Harrastajien Pispala - harrastetilat suljettu poikkeustilan vuoksi

Kun luot, luo (Lauri Viita).

Huom! Harrastetilat suljettu toistaiseksi koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi.

Pispala on kulttuuria harrastelevien kaupunginosa. Alueella toimii hämmentävän useita ammattimaisia kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia sekä kansalaistoimintaan perustuvia tiloja.

Pispalanharjulta vilkaistuna itäpään nurkassa Varalan Urheiluopisto, lännessä Pispan Palvelukeskus. Pohjoisen suunnassa Ahjolan kansalaisopisto, vieressä nukketeatteri Mukamaksen kotiteatteri, Rakennuskulttuurikeskus Piiru sekä Harjun Seurakunnan palvelut Pispalan kirkossa. Etelän Tahmelan laaksosta löytyy vielä Musiikkikoulu Musiikkitoteemi.

Näitä täydentää ja monipuolistaa hieman paikallisemmat, yhdistysten ylläpitämät ja paljolti kansalaisaktiivisuuteen perustuvat talot tai tilat, kuten Tahmelan Huvila, Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo, Mahdollisuuksien tila, Kurpitsatalo, Moreenin Haulitehdas, Pispalan kirjasto ja Rajaportin sauna.

Esimerkkeinä neljä erilaista valtakunnallisen tai Tampereen tason ammatillista toimijaa: Ahjola, Varala, Musiikkitoteemi ja Pispan Palvelukeskus

AHJOLAN KANSALAISOPISTO - AHJOLAN SETLEMENTTI 90 VUOTTA
Tutustu Ahjolaan ja sen mittavaan kurssi ja harrastetarjontaan >>  täältä

 

Usein unohdetaan että Ahjolan toiminnan taustalla on kansainvälinen setlementtiliike. Setlementtiaate syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Englannissa. Aatteen Suomeen toi merimiespappina Lontoossa työskennellyt Sigfrid Sirenius.

Ensimmäinen setlementti - sanasta to settle (asettua asumaan, sopeutua, sovittaa) - perustettiin Helsingin työläiskaupunginosaan sisällissodan jälkitunnelmissa vuonna 1919. Sireniuksen perustama kristillis-yhteiskunnallinen työkeskus Kalliola pyrki "ihmiselämän ja kansan eheyttämiseen", työmuotoina keskustelupiirit, kansalaisopisto ja nuorisokerhot.

Englannin mallin mukaisesti setlementti pyrki etsimään yhteyksiä myös sivistyneistöön, akateemiseen väkeen. Merkittävä henkilö Kalliolan toiminnassa olikin sosiaalipolitikko Heikki Waris, joka tunnetaan hyvinvointivaltiolliset suuntaviivat luoneesta tutkimuksestaan Pitkänsillan Pohjoispuolelta.

Ahjolan Setlementti

Pispalaan setlementtiaate asettautui 90 vuotta sitten, talvella 1930. Ahjola perustettiin vapaaopiston nimellä muutamaa vuotta myöhemmin pastori Renforsin taloon. Vuonna 1935 opintoryhmiä oli kymmenkunta ja oppilaita yhteensä 51. Aineina retkeilykerho, kotitalous, kirjanpito, ruotsi, englanti sekä kuorolaulu ja maantiede keväällä, äidinkieli, kansantanhut ja raamattupiiri syksyllä. Eräs ensimmäisistä ohjaajista oli kaikkien vanhojen pispalalaisten tuntema, Pispan koulun opettaja Tauno K. Sola.

Pispalan rippikoulu

Kiintoisan näkökulman Ahjolan varhaisvuosiin tarjoaa tunnetun kirjallisuuskriitikon Pekka Tarkan tuore muistelmateos Onnen Pekka.

Santalahden Engvistin huvilassa asuneen Pekan isä nimittäin oli Ahjolan isäntä pastori Toivo "Topi" Tarkka ja isoisä setlementtiliikkeen perustaja Sigfrid "Ukko" Sirenius.

Toivo Tarkan aikana Ahjola rakentui nykyiselle, Hugo ja Jenny Simolan lahjoittamalle, tontille. Muutto uusiin tiloihin toteutui talvella 1941. Sitä ennen Ahjolalla oli ollut toimitila Tahmelassa, Vallikadun varrella vuodesta 1936.

Pekka Tarkan (s.1934) perhe asui Santalahdessa 1950-luvun alkuun asti. Muistelmateoksessa kuvataan hienosti kahden pappissuvun, Tarkan ja Sireniuksen, välisiä suhteita sekä setlementti-liikkeen aatteellista pohjaa. Luku Pispalan rippikoulu muistelee papinpojan elämää 1940-luvun Pispalassa. Esiin nousee "sivullisuuden" teema. Papin poika oli jo kansakoulussa kavereiden mielestä erilainen.

Pispalaan ja (sivullisuuden teemaan) Pekka Tarkka palasi myöhemmin kirjoittaessaan jo meritoituneena kirjallisuuden tutkijana elämäkerran naapuripojasta, työläiskirjailija Hannu Salamasta (Pekka Tarkka: Salama Otava 1973).

VARALAN URHEILUOPISTO
Tutustu Varalan vapaa-ajan tarjontaan sekä hiihtoloma- ja kesäleireihin >> täältä 

 

Varalan urheiluopisto on valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus. Toiminnan pääalueita ovat liikunta-alan koulutus, vapaa-ajan loma- ja leiritarjonta, ryhmien kokous- ja liikuntapäivät sekä urheilu- ja valmennustoiminta.

Varalassa on mainiot tilat harrastaa monipuolista liikuntaa. Harmillista vain, että tilojen täyttöaste lienee reilusti yli sataprosenttia. Kelvollista saliaikaa on vaikea saada. Samoin esimerkiksi erilaiset leirit täyttyy nopeasti. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Suomen ensimmäinen urheiluopisto

Itse asiassa Varala on Suomen ensimmäinen urheiluopisto. Se perustettiin naisten liikuntakasvatuksen edistämiseksi vuosina 1908-1910. Tärkeimpinä toimijoina Suomen Naisvoimisteluliiton Elin Kallio ja Tampereen Naisyhdistyksen Anna Lilja sekä ammattien tarkastaja Vera Hjelt ja arkkitehti Wivi Lönn.

