Näin Pispala äänesti

Kunnallisvaalit 2021

Pispalassa voittivat sekä oikeisto että vasemmisto. Suurin häviäjä oli Vihreät. Alueelta valtuustoon ylsi kolme ehdokasta. Tahmelan Antti Ivanoff ja Matti Helimo sekä Pispalanharjun puolelta Aarne Raevaara.

Pispalan tai Pispan äänestysalue kattaa suunnilleen Tahmelan sekä Ylä- ja Ala-Pispalan. Alueella on äänioikeutettuja kolmisen tuhatta (3003), joista naisia 51.1%. Ääniä annettiin yhteensä 2085, joista kaksi mitätöitiin.

Pispalassa on perinteisesti osallistuttu. Edellisten vuoden 2017 kunnallisvaalien äänestysprosentti (72,1%) oli Tampereen korkein. Nyt koronavuonna 2021 äänestysaktiivisuus on Tampereen toiseksi korkein 69,7%. Edelle ylsi vain naapurilähiö Pyynikki (70,7%).

Puoluekannatus

Edellisiin, vuoden 2017 kunnallisvaaleihin verrattuna suurin häviäjä Pispalassa oli Vihreät (-7.7%) ja suurin voittaja Perussuomalaiset (+5.0%). Kannatustaan nostivat myös Kokoomus (+4.4%), SDP (+3.8%) ja Vasemmistoliitto (+2,2%).

Pispalatulos poikkeaa valtakunnallisesta kannatusmuutoksesta, jossa hallituspuolueet hävisivät kautta linjan. Osin myös Tampereen tuloksesta.

Pispalassa Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannatus on keskimääräistä vahvempi. Suurin puolue on Kokoomus (27.7%). Sitten tulevat Vihreät (19.3%), Vasemmistoliitto (17.8%), SDP (16.4%), PS (8.7%) ja Keskusta (2,9%).

Äänikuningattaret

Pispalan äänikuningatar on pääministeri Sanna Marin (120 ääntä), lähes tasapisteissa ex-valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen (118 ääntä). Uros-aition kärkinimeksi nousi Matti Pitkon pakinoista tuttu "rautakansleri" Kalervo Kummola (70 ääntä).

Pispalassa eniten ääniä saaneeseen kymmenikköön mahtuivat myös kokoomuksen Sofia Vikman (46 ääntä) ja Antti Ivanoff (41 ääntä), Vihreiden Oras Tynkkynen (38 ääntä) ja Matti Helimo (35 ääntä), Vasemmistoliiton Jouni Siren (38 ääntä), sosialidemokraattien Lauri Lyly (32 ääntä) ja kristillisten Sari Tanus (32 ääntä).

Tampereen Valtuusto

Tampereen valtuustoon valittiin kaikkiaan 67 edustajaa, joista 25 uusia.

Pispalan äänestysalueelta valtuustopaikkansa uusivat Tahmelan Antti Ivanoff (kokonaisäänimäärä 757) ja Matti Helin (kokonaisäänimäärä 399) sekä Pispalan puolelta perussuomalaisten Aarne Raevaara (kokonaisäänimäärä 463 / Pispala 17 ääntä).

Pienin äänimäärä, jolla ylsi valtuustopaikkaan, oli SDP:n Ulla Kamppanin 218. Korkein odotetusti Sanna Marinin yli kymmenentuhatta (10527).

Kunnallisvaalien tulokset

Puolueiden ja yhteislistojen äänimäärät sekä ehdokaskohtaiset tulokset koottu  Aamulehden Vaalikoneeseen sekä valtakunnalliset tulokset ja edelliset vaalit Oikeusministeriön tieto- ja tulospalveluun.

>> AL Vaalikone / Pispala
>> Oikeusministeriö Tulos- ja tietopalvelu / Pispala

Kuntavaalien 2021 kannatusjakauma Pispalan äänestysalueella.

Tampereen kuntavaalitulos ja paikkajakauma valtuustoon. Grafiikka YLE tulospalvelu.

