Tahmelan monitoimitalo säilytettävä julkisena tilana

Tampereen kaupunki aikoo myydä Tahmelan monitoimitilana toimineen entisen Pispan huvilan upeine rantapihoineen. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että talo pitäisi säilyttää asukkaiden yhteiskäytössä jatkossakin. Tämän puolesta on syntynyt vaatimusliike. Liike vaatii kunnioittamaan myös talon käyttöön liittyvää yhteisöllisyysehtoa. Pispat (Sulo ja Sanna Pispa) myivät talon 1950-luvun alkupuolella kaupungille "kohtuuhinnalla sillä ehdolla, että rakennus otettaisiin sosiaaliseen käyttöön".

Talon puolustamiseksi on luotu facebookryhmä sekä vaatimusadressi.

Keskusteluryhmään pääsee >> täältä.
Vaatimusadressi perusteluineen löytyy >> täältä

Taloa hallinnut A-Kilta on joutunut luopumaan vuokraamastaan tilasta. Monitoimitalon päivätoiminta loppui 31.5. ja A-Killan osalta talo tyhjenee viimeistään elokuussa. Kesäkuun alusta lukien ovet ovat olleet avoinna vain kuntouttavan ryhmätoiminnan asiakkaille ja tämäkin toiminta päättyy viimeistään elokuussa.

Tampereen A-Killan ylläpitämän talon päiväkeskus palveluineen on toiminut 1990-luvulta lähtien kaikkien tamperelaisten käytössä. 

Päiväkeskuksessa on voinut tavata ihmisiä ja ruokailla edullisesti. Käytettävissä on ollut pyykinpesukone, askarteluhuone, biljardipöytä, soutuvene, sauna, suihku, kirjoja, lehtiä, pelejä, tietokone, televisio ja grillauspaikka.

Erityisesti sauna uintimahdollisuuksineen on ollut monille tärkeä kohtaamispaikka.

Tiedotustilaisuus

Tampereen A-Kilta ry järjestämässä tiedotustilaisuuden tiistaina 12.6 kaupunkia edustanut Tilakeskus Oy:n kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm ilmoitti myymisen syyksi sen, että "kaupungilla ei ole talolle käyttöä ja että se on huonossa kunnossa, peruskorjauksen tarpeessa. Vuokraamista ei haluta, koska se ei ole kattanut läheskään kaikkia kuluja".

Tampereen A-Kilta ry:n toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen toivoi että talo säilyisi jatkossakin yhteisöllisessä, sosiaalisessa käytössä. Tiloissa on ollut sosiaalista toimintaa ainakin vuodesta 1948 lähtien. Ensin lastenkoti, sitten vuodesta 1977 naisten suojakoti. A-Kilta aloitti vuonna 1991.

Vasemmalla oleva kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm tulee ehdottamaan asunto- ja kiinteistölautakunnalle tontin myymistä. Vuodelta 1952 peräisin olevassa kauppakirjasssa ei ole talon käyttöön tai edelleen luovutukseen liittyviä ehtoja. Tontille tehdään rakennushistoriallinen inventointi ja mahdollisesti asemakaavallinen muutosehdotus.

Kuitenkin talon tuleva käyttö on lopulta poliitikkojen käsissä. Ratkaisevassa asemassa on asunto- ja kiinteistölautakunta ja viime kädessä valtuusto. Voidaan päättää toisinkin kuin mitä virkamiestasolta ehdotetaan.

Pispan huvila Tahmelanniemessä

Tiedotustilaisuuteen osallistuivat myös Pispan suvun edustajina Kaija Pispa ja mietteliäs Maija Pispa. Molemmat toivoivat että rakennus säilyisi kaikkien käytössä. Suvulle yhteisöllinen käyttöehto on fakta.

Huvilan suunnitteli arkkitehti G. Schreck

Kaija Pispan mukaan Tahmelanniemen huvila rakennettiin Pispalan kylän Pispan kantatalon ns. vasikkahakaan. Huvilan suunnitteli ja rakensi arkkitehti Schreck perheelleen n. 1890. Sen jälkeen huvilalla oli muutamia omistajia, kunnes Sulo Pispa lunasti sen perheelleen v. 1920.

Tontti rajattiin 2 hehtaariksi. Se aidattiin, koska alueella laidunnettiin lehmää ja hevosta. Rannassa oli hirsisauna ja pihalla oli ulkorakennus, jossa oli vaunu- ja hevostalli ja aitaus lehmälle

Puut ja puutarha olivat Sulo ja Sanna Pispan perheen kiihkeän harrastuksen kohteena. Puutarhaa rakennettiin ja kerättiin sinne kasveja, tehtiin kiveyksiä, istutuksia, käytäviä, se oli suuri ja kukoistava ja siellä vietettiin paljon aikaa.

1930-luvulla maanviljelys oli Pispan mailla alkanut käydä hankalaksi asutuksen leviämisen myötä. Sulo Pispa sai ostaa äitinsä kotitalon Ollilan Ylöjärveltä. Tuolloin perhe muutti pois Tahmelan huvilasta, joka vuokrattiin ulkopuoliselle.