Opiston perustamiseen innoitti jo aikaisemmin, vuonna 1907 Riihimäellä ja seuraavana vuonna Tampereella järjestetyt ensimmäiset kokeiluluonteiset naisvoimistelukurssit, jotka olivat saaneet hyvän vastaanoton. Naisten perustaman toimikunnan (1910 Tampereen naisvoimistelutalo Oy) tehtäväksi tuli ostaa kurssitoimintaan sopiva tila. Sellaiseksi löytyi osin sattuman kautta Varala.

Kyseessä oli tehtailija Heikki Liljeroosin ja hänen puolisonsa Mian Pyynikillä sijainnut Varala-niminen rantahuvila. Huvila on rakennettu vuonna 1892. Liljeroosien ajan Varalan huvilaelämä on tullut ikuistetuksi Sillanpään romaaniin Hiltu ja Ragnar. Nuori Frans Emil Sillanpää nimittäin toimi Liljeroosien perheen lasten kotiopettajana.

Varalan toiminta jakaantui kolmeen päämuotoon: kurssitoiminta (voimistelu, urheilu, leikki ja kansantanhu), kaupunkilaisten kesävirkistys (naisten) ja retkeilytoiminta (majoitus). Kurssit oli suunnattu puuvillatehtaiden tytöille ja naisille. Toiminta perustui ei-kilpailulliseen, ns. lingiläiseen terveysvoimisteluun. Tavoite oli karsia kehosta "työn leima".

Varalan vanha portti. Vieressä vuonna 1926 valmistunut Kisapirtti. Takana  liikuntahalli ja sen takana, lähellä rantaa alkuperäinen ja entisöity Villa Varala, jonka yläkerrassa on mm. naisliikunnan museo. Nykyisin urheiluopiston aluetta koristaa kiipeilypuisto Flow Park.

MUSIIKKIKOULU MUSIIIKKITOTEEMI
Mukaan pääsee läpi vuoden ilman pääsykokeita. Tutustu tarjontaan >> täältä

 

Musiikkitoteemi on vuodesta 2004 toiminut musiikin monialayritys. Yrityksen keskisimpiä toimintamuotoja ovat musiikkikoulu ja Tampereen Tahmelassa sijaitseva Guitar Shop, joka palvelee myös verkossa (katso Toteemipuoti).

Musiikkikoulu on suunnattu kaikenikäisille, joskin suosituimpia taitavat tällä hetkellä olla lasten muskarit ja vekarabändiryhmät. Mukaan pääsee läpi vuoden, tarpeen mukaan perustetaan myös uusi ryhmiä.

Musiikkitoteemin tapahtumiin kuuluvat opiskelukauden näytönpaikat, täysiä saleja vetävät oppilaskonsertit. Keväällä 2020 Rokkaava Kevätkonsertti ma 20.4. klo 18 ja Akustinen Kevätkonsertti ti 21.4. klo 18. Pitopaikat ovat vielä auki.

Musiikkikoulu Musiikkitoteemin pääpaikka sijaitsee Tahmelan Liikekeskuksessa. Käynti Selinikadun puolelta.

PISPAN PALVELUKESKUS
Tutustu tiloihin ja palveluihin >> Tampereen kaupunki - ikäihmisten palvelut
Pispan Palvelukeskus >> facebookissa

Moni ei ehkä tiedä että keskuksen tilat ja palvelut ovat avoimia kaikille tamperelaisille, ei ainoastaan ikäihmisille.

Pispan palvelukeskus on valmistunut 1981. Talossa on mm. ravintola, sauna, kuntosali, kokoustiloja ja erilaisia käsityötiloja. Pari vuotta sitten talo peruskorjattiin. Etenkin käsityötilat ja kuntosali uudistettiin niin että esimerkiksi kuntosalissa on nykyään nykyaikaisia kuntoilulaitteita ja juoksumatto.

Kuntosali

Kuka tahansa tamperelainen voi siis mennä ilmaiseksi kuntoilemaan palvelukeskuksen kuntosalille tai kokeilla puutöitä puutyöohjaajan opastuksella. Etenkin kuntosalia kannattaa käydä kokeilemassa. Sali on ilmainen eikä aikaa tarvitse varata, vaan vapaisiin laitteisiin voi kuka tahansa mennä!

Keltaisena siintävä Pispan palvelukeskus kuvattuna Tahmelan rannasta tammikuussa 2020. Keskus on alueella, jossa aikanaan sijaitsi alkuperäinen Hyhkyn ryhmäkylä. Vuonna 1770 tapahtuneen tulipalon jälkeen kylän talot (Simola, Uotila, Mattila, Karvola, Henneri, Valleri, Ikuri) rakennettiin toisistaan erilleen laajemmalle alueelle. Vasemmalla niemen kärjessä pilkottaa Onnela, oikealla Pättiniemen kalliot ja uittotunnelin suu.

Livekeikat Pispalassa - livestreamina Vastavirrasta

Vastavirta klubi tarjoaa yleisölle livestreamina toteutettuja keikkoja. Lähetyksiä on tarkoitus järjestää tiistaisin ja perjantaisin. Toukokuussa on tällä hetkellä tiedossa ainakin seuraavat keikat:
08.05 Vastavirta Lives : Aivolävistys, Bad Jesus Experience
12.05 Vastavirta Lives : Karanteeni, Keltainen Kissa
22.05 Vastavirta Lives : Ahistus, Influenza, Rain Of Terror

Kesäkuu
Vastavirta avautuu koronarajoitusten mukaisesti. Livestreamaukset jatkuvat Vastavirran Youtube-kanavalla.
12.6. Vastavirta Lives : Pojat, Punk Lurex
Keikalle myydään koronarajoitusten mukaisesti 40 lippua. Lipunmyynti ke 3.6. klo 16.00 alkaen. Lippu 20 €
13.6. Vastavirta Lives : Sur-rur
Keikalle myydään koronarajoitusten mukaisesti 40 lippua. Lipunmyynti ke 3.6. klo 16.00 alkaen. Lippu 20 €

Vastavirran ohjelma >> www.vastavirta.net
Menneet keikat >> YouTube-kanavalta

Pub Kujakolli

Pub Kujakolli avautuu maanantaina 1.6. klo 9.00!
Me kollissa aiomme tietysti pitää erityistä huolta hygieniasta ja kaikkien turvallisuudesta - ohjeistuksien mukaisesti toimien. Kohta mourutaan!

Kolli on auki 1.6. alkaen joka päivä klo 9.00 - 23.00.