Oma kuvasta tarinapolkuun

(Käyttöohje: Kun klikkaat vasemman puoleista linkkiotsikkoa, saat otsikon aihetta koskevat tiedot, ei kaikkia tapahtumia eli pitkää listausta)

Muista turvavälit!

Pispala-Tahmelan alueen harraste-ja kulttuuritiloissa noudatetaan koronaepidemiaan liitttyviä turvallisuusehtoja sekä seurataan tarkasti terveysviranomaisten ohjeita ja suosituksia.

Näyttelyt 2021:
Tahmelan Huvila - Oma Kuva
Kuvataiteilija, muusikko Maria Mattilan näyttely Oma Kuva kesäkuun ajan.
Tutustu >> Tahmelan huvila
Pispalan nykytaiteen keskus:
Mari Törmä: Kuihtuneet - 20.6.
Siru Kososen taidenäyttely hhh - 20.6.
Lue lisää >> hirvikatu10.net

TAHMELAN HUVILA - oma kuvasta tarinapolkuun
Tahmelan huvilan kesäkuu >> Tahmelan huvila (fb)

Maria Mattila (Mara Balls) "Oma kuva -näyttelyni koostuu omakuvista joista näkyy oma kuva. Toivon, että se rohkaisee tutkimaan omaa kuvaa".

Huvilan Saunaklubi:
Maanantain aamusauna: tunnin huki / maksu 7€.
Torstain sauna: tunnin huki / maksu 8€.

Varaukset kahvilan tiskiltä, vain 6 hlöä/vuoro. Voit ottaa vakivuoron tai sitten yksittäisvuoron (mikäli tilaa). Tarkista varaustilanne huvilan verkkosivuilta.

PISPALAN KIRJASTO - katso uusi esittelyvideo

Huhtikuun lopun läänintaitelija Anna Elina-Isoaron kirjailijahaastattelun ja muusikko Kielo Kärkkäisen musiikki-illan videotallenteet verkkossivuilla.

Seuraa ja kuuntele >> Pispalan kirjasto (fb)

Löydä itsestäsi lavarunoilija! Vertaistukiryhmä auttaa. Joka kuun viimeisenä torstaina. Aloitus 28.1.2021 klo 18 Pispalan kirjastolla. Torstai on toivoa täynnä.

Kyseessä on avoin tapaaminen kaikille, jotka haluavat kehittyä lavarunoilijana. Lavarunoilijain Vertaistukiryhmässä harjoitellaan omien runojen esittämistä pienessä runoilijaporukassa, annetaan toisille rakentavaa palautetta kannustavassa hengessä ja vaihdetaan ajatuksia kirjoittamisesta ja esiintymisestä yleisesti.

Järjestää Kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry ja Pispalan kirjasto. Tutustu >> Viitapiiri ry (fb)

Videotallenteita

Pispalan kirjastolla ja Tahmelan huvilalla pidettyjen kirjallisuushaastattelujen ja musiikkitapahtumien livetallenteet ovat kuultavissa Pispalan kirjaston fb-sivuilla!

Uusimpina Punch & Pravdan livestreamkeikka sekä Lauri Viidan Moreenin englanniksi kääntäneen Virginia Mattilan haastattelu. Moreenin englannos sai nimekseen Earths Hardy Chattels. Myös Lauri Viidasta elämänkerran kirjoittaneen Jukka Lyytisen haastattelu löytyy sivuilta.

Lue ja katso >> Pispalan kirjasto (fb)

HARRASTA JA OPISKELE TURVALLISESTI

Pispala on kulttuuria harrastelevien kaupunginosa. Alueella toimii hämmentävän useita ammattimaisia kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia sekä kansalaistoimintaan perustuvia tiloja.