Sisällissodan kokemukset

Sulo ja Sanna Pispan perhe vietti koko 1918 sisällissodan ajan Pispalassa. He näkivät naapuriensa, punaisten puolella olleiden, kurjuuden ja nöyryytyksen. Paljon pispalalaislapsia jäi orvoiksi. Sodan jälkeisissä tautiepidemioissa heidän omakin lapsensa kuoli.

Omien kokemustensa vuoksi Sulo Pispa ei voinut ajatellakaan Tahmelan huvilaa tonttikeinottelijoiden käsiin. Hän koki velvollisuudekseen olla pispalalaisten puolella ja tehdä jotakin heidän hyväkseen

Sulo Pispa halusi myydä huvilan Tampereen kaupungille. Hän nimenomaan ei halunnut myydä sitä yksityiselle ajatellessaan huvilan ja sen tontin joutuvan keinottelijoiden käsiin. Huvila tontteineen myytin vuonna 1951 halvalla hinnalla, sillä ehdolla, että huvila tulee yleishyödylliseen sosiaaliseen käyttöön.

On myös tieto, että tonttia ei saanut lohkaista, vaan se piti säilyttää kokonaisena. Nämä tiedot ovat suvussa säilyneet. Sulo Pispan lapset Juha Päiviö Pispa ja Raili Tellervo Pispa kertoivat asiasta useita kertoja isänsä kertomana. Suvun jäsenille asia on fakta.
(Kaija Pispan kirjoittama selvitys 11.6.2018.)

Pispan huvila Pyhäjärven puolelta

Pyhäjärven pohjoispuolen huvilavyöhyke

Pispan huvila ja pihapiiri edustaa on alueella harvinaistunutta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria. Myöhemmin rakennus on otettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja muutettu lastenkodiksi ja sitten naisten turvakodiksi ja lopulta A-killan toimitiloiksi.

1890-luvulla Tampereen kauppiaat ja insinöörit rakennuttivat perheilleen useita kesähuviloita Pyynikin Joselininniemestä lähtien aina Hyhkynlahteen saakka.

Tunnetuin huvila on J. Lilljeroosin Villa Varala, jonka suunnitteli Karl Snellman, valtiomies Snellmanin poika vuonna 1892. Huvilat olivatkin yleensä tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia.

1900 luvun alussa Villa Varalan lähelle, Tahmelan puolelle nousi arkkitehti Georg Schreckin perheelleen suunnittelema ja rakennuttama upea kolmikerroksinen kesähuvila. Myöhemmin siinä toimi Varalan retkeilymaja lähes 30 vuotta.

Hyhkyn puolella vanhin on kauppias L.Tallgvistin vuosina 1891-92 Karvolan maille rakennuttama huvila. Nykyisin Onnela nimellä tunnettu huvila sijaitsee lähellä Pispan palvelukeskusta.

Pyhäjärven huviloihin pääsi vanhoja hevosteitä pitkin. Suosituinta oli kuitenkin kulku laivalla. Esimerkiksi kesällä 1895 höyryalus Sampo aloitti säännöllisen kulkunsa Tampereelta Maatiaisiin ja matkalla poikkesi Varalan, Tahmelan ja Hyhkyn laitureihin.

Pispan huvilan tavoin varakkaan väen rakennuttamat kesähuvilat otettiin myöhemmin ympärivuotiseen käyttöön. Vanhoista huviloista jäljellä on vain Villa Varala, Pispan huvila ja Hyhkyn Onnela.

Tahmelassa oli poikkeuksellista se, että huviloita tai huvilatyylisiä taloja rakennettiin ympärivuotiseen käyttöön myös ns. sisämaahan, muutama sata metriä Pyhäjärven rannasta.

Tälläisia olivat muun muassa omena- ja päärynäpuutarhastaan tunnetun Peter Sladeyn huvila, agronomi Ernst Wahrenin huvila, jossa toimi v.1918 sotasairaala ja vuoteen 1959 asti lastenseimi sekä vieläkin ulkoapäin alkuperäisessä kunnossa oleva Edward Hildenin pitsihuvila (1894), joka tunnetaan myös talona, jossa runoilija Yrjö Jylhä asui.

Tahmelan huvila-asutus ja siihen liittyvä rikas huvilakulttuuri puutarhoineen ja ainutlaatuisine kasveineen on paljolti vielä tutkimatta. Vastaavanlainen Pyhäjärven eteläpuolen Härmälän huvila-asutus Hatanpään kartanoineen ja kasvipuutarhoineen on paljon tunnetumpi. 

Olisiko tässä eräs käyttötarkoitus Tahmelan monitoimitalolle. Kulttuurihistoriallisena paikkana, huvilakulttuurin elvyttäjänä ja matkailukohteena.

Kuva: Ensio Kauppila 1961 Vapriikki. 

Tahmelaa ja Ansiokalliota vuonna 1961. Etualalla Pyhäjärvenrannan huvilavyöhykettä. Oikealla Villa Varala, Varalan Kisapirtin ja Voimisteluhallin alapuolella. Kuvan keskellä arkkitehti G.Schrekin 1900-luvun alussa suunnittelema upea huvila, jossa oli 1950-luvulla mm. Varalan retkeilymaja.