Lisää tulevasta >> kujakolli.fi (fb)

PISPALA ON KEIKKAMESTA (ennen koronaa)

Pispala on keikkamesta. Alueella on kaksi aktiivisesti läpi vuoden toimivaa keikkapaikkaa, Pub Kujakolli ja Vastavirta.

Pubien tarjontaa täydentää varsinkin kesäaikaan erilaiset musiiikilliset tapahtumat, joista tunnetuimpia ovat Pispalan karnevaalit, Pispala Folk, Pispalan Vappu, Rajaportin Suomalaisen saunan päivä, Kurpitsatalon Sadonkorjujuhla sekä Hirvitalon lukuisat kesäpihavedot.

Pelkästään Vastavirta-klubilla oli vuonna 2019 hätäisenkin laskelman mukaan noin 370 keikkaa, Pub Kujakollissa noin 60. Yhteensä se tekee 430.

Kaupunginosan tarjontaa voi verrata vaikkapa Teoston kokoamiin tilastoihin vuodelta 2017. Tampereen keikkapaikkojen kärjessä olivat Tulliklubi 411 keikkaa, Tampere-talo 340, Paapan kapakka 297, Wanha Posti 279 ja Telakka 212. Koko maan kärjessä olivat M/S Finlandia (496) ja Tavastia-klubi (493).

Vuonna 2017 Pirkanmaalla oli keikkoja 7440. Tuhatta asukasta kohden suhdeluku on 14.5. Koko maan tilastoissa Pirkanmaa/Tampere on kärkipäässä.

Tahmelassa ja Pispalassa asukkaita on noin 4000 ja keikkoja pelkästään pubeissa vuonna 2019 tuo 430. Tahmelanpuolella suhdeluku pyörii 60 pinnassa. Asukkaita on nimittäin hallinnollisen kaupuginosajaottelun mukaan hieman vajaa 1000.

Pispalan musiikilllinen tarjonta on siis huikea. Käykääpä mestoilla!

Poikkeustilan vuoksi Pispalan keikkamestat ovat kiinni toistaiseksi.

VASTAVIRTA

Kuvassa Piirpauke yhtyeestä tutun perkussionisti Ismaele Sanen iso Saiba-orkesteri Pispala Folk jatkoilla 2015.

Vastavirta tunnettaan punkrockpaikkana. Ja hyvä niin. Tarjonta on kuitenkin monipuolista, lähes kaikki musiikilliset tyylit kattavaa. Esimerkiksi helmikuun tarjonnasta löytyy punkin ja rockin lisäksi muun muassa jazzia (Hot Heroes), reggaeta (Voimaryhmä) ja muuta (Risto, Katwin Heimo, Vastavirtaorkesteri, Kapitaatio).

Lisäksi talo tarjoaa runsaasti tilaa eri yhdistysten toimintaa tukeville tapahtumille ja tukikeikoille sekä muille omanlaisille jutuille, kuten maaliskuussa:

13.3. Vappu 2020 tukibileet
Moukari ja Korttitalo ry on jo useana vuonna järjestänyt Pispalan vapputapahtuman harjun Pyykkipuistossa. Tukemassa mm. Diving Ducks, Sinners, Destined To Die, Smoke Alarm. Tukimaksu 3e. Lisäinfoa tulossa.

14.3. Uiton Aika Pispalassa- rillumareita ja venäläisiä katulauluja
Ennen muinoin Pispalassa alettiin kevään tullen odottaa tukkiteiden laulua. Lauluksi sanottiin sitä rytinää, jota tukit pitivät rullatessaan Näsijärveltä Pyhäjärveen.

Nyt Vastavirran Yläkerrassa soi rillumarei ja venäläiset katulaulut. Tukkijätkät tarinoivat. Piirun Uiton aika Pispalassa -näyttely esillä. Hirvitalon kansankeittiö  tarjoilee keittoa. Pispalan kirjaston kirjoja myynnissä.

Ohjelma:
Klo 15-17 savottaorkesteri Oksetti (Pirkka-Hämeen jätkäperinneyhdistys) soittaa rillumareimusiikkia, musiikin lomassa tukkijätkä Olli Lehto tarinoi.
Klo 17 Punch& Pravda esittää venäläisiä katulauluja.

Lisäksi:
Biljardipöydän ympärillä Uiton ajan näyttely (Piirusta lainassa)
Pispalan kirjaston myyntipiste
Hirvitalon kansankeittiö

Tilaisuuden järjestävät Pispalan kirjasto, Rakennuskulttuurikeskus Piiru, Pispalan musiikkiyhdistys, Hirvitalon kansankeittiö ja Vastavirta.

Katso Vastavirran maaliskuun tarjonta >> www.vastavirta.net

Menneet

Vastavirta 15vee juhlaviikko 1. - 9.2. poimintoja:
Katso juhlaviikon keikkakattaus >> täältä (fb)

2.2. Vastavirta 15 vuotta brunssi klo 11-16
Syntymäpäiviin kuuluvat tietysti myös herkut. Anarkistisen Mansen Mustan Ristin vegaaninen sunnuntaibrunssi. Brunssi on jaettu kahteen kattaukseen: klo 11-13 ja klo 14-16. Dj Tohtori Maasika soittaa sulosointuja brunssivieraiden ilona molemmissa kattauksissa. Brunssin hinta on varallisuuden ja omatuntosi mukaan 15-25 euroa.

3.2. Vihtorin muistoturnaus II
Pispakadulla traagisessa tulipalossa menehtyneen peruspispalaisen ja Vastavirran kantakävijän Vihtori Niemisen muistoksi biljarditurnaus. Vihtori kuului Pispalan kovaan biljardijoukkueeseen. Joukkue kävi ottelukiertueilla mm. Tallinnassa. Lavalla Kapinajuttu (live) + DJ:t Viljami & Vellu.

8. - 9.2. Vastavirta 15vee minifestivaali!
La 8.2.
Vastavirta-klubi
Lapinpolthajat, Eristetyt, Death Race, Dodge, Yhteenotto, Ahistus, Diskelmä, Generals, Influenza, Tuhoon Tuomitut, Motoriks, Konkurssi, Hullu!, Fosforos, Fuck-Ushima, Plastics
Su 9.2. Yläkerta
Pispala Punks, Mini ja Pojat, Turbo Lovers, Katwin Heimo, Pupurutsa, Ananas, Vastavirtaorkesteri.  

