Ihmisellistä loistoa Pispalasta Linnan juhlissa

Osa Aamulehden kuvaraporttia Linnan juhlista itsenäisyypäivänä 6.12.2018

Tähän voinee lisätä, että ohjaaja ja käsikirjoittaja Sirkku Peltola palkittiin äskettäin taiteilijoille myönnettävällä arvostetulla Pro-Finlandia-mitalilla. Uusin näytelmä Pässi kertoo suomalaisista, kainuuharmaspässistä ja Bagdadin filharmonikkojen sellististä, joka etsii turvapaikkaa.

Heikki ja tyttärensä Pilke Salo ovat julkaiseet ensimmäisen Heinämäki-kirjan nimeltään Herra Heinämäen kaupunkireissu. Siinä seikkailee myös Sir Punataika. Hahmo on uusi ja korvaa taannoin ylenmääräistä kohu herättäneen Päällikkö Punanatan. Lato-orkesterissa Sir Punataika soittaa bassoa ja on taikuri. Häntä esittää Hyhkyn poika Mikko Löytty.

Mikko Alatalo siis keskittyy jatkossa tarkeimpiin asioihin, kuten musisointiin ja matkusteluun. Kuulemma 14 Yhdysvaltain osavaltioista on vielä käymättä. Äskettäin Mikko ilahdutti Pub Kujakollissa Oktuuperifestin väkeä suomenkielisellä tulkinnallla rock-klassikosta Paranoid.

Seija Alatalolle jäänee yhteiskunnalliset aktiviteetit. Hänet äänestettiin Harjun seurakunnan kirkkovaltuustoon.

Juha Hurmeen alkuräjähdyksestä vuoteen 1809 ulottuvassa tarinassa Suomi on Niemi ja suomalaiset niemeläisiä. Mitään suomalaisia ei ole olemassakaan. Olemme sekoitus etelästä, lännestä ja idästä tulleita maahanmuuttajia. Niemi on ollut vuosituhansia aikamoinen kansainvälinen maankolkka, jossa on tultu ja menty ja puhuttu kymmeniä kieliä.

Kieli on Hurmeen pointti. Hänet onkin palkittu myös Lause-Finlandialla vuonna 2015. Lause kuuluu "Aimo oli laittanut aamiaiseksi kasvisruokaa ja pekonia". Marko Kulmalan perustelut tälle Nyljetyt Ajatukset-kirjan lauseelle: "Hurme tekee kielelle sitä mitä AC/DC tekee rock-musiikilla. Nimittäin täydellistä klapia. Hurmeen lauseet ovat niin tarkkoja ja elegantteja, että lukijan ajatukset eivät ole entisellään. Lukijan ajatukset on tullut nyljetyksi".

Muusikko Petra Poutanen-Hurme tunnetaan myös pispalalaisen naiskuoro Telluksen kuoronjohtajana ja säveltäjänä. Kuoron kehuttu Susinarttu-teos on ollut kiertueella pitkin Suomea. Tammikuun 21. päivänä on vuorossa Hämeenlinna, jonka ryijysali on entinen yövankila. Naisvankilaan on sullottu sekä vuoden 1918 punakaartilaisnaiset että 1930-luvun poliittiset vangit.

Susinarttu-teos koostuu naisvankien runoista ja lauluista. Kuorossa on 36 jäsentä. Sisällissodan termein joukko vastaa yhtä punakaartin plutoonaa.

 

Metsä henkii - Tapani Hietalahti Memorial Telakalla

Sunnuntaina 16.12.2018 klo 13 - 23. Taiteilija-rakentaja Tapani Hietalahden viritykset, vaikutukset ja maailmat muistoissamme ja omissa tekemisissämme.

Pispalassakin asuneen ja vaikuttaneen Tapani Hietalahden (1952 - 2018) muistotilaisuuden aloittaa Katariina Lillqvistin dokumenttielokuva ”Ukkosrumpu – Tapani Hietalahden maailmat”.

Sen jäkeen kuullaan lukuisia puheenvuoroja ja esityksiä Tapanin elämästä ja merkityksesstä. Esillä on myös Kirsti Kauhasen kokoamia kuvakoosteita Tapanin tekemisistä (tinaminiatyyrit, taideteokset, rakennukset ym.).

Iltajuhlassa klo 20 alkaen lisäpuheenvuoroja, laulantaa, soitantaa, performansseja, saunontaa (Tapanin rakentamassa Telakan saunassa).
Mukana ainakin:
Kusti Vuorinen
Kaisa Karekalla
Hanna Rajakangas (& Duo Hurme)
Motelli Skronkle

Lisäksi esillä Tapanin taidetta ja tarjolla Katajamäen tuotteita.

Gallerianäyttelyssä samanaikaisesti myös Tapanin hyvän ystävän Jouni Kopsan lasitöitä vuodenvaihteeseen asti.