Seuraavana erottuu Pellavatehtaan insinöörin Theodor Durchmanin 1890-luvulla rakennuttama kesähuvila. Siinä toimi 1920-luvulla yksityinen Kalliolan punaorpokoti. Edessä oleva niemi tunnetaan Suuruspäänä.

Seuraava niemi onkin Tahmelanniemi. Rannassa oli vielä 1960- ja 1970 luvulla hirsisauna. G.Schrek suunnitteli Pispan huvilan n. 1890, mutta voi olla että hän ei asunut perheineen siinä kovinkaan pitkään tai ei ollenkaan, koska muutaman sadan metrin päähän nousi toinen huvila.

Pispan huvilassa oli vuokralla vuosina 1916-1920 laivanrakennusinsinööri G.A.Westerståhle perheineen. 1920-luvulla Sulo Pispa lunasti tilan. 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla huvilassa asui vuokralla opettaja Toivo Lähdesmäki perheineen.

Tahmelan työväen yhdistyksen aloitteesta Tampereen kaupunki vuokrasi Pispan tilan vuonna 1948 lastenkodiksi (Kansan Lehti 7.1.1948) ja osti tontin 1950-luvun alussa. Kauppakirja on päivätty vuodelle 1952.

Pispan huvilan ja Kalliolan välissä oli vielä kauppahuone Tirkkosen Uramona tunnettu huvila, jonka saunan harkkoperustukset näkyvät vielä rannassa.

Pispalan kirjastossa myynnissä kesälukemista edulliseen hintaan!

Pispalan kirjastosta löytyy kesälukemista moneen lähtöön, erityisesti dekkareita ja myös uutuuksia!

Kahden päivän Kesäkirjamyynti-kampanja 19.-20.6. Myynnissä paljon erilaista kirjallisuutta edulliseen hintaan!

Pispala 1918 keskustelusarja

Keskiviikkona 30.5. esittelyssä oli Pispala 1918 kulttuurikävelykohteet. Punainen Pispala-verkkosivuston koonnut Osmo Sounela esitteli kohteet ja kertoi keskeisimmistä työväenliikkeen paikoista Pispalassa. Näihin historiaallisiin paikkoihin ja tapahtumiin voi perehtyä myös netissä. Tutustu >> Punainen Pispala verkkosivustoon

Pispala 1918-keskustelusarja alkoi joulukuussa 2017 tunnetun historioitsija Teemu Keskisarjan avauksella Pispala 1918. Tämän vuoden puolella puhumassa ovat käyneet Heikki Salo ja Sirkku Peltola aiheenaan Tampereen Työväen Teatterin musikaali Tytöt 1918, ohjaaja Jotarkka Pennanen, joka esitteli tekemäänsä kirjaa isoisästään, näyttelijä Aarne Orjatsalosta sekä Moskovan yliopiston kasvatti ja Lenin museon entinen johtaja Aimo Minkkinen, jonka aiheena oli Suomen 1918 sisällissotaa osana I maailmansotaa.

Pispalan kirjastossa on tutustuttu myös nykyajan keskusteluihin aktivismista ja vallankumouksesta Kutsu-lukupiirissä.

Maanantaisin 14.5. - 4.6. välisenä aikana pidetyssä lukupiirissä keskusteltiin äskettäin suomennetusta Kutsu-pamfletista. Kyseessä on alunperin Ranskassa julkaistu teksti, jossa kritisoidaan globalisaatiokriittistä aktivismia ja sen synnyttämiä umpikujia, mutta siinä käsitellään myös useita muita teemoja mm. sitä miten rakentaa nykymenoa haastamaan kykenevää materiaalista voimaa ilman uuvuttavaa aktivismia? Mitä tekemistä ilolla ja surulla on vallankumouksen kanssa?

Tietoa tulevista tapahtumista Pispalan kirjaston verkkosivuilla >> Pispalan kirjasto

Teemu Keskisarja - Pispala 1918
Pispalan kirjaston täpötäysi tupa sai kuulla punnittua mutta lennokasta puhetta sisällissodasta. Keskisarjalle Mannerheim ei ole pyhitetty sankari vaan mies (hulttio), jolle kävi hyvä säkä. Tampereen tapahtumat tarjosivat hänelle mahdollisuuden nousta tuntemattomuudesta kuuluisuuteen, parempaan elämään. Juuri tämä on yhteistä Mannerheimille ja punapäällikkö Aatto Koivuselle. Keskisarja toivoikin että myös punaiset oppisivat puhumaan sisällissodasta vapaussotana.

Pispalan kirjastoyhdistyksen uuden toimitilan viralliset avajaiset pidettiin 3.11. 2017.
Täystuvallinen kirjastotoiminnan ystäviä osallistui lämminhenkiseen tapahtumaan. Illan aloitti Katwi & Inkoo Duo, jonka jälkeen Pispalan kirjaston väki esitti erilaisia ohjelmanumeroita musiikin ja teatterin keinoin. Avajaiset huipentuivat Tampere Underground Orkesterin esitykseen. Tarjolla oli kahvia, teetä ja kakkuja - läsnä myös gluteeniton vaihtoehto.

