Hae menovinkkejä
Vuosi 2021
Kesä

Tapahtumien elokuu

(Käyttöohje: Kun klikkaat vasemman puoleista linkkiotsikkoa, saat otsikon aihetta koskevat tiedot, ei kaikkia tapahtumia eli pitkää listausta)

Muista turvavälit sekä muu pandemiaohjeistus!

Pispala-Tahmelan alueen harraste-ja kulttuuritiloissa noudatetaan koronaepidemiaan liitttyviä turvallisuusehtoja sekä seurataan tarkasti terveysviranomaisten ohjeita ja suosituksia.

Näyttelyt 2021:
Tahmelan Huvila - Nature inside out - 5.8.
Tutustu >> Tahmelan huvila
Pispalan nykytaiteen keskus:
Taiteilijaseurueiden kesäleiri - 29.8.
Lue lisää >> hirvikatu10.net

KURPITSATALO - tapahtumien yö 5.8. klo 20 - 24.
Kurpitsatalon Yökahvilan tapahtumien yön tarjonta on osa Tampereen teatterikesän ohjelmistoa >> Tampereen teatterikesä

TAHMELAN HUVILA - naisten loitsusauna 5.8. klo 20-23.
Tahmelan huvilan elokuu >> Tahmelan huvila (fb)

Huvilan Saunaklubi:
Maanantain aamusauna: tunnin huki / maksu 7€.
Torstain sauna: tunnin huki / maksu 8€.

Varaukset kahvilan tiskiltä, vain 6 hlöä/vuoro. Voit ottaa vakivuoron tai sitten yksittäisvuoron (mikäli tilaa). Tarkista varaustilanne huvilan verkkosivuilta.

PISPALAN KIRJASTO - katso uusi esittelyvideo

5.8. klo 11 alkaen kirjamyynti Pispalan kirjastolla.
Tapahtuma järjestetään ulkona kirjaston edessä. Säävaraus. Kirjat 2€/kpl. Laajat valikoimat! HUOM! Pispalan kirjastolla nyt myös korttimaksaminen mahdollista!

Huhtikuun lopun läänintaitelija Anna Elina-Isoaron kirjailijahaastattelun ja muusikko Kielo Kärkkäisen musiikki-illan videotallenteet verkkossivuilla.

Seuraa ja kuuntele >> Pispalan kirjasto (fb)

Videotallenteita

Pispalan kirjastolla ja Tahmelan huvilalla pidettyjen kirjallisuushaastattelujen ja musiikkitapahtumien livetallenteet ovat kuultavissa Pispalan kirjaston fb-sivuilla!

Uusimpina Punch & Pravdan livestreamkeikka sekä Lauri Viidan Moreenin englanniksi kääntäneen Virginia Mattilan haastattelu. Moreenin englannos sai nimekseen Earths Hardy Chattels. Myös Lauri Viidasta elämänkerran kirjoittaneen Jukka Lyytisen haastattelu löytyy sivuilta.

Lue ja katso >> Pispalan kirjasto (fb)

HARRASTA JA OPISKELE TURVALLISESTI

Pispala on kulttuuria harrastelevien kaupunginosa. Alueella toimii hämmentävän useita ammattimaisia kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia sekä kansalaistoimintaan perustuvia tiloja.

Pispalanharjulta vilkaistuna itäpään nurkassa Varalan Urheiluopisto, lännessä Pispan Palvelukeskus. Pohjoisen suunnassa Ahjolan kansalaisopisto, vieressä nukketeatteri Mukamaksen kotiteatteri, Rakennuskulttuurikeskus Piiru sekä Harjun Seurakunnan palvelut Pispalan kirkossa. Etelän Tahmelan laaksosta löytyy vielä Musiikkikoulu Musiikkitoteemi.

Näitä täydentää ja monipuolistaa hieman paikallisemmat, yhdistysten ylläpitämät ja paljolti kansalaisaktiivisuuteen perustuvat talot tai tilat, kuten Tahmelan Huvila, Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo, Mahdollisuuksien tila, Kurpitsatalo, Moreenin Haulitehdas, Pispalan kirjasto ja Rajaportin sauna.