PUB KUJAKOLLI
Keikat pääsääntöisesti pe-la klo n. 21.30 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).
Katso viikkotapahtumat >> täältä (fb)

Helmikuu
01.02. Neva
Odotetun debyyttialbumin "Vuodenajat ovat hylänneet meidät" julkaisukeikka.
02.02. Jamit
Kaupungin tasokkaimmat jamittelut. Kalle Alatalo & Friends.
07.02. Jo Buddy
15.02. KQ Groove
22.02. Johannes Raitjoki
28.02. JAGGED EDGED BONE
29.02. Juri Lindeman (solo)
Karkauspäivän erikoistarjous!

Kujakolli täydessä latingissa Oktuuberifesteillä vuonna 2017. Lavalla Jaakko Laitinen & Väärä Raha.

Historiaa - Tahmelan työväentalo oli herrasväen huvila

Valokuvanäyttely "Rantahuvilat Pyynikiltä Tahmelaan". Tahmelan Huvilan kirjastosali. Näyttely esillä pysyvästi.

Rantahuvilat näyttely esittelee "kadonneita kesäkaunottaria", huviloita, joita Tampereen herrasväki rakennutti Pyhäjärven pohjoispuolen rannoille 1800-luvun puolesta välistä lähtien. Eräs näistä on 1890 valmistunut Pispan huvila eli nykyinen Tahmelan huvila. Muut vielä  jäljellä olevat ovat Villa Varala ja Hyhkyn Onnela.

Eräs kadonneista kesäkaunottarista on kuvan Pyynikin tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila. Näyttelyn tiedoissa kerrotaan, että Tahmelan työväentalo Torppa on rakennettu huvilan hirsistä 1908. On kuitenkin niin, että työväentalo rakennettiin, ei ainoastaan siirretyistä hirsistä vaan lähes sellaisenaan, näkötornia myöten.

Pyynikin Tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila-konttori

Vuonna 1856 kauppias Akseli Selim Lauren perusti Tampereen ns. toisen tulitikkutehtaan Pyynikille, lähelle Jalkasaarta, Pyhäjärven rantaan. Ensimmäisen tulitikkutehtaan oli perustanut kauppias Henrik Eliander 1852 Näsijärven puolelle Santalahteen. Onkiniemen uimaranta tunnetaan vieläkin Elianderin rantana. 

Pyynikille kolmikerroksisen tehtaan viereen valmistui tehtaan isännöitsijälle huvila, jossa toimi myös tehtaan konttori. Hieman kauemmaksi nousi yksikerroksinen rajähdysainevarasto ja Jalkasaareen tehtaan työnjohtajien asunto.

Knut Oskar Lauren jatkoi veljensä kuoleman jälkeen tehtaan toimintaa. Tehdas paloi vuonna 1865, mutta se rakennettiin välittömästi uudestaan. Tehtaassa työskenteli tuolloin 30-40 henkilöä, lähinnä lapsia.

Knut Laurenkin oli rakennuttanut itselleen huvilan tulitikkutehtaan omistamalle tontille nykyisen Pyynikin kesäteatterin paikkeille. Tässä huvilassa toimi ravintoloitsija Emmanuel Joselinin ensimmäinen kesäravintola vuosina 1863-1866. Myöhemmin Joselin rakennutti viereen oman ravintolan tulitikkutehtaan tontille (Villa Joselin 1867-1897). Suositun kesäravintolan mukaan niemen nimeksi vakiintui Joselininniemi.

Laurenin kuoltua vuonna 1869 tulitikku tehdas siirtyi Tampereen tulitikkutehdas Oy:lle.

Kuvan etualalla Jalkasaaressa työnjohtajien asuntola, takana huvilarakennus ja kolmikerroksinen tehdas. Kuva on 1880-luvulta. Vielä tässä vaiheessa huvilan kyljessä ei näytä olevan näkötornia. Taustalla erottuu Kaisaniemen (nyk. Joselininniemi) kärjessä kauppias Sumeliuksen huvila (1874-1910) näkötorneineen.

Alla postikorttikuva vuodelta 1905. Näkymä tehdasalueelle Jalkasaaresta. Kuvat Tahmelan Vesan arkisto.

Näkötorni

Tampereen Tulitikkutehdas Oy:n perustajina olivat F.W.von Frenckell (1821-1878), W.von Frenckell (1853-1936) ja C.Zuhr (1823-1876).

Tehtaan isännöitsijänä toimi ankaruudestaan tunnettu Walfrid Hultberg joka oli iso tumma mies ja puhui huonosti suomea. Tulitikkutehdas toimi pääasiassa lapsityövoimalla, työnjohtajat tulivat Ruotsista.

Ruotsalaisen Hultbergin johdolla tehdas alkoi merkittävästi menestyä. ”Tampereen tulitikkutehtaan paraffineeratut ja waarattomat tulitikut” saivat mainetta halki maan ja ulkomaita myöden. Työntekijämääräkin kohosi 84:ään vuonna 1905.

Tehtaan isännöitsijän huvilan näkötorni lienee valmistunut 1890-luvulla. Säätyläisten huvilavillitykseen kuuluivat myös erilaiset näköalapaikat. Olihan vieressä jo Sumeliuksella näköalapaikka ja näkötorneista upein, Pyynikin Ilomäen 20 metrinen näkötorni oli valmistunut vuoden 1888 Kansanvalistusseuran kuuluisaan juhlaan. Liljeroosin Varalassakin (1892) oli oma näköalapaikka paviljonkeineen.

Tampereen tulitikkutehtaan tuotanto kuitenkin lakkasi vuoden 1908 aikana. Tuotannon painopiste siirtyi Poriin, jonka tulitikkutehtaan osaomistajaksi W.Frenckell siirtyi. Tehdasrakennus purettiin Pyhäjärven rannasta vuonna 1910.

Tahmelan työväentalo Torppa

Postikorttikuva tulitikkutehtaan huvilakonttorista 1890-luvulta. Alla Tahmelan työväentalo lokakuussa 1908. (Työväentalokuvat Tahmelan Vesan arkisto/ Työväen arkisto)

Tahmelan työväentalon vihkiäisiä vietettiin 4.10.1908. Kuvassa lienee talon ensimmäinen vahtimestari Otto Suvanto perheineen. Työväentalo sijaitsi nyk. Pispankatu 1:ssä olevien tornitalojen paikalla. Kuva Pispankadun puolelta.  (Tahmelan Vesan arkisto/Työväen arkisto).