Pispalan kirjasto Pispalanvaltien varrella

Kirjastoyhdistyksen toimitila sijaitsee Pispalan Pulterin vieressä ja lähellä Rajaportin saunaa, osoitteessa Pispalanvaltatie 21. Kirjasto aukeaa arkisin (ma-pe) klo 14.

Pispalan kirjasto muutti Tahmelasta Pispalaan kesän 2017 aikana.

Uudet tilat ovat huomattavasti pienemmät kuin entiset, joten Pispalan kirjasto-yhdistyksessä on jouduttu miettimään millaisia kirjakokoelmia on mahdollista ylläpitää. Ja ylipäänsä minkälaista kirjasto-ja kulttuuritoimintaa uusi tila mahdollistaa.

Tiloissa on ainakin lainasto-lukutupa, kokoustilat, muutama tietokone, internet ja wifi-yhteydet, monitoimikone tulostukseen ja skannaukseen.

Kannattaa käydä tutustumassa !

Pispalan kirjasto on toiminut 20 vuotta

Pispalan kirjastoyhdistys juhli kirjaston 20-vuotistoimintaa Tahmelan kirjastotalolla Pispalan karnevaalien yhteydessä 21.5.2017. Juhlapuhujana oli kirjastoyhdistyksen perustaja ja alkuaikojen kirjastoaktiivi, kirjailija Vuokko Tolonen.

Yhdistyksen ensimmäinen toimitila avattiin Ahjolan pieneen takahuoneeseen vuonna 1997. Vuokko Tolonen kertaili tapahtumaan johtaneita vaiheita, muun muassa kiirastorstain 1992 kunnallisen kirjaston lakkauttamisesta seuranneesta surukulkueesta ja hautajaisista sekä kirjastoyhdistyksen perustamisesta.

Pispalan kirjastoyhdistys perustettiin vuonna 1995 Pispalan Pulterissa. Perustamisasiakirja laadittiin superpihvin tilauslomakkeen kääntöpuolella. Silloin vielä kääntöpuolella oli tyhjää, valkoista tilaa. Nykyään siinä on englanninkielinen esittelyteksti.

Perustamisasiakirjassa julistetaan että "yhdistyksen tarkoitus on edistää korkean yhteiskuntamoraalin etsijöiden VAPAITA PYRKIMYKSIÄ".

Kesällä 2017 kirjastoyhdistys siis tavallaan palaa syntysijoilleen, lähelle Pispalan Pulteria.

Kansalaistoimijoiden kirjastot

Pispalan kirjasto ei ole suinkaan ainutlaatuinen tapaus. Yhdistyspohjaista tai yksityishenkilöiden perustamaa kirjastotoimintaa on ja on ollut ympäri Suomea.

Ensimmäisiä taitavat olla jo 1900-luvun alussa työväentalojen yhteyteen perustetut, kirjalahjoituksiin perustuvat lukutuvat. Pispalan työväentalolla oli jopa erityinen kirjastonhoitaja, näytelmäkirjailija Toivo Kari, myös Tahmelan työväentalolla oli pieni lukutupa.

Aihetta ei olla tosin juurikaan selvitelty. Löytyy kuitenkin ainakin yksi tutkimus, jossa kansalaistoimijoiden kirjastoja on tarkasteltu sinällään, osana Suomen kirjastolaitoksen syntyä ja osana ns. kolmannen sektorin järjestö- ja vapaehtoistoimintaa.

Riikka Säärelän tutkimusmatkan kohteena on neljä kansalaiskirjastoa: Porin Pormestarinluodon ja Väinölän kirjatuvat, Kauhavalainen Kankaan kamarikirjasto sekä tamperelainen Pispalan kirjastotalo. 

Vertaileva selvitys tuo esiin sekä yhteisiä (esim. kunnallisen lähikirjaston lakkauttaminen) että paikallisesti erityisiä tekijöita, kokemuksia ja ratkaisumalleja.

Johtopäätöksissä pohditaan, että vaikka toiminnan lähtökohdat ovat usein vaatimattomat, niin missä määrin kansalaistoimijoiden kirjastot ovat päässeet lähelle unelmaa kirjastosta kansalaisten yhteisenä olohuoneena.

Tutustu Riikka Säärelän tutkimukseen (2011) >> Kansalaistoimijoiden kirjastot (pdf).

Kuvissa Pispalan kirjastoyhdistyksen perustaja, kirjailija Vuokko Tolonen, ote kirjastoyhdistyksen perustavan kokouksen pöytäkirjasta sekä uuden kirjaston sijainti Pispalan valtatien varrella.

Hirvitalolla Ihmisen Luonto-näyttely

Ihmisen Luonto-näyttely 2.6.-24.6.2018
Aatu Lappalaisen (1949) ja Veera Salmion (1982) puuveistoksia ja installaatioita.

Kuvataiteilija Veera Salmio on toiminut pitkään arvostetun kuvanveistäjä Aatu Lappalaisen oppilaana ja assistenttina. Pispalanharjun entisen saunan piha-ateljeessa on näinä vuosina (2005-2011) tehty yhdessä yli 30 veistosta.