Tilaisuus on kaikille avoin.

Katso ohjelmaa tarkemmin >> Metsä henkii Telakalla

Para-aika 2008

Tapani Hietalahden näyttely ja performanssi Pispalan kirjastotalolla Tahmelan mutkassa marraskuussa 2008.

Tapani Para teoksensa äärellä - suokset kirjastotalon edustalla.

Taiteilijan luonnehdinta - osa näyttelyn avajaisten performanssia.
Kaulassa roikkuu para-bellum. Taustalla energiapara.

Tapanin rakentama käsikirjasto Pispalan kirjastolle

Kulttuurikisko

Muistokirjoitus

Tapani Hietalahden hyvien ystävien Kirsti Kauhasen ja Kai Vuoren muistokirjoitus Helsingin Sanomisssa 16.11.2018.

Pispalan kirjastolla musiikillinen Puurojuhla

Tapahtumia 

Musiikillinen Puurojuhla keskiviikkona 19.12. klo 17 alkaen.
Musiikista vastaa laulaja ja lauluntekijä, pesäpallomies, kaupunginvaltuutettu Matti Helimo ystävineen. Tarjolla herkkää musisointia, jouluklassikoita ja omaa tuotantoa kokoonpanolla, johon kuuluu kitara, piano, sello ja viulu!

Tukikeikka Vastavirta-klubilla torstaina 20.12 klo 21
Lavalla Ville Leinonen, MaHa, Väärät Kengät. Ilmainen pääsy! Myynnissä kirjoja!

Virkkuukerho torstaisin klo 17 alkaen

Virkkuukerho alkaa kokoontua joka toinen torstai Pispalan Kirjaston tiloissa. Ensimmäiset kudonnat pidettiin marraskuussa (29.11) ja joulukuussa (13.12). Kudonta jatkuu uuden vuoden puolella.
Ota ystävät ja naapurit ikään tai sukupuoleen katsomatta mukaan ja tule neulomaan, nypläämään, virkkaamaan, punomaan, puikottamaan, ompelemaan tai vaikka askartelemaan leippoisaan vertaistuen seuraan.

Tietoa tulevista tapahtumista Pispalan kirjaston >> verkkosivuilla

Lukupiiri - nainen sodan varjossa kokoontuu torstaisin klo 18. Vetäjänä toimii äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, FM Marita Peltoniemi.

Lukupiirissä keskustellaan kulloinkin käsittelyssä olevasta romaanista ja sen teemoista. Osallistuminen ei edellytä kirjan lukemista

1. Torstai 20.9. Teemana Suomen sota 1808-1809.
Anu Kaipainen: Arkkienkeli Oulussa.
2. Torstai 25.10. Esillä Suomen sisällissota 1918.
Heidi Köngäs: Sandra
Anneli Kanto: Veriruusut
3. Torstai 15.11. Teemana Suomen Talvisota 1939-1940.
Eeva Kilpi: Talvisota

Lukupiirit jatkuvat tammikuussa. Teemoina muun muassa 1941-1944 sekä aikamme 2000-luku: modernin ja perinteisen arvomaailman sota. Tekijäniminä Istanmäki, Hotakainen, Rauhala...ym.

Menneet tapahtumat

Entisen seinähullun täysijärkiset muistelmat

22.11.2018 klo 18 haastattelu- ja keskustelutilaisuus muusikko, näyttelijä, kokki Pablo Sepän kirjasta "Entisen seinähullun täysijärkiset muistelmat". Haastattelijoina Pispalan pojat Vesa Majanen ja Heikki Salo.

Pekka Pablo Seppä asuu Tahmelan Ansiokalliolla. Lähes naapurit Pispalanharjulta toimittivat muistelmat. Aamulehden emiritustoimittaja Vesa Majanen kirjoitti ja Heikki Salon kustantamo Sateen ääni kustansi.

Pablo on torvimiehiä ja humoristi. "Jos olisin haitaristi, minulla olisi kivitalo, mutta torvimiehenä ajan kuplalla". Tahmelassa Pablon liikkeet nimitttäin tunnistaa vaaleansinisestä volkkarista.

Entinen seinähullu viittaa tietysti legendaariseen Pentti Oskari Kankaan orkesteriin Seitsemän seinähullua veljestä. Aikoinaan supersuositusta ja vieläkin harvakseltaan esiintyvästä porukasta Pablo toteaa että "vanhoina aikoina 1970- ja 1980-luvuilla me ei juuri osattu soittaa, mutta keikkaa oli hirveästi. Nyt nämä nuoret osaavat soittaa, mutta ei ole keikkaa"

Kokkihommiin Pablo joutui muun muassa Ransu Karvakuonon kanssa. Ransun isä, aikoinaan myöskin Tahmelassa asunut Pertti Nättilä keksi, että taitava kokki Pablo voisi tehdä Ransu kanssa ruokaa. Tämä toi paljon keikkoja ympäri maata ja ne kaikki kuvattiin TV2:lle.

