Pispalan kirjastossa Poutapilven poika muusikko Seppo Tammilehto

Tapahtumia 

Tiistaina 15.1. klo 18. Esittelyssä Seppo Tammilehto ja kirja Poutapilven poika. Haastattelijana toimittaja Tero Flinck.

Seppo Tammilehdon muusikkoura alkoi 15 vuotiaana Ähtärissä rumpaliopinnoilla yhdessa serkkupoika, kitaristi Pekka Tammilehdon (Topi Sorsakoski) kanssa. Rokkiura aukeni melkein heti Alvari Tuohitorvessa ja myöhemmin Rale Koiviston Matthews-yhtyessä. Muutto Tampereelle 70-luvun puolessä välissä vei miehen Manserokin alkuvuosien pyörteisiin.

Sittemmin mukaan tuli musiikkikauppabusiness useiksi vuosiksi ja samalla muusikkouden laajeneminen laulaja ja lauluntekijä puolelle. Mies on tehnyt yli 5000-keikkaa ja 9-soolo-albumia, sekä maamme muille artisteille runsaasti hittejä. Levytettyjä Tammilehdon sävellyksiä/sanoituksia on yli 400.

Poutapilven poika on kertomus Seppo Tammilehdon monipuolisesta urasta. Kirja on täynnä hauskoja tarinoita, mutta myös pysähdyttäviä muistoja vuosien varrelta.

Katso lisää Pispalan kirjaston >> verkkosivuilta

Nainen sodan varjossa-lukupiiri.

Lukupiiri - nainen sodan varjossa kokoontuu torstaisin klo 18. Vetäjänä toimii FM Marita Peltoniemi. Vuoden ensimmäinen kokoontuminen 10.1. klo 18.

Lukupiirissä keskustellaan kulloinkin käsittelyssä olevasta romaanista ja sen teemoista. Osallistuminen ei edellytä kirjan lukemista. Vuoden 2018 aikana käsittelyssä ovat olleet mm. Anu Kaipaisen Arkkienkeli Oulussa, Heidi Köngäs Sandra ja Anneli Kanton Veriruusut sekä Eeva Kilven Talvisota.

Virkkuukerho torstaisin klo 17 alkaen

Virkkuukerho alkaa kokoontua joka toinen torstai Pispalan Kirjaston tiloissa. Ensimmäiset kudonnat pidettiin marraskuussa (29.11) ja joulukuussa (13.12). Kudonta jatkuu uuden vuoden puolella.

Ota ystävät ja naapurit ikään tai sukupuoleen katsomatta mukaan ja tule neulomaan, nypläämään, virkkaamaan, punomaan, puikottamaan, ompelemaan tai vaikka askartelemaan leippoisaan vertaistuen seuraan.

Menneet tapahtumat

Musiikillinen Puurojuhla keskiviikkona 19.12.2018 klo 17 alkaen.
Musiikista vastaa laulaja ja lauluntekijä, pesäpallomies, kaupunginvaltuutettu Matti Helimo ystävineen. Tarjolla herkkää musisointia, jouluklassikoita ja omaa tuotantoa kokoonpanolla, johon kuuluu kitara, piano, sello ja viulu!

Tukikeikka Vastavirta-klubilla torstaina 20.12.2018 klo 21
Lavalla Ville Leinonen, MaHa, Väärät Kengät. Ilmainen pääsy! Myynnissä kirjoja!

Entisen seinähullun täysijärkiset muistelmat

22.11.2018 klo 18 haastattelu- ja keskustelutilaisuus muusikko, näyttelijä, kokki Pablo Sepän kirjasta "Entisen seinähullun täysijärkiset muistelmat". Haastattelijoina Pispalan pojat Vesa Majanen ja Heikki Salo.

Pekka Pablo Seppä asuu Tahmelan Ansiokalliolla. Lähes naapurit Pispalanharjulta toimittivat muistelmat. Aamulehden emiritustoimittaja Vesa Majanen kirjoitti ja Heikki Salon kustantamo Sateen ääni kustansi.