Helmikuussa 1908 Tahmelan työväenyhdistyksen perustajiin kuulunut,  toimittaja, asioitsija Tyko Warto oli kuullut että Pyynikillä oli myytävänä W. von Frenckellin omistama Tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila. Omalla vastuullaan Tahmelassa asunut Warto teki sopimuksen, että työväenyhdistys ostaa käteisellä huvilan. Kauppahinta oli 2000 mk.

Työväenyhdistyksen perustama rakennustoimikunta onnistui hankkimaan tarvittavat varat, vekseleillä ja lainoilla. Kaarilan kartanon isännältä Otto Thunebergiltä neuvoteltiin rakennusta varten tontti - kuuden asuntotontin tila neljän tontin vuokrahinnalla. Vuokrasopimus tehtiin 50 vuodeksi.

Ilmeisesti samalla saatiin myös tonttitilaa Tahmelan W.P.K:n korkeatorniselle kalustovajalle. Ns. ruuttakoppi valmistui vuosina 1913-14. Sitä ennen harjun rinteessä oli ollut kesätanssilava Paviljonki ja vuonna 1900 perustun Tahmelan W.P.K:n "oma juhlakenttä".

Talven 1908 aikana Tulitikkutehtaan huvila näkötorneineen siirrettiin Tahmelaan. Homma tehtiin talkoovoimin ja huvilan purkamiskustannukset katettiin jälleen lainoilla. Siirtoon oli käytössä työväenyhdistyksen jäsenen K. Luhtasen hevonen.

Vapun päivänä 1908 oli peruskiven muuraus. Anna Levynen on muistellut Tammerkoski-lehdessä 9/1953: "Tilaisuus oli äärettömän juhlallinen, isäkin oli mukana. Perustuksiin kätkettiin uurna, johon pantiin rahaa, postimerkkejä, joitakin papereita, taisi olla sanomalehtikin ja vielä muutakin. Sitten talo rakennettiin ja toiminta alkoi omassa talossa".

Työväentalo pykättiin hämmästyttävän nopeasti, kahdeksassa kuukaudessa. Talkoovoimin, vain töitä johtanut kirvesmies Eenokki Nieminen sai palkkaa. Harjannostajaissa 16.8. työväentalo nimettiin yksimielisesti Torpaksi.

Torppa Pyynikin eli Pyhäjärven puolelta. Etualalla olevat viisi kiveä ovat Pirkkalan ja Tampereen väliset rajakivet. Torpan alapuolelta raja jatkui korkeana pulteriaitana, joka Tahmelan puolella valmistui 1910. Taustalla erottuva näkötorni lopulta jäi keskeneräiseksi. 1920-luvun alussa tornirakenteet laudoitettiin toiseksi verannaksi. Siihen tuli lämmitettävä "kani". Myös etualan avokuisti laudoitettiin umpeen. (Tahmelan Vesan arkisto/Työväen arkisto).

Aarne Viitanen kertoo Tammerkoski-lehden jutussa Torpan tarina 6/2006:
"Talo koottiin entiselleen siten, että vaikka siitä tehtiin seitsemän metriä alkuperäistä pitempi, niin rakennuksen päädyt jätettiin vanhoilleen ja lisäosuus sijoitettiin talon keskiosaan, lähinnä varsinaisen salin kohdalle.

Talon sisäosat olivat sen Pispalan puoleisesta päästä lukien: näyttämö, sali, eteinen, jonka Pyhäjärven puolella oli veranta torneineen ja pihan puolella kuisti portaineen.

Sitten oli kaksi huonetta, joiden pihan puoleiset osat muutettiin myöhemmin keittiöksi ja toinen huone ravintolaksi. Vahtimestarin asunnon muodostivat toinen kuisti portaineen, eteinen ja talon Pyynikin päässä sijainneet huone ja keittiö.

Ulkopuolelta talo torneineen muistutti aivan sen aikaista herrasväen huvilaa".

Tahmelan työväentalon iso sali valmiina tahmelalaisten tulla. Päivastoin kuin säätyläisten suljetut, yksityiset huvilat, työväen Torppa oli avoin kaikille.

Toimintaa työväentalolla

Tahmelan Työväenyhdistyksen ja Vapaapalokunnan iltamamainoksia Kansan Lehdessä vuonna 1913. Tuolloin yhteiset kokoontumiset piti naamioida kävelyretkiksi. Niihin täytyi anoa Pirkkalasta "nöyrimmästi lupa arvon herra Nimismieheltä".

Vuonna 1918 Tahmelan työväentalolla Pispalan ja Tahmelan Järjestyskaartien iltamat samana lauantai-iltana 26.1. kun Helsingin Työväentalon torniin ilmestyi punainen lyhty kapinan alkamisen merkiksi. Ennen sotaa oli nuoruus.

Olisi mielenkiintoista tietää mitä silloiset nuoret iltamissa keskustelivat ja mistä seuravan päivän työväenyhdistyksen iltamissa keskusteltiin. Ainakin puheenjohtaja Kalle Keskinen tolstoilaisena pasifistina kieltäytyi tarttumasta aseisiin. Ns. sotakokous seuravana päivänä 28.1. Tahmelan työväentalolla. Pispalan Järjestökaartista tuli osa Punasen armeijaa.

Iltamia, näytelmiä, voimistelua, kokouksia

Alusta lähtien ohjelmallinen iltamatoiminta oli vilkasta. Esimerkiksi vuonna 1913 Torpalla järjestettiin huvitilaisuuksia peräti 71. Näistä 43 oli työväenyhdistyksen omia, erityisesti ns. perheiltamia, loput ulkopuolisten, esimerkiksi vapaapalokuntien ja ammattiosastojen järjestämiä.

Tyypillinen iltamarakenne saattoi olla: Soittoa, puhe, runo, näytelmäkappale, huumoria tai murrepakina tai kuplettilaulua, voimisteluesitys tai pukutanssit ja lopuksi tanssia.

Työväentalolla toimi Pienten lasten koulu aina vuoteen 1921 asti. Sille oli tarvetta, sillä Tahmelassa oli 1908 kiertokouluikäisiä lapsia jo 74. Kaksivuotista kiertokoulua Tahmelassa kävivät muun muassa Tyko Warron tytär Lyyli (Friman) ja Lauri Viidan sisko Liisi.

Työväentalolla voimisteltiin. Vuonna 1910 vuotta aiemmin perustetun Varalan naisvoimisteluopiston ensimmäiset voimistelujohtajakurssit pidettiin Torpalla. Vuonna 1913 talolla perustettiin työväenyhdistyksen voimisteluosastot naisille ja miehille sekä 1918 varhaisnuorisotoimintaa varten Tahmelan Järjestönuoret.