Lisää mm. Päivi Vasara "Huumori toi leivän pöytään" (AL 28.6.2018).

Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta

Tiistaina 13.11. oli keskustelutilaisuus Mikko Piispan kirjasta "Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta" (Teos)

Aikoinaan Pispalassakin asunut sosiologi Mikko Piispa käsittelee alkusyksystä ilmestyneessä tietokirjassaan  1980-luvulla syntynyttä Y-sukupolvea. Hän lähestyy aihettaan yhdeksän avainsanan kautta: yksilöllisyys, yltäkylläisyys, portfolio, kaupunki, kännykkä, 9/11, MM 95, kannabis ja tulevaisuus. Haastattelijana tutkija Tapio Kuurre.

Pispalan naiskaarti 1918.

Tiistaina 2.10. pidetyn keskustelutilaisuuden vieraana oli harrastajahistorioitsija Lauri Lepola. Lepola julkaisi muutama vuosi sitten pientä kohua julkisuudessa saattaneen kirjan Verinen Tampere (2012). Naiskaartikysymystä hän on käsitellyt vuonna 2013 ilmestuneessä kirjasessa Rohkeat Punatytöt Tampereella 1918.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä

Tiistaina 25.09 pidettiin Pekka Valtosen Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä kirjan julkaisutilaisuus. Kirjan alaotsikko on Aatteiden kamppailu sotienvälisessä Suomessa. Gaudeamus 2018.

Latinalaisen Amerikan historiaa

Tahmelan Päivölänkadulla asuva tutkija, historioitsija, antropologi Pekka Valtonen tunnetaan erityisesti Latinalaisen Amerikan ja yleensä espanjankielisen maailman tutkijana. Hänen vuonna 2002 ilmestynyt tietojärkäle Latinalaisen Amerikan Historia oli ensimmäinen suomenkielinen  yleisesitys aiheesta.

Viime vuonna ilmestynyt Karibian Historia kartoittaa rommin, sikarin, kaappareiden ja turkoosien laguunien lisäksi kolonialismin historiaa ja nykyisen maailmanjärjestyksen alkukotia. Nimittäin juuri Karibiasta käynnistyi Euroopan suurvaltojen taistelu siirtomaista.

Euroopan mahdin synty

Näiden teosten välillä Pekka on ehtinyt tutkimaan myös Välimeren historiaa Espanjan kuninkaan Kaarle V:n (1500-1558) elämän kautta.

Puolen maailman valtias (2015) kerran totesi että "Jumalalle puhun espanjaa, naisille italiaa, miehille ranskaa ja hevoselleni saksaa".

Kaarle V oli Espanjan ja sen Amerikan siirtomaiden kuningas, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari sekä Alankomaiden, Napolin ja Habsburgien Itävallan perintömaiden hallitsija.

Tämä kietoi hänet lähes kaikkeen, mitä Euroopassa ja osin sen ulkopuolellakin tapahtui uuden ajan alussa. Hänen elämänkaarensa kautta teos näyttää Euroopan mahdin synnyn. Sen kuinka kirjapaino, löytöretket, tieteet ja uskonpuhdistus mullistivat eurooppalaisen ihmisen sielunelämän, kauppakapitalismi taloudelliset asiat ja uudenlaisten valtioiden synty yhteisöön kuulumisen luonteen.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä

Uusimmassa teoksessaan aatteiden kamppailusta sotien välisessä Suomessa, Pekka kääntää katseen kaukomailta sisäänpäin, kotimaiseen henkiseen ilmapiiriin.

Tulenkantajat, jonka perustajiin Tahmelassa asunut Yrjä Jylhä kuului, julistivat ikkunat auki eurooppaan. Kansainvälisyyttä arvostivat myös monet muut kulttuurivaikuttajat, rauhanaatteen ja paneuroopalaisuuden kannattajat.

Suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten kirjavaan joukkoon mahtui puolestaan niin suomen kielen puolestapuhujia, kommunistien jahtaajia kuin tiukan laillisuuslinjan tukijoitakin.

Kirja kartoittaa nuoren itsenäisen Suomen henkistä ilmapiiriä. Sitä väritti kamppailu maan suunnasta, ja usein jakolinjat osapuolten välillä määräytyi yksittäisten kiistakysymysten mukaan.

Samalla kysytään miksi sisällissodan jälkeisessä Suomessa käyty "kulttuurikamppailu" kosmopoliittisuuden ja suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten välillä on ajankohtaista juuri nyt?

Pispalan kirjasto
Pispalanvaltatie 21 (Ravintola Pulterin vieressä)
Aukioloajat:
ma ti pe 14-18
ke to 14-20

Tietoa syksyn tapahtumista Pispalan kirjaston >> verkkosivuilla

Hirvitalolla antikapitalistiset pikkujoulut sekä joulumyyjäiset

Ahdistaako kapitalistinen kulutusjuhla? Onko ainoa joululahjatoiveesi vallankumous? Näin kysyy Tampereen AnarkistiLiitto.

