotskin juttusille Pietariin 27.12.1917.

Vuoden 1917 itsenäisyyspyrkimyksissä näyttää olleen kaksi rinnakkaista itsenäisyysjulistusta, kaksi hakuprosessia, jotka vielä sekoittuivat kamppailuun keskusvallasta Suomessa. 

Viitteitä Lenin luentaan löytyy Aimo Minkkisen kirjoituksesta >> Lokakuun vallankumous ja Suomen itsenäistyminen

Lenin saapuu Pietariin 1917

© Asko Parkkonen