Pablo on torvimiehiä ja humoristi. "Jos olisin haitaristi, minulla olisi kivitalo, mutta torvimiehenä ajan kuplalla". Tahmelassa Pablon liikkeet nimitttäin tunnistaa vaaleansinisestä volkkarista.

Entinen seinähullu viittaa tietysti legendaariseen Pentti Oskari Kankaan orkesteriin Seitsemän seinähullua veljestä. Aikoinaan supersuositusta ja vieläkin harvakseltaan esiintyvästä porukasta Pablo toteaa että "vanhoina aikoina 1970- ja 1980-luvuilla me ei juuri osattu soittaa, mutta keikkaa oli hirveästi. Nyt nämä nuoret osaavat soittaa, mutta ei ole keikkaa"

Kokkihommiin Pablo joutui muun muassa Ransu Karvakuonon kanssa. Ransun isä, aikoinaan myöskin Tahmelassa asunut Pertti Nättilä keksi, että taitava kokki Pablo voisi tehdä Ransu kanssa ruokaa. Tämä toi paljon keikkoja ympäri maata ja ne kaikki kuvattiin TV2:lle.

Lisää mm. Päivi Vasara "Huumori toi leivän pöytään" (AL 28.6.2018).

Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta

Tiistaina 13.11. oli keskustelutilaisuus Mikko Piispan kirjasta "Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta" (Teos)

Aikoinaan Pispalassakin asunut sosiologi Mikko Piispa käsittelee alkusyksystä ilmestyneessä tietokirjassaan  1980-luvulla syntynyttä Y-sukupolvea. Hän lähestyy aihettaan yhdeksän avainsanan kautta: yksilöllisyys, yltäkylläisyys, portfolio, kaupunki, kännykkä, 9/11, MM 95, kannabis ja tulevaisuus. Haastattelijana tutkija Tapio Kuure.

Pispalan naiskaarti 1918.

Tiistaina 2.10. pidetyn keskustelutilaisuuden vieraana oli harrastajahistorioitsija Lauri Lepola. Lepola julkaisi muutama vuosi sitten pientä kohua julkisuudessa saattaneen kirjan Verinen Tampere (2012). Naiskaartikysymystä hän on käsitellyt vuonna 2013 ilmestuneessä kirjasessa Rohkeat Punatytöt Tampereella 1918.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä

Tiistaina 25.09.2018 pidettiin Pekka Valtosen Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä kirjan julkaisutilaisuus. Kirjan alaotsikko on Aatteiden kamppailu sotienvälisessä Suomessa. Gaudeamus 2018.

Latinalaisen Amerikan historiaa

Tahmelan Päivölänkadulla asuva tutkija, historioitsija, antropologi Pekka Valtonen tunnetaan erityisesti Latinalaisen Amerikan ja yleensä espanjankielisen maailman tutkijana. Hänen vuonna 2002 ilmestynyt tietojärkäle Latinalaisen Amerikan Historia oli ensimmäinen suomenkielinen  yleisesitys aiheesta.

Viime vuonna ilmestynyt Karibian Historia kartoittaa rommin, sikarin, kaappareiden ja turkoosien laguunien lisäksi kolonialismin historiaa ja nykyisen maailmanjärjestyksen alkukotia. Nimittäin juuri Karibiasta käynnistyi Euroopan suurvaltojen taistelu siirtomaista.

Euroopan mahdin synty

Näiden teosten välillä Pekka on ehtinyt tutkimaan myös Välimeren historiaa Espanjan kuninkaan Kaarle V:n (1500-1558) elämän kautta.

Puolen maailman valtias (2015) kerran totesi että "Jumalalle puhun espanjaa, naisille italiaa, miehille ranskaa ja hevoselleni saksaa".

Kaarle V oli Espanjan ja sen Amerikan siirtomaiden kuningas, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari sekä Alankomaiden, Napolin ja Habsburgien Itävallan perintömaiden hallitsija.