Pispalanharjulta vilkaistuna itäpään nurkassa Varalan Urheiluopisto, lännessä Pispan Palvelukeskus. Pohjoisen suunnassa Ahjolan kansalaisopisto, vieressä nukketeatteri Mukamaksen kotiteatteri, Rakennuskulttuurikeskus Piiru sekä Harjun Seurakunnan palvelut Pispalan kirkossa. Etelän Tahmelan laaksosta löytyy vielä Musiikkikoulu Musiikkitoteemi.

Näitä täydentää ja monipuolistaa hieman paikallisemmat, yhdistysten ylläpitämät ja paljolti kansalaisaktiivisuuteen perustuvat talot tai tilat, kuten Tahmelan Huvila, Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo, Mahdollisuuksien tila, Kurpitsatalo, Moreenin Haulitehdas, Pispalan kirjasto ja Rajaportin sauna.

Esimerkkeinä neljä erilaista valtakunnallisen tai Tampereen tason ammatillista toimijaa: Varala, Ahjola, Musiikkitoteemi ja Pispan Palvelukeskus.

VARALAN URHEILUOPISTO - kesän kurssit
Tutustu Varalan vapaa-ajan tarjontaan sekä kesän kursseihin ja leireihin >> täältä 

 

Varalan urheiluopisto on valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus. Toiminnan pääalueita ovat liikunta-alan koulutus, vapaa-ajan loma- ja leiritarjonta, ryhmien kokous- ja liikuntapäivät sekä urheilu- ja valmennustoiminta.

Varalassa on mainiot tilat harrastaa monipuolista liikuntaa. Harmillista vain, että tilojen täyttöaste lienee reilusti yli sataprosenttia. Kelvollista saliaikaa on vaikea saada. Samoin esimerkiksi erilaiset leirit täyttyy nopeasti. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Suomen ensimmäinen urheiluopisto

Itse asiassa Varala on Suomen ensimmäinen urheiluopisto. Se perustettiin naisten liikuntakasvatuksen edistämiseksi vuosina 1908-1910. Tärkeimpinä toimijoina Suomen Naisvoimisteluliiton Elin Kallio ja Tampereen Naisyhdistyksen Anna Lilja sekä ammattien tarkastaja Vera Hjelt ja arkkitehti Wivi Lönn.

Opiston perustamiseen innoitti jo aikaisemmin, vuonna 1907 Riihimäellä ja seuraavana vuonna Tampereella järjestetyt ensimmäiset kokeiluluonteiset naisvoimistelukurssit, jotka olivat saaneet hyvän vastaanoton. Naisten perustaman toimikunnan (1910 Tampereen naisvoimistelutalo Oy) tehtäväksi tuli ostaa kurssitoimintaan sopiva tila. Sellaiseksi löytyi osin sattuman kautta Varala.

Kyseessä oli tehtailija Heikki Liljeroosin ja hänen puolisonsa Mian Pyynikillä sijainnut Varala-niminen rantahuvila. Huvila on rakennettu vuonna 1892. Liljeroosien ajan Varalan huvilaelämä on tullut ikuistetuksi Sillanpään romaaniin Hiltu ja Ragnar. Nuori Frans Emil Sillanpää nimittäin toimi Liljeroosien perheen lasten kotiopettajana.

Varalan toiminta jakaantui kolmeen päämuotoon: kurssitoiminta (voimistelu, urheilu, leikki ja kansantanhu), kaupunkilaisten kesävirkistys (naisten) ja retkeilytoiminta (majoitus). Kurssit oli suunnattu puuvillatehtaiden tytöille ja naisille. Toiminta perustui ei-kilpailulliseen, ns. lingiläiseen terveysvoimisteluun. Tavoite oli karsia kehosta "työn leima".

Varalan vanha portti. Vieressä vuonna 1926 valmistunut Kisapirtti. Takana  liikuntahalli ja sen takana, lähellä rantaa alkuperäinen ja entisöity Villa Varala, jonka yläkerrassa on mm. naisliikunnan museo. Nykyisin urheiluopiston aluetta koristaa kiipeilypuisto Flow Park.