Esimerkkeinä neljä erilaista valtakunnallisen tai Tampereen tason ammatillista toimijaa: Varala, Ahjola, Musiikkitoteemi ja Pispan Palvelukeskus.

VARALAN URHEILUOPISTO - Flow Park  avattu!
Tutustu Varalan vapaa-ajan tarjontaan sekä kesän kursseihin ja leireihin >> täältä 

 

Varalan urheiluopisto on valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus. Toiminnan pääalueita ovat liikunta-alan koulutus, vapaa-ajan loma- ja leiritarjonta, ryhmien kokous- ja liikuntapäivät sekä urheilu- ja valmennustoiminta.

Varalassa on mainiot tilat harrastaa monipuolista liikuntaa. Harmillista vain, että tilojen täyttöaste lienee reilusti yli sataprosenttia. Kelvollista saliaikaa on vaikea saada. Samoin esimerkiksi erilaiset leirit täyttyy nopeasti. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Suomen ensimmäinen urheiluopisto

Itse asiassa Varala on Suomen ensimmäinen urheiluopisto. Se perustettiin naisten liikuntakasvatuksen edistämiseksi vuosina 1908-1910. Tärkeimpinä toimijoina Suomen Naisvoimisteluliiton Elin Kallio ja Tampereen Naisyhdistyksen Anna Lilja sekä ammattien tarkastaja Vera Hjelt ja arkkitehti Wivi Lönn.

Opiston perustamiseen innoitti jo aikaisemmin, vuonna 1907 Riihimäellä ja seuraavana vuonna Tampereella järjestetyt ensimmäiset kokeiluluonteiset naisvoimistelukurssit, jotka olivat saaneet hyvän vastaanoton. Naisten perustaman toimikunnan (1910 Tampereen naisvoimistelutalo Oy) tehtäväksi tuli ostaa kurssitoimintaan sopiva tila. Sellaiseksi löytyi osin sattuman kautta Varala.

Kyseessä oli tehtailija Heikki Liljeroosin ja hänen puolisonsa Mian Pyynikillä sijainnut Varala-niminen rantahuvila. Huvila on rakennettu vuonna 1892. Liljeroosien ajan Varalan huvilaelämä on tullut ikuistetuksi Sillanpään romaaniin Hiltu ja Ragnar. Nuori Frans Emil Sillanpää nimittäin toimi Liljeroosien perheen lasten kotiopettajana.

Varalan toiminta jakaantui kolmeen päämuotoon: kurssitoiminta (voimistelu, urheilu, leikki ja kansantanhu), kaupunkilaisten kesävirkistys (naisten) ja retkeilytoiminta (majoitus). Kurssit oli suunnattu puuvillatehtaiden tytöille ja naisille. Toiminta perustui ei-kilpailulliseen, ns. lingiläiseen terveysvoimisteluun. Tavoite oli karsia kehosta "työn leima".

Varalan vanha portti. Vieressä vuonna 1926 valmistunut Kisapirtti. Takana  liikuntahalli ja sen takana, lähellä rantaa alkuperäinen ja entisöity Villa Varala, jonka yläkerrassa on mm. naisliikunnan museo. Nykyisin urheiluopiston aluetta koristaa kiipeilypuisto Flow Park.

AHJOLAN KANSALAISOPISTO - kevään kurssit
Tutustu Ahjolaan ja sen mittavaan kurssi ja harrastetarjontaan >>  täältä

 

Usein unohdetaan että Ahjolan toiminnan taustalla on kansainvälinen setlementtiliike. Setlementtiaate syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Englannissa. Aatteen Suomeen toi merimiespappina Lontoossa työskennellyt Sigfrid Sirenius.

Ensimmäinen setlementti - sanasta to settle (asettua asumaan, sopeutua, sovittaa) - perustettiin Helsingin työläiskaupunginosaan sisällissodan jälkitunnelmissa vuonna 1919. Sireniuksen perustama kristillis-yhteiskunnallinen työkeskus Kalliola pyrki "ihmiselämän ja kansan eheyttämiseen", työmuotoina keskustelupiirit, kansalaisopisto ja nuorisokerhot.