Työväentalon salissa on syntynyt myös Tahmelan työväenyhdistyksen Voimistelu ja Urheiluseura Wesa ry (1919), Tahmelan naisosasto (1919) sekä Tahmelan työväen Näyttämö (1920) ja Tahmelan työläisnuoriso-osasto (1920).

Lyyli Friman (os.Varto) muisteli vuonna 1965, Tahmelan työväentalon purkamisvuonna, Tammerkoski-lehdessä (11-12/1965):

Sellaista se oli silloin. Näyttämöllä harjoiteltiin, salissa voimisteltiin, ja ravintolahuoneissa pitivät samanaikaisesti kokoustaan naisosasto taikka yhdistyksen papat.

Ja kun illalla kurkisti esiripun välistä saliin, näki pukkien päälle asetuilla penkeillä istuvan juhlavaatteissaan sen saman, rakkaaksikäyneen yleisön. Siellä oli jälleen näyttämön edessä lattialla istumassa supiseva lapsien joukko.

Siellä oli vasemmanpuoleisessa uuninurkkauksessa seisomassa nuoria miehiä, Sirenin talon porukkaa ja paljon muita, ja oikealla tyttöjen kirskuva katras.

Siellä oli Laineet ja Lehtoset, siellä Kaivolat ja Keskiset, Suvannot ja Sandellit, Autereet ja Aspin-mummo.

Kaikki he siellä olivat ja tuntui hyvältä että niin oli".

Yläkuvassa tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Tahmelan Vesan taitovoimistelijat. Kuva lienee noin vuodelta 1925. Orkesterikorokkella näkyvä piano oli hankittu vuonna 1924.

Alakuvassa Tahmelan Vesan voimistelijatytöt Torpan pihalla 1920-luvun puolivälissä. Edessä vas. Kyllikki Villa, Alli Kujala, ?, Tyyne Vikström, Aino Lehtinen, Elsa Viitanen ja Saima Friman. Takarivissä Kaisa Suvanto, ? , Tyyne Valli, Lyyli Varto ja Senja Lehtonen. (Tiedot Lyyli Friman Tammerkoski 9/1972).
Kuvat Pispalan kylävalokuvaaja Kalle Kurki / Tahmelan Vesan arkisto.

Historiaa - Tahmelan Vesa 100 vuotta

TAHMELAN WESA 100 VUOTTA

Tahmelan Wesa on perustettu 100 vuotta sitten maaliskuussa 1919 Tahmelan työväenyhdistyksen voimisteluseurana.

Wesan liikuntaharrastukset alkoivat taitovoimisteluesityksillä vappuna 1919 Tahmelan työväentalo Torpalla ja lähes heti perään kesällä jäsenten välisinä kenttäkilpailuina 5-ottelussa ja talvella hiihdossa.

Vuosikymmenien aikana yleisseura Vesan lajivalikoimaan on kuulunut noin 19 eri urheilulajia. Pitkäikäisempänä jalkapalloilu (vuodesta 1922), menestyksekkäimpänä mäkihyppy ja yhdistetty (vuosina 1927-1978). Uusimmat lajit ovat salibandy (vuodesta 2015) ja futsal (vuodesta 2017).

Juhlatilaisuuus 18.5.2019 Pispalan karnevaaleilla

Tahmelan Vesan veteraaneja Pispalan karnevaalien yhteydessä pidetyssä juhlatilaisuudessa 18.5.2019 Tahmelassa. Kuvassa vasemmalta jalkapallolegenda Matti Mäkelä, Tahven kovaan mäkikaartiin kuuluneet Arto Virtanen, Leo Heino, Rauno Kovalainen ja Jussi Pesonen, Tahven  parhaaksi urheilijaksi aikoinaan valittu mäkihypyn ja yhdistetyn TULmestari Veikko Fageström sekä jääkiekkoilija ja Pirkka-melojien kantaviin voimiin kuulunut Lasse Grönlund.

Alla emiritustoimittaja Matti Pitko hetken vakavana. Matti Katajisto tarinoi Tahve ja Tahmela vuosistaan. Vieressä Matti Mäkelä. Muutoin Pitkon "revolverihaastattelut" sai aikaan ansaittua hihittelyä karnevaaliyleisön parissa.

Tahve valittiin 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alkupuolella useana vuonna TUL:n parhaaksi mäkiseuraksi. Mäkikaartiin kuulunut Jussi Pesonen nauratti Tahveväkeä mäkitarinoillaan. Kisareissut eivät aina menneet niin kuin ns. Strömössä. Vieressä Tahven ex-puheenjohtaja Ari Välisaari.

Tahwen värit. Jääkiekkoilijoiden pelipaita 1960-luvun alusta.

Lupaava nuori vesalainen Aku Karima. Palkinnon ojentavat Ari Välisaari ja Hannu Koskinen. Tahven tarina jatkuu.

Tahvella juhlavuosi

Tahmelan Wesa on perustettu 100 vuotta sitten maaliskussa 1919. Perustava kokous pidettiin 9.3. Tahmelan työväentalolla. Läsnä oli kolmisenkymmentä innokasta liikunnanharrastajaa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eino Nokala.

TAHWE 1919

Seuran perustamispäätöksen jälkeen vuoden 1919 aikana pidettiin useita kokouksia, joita voi pitää myös perustavina. Päätettiin nimestä, keskusteltiin ja hyväksyttiin säännöt, valittiin voimistelupuvun malli ja värit sekä julistettiin kilpailu seuramerkistä.

Lisäksi seuran liikunta-ja kulttuuritoimintaa varten perustettiin urheilu-ja huvitoimikunnat sekä syksyllä naisvoimisteluosasto. Huhtikuussa Vesa liittyi tammikuussa 1919 perustettuun Työväen Urheiluliittoon (TUL Tampereen piiri).

Wesan liikunta- ja urheilutoiminta alkoi taitosauvavoimistelujoukkueen esityksellä vappuna 1919 Tahmelan työväentalolla sekä voimistelu- ja urheiluharjoituksilla kahdesti viikossa. Elokuussa pidettiin ensimmäiset jäsenten väliset kilpailut yleisurheilun 5-ottelussa.

Alkukesästä Wesan Wilho Stenberg juoksi 3000 metrillä seuran ensimmäisen arvokisamitalin TUL:n Tampereen piirin ensimmäisissä kenttäurheilun mestaruuskisoissa.