Tämä kietoi hänet lähes kaikkeen, mitä Euroopassa ja osin sen ulkopuolellakin tapahtui uuden ajan alussa. Hänen elämänkaarensa kautta teos näyttää Euroopan mahdin synnyn. Sen kuinka kirjapaino, löytöretket, tieteet ja uskonpuhdistus mullistivat eurooppalaisen ihmisen sielunelämän, kauppakapitalismi taloudelliset asiat ja uudenlaisten valtioiden synty yhteisöön kuulumisen luonteen.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä

Uusimmassa teoksessaan aatteiden kamppailusta sotien välisessä Suomessa, Pekka kääntää katseen kaukomailta sisäänpäin, kotimaiseen henkiseen ilmapiiriin.

Tulenkantajat, jonka perustajiin Tahmelassa asunut Yrjä Jylhä kuului, julistivat ikkunat auki eurooppaan. Kansainvälisyyttä arvostivat myös monet muut kulttuurivaikuttajat, rauhanaatteen ja paneuroopalaisuuden kannattajat.

Suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten kirjavaan joukkoon mahtui puolestaan niin suomen kielen puolestapuhujia, kommunistien jahtaajia kuin tiukan laillisuuslinjan tukijoitakin.

Kirja kartoittaa nuoren itsenäisen Suomen henkistä ilmapiiriä. Sitä väritti kamppailu maan suunnasta, ja usein jakolinjat osapuolten välillä määräytyi yksittäisten kiistakysymysten mukaan.

Samalla kysytään miksi sisällissodan jälkeisessä Suomessa käyty "kulttuurikamppailu" kosmopoliittisuuden ja suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten välillä on ajankohtaista juuri nyt?

Pispalan kirjasto
Pispalanvaltatie 21 (Ravintola Pulterin vieressä)
Aukioloajat:
ma ti pe 14-18
ke to 14-20

Tietoa syksyn tapahtumista Pispalan kirjaston >> verkkosivuilla

Hirvitalolla Taivaan Merkit sekä galleriakauden 2018 lopettajaiset

Pispalan kulttuuriyhdistyksen kollektiivihässäkäksi nimetty Taivaan Merkit tiistaista 18.12. lähtien vuoden loppuun.

Joulukuussa Hirvitalo muuntuu taidekollektiivimme yhteiseksi laboratorioksi vuoden 2019 teeman Taivaan Merkkejä seuraten. Laboratoriossa työskentely jatkuu vuoden 2018 loppuun.

Tämän jälkeen kokeiden tulokset ovat nähtävillä Hirvitalolla ja mahdollisissa muissa sijainneissa vielä tammikuun ensimmäisen viikon ajan, päättyen sunnuntaihin 7.1.

Taivaan Merkit Hirvitalo projektin aikataulu:

18.12. Laboratorio aukeaa yleisölle.
Tekeminen tiloissa jatkuu avoimin ovin klo 14-19.
20.12. ”Firman” pikkujoulut ja samalla projektin Välijäiset
31.12. Uuden Vuoden illanviettoa.
04.01 Vuoden 2018 galleriakauden lopettajaiset!
Ohjelmassa yhteismusisointia: Soittelemme kuin yleisöä ei olisikaan.
Omat soittimet mukaan (talolla mm. sähköurut ja ukulele).

Laboratoriotyöskentelyyn osallistuminen on avointa kaikille Pispalan kultturiyhdistyksen nykyisille ja menneille jäsenille.

Infoa Pispalan nykytaiteen keskuksen tapahtumista löytyy >> täältä

Mennyttä

Ahdistaako kapitalistinen kulutusjuhla? Onko ainoa joululahjatoiveesi vallankumous? Näin kysyy Tampereen AnarkistiLiitto.

Toisenlainen pikkujoulu keskinäisen avunannon ja toveruuden hengessä, hyvien ystävien ja mukavien uusien tuttavuuksien parissa. Tarjolla on pikkujouluhenkisen kansankeittiön antimia sekä ohjelmaa, joka selviää paikan päällä.