Englannin mallin mukaisesti setlementti pyrki etsimään yhteyksiä myös sivistyneistöön, akateemiseen väkeen. Merkittävä henkilö Kalliolan toiminnassa olikin sosiaalipolitikko Heikki Waris, joka tunnetaan hyvinvointivaltiolliset suuntaviivat luoneesta tutkimuksestaan Pitkänsillan Pohjoispuolelta.

Ahjolan Setlementti 90 vuotta

Pispalaan setlementtiaate asettautui 90 vuotta sitten, talvella 1930. Ahjola perustettiin vapaaopiston nimellä muutamaa vuotta myöhemmin pastori Renforsin taloon. Vuonna 1935 opintoryhmiä oli kymmenkunta ja oppilaita yhteensä 51. Aineina retkeilykerho, kotitalous, kirjanpito, ruotsi, englanti sekä kuorolaulu ja maantiede keväällä, äidinkieli, kansantanhut ja raamattupiiri syksyllä. Eräs ensimmäisistä ohjaajista oli kaikkien vanhojen pispalalaisten tuntema, Pispan koulun opettaja Tauno K. Sola.

Pispalan rippikoulu

Kiintoisan näkökulman Ahjolan varhaisvuosiin tarjoaa tunnetun kirjallisuuskriitikon Pekka Tarkan tuore muistelmateos Onnen Pekka.

Santalahden Engvistin huvilassa asuneen Pekan isä nimittäin oli Ahjolan isäntä pastori Toivo "Topi" Tarkka ja isoisä setlementtiliikkeen perustaja Sigfrid "Ukko" Sirenius.

Toivo Tarkan aikana Ahjola rakentui nykyiselle, Hugo ja Jenny Simolan lahjoittamalle tontille. Muutto uusiin tiloihin toteutui talvella 1941. Sitä ennen Ahjolalla oli ollut toimitila Tahmelassa, lähteen lähellä olevassa, entisessä ns. Tahmelan Pappilassa, vuodesta 1936.

Pekka Tarkan (s.1934) perhe asui Santalahdessa 1950-luvun alkuun asti. Muistelmateoksessa kuvataan hienosti kahden pappissuvun, Tarkan ja Sireniuksen, välisiä suhteita sekä setlementti-liikkeen aatteellista pohjaa. Luku Pispalan rippikoulu muistelee papinpojan elämää 1940-luvun Pispalassa. Esiin nousee "sivullisuuden" teema. Papin poika oli jo kansakoulussa kavereiden mielestä erilainen.

Pispalaan ja (sivullisuuden teemaan) Pekka Tarkka palasi myöhemmin kirjoittaessaan jo meritoituneena kirjallisuuden tutkijana elämäkerran naapuripojasta, työläiskirjailija Hannu Salamasta (Pekka Tarkka: Salama. Otava 1973).

MUSIIKKIKOULU MUSIIIKKITOTEEMI
Mukaan pääsee läpi vuoden ilman pääsykokeita. Tutustu tarjontaan >> täältä

 

Musiikkitoteemi on vuodesta 2004 toiminut musiikin monialayritys. Yrityksen keskisimpiä toimintamuotoja ovat musiikkikoulu ja Tampereen Tahmelassa sijaitseva Guitar Shop, joka palvelee myös verkossa (katso Toteemipuoti).

Musiikkikoulu on suunnattu kaikenikäisille, joskin suosituimpia taitavat tällä hetkellä olla lasten muskarit ja vekarabändiryhmät. Mukaan pääsee läpi vuoden, tarpeen mukaan perustetaan myös uusi ryhmiä.

Musiikkitoteemin tapahtumiin kuuluvat opiskelukauden näytönpaikat, täysiä saleja vetävät oppilaskonsertit. Keväällä lukukauden päättävät Rokkaava Kevätkonsertti ja Akustinen Kevätkonsertti.

Musiikkikoulu Musiikkitoteemin pääpaikka sijaitsee Tahmelan Liikekeskuksessa. Käynti Selinikadun puolelta.