Toisenlainen pikkujoulu keskinäisen avunannon ja toveruuden hengessä, hyvien ystävien ja mukavien uusien tuttavuuksien parissa. Tarjolla on pikkujouluhenkisen kansankeittiön antimia sekä ohjelmaa, joka selviää paikan päällä.

Antikapalistiset pikkujoulut lauantaina 8.12. klo 17 - 21. Tapahtuma on kaikille avoin!

Joulumyyjäiset sunnuntai 9.12.2018 klo 12 alkaen

Hirvitalo kutsuu kaikki mukaan Joulumyyjäisiin, saunaan, tonttulauluihin ym. mahdolliseen hauskaan ilakointiin sunnuntaina 9.12 klo 12 alkaen. Luvassa mukavaa jouluhenkistä talvihauskanpitoa, saunomista, joulumyyjäiset ja kulttuuriohjelmaa. Levylautasella vanhat foxtrotit ja tangot.

Tarjolla myös vegaanista chili-inkiväärikaakaota kookoskermavaahdolla, herkullista porkkanakakkua, riisipuuroa ja soppaa!

Sauna on kuumana klo 13 eteenpäin. On sekasaunaa, sekä miesten ja naisten erilliset vuorot. Omat pyyhkeet.

Hinnat saunomisesta: 2-4 euroa (2e työttömät ja vähävaraiset), alle 10v. lapset ilmaiseksi vanhemman seurassa, 10-17vuotiaat eurolla löylyihin.

Galleria

Näyttelytiloissa 9.12. asti Aura Hakuri ja Kemal Can: Jälki ja c-kasetti, Hans Viebrock: Outoja hedelmiä

Tulossa: 15.12. - 31.12. Hirvitalo -kollektiivi, yhteisnäyttely.

Infoa: Hirvitalon - Pispalan nykytaiteen keskuksen tapahtumista löytyy >> täältä

Pub Kujakollin joulukuussa Kinkkuvisa ja Kauneimmat joululaulut

Keikat pääsääntöisesti lauantaisin klo 22 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).

Marraskuu
17.11. 4W
24.11. Kaide & Lupaus

Joulukuu
01.12. Anna & The Boys
02.12. Jamit klo 17
07.12. Joonas Lepistö
08.12. Doug Morter & Alan Thomson
11.12. Pikkujoulut (kutsuvierastilaisuus klo 18-20)
12.12. Kinkkuvisa klo 19.07 alkaen.
Tietovisaan osallistuneiden kesken arvotaan joulukinkku!
14.12. Kauneimmat joululaulut klo 19
Harjun seurakunnan muusikoiden vetämä suosittu yhteislaulutilaisuus.
15.12. Isara
Irkkumeininkiä.
21.12. Sutwake
24.-25.12. Jouluaaton ja joulupäivän Kolli on kiinni. Auki jälleen Tapanina 26.12. klo 12 lähtien.
29.12 Cajun Comets
31.12 Rantavahdit
Uudenvuoden aaton tanssit. Rautalankaa ja tangoa.

Muista tietovisat!
Keskiviikkoisin joukkuekisa klo 19.07
Lauantaisin persoonallinen huutovisa klo 15.

Lisätietoja verkkosivuilta ja facebookista.
Pub Kujakolli
Kollit facebookissa

Menneet tapahtumat:

Oktuuperfest 5.10. - 7.10
Kujakollin Oktuuperit on hyvin paikallinen versio hieman isommasta saksalaisesta Oktoberfestistä. Livemusiikkia joka päivä, saksalaisia erikoisoluita suoraan Munchenistä, Repan terassigrillistä makkaraa, bratwurstia, hapankaalia.

Oktokattauksessa tänä vuonna oli tarjolla:
Pe 5.10: Saksalaisia oluita ja bratwurstia klo 15 lähtien
Reggeaporukka Jing & Jangsters klo 22
Lisää porukasta >> facebookissa
La 6.10 : Olutaiheinen huutovisa klo 15
Flamma-tulishow (illan hämärtyessä)
Mustat Silmät-orkesteri klo 22
Orkesterista lisää >> mustatsilmät.fi
Su 7.10: Jamit ja soppaa klo 17 alkaen
Kalle Alatalo & Houseband & Friends

Mahdollista vain Pispalassa

Kujakollin Oktuuperfestistä jäi sentään jotain kehittyville sukupolville, nimittäin Alatalon Mikon tulkinta "Soittakaa Paranoid" vaatimuksesta. Sitähän aina huudellaan mille tahansa bändille. Kyseessä on Alatalon tekemä tarkka suomennos Black Sabbath klassikosta Paranoid. Suomennos on alunperin vuodelta 2013, jolloin hän voitti YLE:n ”Soittakaa Paranoid”-viikolla järjestämän käännöskilpailun.