Antikapalistiset pikkujoulut lauantaina 8.12. klo 17 - 21. Tapahtuma on kaikille avoin!

Joulumyyjäiset sunnuntai 9.12.2018 klo 12 alkaen

Hirvitalo kutsuu kaikki mukaan Joulumyyjäisiin, saunaan, tonttulauluihin ym. mahdolliseen hauskaan ilakointiin sunnuntaina 9.12 klo 12 alkaen. Luvassa mukavaa jouluhenkistä talvihauskanpitoa, saunomista, joulumyyjäiset ja kulttuuriohjelmaa. Levylautasella vanhat foxtrotit ja tangot.

Tarjolla myös vegaanista chili-inkiväärikaakaota kookoskermavaahdolla, herkullista porkkanakakkua, riisipuuroa ja soppaa!

Sauna on kuumana klo 13 eteenpäin. On sekasaunaa, sekä miesten ja naisten erilliset vuorot. Omat pyyhkeet.

Hinnat saunomisesta: 2-4 euroa (2e työttömät ja vähävaraiset), alle 10v. lapset ilmaiseksi vanhemman seurassa, 10-17vuotiaat eurolla löylyihin.

Pub Kujakollissa Sanna C Band - tulossa jatsiorkesteri Jahnukaiset

Keikat pääsääntöisesti lauantaisin klo 22 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).

Tammikuu
19.01. Sanna C Band

Helmikuu
02.02. Jahnukaiset klo 21
Jahnukaisten jatsivuosi alkaa vilkkaasti konsertilla Kujakollissa! Mukana monta uutta kappaletta ja muutenkin mahtava meininki! Kaikki mukaan!

Jahnukaiset Pispalan karnevaaleilla 2015.

Muista tietovisat!
Keskiviikkoisin joukkuekisa klo 19.07
Lauantaisin persoonallinen huutovisa klo 15.

Lisätietoja verkkosivuilta ja facebookista.
Pub Kujakolli
Kollit facebookissa

Menneet tapahtumat:

Oktuuperfest 5.10. - 7.10.2018
Kujakollin Oktuuperit on hyvin paikallinen versio hieman isommasta saksalaisesta Oktoberfestistä. Livemusiikkia joka päivä, saksalaisia erikoisoluita suoraan Munchenistä, Repan terassigrillistä makkaraa, bratwurstia, hapankaalia.

Oktokattauksessa tänä vuonna oli tarjolla:
Pe 5.10: Saksalaisia oluita ja bratwurstia klo 15 lähtien
Reggeaporukka Jing & Jangsters klo 22
Lisää porukasta >> facebookissa
La 6.10 : Olutaiheinen huutovisa klo 15
Flamma-tulishow (illan hämärtyessä)
Mustat Silmät-orkesteri klo 22
Orkesterista lisää >> mustatsilmät.fi
Su 7.10: Jamit ja soppaa klo 17 alkaen
Kalle Alatalo & Houseband & Friends

Mahdollista vain Pispalassa

Kujakollin Oktuuperfestistä jäi sentään jotain kehittyville sukupolville, nimittäin Alatalon Mikon tulkinta "Soittakaa Paranoid" vaatimuksesta. Sitähän aina huudellaan mille tahansa bändille. Kyseessä on Alatalon tekemä tarkka suomennos Black Sabbath klassikosta Paranoid. Suomennos on alunperin vuodelta 2013, jolloin hän voitti YLE:n ”Soittakaa Paranoid”-viikolla järjestämän käännöskilpailun.

Tulkinnan voi kuunnella esimerkiksi maan johtavan metallimusiikkisivusto Kaaoszinen sivuilta otsikolla "Mahdollista vain Pispalassa" >> kaaoszine.fi

Alatalo Bross

Mahdollista vain Pispalassa on myös ainutlaatuinen viisi Alataloa orkesteri, joka kävi Selkä Pulkkisen & Issias Välilevyä julkistamassa 21.5.2017. Levyllä nimellä Mikko Alatalo & Alatalo Bross. Vasemmalta Eero, Kalle, Jaska ja Aaro. Mikon vieressä Selkä Pulkkinen ja Kala Alajoki. Percussioissa Tero Kaario.