Ensimmäisessä yhteisnäyttelyssä Aatun (yläkerta) ja Veeran (alakerta) teoksia yhdistävät erilaiset vallan, ihmisyyden ja sukupuolten symbolit. Samalla näyttely tuo esiin puukuvaveiston matkaa mestarilta kisällille. Lue lisää >> www.hirvikatu10.net

Kesän muut näyttelyt
25.6.-8.7. Pystyyn kuolleet hipit: Pystyynkuolleetfestivaalit!
9.7.-22.7.  Kenneth Hindersson: zinenäyttely
28.7.-19.8. Lapinlahti- kollektiivi, yhteisnäyttely

Taide- ja omavaraisuustyöpajat

Pispalan Hirvitalolla näyttelytoiminnan lisäksi järjestetään tänä vuonna maksuttomia taide- ja omavaraisuustyöpajoja.

Työpajoissa hankitaan lisää käytännönläheisiä taitoja ja uutta luovia ratkaisuja kestävään kaupunkilaisuuteen ja omaehtoisen taiteen tekemiseen. Aiheita lähestytään yhdessä touhuten ja vertaisoppien. Oppimisen ohessa on mahdollista nauttia myös vegaaninen ateria.

Tulevia työpajoja ja lukupiirejä voi myös ehdottaa.

Tarkemmat tiedot päivittyvät Hirvitalon sivuilla sekä facebookiin
>> Hirvitalon verkkossivut
>> Hirvitalo facebookissa

Hirvitalon Työpajakalenteri 2018:

22.4. klo 12-17
Kompostoinnin kevätherätys. 
14.-15.5. klo 14-19
Naamiotyöpaja Pispalan Karnevaaleille. Karnevaalit 19.5.
Touko-kesäkuussa
Kaupunkimehiläispäivä ja pesävierailu (aika tarkentuu sivuilla)
27.5. klo 12
Villivihannesten tunnistusretki Tahmelassa.
28.5-29.5 klo 14:30-19:30
Kokeellinen kuoro, Mahdollisuuksien tilalla.
9.6. klo 12 alkaen
Polkupyöräpaja.
1.7. klo 12-17
Mosaiikkityöpaja
17.-19.8. klo 12 alkaen
Saviuunityöpaja.
5.8. klo 11-17 Sienitunnistus I 
2.9. klo 11-17 Sienitunnistus II  
7.10. klo 11-17 Sienitunnistus III 

Pispalan Uittotunneli kulkukelpoinen - kesäkahvila auki joka päivä

Annikin runofestivaaliin (9.6.) lomittuva kaupunkifestivaali Annikki OFF tarjosi kolmen päivän ajan (6.- 8.6) eri puolilla Tamperetta runoutta ja musiikkia.

Tursaswarrior

Erikoisin esiintymispaikka oli varmaan Pispalan Uittotunneli. Siellä nimittäin esiintyi kokeellista poppia soittava yhden naisen yhtye Tursaswarrior, joka hakeutuu syntyjemme syvien äärelle, maan uumenen ulalle. Esiintymisajat olivat to 7.6 klo 12.00 ja pe 8.6 klo 12.00 >> Annikin runofestivaali

Uittotunneli

Itse uittotunneli oli vielä toukokuun alkupuolella kiinni koska sisältä paljastui jäävuori. Talven aikana katosta vuotanut vesi on jäätynyt mahtavaksi sargofagiksi. Jääpatsasta ympäröi sulamisvesi. Nyt reitti on kulkemiskelpoinen.

Jäämiehen sargofagi odottaa kylmän rauhallisesti kesäkelien tuloa.

Uittotunnelin kesäkahvila

Näsijärven rannassa oleva Uittotunnelin kahvilan kesäkausi avattu. Kahvila on auki joka päivä klo 11-19.

Kesäkahvilassa on noin 20 asiakaspaikkaa. Ulkoterassilta on Näsijärvelle hienot näkymät ja pihan puolella useita asiakaspaikkoja. Valikoimissa on lohihampurilaisia, lättyjä ja joka aamu leivottavia pullia.

Uittotunnelin venelaituriin tulossa melojille kätevä laituri. Vuokrattavien vesiskoottereiden määrä nousee kahdeksaan. Ne kaikki ovat uusia nelitahtiskoottereita, joista ei tule juuri lainkaan melua. Tunnelin edustalla on virallinen vesiskootterirata (AL 26.4).

Kurpitsatalon kesäpalvelut - Kurpitsaliike 20 vuotta

Kurpitsatalon kesäkahvila auki keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 14 - 18.

Tapahtumia
ti 12.6. klo 15-18 Jättipalsamin kitkentätalkoot
ti 12.6. klo 18-19 Asahi (5€)
to 14.6. klo 16.30-18.30 Kompostointityöpaja
Ohjaajana Kurpitsatalon puutarhuri Oskari Pikkarainen

Infoa kesän tulevista tapahtumista ja muusta toiminnasta >> kurpitsatalo.net

Kurpitsaliike 20 vuotta

Kurpitsaliike järjestäytyi yhdistykseksi kaksikymmentä vuotta sitten 1998. Tavoitteeeksi tuli ylläpitää ja kehittää palstaviljelyharrastuksen edellytyksiä Tampereella ja erityisesti Pispalassa, sekä vaalia Pispalan kulttuurimaisemaa.