Tulkinnan voi kuunnella esimerkiksi maan johtavan metallimusiikkisivusto Kaaoszinen sivuilta otsikolla "Mahdollista vain Pispalassa" >> kaaoszine.fi

Alatalo Bross

Mahdollista vain Pispalassa on myös ainutlaatuinen viisi Alataloa orkesteri, joka kävi Selkä Pulkkisen & Issias Välilevyä julkistamassa 21.5.2017. Levyllä nimellä Mikko Alatalo & Alatalo Bross. Vasemmalta Eero, Kalle, Jaska ja Aaro. Mikon vieressä Selkä Pulkkinen ja Kala Alajoki. Percussioissa Tero Kaario.

Kuvia Oktuuperista vuodelta 2017

Viime vuonna lauantain tapahtumat aloitti Flamman tulishow. Jaakko Laitinen & Väärä Raha pisti täpötäyden tuvan liikkeelle.

Kurpitsatalolla Talvipäivänseisauksen juhla

Lauantaina 22.12. klo 17 alkaen. Vuoden lyhin päivä ja nyt vielä täyden kuun aikaan.

Vanhassa perinteessä tätä tapahtumaa on juhlistettu moni tavoin ja rituaalein.
Illan aikana tiedossa yhdessä oloa, mehiläisvahakynttilöiden valmistamista, seremoniallinen rumpupiiri ja yhteinen kynttilärituaali, sekä tietysti juhlaherkkujen maistelua kera glögin! Tilaisuus on päihteetön.

Juhlan järjestää Kurpitsatalolla Lovesta Crafts. Ilmoittautumisohjeet löytyy alta, paikkoja rajoitetusti!

Talvipäivän seisaukseen ilmoittautumisen ohjeet ja lisätietoja >> täältä

Menneet joulunalustapahtumat

Tonttutapahtuma sunnuntaina 9.12. klo 13 - 17.

Kurpitsatalolla vietetään tonttujen iloista koko perheen tupatapahtumaa, jossa haltijatontut johdattavat kävijät joulutunnelmaan

Vuorenväki ry ja Kurpitsaliike ry kutsuvat mukaan Tuulispään vauhdikkaaseen seikkailupolkuun, Kätevän kädentaitopajaan, Loilotuksen laulutuokioon, Talven tervehdykseen.

Tonttu Tulentaito esiintyy iltahämärässä, mutta Paakelssi on hukannut mantelinsa joulupuuroon.

Tonttutapahtuman yhteydessä myös joulumyyjäiset.

Katso lisää Kurpitsan talven tapahtumista >> täältä

Rakennuskulttuuriyhdistys Piirun joulutapahtumia

Ennen vanhaan Antin päivä (30.11.) on aloittanut valmistautumisen jouluun. »Antti joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa». Anttina otettiin ohria maltaiksi, joista pantiin vanhana Annan päivänä (15. joulukuuta) jouluoluet.

Antin päivän sanottiin olevan usein ankaran tuulinen ja sitä pidettiin taitekohtana kylmempiin keleihin. Anttina saatettiin ajaa jo reellä lyhyitä matkoja, mutta ei koko maassa vielä kovin hyvin. Silloin myös puettiin ensimmäistä kertaa päälle turkisvaatteet ja karvakintaat.

Näin kerrotaan Taivaannaula-sivustolla. Kyseessä on järjestö, jonka tavoitteena on pitkäikäisen suomalaisen perinnekulttuurin ja henkisen perinteen säilyttäminen ja elävänä pitäminen, mukaan lukien kansanperinteen tuntemien pyhien luonnon paikkojen suojeleminen.

Sauna, pyhä paikka

Pyhistä pyhin paikka, etenkin joulun tienoilla on edelleen sauna.

Tarinoita saunasta ja sen merkityksestä vanhalle kansalle kerrotaan rakennuskulttuuriyhdistys Piirun luentotilaisuudessa lauantaina 8.12. klo 14-14.45. Luennoitsijana Heidi Huhtamella, Taivaannaula-yhteisöstä.

Luennon jälkeen mahdollisuus tavata tämän päivän tietäjiä ja parantajiin, jotka ammentavat oppinsa perimätiedosta ja samalla tutustua eri hoitomuotoihin pientä maksua vastaa.

Jouluisen tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Piiru, Rajaportin sauna ja Taivaannaula.

Jouluaskartelua kierrätysmateriaaleista ja Joulumyyjäiset

Askartelutilaisuus Piirussa maanantaina 10.12. klo 17-19 sekä Piirun  Joulumarkkinat 15.-16.12.