Kuvia Oktuuperista vuodelta 2017

Viime vuonna lauantain tapahtumat aloitti Flamman tulishow. Jaakko Laitinen & Väärä Raha pisti täpötäyden tuvan liikkeelle.

Tahmelan monitoimitalo menossa vuokralle - kolme tahoa kiinnostunut

Tampereen kaupunki on pistämässä vuokralle Tahmelan monitoimitalon eli entisen Pispan huvilan. Kaupunki haki vuokralaisia yleisellä haulla. Hakuilmoitus julkaistiin Aamulehdessä 10.10.2018.

Vuokra-aika on määräaikainen. Se alkaa 1.1.2019 ja kestää vuoden 1921 loppuun. Kirjalliset tarjoukset tulee toimittaa 15.11.2018 mennessä.

Kolme tahoa on kiinnostunut vuokrauksesta. Yksi niistä on rakennuskulttuuriyhdistys Piiru. Alla Aamulehden asiaa koskeva juttu.

Vuokraehdot

Monitoimitaloon liittyvä esittelyaineisto ja muun muassa kuntoarvio löytyy kaupungin sivuilta >> www.tampere.fi/tahmelanmonitoimitalo

Kohteen esittely oli torstaina 18.10.2018 klo 14.00 - 16.00.

Tampereen kaupunki on nyt siis vuokraamassa huvilaa sopivaksi katsomalleen taholle tietyillä ehdoilla. Tärkein on se että vuokraaja huolehtii kaikista ylläpitomenoista ja lisäksi vastaa kunnossapidosta.

Vuokraamismahdollisuus avautuu sen kautta että talo kuuluu kesken olevan Pispala-Tahmelan kaavauudistuksen piiriin ja kaupunki ei  myy kiinteistöä ennen kuin kaavauudistus on tehty. 

Voimassa olevassa kaavassa (vuodelta 1978) tontin käyttötarkoitus on osoitettu merkinnällä YOS-10, joka merkitsee sitä että talo kuuluu opetus ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen. Käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi asumiskäyttöön vaatii kaavamuutoksen. Tahmelan aluetta käsittelevä kaavavaihe tullee käsittelyyn vuoden 2019 aikana ja saattaa kestää hyvinkin pari vuotta.

Tahmelan Monitoimitalon pelastaminen

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että talo pitäisi säilyttää asukkaiden yhteiskäytössä jatkossakin. Tämän puolesta on syntynyt vaatimusliike. Liike vaatii kunnioittamaan myös talon käyttöön liittyvää yhteisöllisyysehtoa.

Pispat (Sulo ja Sanna Pispa) myivät talon 1950-luvun alkupuolella kaupungille "kohtuuhinnalla sillä ehdolla, että rakennus otettaisiin sosiaaliseen käyttöön".

Talon yleishyödyllisen käytön puolustamiseksi on luotu facebookryhmä sekä vaatimusadressi.

Vaatimusadressi perusteluineen löytyy >> täältä

Tampereen kaupungin todelliset arvot

Keskusteluryhmässä on luettavissa ryhmän vetäjän Janne Salmen juttu siitä miten Tahmelan Monitoimitilan pelastaminen tuli ajankohtaiseksi. Janne arvelee, että "Päätös siitä, millaiseen käyttöön talo vuokrataan, tulee paljastamaan Tampereen kaupungin todelliset kasvot. 

Uudessa pormestariohjelmassaan mainitut ja tärkeinä pidetyt arvot esim. ”yhteisön elinvoima ja kukoistus”, ”monipuolinen kulttuuritarjonta” sekä ”omaehtoisen ja matalan kynnyksen kulttuurin mahdollistaminen” voisivat nyt tässä toteutua tyylikkäällä ja hienolla tavalla. Vai ovatko ne pelkkiä kauniita sanoja ja päätökset tehdään aina lopulta tietyltä samalta pohjalta?