Samana vuonna yhdistys vuokrasi kaupungilta toimipaikakseen Isolähteenkatu 2:ssa sijaitsevan tyhjillään olleen vanhan vuokratalon, joka ristittiin Kurpitsataloksi.

Näytekasvimaa

Kurpitsatalo on osoittanut tarpeellisuutensa. Siitä on tullut kiireetön kohtaamispaikka ohikulkijoille, viljelijöille ja vihreästä elämäntavasta kiinnostuneille kaupunkilaisille. Talolla on näytekasvimaa, johon kaikki ohikulkijat ovat tervetulleita tutustumaan koko kasvukauden ajan. Tavoitteena on lisätä kotimaisten kasvisten ja yrttien tuntemusta ja käyttöä.

Kurpitsatalon tämän kesän puutarhuri ja viljelyvastaava on Oskari Pikkarainen. Biodynaamisesta viljelýstä paljon tietävänä hän on altis keskustelemaan ja tarvittaessa neuvomaan kasvumaahan, laatikkoviljelyyn ja mm. villiyrtteihin liittyvissä kysymyksissä.

Kurpitsaväen elojuhlat vuonna 1997. Tältä pohjalta seuraavana vuonna syntyi Kurpitsaliike ja sen talo.

Kurpitsatalon kesäpalvelut

Perinteinen kevään ja kesän aloitus oli Tahmelan rannan siivoustalkoot. Talkoot järjestettiin lauantaina 5.5. klo 12-15. Talkoomuonitusta oli tarjolla Kurpitsatalolla ja nuotion äärellä Lastenmaalla. Talkoolaisille vapaaliput Rajaportin saunaan.

Rakennuskulttuurikeskus Piiru - kesä on ulkomaalauksen aikaa

Keskus tarjoaa:
korjausrakentamisen neuvontaa
kursseja
korjauspalveluja
kokous- ja työ- ja juhlatiloja
osaajia
varaosia
oppaita

Katso tarjontakattaus >> www.piiru.fi

Entinen Uittoyhdistyksen talo

Piiru sijaitsee entisöidyssä Uittoyhdistyksen talossa. Talo on rakennettu vuonna 1892 Kokemäenjoen Lauttausyhtiön työnjohtajien asunnoksi. Talo sijaitsi ensimmäisen maanpinnalla kulkeneen tukkienkuljetustien, ns. Punaisen tukkitien vieressä, joka rakennettiin vuosina 1863 – 1864. Sitä pitkin hevosten avulla siirrettiin puutavaraa Näsijärvestä Pyhäjärveen. Nimensä tukkitie sai siitä, että se oli maalattu punaiseksi ja tukkitien rakenteisiin oli kiinnitetty mainoksia.

Taloa on laajennettu 1920-luvulla, jolloin se on saanut nykyisen ulkomuotonsa. Talo on toiminut tukinuittajien tukikohtana, kunnes uitto päättyi 1960-luvulla. Tämän jälkeen talo on ollut asuinkäytössä ja viimeiset vuodet autiona.

Nykyään tila toimii Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry:n koulutus- ja oppimisympäristönä. Piiru järjestää erilaisia tapahtumia ja ylläpitää muun muassa osaajafoorumia ja varaosapankkia.

Piirun sivuilta löytyy myös vinkkejä moniin rakentamiseen liittyviin asioihin.

Ulkomaalauksen vinkkejä

Rakennuskulttuurikeskus Piirun eteläseinältä löytyy koemaalausalue, joka on maalattu erilaisilla öljymaaleilla vuonna 2013. Sivuilta löytyvässä videossa kerrotaan koekenttien maalauksesta. Kevään 2018 aikana on tarkoitus tehdä uusi video, jossa seurataan, miltä koekentät näyttävät viiden vuoden jälkeen.

Piirun kesän tapahtumat ja rakentamisvinkit >> täältä

Pub Kujakollissa MM-futiksen kisastudiot - livekeikat tauolla

Keikat pääsääntöisesti lauantaisin klo 22 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).

14.6 - 15.7.
MM-futiksen kisastudio - tänä aikana livekeikat tauolla.

Muista myös tietovisat.
Keskiviikkoisin joukkuekisa klo 19.07, lauantaisin persoonallinen huutovisa klo 15.

Lisätietoja löytyy Kujakollien verkkosivuilta ja erityisesti facebookista.
Pub Kujakolli
Kollit facebookissa

Huuhaan Pojat Pub Kujakollissa vappupäivänä klo 17! Luvassa Martti Innasen parhaat.

Pub Kujakolli 25 vuotta

Pub Kujakolli sai anniskeluoikeudet neljännesvuosisata sitten 2.11.1992. Alussa B-oikeuksin, vuonna 2007 Kolli kohosi A-luokkaan. Syystäkin oli aihetta juhlaan!