Katso lisää Piirun tulevista tapahtumista >> www.piiru.fi

Tahmelan monitoimitalo menossa vuokralle - kolme tahoa kiinnostunut

Tampereen kaupunki on pistämässä vuokralle Tahmelan monitoimitalon eli entisen Pispan huvilan. Kaupunki haki vuokralaisia yleisellä haulla. Hakuilmoitus julkaistiin Aamulehdessä 10.10.2018.

Vuokra-aika on määräaikainen. Se alkaa 1.1.2019 ja kestää vuoden 1921 loppuun. Kirjalliset tarjoukset tulee toimittaa 15.11.2018 mennessä.

Kolme tahoa on kiinnostunut vuokrauksesta. Yksi niistä on rakennuskulttuuriyhdistys Piiru. Alla Aamulehden asiaa koskeva juttu.

Vuokraehdot

Monitoimitaloon liittyvä esittelyaineisto ja muun muassa kuntoarvio löytyy kaupungin sivuilta >> www.tampere.fi/tahmelanmonitoimitalo

Kohteen esittely oli torstaina 18.10.2018 klo 14.00 - 16.00.

Tahmelan monitoimitalo

Tampereen kaupunki on nyt siis vuokraamassa huvilaa sopivaksi katsomalleen taholle tietyillä ehdoilla. Tärkein on se että vuokraaja huolehtii kaikista ylläpitomenoista ja lisäksi vastaa kunnossapidosta.

Vuokraamismahdollisuus avautuu sen kautta että talo kuuluu kesken olevan Pispala-Tahmelan kaavauudistuksen piiriin ja kaupunki ei  myy kiinteistöä ennen kuin kaavauudistus on tehty. 

Voimassa olevassa kaavassa (vuodelta 1978) tontin käyttötarkoitus on osoitettu merkinnällä YOS-10, joka merkitsee sitä että talo kuuluu opetus ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen. Käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi asumiskäyttöön vaatii kaavamuutoksen. Tahmelan aluetta käsittelevä kaavavaihe tullee käsittelyyn vuoden 2019 aikana ja saattaa kestää hyvinkin pari vuotta.

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että talo pitäisi säilyttää asukkaiden yhteiskäytössä jatkossakin. Tämän puolesta on syntynyt vaatimusliike. Liike vaatii kunnioittamaan myös talon käyttöön liittyvää yhteisöllisyysehtoa.

Pispat (Sulo ja Sanna Pispa) myivät talon 1950-luvun alkupuolella kaupungille "kohtuuhinnalla sillä ehdolla, että rakennus otettaisiin sosiaaliseen käyttöön".

Talon yleishyödyllisen käytön puolustamiseksi on luotu facebookryhmä sekä vaatimusadressi.

Keskusteluja monitoimitalon käyttömahdollisuuksista, uudesta tilanteesta ja sen vaatimista toimenpiteistä voit seurata ja kommentoida >> täällä.
Vaatimusadressi perusteluineen löytyy >> täältä

Taloa hallinnut A-Kilta on joutunut luopumaan vuokraamastaan tilasta. Monitoimitalon päivätoiminta loppui 31.5.2018 ja A-Killan osalta talo tyhjeni viimeistään elokuussa. Kesäkuun alusta lukien ovet ovat olleet avoinna vain kuntouttavan ryhmätoiminnan asiakkaille ja tämäkin toiminta päättyi viimeistään elokuussa 2018.

Tampereen A-Killan ylläpitämän talon päiväkeskus palveluineen on toiminut 1990-luvulta lähtien kaikkien tamperelaisten käytössä. 

Päiväkeskuksessa on voinut tavata ihmisiä ja ruokailla edullisesti. Käytettävissä on ollut pyykinpesukone, askarteluhuone, biljardipöytä, soutuvene, sauna, suihku, kirjoja, lehtiä, pelejä, tietokone, televisio ja grillauspaikka.

Erityisesti sauna uintimahdollisuuksineen on ollut monille tärkeä kohtaamispaikka.

Tiedotustilaisuus

Tampereen A-Kilta ry järjestämässä tiedotustilaisuuden tiistaina 12.6.2018 kaupunkia edustanut Tilakeskus Oy:n kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm ilmoitti myymisen syyksi sen, että "kaupungilla ei ole talolle käyttöä ja että se on huonossa kunnossa, peruskorjauksen tarpeessa. Vuokraamista ei haluta, koska se ei ole kattanut läheskään kaikkia kuluja".

Tampereen A-Kilta ry:n toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen toivoi että talo säilyisi jatkossakin yhteisöllisessä, sosiaalisessa käytössä. Tiloissa on ollut sosiaalista toimintaa ainakin vuodesta 1948 lähtien. Ensin lastenkoti, sitten vuodesta 1977 naisten suojakoti. A-Kilta aloitti vuonna 1991.

Vasemmalla oleva kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm tulee ehdottamaan asunto- ja kiinteistölautakunnalle tontin myymistä. Vuodelta 1952 peräisin olevassa kauppakirjasssa ei ole talon käyttöön tai edelleen luovutukseen liittyviä ehtoja. Tontille tehdään rakennushistoriallinen inventointi ja mahdollisesti asemakaavallinen muutosehdotus.