Jutusta on lyhennetty versio uusimassa Pispalalainen-lehdessä 2/2018.

Keskusteluihin ja kommentointeihin pääset >> täällä

A-Kilta

Taloa hallinnut A-Kilta joutui luopumaan vuokraamastaan tilasta kesällä 2018. Monitoimitalon päivätoiminta loppui 31.5.2018 ja A-Killan osalta talo tyhjeni viimeistään elokuussa. Kesäkuun alusta lukien ovet ovat olleet avoinna vain kuntouttavan ryhmätoiminnan asiakkaille ja tämäkin toiminta päättyi viimeistään elokuussa 2018.

Tampereen A-Killan ylläpitämän talon päiväkeskus palveluineen on toiminut 1990-luvulta lähtien kaikkien tamperelaisten käytössä. 

Päiväkeskuksessa on voinut tavata ihmisiä ja ruokailla edullisesti. Käytettävissä on ollut pyykinpesukone, askarteluhuone, biljardipöytä, soutuvene, sauna, suihku, kirjoja, lehtiä, pelejä, tietokone, televisio ja grillauspaikka.

Erityisesti sauna uintimahdollisuuksineen on ollut monille tärkeä kohtaamispaikka.

Tiedotustilaisuus 12.6.2018

Tampereen A-Kilta ry järjestämässä tiedotustilaisuuden tiistaina 12.6.2018 kaupunkia edustanut Tilakeskus Oy:n kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm ilmoitti myymisen syyksi sen, että "kaupungilla ei ole talolle käyttöä ja että se on huonossa kunnossa, peruskorjauksen tarpeessa. Vuokraamista ei haluta, koska se ei ole kattanut läheskään kaikkia kuluja".

Tampereen A-Kilta ry:n toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen toivoi että talo säilyisi jatkossakin yhteisöllisessä, sosiaalisessa käytössä. Tiloissa on ollut sosiaalista toimintaa ainakin vuodesta 1948 lähtien. Ensin lastenkoti, sitten vuodesta 1977 naisten suojakoti. A-Kilta aloitti vuonna 1991.

Vasemmalla oleva kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm tulee ehdottamaan asunto- ja kiinteistölautakunnalle tontin myymistä. Vuodelta 1952 peräisin olevassa kauppakirjasssa ei ole talon käyttöön tai edelleen luovutukseen liittyviä ehtoja. Tontille tehdään rakennushistoriallinen inventointi ja mahdollisesti asemakaavallinen muutosehdotus.

Kuitenkin talon tuleva käyttö on lopulta poliitikkojen käsissä. Ratkaisevassa asemassa on asunto- ja kiinteistölautakunta ja viime kädessä valtuusto. Voidaan päättää toisinkin kuin mitä virkamiestasolta ehdotetaan.

Pispan huvila Tahmelanniemessä

Tiedotustilaisuuteen osallistuivat myös Pispan suvun edustajina Kaija Pispa ja mietteliäs Maija Pispa. Molemmat toivoivat että rakennus säilyisi kaikkien käytössä. Suvulle yhteisöllinen käyttöehto on fakta.

Huvilan suunnitteli arkkitehti G. Schreck

Kaija Pispan mukaan Tahmelanniemen huvila rakennettiin Pispalan kylän Pispan kantatalon ns. vasikkahakaan. Huvilan suunnitteli ja rakensi arkkitehti Schreck perheelleen n. 1890. Sen jälkeen huvilalla oli muutamia omistajia, kunnes Sulo Pispa lunasti sen perheelleen v. 1920.

Tontti rajattiin 2 hehtaariksi. Se aidattiin, koska alueella laidunnettiin lehmää ja hevosta. Rannassa oli hirsisauna ja pihalla oli ulkorakennus, jossa oli vaunu- ja hevostalli ja aitaus lehmälle

Puut ja puutarha olivat Sulo ja Sanna Pispan perheen kiihkeän harrastuksen kohteena. Puutarhaa rakennettiin ja kerättiin sinne kasveja, tehtiin kiveyksiä, istutuksia, käytäviä, se oli suuri ja kukoistava ja siellä vietettiin paljon aikaa.