Juhlissa perjantaina 3.11.2017 esitettiin vanhojen kolliveteraanien iloksi ja uusien äimisteltäväksi videotallenne vuoden 1997 Pispalan karnevaaleilta. Silloin karnevaalien musiikillinen päätapahtuma oli Pispankadulla. 20-vuotta nuorempina videolla nähtiin muun muassa Hauliveljet, Heikki Salo, Dave Lindholm, Marjo Minkkinen ja Orastavat Seitikit sekä paikallisesti maineikas Rubliners-orkesteri Pub Kujakollin sisätiloissa.

1990-luvulla Pubia veti Pirkko Salosaari miehensä Joken kanssa. Juhlassa esitetty ainutlaatuinen videotallenne oli aikoinaan Pirkon tilaama ja esitettiin nyt ensimmäisen kerran julkisesti.

2000-luvun alkupuolella pubiemäntänä ja isäntänä toimivat Tuula ja Puro. Uusin vaihe alkoi vuonna 2007. Pubia lajennettiin, saatiin A-oikeudet ja savuttomuus. Omistajapohja laajeni alkujaan kahdeksaan henkilöön, joista kenellekään pubivetäminen ei ole varsinainen ammatti ja elinkeino. Käytännön hommista huolehtii palkattu henkilökunta.

Kujakollin vaiheet näkyy myös Kollilogossa, joka nykyään virnuilee entistä tanakammin.

Kujakolli Tahmelan Liikekeskukseen

Vuonna 1984 Pispalalainen-lehti kysyi millaisia liikkeitä Tahmelaan? Huolta nimittäin herätti pitkin vuotta vakuuttanut huhu suunnitteilla olevasta supermaketista, mannermaisesta halpahallista. Miten käy muille Pispalan lähikaupoille?

1980-luvun puolivälin jälkeen Tahmelan Liikekeskus valmistui. Pääurakoitsijana toimi Ahti OY. Ensimmäisenä tiloihin muutti Tahmelanmutkassa sijainnut K-Mutka (Tahmelan Valinta). Alkujaan paikassa oli toiminut vuodesta 1962 lähtien Pirisen kauppa. "Palvelumahdollisuudet paranevat ratkaisevasti. Uusia tuotevalikoimia tarjoavat kala-ja juustotiskit sekä laajennetut pakastetilat. Uutta tulee olemaan myös videokasettivuokraus", toteaa kauppias Rauno Poikolainen Pispalalainen-lehdessä.

Näin Tahmelakin alkoi hiljalleen modernisoitua. Etenkin kun hieman myöhemmin tiloihin ilmaantui selkeää ysärimuotia esittelevä kampaamo Kaunotar ja Kulkuri ja niin, tietysti Pub Kujakolli.

Mainosleikkeet Pispalalainen-lehtien numeroista vuosilta 1988 - 1994.

Kyläraitilta Liikekeskukseen

Tahmelan keskustaa 1960-luvun alussa. Nykyisen Tahmelan Liikekeskuksen paikalla oli tilaa yllin kyllin, kulmauksessa oli Lyytin (Lydia Pyöriä) kioski. Lähinnä Lehdon kauppa ja pellot. Tahmelakadun mutkan kulmauksessa vasemmalla Grönlundin maalaamo, nykyinen Hirvitalo. 1960-luvun alussa toisella puolella vastapäätä ei ollut vielä Pirisen kauppaa/K-Mutka (1962), myöhemmin tiloissa toimivat pienoismalli-liike 1990-luvulla ja 2000-luvulla Pispalan kirjastotalo. Kyläraitti oli hiljainen ja rauhallinen pitkälle 1980-luvulle.

Legendaarinen Lyytin Kioski eli Lyytin "synagooga" oli suosittu viihdekeskus, jonne Pispalan äijät kokoontuivat (oma muki ja sokeri mukaan).

Pub Kujakolli 2005.

Jiipee Villasen vetämä tietovisa käynnissä. Sisätilat hieman erilaiset kuin nykyään. Vakioporukkakin näyttää nuoremmalta.

Pub Kujakollin nykymenoa - Oktooperit

Kolme päivää tanakkaa menoa viikonloppuna 6.-8.10.2017

Tahmelan Pub Kujakollin hyvin paikallinen versio hieman isommasta Oktoberfestistä. Livemusiikkia joka päivä, saksalaisia erikoisoluita suoraan Munchenistä, Repan terassigrillista makkaraa, bratwurstia, hapankaalia. Perjantaina lavalla Katwi & Inkoo. Lauantain tapahtumat aloitti Flamman tulishow. Jaakko Laitinen&Väärä Raha-trio pisti täpötötäyden tuvan liikkeelle. Festarin päätti sunnuntaiset Oktojamit Kalle Alatalon johdolla.

TaHven jalkapalloilijat lohkokärjessä - kärkiottelu Mänttää vastaan Ikurissa

Tahmelan Vesan jalkapallon edustusjoukkueen kausi kutosdivarissa alkoi 21.4.2018 ottelulla Nokian Palloseuran kakkosjoukkuetta vastaan. Nokialla pelattu ottelu päättyi niukkaan 1-2 tappioon.