Kuitenkin talon tuleva käyttö on lopulta poliitikkojen käsissä. Ratkaisevassa asemassa on asunto- ja kiinteistölautakunta ja viime kädessä valtuusto. Voidaan päättää toisinkin kuin mitä virkamiestasolta ehdotetaan.

Pispan huvila Tahmelanniemessä

Tiedotustilaisuuteen osallistuivat myös Pispan suvun edustajina Kaija Pispa ja mietteliäs Maija Pispa. Molemmat toivoivat että rakennus säilyisi kaikkien käytössä. Suvulle yhteisöllinen käyttöehto on fakta.

Huvilan suunnitteli arkkitehti G. Schreck

Kaija Pispan mukaan Tahmelanniemen huvila rakennettiin Pispalan kylän Pispan kantatalon ns. vasikkahakaan. Huvilan suunnitteli ja rakensi arkkitehti Schreck perheelleen n. 1890. Sen jälkeen huvilalla oli muutamia omistajia, kunnes Sulo Pispa lunasti sen perheelleen v. 1920.

Tontti rajattiin 2 hehtaariksi. Se aidattiin, koska alueella laidunnettiin lehmää ja hevosta. Rannassa oli hirsisauna ja pihalla oli ulkorakennus, jossa oli vaunu- ja hevostalli ja aitaus lehmälle

Puut ja puutarha olivat Sulo ja Sanna Pispan perheen kiihkeän harrastuksen kohteena. Puutarhaa rakennettiin ja kerättiin sinne kasveja, tehtiin kiveyksiä, istutuksia, käytäviä, se oli suuri ja kukoistava ja siellä vietettiin paljon aikaa.

1930-luvulla maanviljelys oli Pispan mailla alkanut käydä hankalaksi asutuksen leviämisen myötä. Sulo Pispa sai ostaa äitinsä kotitalon Ollilan Ylöjärveltä. Tuolloin perhe muutti pois Tahmelan huvilasta, joka vuokrattiin ulkopuoliselle.

Sisällissodan kokemukset

Sulo ja Sanna Pispan perhe vietti koko 1918 sisällissodan ajan Pispalassa. He näkivät naapuriensa, punaisten puolella olleiden, kurjuuden ja nöyryytyksen. Paljon pispalalaislapsia jäi orvoiksi. Sodan jälkeisissä tautiepidemioissa heidän omakin lapsensa kuoli.

Omien kokemustensa vuoksi Sulo Pispa ei voinut ajatellakaan Tahmelan huvilaa tonttikeinottelijoiden käsiin. Hän koki velvollisuudekseen olla pispalalaisten puolella ja tehdä jotakin heidän hyväkseen

Sulo Pispa halusi myydä huvilan Tampereen kaupungille. Hän nimenomaan ei halunnut myydä sitä yksityiselle ajatellessaan huvilan ja sen tontin joutuvan keinottelijoiden käsiin. Huvila tontteineen myytin vuonna 1951 halvalla hinnalla, sillä ehdolla, että huvila tulee yleishyödylliseen sosiaaliseen käyttöön.

On myös tieto, että tonttia ei saanut lohkaista, vaan se piti säilyttää kokonaisena. Nämä tiedot ovat suvussa säilyneet. Sulo Pispan lapset Juha Päiviö Pispa ja Raili Tellervo Pispa kertoivat asiasta useita kertoja isänsä kertomana. Suvun jäsenille asia on fakta.
(Kaija Pispan kirjoittama selvitys 11.6.2018.)

Pispan huvila Pyhäjärven puolelta

Pyhäjärven pohjoispuolen huvilavyöhyke

Pispan huvila ja pihapiiri edustaa alueella harvinaistunutta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria. Myöhemmin rakennus on otettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja muutettu lastenkodiksi ja sitten naisten turvakodiksi ja lopulta A-killan toimitiloiksi.

1890-luvulla Tampereen kauppiaat ja insinöörit rakennuttivat perheilleen useita kesähuviloita, Pyynikin Joselininniemestä lähtien aina Hyhkynlahteen saakka.

Tunnetuin huvila on J. Lilljeroosin Villa Varala, jonka suunnitteli Karl Snellman, valtiomies Snellmanin poika vuonna 1892. Huvilat olivatkin yleensä tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia.

1900 luvun alussa Villa Varalan lähelle, Tahmelan puolelle nousi arkkitehti Georg Schreckin perheelleen suunnittelema ja rakennuttama upea kolmikerroksinen kesähuvila. Myöhemmin siinä toimi Varalan retkeilymaja lähes 30 vuotta.