1930-luvulla maanviljelys oli Pispan mailla alkanut käydä hankalaksi asutuksen leviämisen myötä. Sulo Pispa sai ostaa äitinsä kotitalon Ollilan Ylöjärveltä. Tuolloin perhe muutti pois Tahmelan huvilasta, joka vuokrattiin ulkopuoliselle.

Sisällissodan kokemukset

Sulo ja Sanna Pispan perhe vietti koko 1918 sisällissodan ajan Pispalassa. He näkivät naapuriensa, punaisten puolella olleiden, kurjuuden ja nöyryytyksen. Paljon pispalalaislapsia jäi orvoiksi. Sodan jälkeisissä tautiepidemioissa heidän omakin lapsensa kuoli.

Omien kokemustensa vuoksi Sulo Pispa ei voinut ajatellakaan Tahmelan huvilaa tonttikeinottelijoiden käsiin. Hän koki velvollisuudekseen olla pispalalaisten puolella ja tehdä jotakin heidän hyväkseen

Sulo Pispa halusi myydä huvilan Tampereen kaupungille. Hän nimenomaan ei halunnut myydä sitä yksityiselle ajatellessaan huvilan ja sen tontin joutuvan keinottelijoiden käsiin. Huvila tontteineen myytin vuonna 1951 halvalla hinnalla, sillä ehdolla, että huvila tulee yleishyödylliseen sosiaaliseen käyttöön.

On myös tieto, että tonttia ei saanut lohkaista, vaan se piti säilyttää kokonaisena. Nämä tiedot ovat suvussa säilyneet. Sulo Pispan lapset Juha Päiviö Pispa ja Raili Tellervo Pispa kertoivat asiasta useita kertoja isänsä kertomana. Suvun jäsenille asia on fakta.
(Kaija Pispan kirjoittama selvitys 11.6.2018.)

Pispan huvila Pyhäjärven puolelta

Pyhäjärven pohjoispuolen huvilavyöhyke

Pispan huvila ja pihapiiri edustaa alueella harvinaistunutta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria. Myöhemmin rakennus on otettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja muutettu lastenkodiksi ja sitten naisten turvakodiksi ja lopulta A-killan toimitiloiksi.

1890-luvulla Tampereen kauppiaat ja insinöörit rakennuttivat perheilleen useita kesähuviloita, Pyynikin Joselininniemestä lähtien aina Hyhkynlahteen saakka.

Tunnetuin huvila on J. Lilljeroosin Villa Varala, jonka suunnitteli Karl Snellman, valtiomies Snellmanin poika vuonna 1892. Huvilat olivatkin yleensä tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia.

1900 luvun alussa Villa Varalan lähelle, Tahmelan puolelle nousi arkkitehti Georg Schreckin perheelleen suunnittelema ja rakennuttama upea kolmikerroksinen kesähuvila. Myöhemmin siinä toimi Varalan retkeilymaja lähes 30 vuotta.

Hyhkyn puolella vanhin on kauppias L.Tallgvistin vuosina 1891-92 Karvolan maille rakennuttama huvila. Nykyisin Onnela nimellä tunnettu huvila sijaitsee lähellä Pispan palvelukeskusta.

Pyhäjärven huviloihin pääsi vanhoja hevosteitä pitkin. Suosituinta oli kuitenkin kulku laivalla. Esimerkiksi kesällä 1895 höyryalus Sampo aloitti säännöllisen kulkunsa Tampereelta Maatiaisiin ja matkalla poikkesi Varalan, Tahmelan ja Hyhkyn laitureihin.

Pispan huvilan tavoin varakkaan väen rakennuttamat kesähuvilat otettiin myöhemmin ympärivuotiseen käyttöön. Vanhoista huviloista jäljellä on vain Villa Varala, Pispan huvila ja Hyhkyn Onnela.