PISPAN PALVELUKESKUS
Tutustu tiloihin ja palveluihin >> Tampereen kaupunki - ikäihmisten palvelut
Pispan Palvelukeskus >> facebookissa

Moni ei ehkä tiedä että keskuksen tilat ja palvelut ovat avoimia kaikille tamperelaisille, ei ainoastaan ikäihmisille.

Pispan palvelukeskus on valmistunut 1981. Talossa on mm. ravintola, sauna, kuntosali, kokoustiloja ja erilaisia käsityötiloja. Pari vuotta sitten talo peruskorjattiin. Etenkin käsityötilat ja kuntosali uudistettiin niin että esimerkiksi kuntosalissa on nykyään nykyaikaisia kuntoilulaitteita ja juoksumatto.

Kuntosali

Kuka tahansa tamperelainen voi siis mennä ilmaiseksi kuntoilemaan palvelukeskuksen kuntosalille tai kokeilla puutöitä puutyöohjaajan opastuksella. Etenkin kuntosalia kannattaa käydä kokeilemassa. Sali on ilmainen eikä aikaa tarvitse varata, vaan vapaisiin laitteisiin voi kuka tahansa mennä!

Keltaisena siintävä Pispan palvelukeskus kuvattuna Tahmelan rannasta tammikuussa 2020. Keskus on alueella, jossa aikanaan sijaitsi alkuperäinen Hyhkyn ryhmäkylä. Vuonna 1770 tapahtuneen tulipalon jälkeen kylän talot (Simola, Uotila, Mattila, Karvola, Henneri, Valleri, Ikuri) rakennettiin toisistaan erilleen laajemmalle alueelle. Vasemmalla niemen kärjessä pilkottaa Onnela, oikealla Pättiniemen kalliot ja uittotunnelin suu.

Elokuun keikkakalenteri

Pispala Folk 2021 päätettiin perua torstaina 29.7. Folkit piti tapahtua Tahmelan rannassa sunnuntaina 1.8.

Perumisesta päätettiin "raskaan pohdinnan ja puntaroinnin tuloksena ja pandemian pään noston seurauksena".

Pispalan musiikkiyhdistyksen folkvastaava Katwi Koivisto kertoo, että tapahtuman järjestäminen ei tuntunut vastuulliselta, kun tartuntojen määrä on kasvussa. Myös osa järjestäjistä on joutunut tartuntojen ja karanteenin kurimukseen. Samalla on päätetty myös peruuttaa Lasten Folk tapahtuma Tahmelan huvilalla!

Pispalan musiikkiyhdistyksen hallituksen >> tiedote (fb)

Uusien koronarajoitusten takia Vastavirta-klubin ja Pub Kujakollin aukioloajat ovat hieman muuttuneet.

VASTAVIRTA
Auki ma - pe 16 - 23  la - su 14 - 23
Katso elokuun keikat >>
vastavirta.net

PUB KUJAKOLLI
Auki ma -ti 13 - 00 ke - pe 13 - 01 la - su 12 - 01.
Tiatovisa maanantaisin klo 19.07.

Jamikalenteri (muutokset mahdollisia)
Isäntänä Kalle Alatalo & Houseband & Friends
Seuraa >> kujakolli.fi (fb)

VAPAAT VÄYLÄT-LEVY

Viulusti ja laulaja-lauluntekijä Ilkka Niemen oli määrä julkaista uusi albuminsa Vapaat Väylät Pispala Folkeilla.

Moro-lehden haastattelussa (29.7.2021) Ilkka kertoo levyn tyylilajien kirjon olevan laaja. Lattarihenkisen Yöretki ja hyväntuulisen reggaebiisin Valmis sun matkaan lisäksi "levyltä löytyy myös folk-ja kantrityylisiä biisejä ja jopa tarrantellaa". Yhdistävä tekijä on viulu. "Viulu on yhdistävä tekijä, sillä soitin kaikissa biiseissä viulua".

Keikkakokoonpano koostunee pääasiassa pispalalaismuusikoista eli Kylän miehistä. Mukana ovat ainakin kitaristi Kalle Alatalo, perkussionisti Tero Kaario, rumpali Harri Vainionpää, lyömäsoitintaiteilija ja laulaja Gilbert Kuppusami sekä basisti Ville Rauhala.