Hyhkyn puolella vanhin on kauppias L.Tallgvistin vuosina 1891-92 Karvolan maille rakennuttama huvila. Nykyisin Onnela nimellä tunnettu huvila sijaitsee lähellä Pispan palvelukeskusta.

Pyhäjärven huviloihin pääsi vanhoja hevosteitä pitkin. Suosituinta oli kuitenkin kulku laivalla. Esimerkiksi kesällä 1895 höyryalus Sampo aloitti säännöllisen kulkunsa Tampereelta Maatiaisiin ja matkalla poikkesi Varalan, Tahmelan ja Hyhkyn laitureihin.

Pispan huvilan tavoin varakkaan väen rakennuttamat kesähuvilat otettiin myöhemmin ympärivuotiseen käyttöön. Vanhoista huviloista jäljellä on vain Villa Varala, Pispan huvila ja Hyhkyn Onnela.

Tahmelan huvilatyyliset rakennukset

Tahmelassa oli poikkeuksellista se, että huviloita tai huvilatyylisiä taloja rakennettiin ympärivuotiseen käyttöön myös ns. sisämaahan, muutama sata metriä Pyhäjärven rannasta.

Tälläisia olivat muun muassa omena- ja päärynäpuutarhastaan tunnetun Peter Sladeyn huvila, agronomi Ernst Wahrenin huvila, jossa toimi v.1918 sotasairaala ja vuoteen 1959 asti lastenseimi sekä vieläkin ulkoapäin alkuperäisessä kunnossa oleva Edward Hildenin pitsihuvila (1894), joka tunnetaan myös talona, jossa runoilija Yrjö Jylhä asui.

Tahmelan huvila-asutus ja siihen liittyvä rikas huvilakulttuuri puutarhoineen ja ainutlaatuisine kasvistoineen on paljolti vielä tutkimatta. Vastaavanlainen Pyhäjärven eteläpuolen Härmälän huvila-asutus Hatanpään kartanoineen ja kasvipuutarhoineen on paljon tunnetumpi. 

Olisiko tässä eräs käyttötarkoitus Tahmelan monitoimitalolle. Kulttuurihistoriallisena paikkana, huvilakulttuurin elvyttäjänä ja matkailukohteena.

Tahmelaa ja Ansiokalliota vuonna 1961 (Ensio Kauppila 1961 Vapriikki). 

Etualalla Pyhäjärvenrannan huvilavyöhykettä. Oikealla Villa Varala, Varalan Kisapirtin ja Voimisteluhallin alapuolella. Kuvan keskellä arkkitehti G.Schrekin 1900-luvun alussa suunnittelema upea huvila, jossa oli 1950-luvulla mm. Varalan retkeilymaja.

Seuraavana erottuu tohtori N.G Durchman 1890-luvulla rakennuttama kesähuvila. Siinä toimi 1920-luvulla yksityinen Kalliolan punaorpokoti. Edessä oleva niemi tunnetaan Suuruspäänä.

Seuraava niemi onkin Tahmelanniemi. Rannassa oli vielä 1960- ja 1970 luvulla hirsisauna. G.Schrek suunnitteli Pispan huvilan n. 1890, mutta voi olla että hän ei asunut perheineen siinä kovinkaan pitkään tai ei ollenkaan, koska muutaman sadan metrin päähän nousi toinen huvila.

Pispan huvilan asukkaista vuosilta 1890 -1915 ei vielä ole varmaa tietoa. Tiedetään, että huvilan osti vuonna 1916 kuuluisa laivanrakennusinsinööri G.A.Westerståhle perheelleen ympärivuotiseen käyttöön. Samalla maan vuokraoikeus siirtyi hänelle. Westerståhle tunnetaan mm. Pohjola-laivan sekä vieläkin liikenteessä Näsijärvellä olevan Intti-salonkilaivan suunnittelijana.

1920-luvun alussa Sulo Pispa lunasti tilan. 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla huvilassa asui vuokralla Pispan koulun opettaja ja kunnallismies Toivo Lähdesmäki perheineen.

Tahmelan työväen yhdistyksen aloitteesta Tampereen kaupunki vuokrasi Pispan tilan vuonna 1948 lastenkodiksi (Kansan Lehti 7.1.1948). 1950-luvun alussa kaupunki osti tontin. Kauppakirja on päivätty vuodelle 1952.

Pispan huvilan ja Kalliolan välissä oli vielä kauppahuone Tirkkosen Uramona tunnettu huvila, jonka saunan harkkoperustukset näkyvät vielä rannassa.

Uramon viereen Ansiokalliolle alkoi pian 1900-luvun alussa nousta työväestön torppia. Vasaran kalke karkotti huvila-asukkaat ja Uramokin vuokrattiin  tavalliseksi asuintaloksi. Kun posteljooni Johan Kannoston perhe vuonna 1932 muutti huvilaan, sen omisti Verho- ja paitatehdas. Huvila purettiin 1960-luvun loppupuolella.

© Asko Parkkonen