Tahmelan huvilatyyliset rakennukset

Tahmelassa oli poikkeuksellista se, että huviloita tai huvilatyylisiä taloja rakennettiin ympärivuotiseen käyttöön myös ns. sisämaahan, muutama sata metriä Pyhäjärven rannasta.

Tälläisia olivat muun muassa omena- ja päärynäpuutarhastaan tunnetun Peter Sladeyn huvila, agronomi Ernst Wahrenin huvila, jossa toimi v.1918 sotasairaala ja vuoteen 1959 asti lastenseimi sekä vieläkin ulkoapäin alkuperäisessä kunnossa oleva Edward Hildenin pitsihuvila (1894), joka tunnetaan myös talona, jossa runoilija Yrjö Jylhä asui.

Tahmelan huvila-asutus ja siihen liittyvä rikas huvilakulttuuri puutarhoineen ja ainutlaatuisine kasvistoineen on paljolti vielä tutkimatta. Vastaavanlainen Pyhäjärven eteläpuolen Härmälän huvila-asutus Hatanpään kartanoineen ja kasvipuutarhoineen on paljon tunnetumpi. 

Olisiko tässä eräs käyttötarkoitus Tahmelan monitoimitalolle. Kulttuurihistoriallisena paikkana, huvilakulttuurin elvyttäjänä ja matkailukohteena.

Tahmelaa ja Ansiokalliota vuonna 1961 (Ensio Kauppila 1961 Vapriikki). 

Etualalla Pyhäjärvenrannan huvilavyöhykettä. Oikealla Villa Varala, Varalan Kisapirtin ja Voimisteluhallin alapuolella. Kuvan keskellä arkkitehti G.Schrekin 1900-luvun alussa suunnittelema upea huvila, jossa oli 1950-luvulla mm. Varalan retkeilymaja.

Seuraavana erottuu tohtori N.G Durchman 1890-luvulla rakennuttama kesähuvila. Siinä toimi 1920-luvulla yksityinen Kalliolan punaorpokoti. Edessä oleva niemi tunnetaan Suuruspäänä.

Seuraava niemi onkin Tahmelanniemi. Rannassa oli vielä 1960- ja 1970 luvulla hirsisauna. G.Schrek suunnitteli Pispan huvilan n. 1890, mutta voi olla että hän ei asunut perheineen siinä kovinkaan pitkään tai ei ollenkaan, koska muutaman sadan metrin päähän nousi toinen huvila.

Pispan huvilan asukkaista vuosilta 1890 -1915 ei vielä ole varmaa tietoa. Tiedetään, että huvilan osti vuonna 1916 kuuluisa laivanrakennusinsinööri G.A.Westerståhle perheelleen ympärivuotiseen käyttöön. Samalla maan vuokraoikeus siirtyi hänelle. Westerståhle tunnetaan mm. Pohjola-laivan sekä vieläkin liikenteessä Näsijärvellä olevan Intti-salonkilaivan suunnittelijana.

1920-luvun alussa Sulo Pispa lunasti tilan. 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla huvilassa asui vuokralla Pispan koulun opettaja ja kunnallismies Toivo Lähdesmäki perheineen.

Tahmelan työväen yhdistyksen aloitteesta Tampereen kaupunki vuokrasi Pispan tilan vuonna 1948 lastenkodiksi (Kansan Lehti 7.1.1948). 1950-luvun alussa kaupunki osti tontin. Kauppakirja on päivätty vuodelle 1952.

Pispan huvilan ja Kalliolan välissä oli vielä kauppahuone Tirkkosen Uramona tunnettu huvila, jonka saunan harkkoperustukset näkyvät vielä rannassa.

Uramon viereen Ansiokalliolle alkoi pian 1900-luvun alussa nousta työväestön torppia. Vasaran kalke karkotti huvila-asukkaat ja Uramokin vuokrattiin  tavalliseksi asuintaloksi. Kun posteljooni Johan Kannoston perhe vuonna 1932 muutti huvilaan, sen omisti Verho- ja paitatehdas. Huvila purettiin 1960-luvun loppupuolella.

© Asko Parkkonen