Perustamisvuoden aikana Wesa ehti tehdä vielä esityksen Pirkkalan alueen seurojen yhteistyöstä. Seuraavana vuonna alkaneet seuraottelut  Pispalan Alun, Nokian Pyryn, Tahmelan Wesan ja Siuron Tuiskun välillä laajenivat lopulta 1950-luvulla parhaimmillaan neljäntoista seuran "Pirkkalan Olympialaisiksi".

Vuoden 1919 lopun perheiltamissa Tahmelan työväentalo Torpalla palkittiin seuran parhaat kirjapalkinnoilla. Voimisteluryhmä esiintyi sauvaliikkeillä. Lopuksi tanssia. Seurassa oli rekisteröityneitä jäseniä vuoden lopussa 64 (miehiä 42, naisia 22).

Ensimmäiset valokuvat
Pöytäkirjasta: "29.9.1920 päätettiin mennä valokuvaan 10.10.1920. Mallikuva lunastetaan yhteisesti ja asetetaan työväentalon seinälle". Voimistelupuvuksi oli maaliskuussa 1919 hyväksytty valkoinen urheilupaita, valkoiset pitkät housut, punainen vyö ja siinä valkoinen raita keskellä, mustat tossut ja paidan rintamuksessa seuran merkki.

TAHVEN EDUSTUSJOUKKUEET kaudella 2018 (syksy) - 2019 (kesä)

Juhlavuottaan Vesa on juhlistanut myös pelillisesti. Salibandyporukka voitti lohkonsa ja nousi Kolmoseen. Futsaljoukkue pelasi itsensä lohkokakkoseksi. Molemmat joukkueet pelasivat nelosdivarissa ja nousivat siis pykälää ylemmäksi Kolmosdivariin. Pelit kolmosessa alkavat lokakuussa 2019.

Kesäfutisporukka aloitti kautensa huhti-toukokuussa Vitosdivarissa kahdella tasapelillä ja tappiolla. Tappio tuli maineikkaalle futisseuralla Tampereen Palloilijoille (TaPa). 

TaPa on perustettu vuonna 1921. Seura on ensimmäinen Tampereella perustettu jalkapallon erikoisseura. TaPan mestaruussarjajoukkueessa pelasivat aikoinaan myös Tahmelan Vesan kasvatit Matti Mäkelä, Risto Hannula ja Matti Katajisto.

TAHVE JALKAPALLO (kesä 2019)

Tahmelan Vesan jalkapallon edustusjoukkueen otteita voi seurata Suomen Palloliiton Tampereen piirin sivuilta >> Tahve Vitosdivarissa

Tahmelan Vesan jalkapallon edustusjoukkue pelaa kesällä 2019 Vitosdivarissa. Kausi alkoi 28.4. ottelulla Kangasalaa vastaan ja päättyi lokakuussa 5.10 Ylöjärven Soppeenharjulla paikallista Ilvestä vastaa.

Lohkossa on 11 joukkuetta. Sarja on kaksinkertainen, joten pelejä kertyy kaksikymmentä.

Tahmelan Vesa ei pystynyt lopulta säilyttämään sarjatasoa. Joukkue keikkui koko kauden putoamisviivan tuntumassa. Touko-kesäkuun tasapelejä (1 voitto, 7 tasapeliä, 2 tappiota) ei saatu käännetyksi voitoiksi heinä-lokakuun toisella kierroksella (2 voittoa, 3 tasapeliä ja 5 tappiota).

Siitä huolimatta Tahven peleissä oli mukana ilahduttavan runsaasti porukkaa, peräti 27 pelaajaa. Niistä parikymmentä ehti pelaamaan yli puolet otteluista. Tehokkain oli Matti Rajaniemi 14 maalillaan.

Viimeiset pelit:
04.09.2019 19:45 Kauppi 2   TahVe – PJK/2 1 - 3 (0-2)
18.09.2019 19:45 Kauppi 2   VehU – TahVe 3 - 0 (2-0)
25.09.2019 19:45 Kaukajärvi TahVe – Härmä 5 - 2 (3-0)
Lokakuu
05.10.2019 14:00 Ylöjärven Ilves - TahVe 4 - 2 (2-2)

Kausi päättynyt. Lopullinen sarjataulukko.

REISKAHÖNTSYN MM-KISAT (16 - 17.3.2019)

Tahmelan Vesan harraste eli höntsytasolla vuoden koitos oli ReiskaHöntsyn VIII MM-kisat maaliskuussa Koulukadun tekojäällä. Vesan höntsyporukka on ollut pari kertaa loppuottelussa, mutta onni ei ole ollut myötäinen. Joko nyt olisi Vesan vuoro!

Tahven ottelurupeama alkoi lauantaina 16.3. klo 10.00 pelillä Naistenpankkia vastaan! Välierät ja loppuottelu sunnuntaina 17.3. klo 15 alkaen.

Vesan ottelut alkusarjassa
La 16.3
klo 10:00 Tahmelan Vesa – Naistenpankki 1-1
klo 12:00 Securitas – Tahmelan Vesa 1-10
Su 17.3
klo 12:00 Amorin Angelot – Tahmelan Vesa 0-8
klo 14:00 Tahmelan Vesa – Jäämatic 11-0

Loppuottelu: Tahmelan Vesa - Atalan Ilves 0 - 1.
Vesa pelasi lopulta itsensä loppuotteluun. Vastaan tuli Atalan Ilves.  Alkusarjassa Vesa takoi kolmekymmentä maalia ja päästi kaksi. Asetelma loppuotteluun oli selvä. Vesa painaa päälle ja Ilves parkkeeraa ns. bussin maalinsa eteen. Näin kävi. Ja kuten usein, pelillisesti paremman joukkueen puskiessa hyvään puolustukseen, vastustaja pääsee pariin vastahykkäykseen ja toinen niistä johti maaliin aikamoisen maalinedustasähläyksen jälkeen. Atalan Ilveksen maailmanmestaruus oli pelitaktiikan voitto.

Reiska Höntsyn MM-kisojen joukkueet ja ottelut >> www.reiskahontsy.fi

Tahve kannattajineen ReiskaHöntsyissä 2015

Tahve ReiskaHöntsyissä 2019. Vaikka hopea ei ole häpeä niin mitali ei lämmittänyt. Enemmän oli otettavissa.