HERRA HEINÄMÄEN LATO-ORKESTERI JA SIR PUNATAIKA

Myös vuonna 2000 perustetun Lato-orkesterin piti esitellä pienelle ja vähän isommallekin folkyleisölle uusi "lapsiystävällinen" hahmo. Pari vuotta sitten herra Heinämäki joutui intiaanikohun keskelle. Sulkapäähinen Punanata ei enään kelvannut Pikku Kakkoselle. Herra Heinämäkeä moitittiin "kulttuurisesta omimisesta". Lastensarja siirrettiin takavasemmalle Ylen Areenasta Elävään arkistoon.

Mutta Lato-orkesteri ei jäänyt nuolisateeseen makaamaan. Yhtye julkaisi kappaleen Maailma muuttuu, pupujussit. Siinä lauletaan: "Nyt on muuttumisen aika, sen tietää Sir Punataika". Muuttumisen olivat hahmottaneet jo Heikki ja Pilke Salo lastenkirjassaan, jossa intiaanihahmo Punanata löytää taikasalkun ja muuttuu taikuri Sir Punataiaksi (AL 29.2.2020).

Pispala Folk 2021 peruttu ohjelmisto. Vuonna 2022 elokuun ensimmäisenä sunnuntaina yritetään uudestaan.

Suomalainen reissupoika - 70

Alatalon Mikolle tuli 70 vuotta täyteen vappuna 2021. Juhlan kunniaksi YLE TV-2 lähetti vappuaattona 30.4.2012 klo 20 lähtien kahden tunnin ohjelman otsikolla Suomalainen reissupoika - 70.

Mukana on arkistopätkiä vuosien varrelta ja myös haastatteluja avainhenkilöiltä, jotka ovat vaikuttaneet laulajan uraan.

Juhlavuoden johdosta julkaistaan myös kolme Alatalo-albumia, jotka ovat CD-tupla Parhaat – 52 suosikkia, Vinyylitupla Parhaat sekä 10 CD:n juhlakokoelma Suomalainen reissupoika, joka sisältää peräti 229 laulua.

Koronan takia peruuntunut Tampere-talon iso 70-vuotissyntymäpäivä­konsertti juhlitaan ensi vuonna. Uusi konserttipäivä on lauantai 19.3.2022.

Mikko & Alatalo Brothers. Harvoin keikkaileva kokoonpano, jossa mukana kaikki Alatalon veljekset. Vasemmalta Eero (laulu), Kalle (kitarat), Jussi (rummut) ja Aaro (basso). Issiaksen Välilevyn julkkarikeikalla lisäksi Selkä, Kala ja Tero.

Blues taivaan portilla

Jaakko Löytty on Suomen eturivin gospelmuusikkoja. Eräässä yhteydessä hän on luonnehtinut itseään "puolipispalalaiseksi". Löytyn suku on nimittäin asunut vanhassa Hyhkyssä 1920-luvulta lähtien. Jaakko taitaa itsekin nykyisin asua yhdessä vaimonsa Kaija Pispan kanssa lähellä sukunsa kotitaloa.

Jaakko Löytty kommentoi kesällä 2020 julkaistua uutta levyään näin:
"Levyn alaotsake on "Pettuleipägospelia näillä viimeisillä kaskimailla". Albumilla kuullaan tummia sävyjä, mutta hyvällä, toivorikkaalla asenteella. Olen nuoresta pitäen kuunnellut blues-musiikkia, mutta nyt vasta vanhempana rohkenin tehdä sitä levyllisen.

Siinä soi suomalaisen vanhenevan miehen sydänääni, ei ainoastaan Amerikan mustien tunnot. Siinä pohditaan elämän rajallisuutta ja omaa olemista, sekä kanssakulkemista lähimmäisten rinnalla. Myös vastuu yhteisestä maailmasta motivoi meitä musisoimaan. Yhdessä soittamisen ilo kuuluu levyltä ja konsertissa myös."

© Asko Parkkonen