Muutama päivää myöhemmin tuli kauden avausvoitto, kun Nepa/Talent kaatui Ikurissa selvin 5-1 numeroin. Ottelussa Tatu Arminen teki kaksi maalia, Kimmo Riepponen, Jarkko Kähkönen ja Veli-Matti Luukko kukin yhden.

TaHve pelaa siis kutostasolla lohkossa 2. Lohkon muut joukkueet ovat Apassit, FC Melody/2, FC PrTu, FC Teivo, FC Vapsi, NePa/Talent, NoPS/2, PP-70/2, Pyry Nokialta, TaFA ja Mäntän Valo.

Lohkossa pelataan kaksinkertainen sarja. Tahve pelaa ns. kotiottelut Ikurin kumirouheisella tekonurmikentällä.

Tahve on pelannut toukokuun loppuun mennessä kuusi ottelua, joista vain yksi, avausottelu, on päättynyt tappioon. Sarjasijoitus lohkossa lupava eli toinen.

Kesäkuun pelit alkoivat voitolla ja tasapelillä. Tiistaina 12.6. on lohkon kärkiottelu Mäntän Valoa vastaan Ikurin tekonurmikentällä klo 19.45!

Kevätkauden 2018 otteluohjelma ja tulokset:
01.4. 19:00 NoPS/2 - TahVe Nokia Menkala 2-1 (2-1)
25.4. 20:00 TahVe - NePa/Talent Ikuri 5-1 (1-1)
04.5. 20:00 PP-70/2 - TahVe Ikuri 0 - 1 (0-0)
07.5. 20:00 TahVe - FC Teivo Ikuri 7 - 1 (4-1)
19.5. 15:00 FC Vapsi - TahVe Sastamala 3 - 11 (1-6)
23.5. 20:00 TahVe - Pyry Ikuri 2 - 1 (1-1)
02.6. 11:00 FC PrTU - TahVe Nokia Menkala 1 -3 (0-2)
06.6. 19:45 TahVe - FC Melody/2 Ikuri 2 - 2 (1-1)
12.6. 19:45 TahVe - Valo Ikuri
25.6. 19:45 TaFA - TahVe Kaukajärvi TN
29.6. 19:45 TahVe - Apassit Ikuri

Syyskierros alkaa 6.7. Nokian Palloseuran kakkosjoukkuetta vastaan Ikurissa.

Tahven taivalta voi seurata >> Palloliiton tulospalvelussa.

Tahve-edustus valmentajistoneen yhteiskuvassa kesällä 2016

TAHVEN TALVIKAUSI 2017-18

FUTSALissa Tahve voitto lohkonsa ja nousi nelosdivariin

Syksyllä 2017 Tahve otti myös jalkapalloilun pikkuserkun Futsalin lajivalikoimaansa. Futsalia pelataan kuin jalkapalloa, siis jaloilla, mutta pelinä se on kuitenkin nopeampi ja teknisestikin hieman erilainen. Pallo on pehmeä ja pelijalkineet sisätiloihin sopivat. Kentällä on viisi pelaajaa ja maalivahti. Vaihdot voi tapahtua ns. lennosta.

Tahve pelasi Vitosdivarissa erinomaisen kauden. Neljästätoista ottelusta hävittiin vain kaksi. Tahve voitti lohkonsa selvästi.

Kotiottelut pelattiin syyskaudella Ylöjärven Liikuntakeskuksessa ja kevätkaudella Kaupin uudessa Sports Centerissä.

Tahven joukkueessa pelaavat muun muasssa Tapio Castren, Kai Käpylä, Mohamed Koroma, Kimmo Riepponen, Marko Kyröläinen, Mikko Heiskanen, Teppo Valtanen, Toni Lehtikangas, Aksu Karima, Juho Halinen, Niko Rautiainen, Petri Björnholm.

Ottelut nelosdivarissa alkanevat marraskuussa 2018.

Futsalin sarjataulukko kaudella 2017-2018

SALIBANDYKAUSI - miehet, nelosdivari, lohko 15 (M4D-15)

Viimekaudella (2016-17) Tahmelan Vesan salibandyporukka voitti Vitosen lohkonsa ja nousi suoraan ylemmälle tasolle.

Vesa aloitti salibandykauden nelosdivarissa kohtuullisesti, kahdella voitolla ja kahdella tappiolla. Kauden puolivälissä tuli kuitenkin pieni notkahdus. Loppukauden kiri ei enään riittänyt kuin kakkossijaan. 18 ottelusta Tahve voitti 10, hävisi 5 ja pelasi tasan 3. Nousu kolmosdivariin jäi kolmen pisteen päähän.

Suomen Cupin haastajamestaruuden uusiminen kaudella 2017-2018 osoittautui vaikeaksi. Tahve putosi Suomen Cupista toisella kierroksella. Turussa syksyllä 2017 pelatuissa karsintaotteluissa Tahve kärsi jatkoaikatappion Hirvensalolle, voitti Showtimen ja ratkaisevassa ottelussa hävisi Ruoskalle selkeästi 3-10. Yhdellä voitolla karsintalohkosta ei päässyt jatkoon.

Kauden 2016-2017 Suomen Cupin haastajafinaalin mestarit kannattajineen.

© Asko Parkkonen