TAHVE SALIBANDY VOITTI LOHKONSA

Kausi nelosdivarissa alkoi lokakuun alussa 2018 ja päättyi maaliskuussa 2019 otteluun Nokian KrP IIsta vastaan Kauppi Sport Centerissa. Tahve pelaa sisä-Suomen lohkossa 15. Joukkueita on kymmenen.

Ottelut pelataan turnausmuotoisesti. Noin kerran kuukaudessa on kaksi peliä kerrallaan. Viimeinen kierros Kaupin Sport Centerissä D-Konetta ja Nokia KrP IItä vastaan.

Viimeinen kierros 23.3.
Tahve - DKone 7-5
Nokian KrPII - Tahve 16-4

Tahmelan Vesa siis voitti nelosdivarin lohkonsa vaikka viimeinen ottelu Nokiaa vastaan päättyikin tappioon. Tahve joutui pelaamaan molemmat ottelut vajaamiehityksellä. Lohkovoittoon riitti aamupäivän voitto DKoneesta. Nokiaa vastaan jalka alkoi jo painaa ja vastustaja pääsi juoksemaan rumat numerot.

Tahven tehokkain koko kaudella oli odotetusti Lassi Vänttinen vaikka hän pelasi vain vähän yli puolet otteluista. Vänä voitti myös koko lohkon pistepörssin. Muita tehomiehiä olivat Matti Toivio ja Veli Matti Koivunen.

Tahven ottelut ja pelaajakohtaiset tilastot >> Tahve salibandy

Salibandy IVD lohko 15: Lopullinen sarjatilanne ja lohkon 10 parasta pistemiestä.

TAHVE FUTSALPORUKKA NOUSI KOLMOSDIVARIIN

Sarjakausi nelosessa alkoi 2.11.2018 Kauppi Sport Centerissä ja päättyi 10.3.2019 Kauppi Sport Centeriin.

Tilanne 19.2: Tahve on jatkanut hyvällä otteella viime kautta, jolloin se voitti vitosdivarin lohkonsa selkeästi. Tahve on lohkossaan kakkosena ja kiinni nousupaikasta.

Lohkoa johtaa Pipo-79 eli Pispalan Pojat. Se voitti 27.1. Tahvea vastaan pelatun tiukan kärkiottelun lukemin 8 - 6. Vielä 7 minuuttia ennen pelin loppua tilanne oli tasan 6-6. Pipo ratkaisi pelin kolmessa minuutissa Markus Multalan kahdella maalilla.

Lohkon pistepörssiä (maalit ja syötöt) johtaa kuitenkin Vesan Matti Rajaniemi. Vehu/2 Jukka Törmänen on toisena. Herrat kohtaavat toisensa kärkiottelussa lauantaina 23.2. klo 18.30 Kauppi Sport Centerissa kun nousuviivan molemmin puolin olevat Tahve ja VeHu/2 ratkovat lohkon kakkossijan.

23.2. Tahve - VeHu/2 Kauppi Sport Center 9 - 3.
Tärkeä peli päättyi Tahven 9 - 3 voittoon. Puoliajalla tilanne oli jo 4-0. Voitollaan Tahve varmisti lohkon kakkostilan ja nousun kolmosdivariin!

Niinpä kauden viimeisessä pelissä 10.3. Ylöjärven Ilvestä vastaan ei ollut enään panosta. Tahve hävisikin selkein 1-8 numeroin Kauppi Sport Centerissä pelatun ottelun.

Juhlavuotensa kunniaksi Tahmelan Vesan futsalporukka pelasi itsensä sarjatasoa ylemmäksi Kolmosdivariin. Lohkon pistepörssin voitti Tahven Matti Rajaniemi. Myös Juho Halinen pelasi tehokauden olemalla pistepörssin kuudes.

Tahven ottelut ja pelaajatilastot >> Tahve futsal

Tahmelan Vesan Futsalporukka. Nousu Kolmosdivariin on varmistunut. Taululla komeilee 9-3 voittolukemat VeHu/2:sta. Alarivillä toinen oikella joukkueen vetäjä Kimmo Riepponen.

Lopullinen sarjataulukko Futsalkaudella 2018-2019

TAHVE SUOMEN CUPISSA

Salibandyn Suomen cupissa Tahve ylsi neljännelle kierrokselle saakka. Vastaan asettui kova joukkue, vastaavan aluetason kilpailun viime vuonna voittanut Jyväskylän Happeen kakkosjoukkue Steamers. Peli pelattiin 7.10.2018 Tampereen Tenniskeskuksen salibandykentällä.

Happee Steamers voitti lopulta 10-7. Mutta ei helpolla. Yhtä hyvin voittaja olisi voinut olla Tahve, mutta onni ei ollut myötäinen. Maalipaikkoja oli. Tahve oli puolitoista erää jopa pelillisesti parempi.

Tasosta kertoo se, että Happee Steamers voitti lopulta koko Läntisen Suomen  alueen mestaruuden. Loppuottelussa kaatui forssalainen FoSu lukemin 15-9. Suomen cupin lopputurnaus pelattiin 16.2.2019.

Kuvat Tahve - Happee Steamers

Tahmelan Vesalta kesti lähes puolitoista erää ehtiä mukaan kakkosdivaritason pelitempoon. Toiseen erään Tahve tiivisti joukkuetta ja liike terävöityi. Tehojakso alkoi toisen erän 26 minuutilla tilanteessa 1-6. Tahve iski neljä maalia seitsemässä minuutissa ja peli olikin yhtäkkiä 5-6. Lassi Vänttinen teki kaksi ja syötti kaksi.

Kolmanteen erään lähdettiin tilanteessa 6-7. Heti erän alussa kakkoskentän Markus Lehtivuori taiteili Henri Mäenpään syötöstä tasoituksen 7-7. Eetu Hakkarainen juhlii.

Tahve hallitsi kolmannen erän ensimmäistä kymmenminuuttista selvästi mutta onni ei ollut myötäinen lukuisista paikoista huolimattta. Ylärimaa lähemmäksi pallo ei suostunut menemään.

Kesken Tahvemyllytyksen Happee pääsi maalin johtoon Tahvemaalivahdin pienoisella avustuksella ja heti perään Tahven Matti Toiviolle puhallettin jäähy estämisestä. Peli ratkesi ylivoimamaaliin.

Tahve oli kenties pelillisesti parempi, mutta Happee Steamers puolusti ja peitti laukaukset ja oli maaalipaikoissaan tehokkaampi.

© Asko Parkkonen