AHJOLAN KANSALAISOPISTO - kevään kurssit
Tutustu Ahjolaan ja sen mittavaan kurssi ja harrastetarjontaan >>  täältä

 

Usein unohdetaan että Ahjolan toiminnan taustalla on kansainvälinen setlementtiliike. Setlementtiaate syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Englannissa. Aatteen Suomeen toi merimiespappina Lontoossa työskennellyt Sigfrid Sirenius.

Ensimmäinen setlementti - sanasta to settle (asettua asumaan, sopeutua, sovittaa) - perustettiin Helsingin työläiskaupunginosaan sisällissodan jälkitunnelmissa vuonna 1919. Sireniuksen perustama kristillis-yhteiskunnallinen työkeskus Kalliola pyrki "ihmiselämän ja kansan eheyttämiseen", työmuotoina keskustelupiirit, kansalaisopisto ja nuorisokerhot.

Englannin mallin mukaisesti setlementti pyrki etsimään yhteyksiä myös sivistyneistöön, akateemiseen väkeen. Merkittävä henkilö Kalliolan toiminnassa olikin sosiaalipolitikko Heikki Waris, joka tunnetaan hyvinvointivaltiolliset suuntaviivat luoneesta tutkimuksestaan Pitkänsillan Pohjoispuolelta.

Ahjolan Setlementti 90 vuotta

Pispalaan setlementtiaate asettautui 90 vuotta sitten, talvella 1930. Ahjola perustettiin vapaaopiston nimellä muutamaa vuotta myöhemmin pastori Renforsin taloon. Vuonna 1935 opintoryhmiä oli kymmenkunta ja oppilaita yhteensä 51. Aineina retkeilykerho, kotitalous, kirjanpito, ruotsi, englanti sekä kuorolaulu ja maantiede keväällä, äidinkieli, kansantanhut ja raamattupiiri syksyllä. Eräs ensimmäisistä ohjaajista oli kaikkien vanhojen pispalalaisten tuntema, Pispan koulun opettaja Tauno K. Sola.

Pispalan rippikoulu

Kiintoisan näkökulman Ahjolan varhaisvuosiin tarjoaa tunnetun kirjallisuuskriitikon Pekka Tarkan tuore muistelmateos Onnen Pekka.

Santalahden Engvistin huvilassa asuneen Pekan isä nimittäin oli Ahjolan isäntä pastori Toivo "Topi" Tarkka ja isoisä setlementtiliikkeen perustaja Sigfrid "Ukko" Sirenius.

Toivo Tarkan aikana Ahjola rakentui nykyiselle, Hugo ja Jenny Simolan lahjoittamalle tontille. Muutto uusiin tiloihin toteutui talvella 1941. Sitä ennen Ahjolalla oli ollut toimitila Tahmelassa, lähteen lähellä olevassa, entisessä ns. Tahmelan Pappilassa, vuodesta 1936.

Pekka Tarkan (s.1934) perhe asui Santalahdessa 1950-luvun alkuun asti. Muistelmateoksessa kuvataan hienosti kahden pappissuvun, Tarkan ja Sireniuksen, välisiä suhteita sekä setlementti-liikkeen aatteellista pohjaa. Luku Pispalan rippikoulu muistelee papinpojan elämää 1940-luvun Pispalassa. Esiin nousee "sivullisuuden" teema. Papin poika oli jo kansakoulussa kavereiden mielestä erilainen.

Pispalaan ja (sivullisuuden teemaan) Pekka Tarkka palasi myöhemmin kirjoittaessaan jo meritoituneena kirjallisuuden tutkijana elämäkerran naapuripojasta, työläiskirjailija Hannu Salamasta (Pekka Tarkka: Salama. Otava 1973).

MUSIIKKIKOULU MUSIIIKKITOTEEMI
Mukaan pääsee läpi vuoden ilman pääsykokeita. Tutustu tarjontaan >> täältä

 

Musiikkitoteemi on vuodesta 2004 toiminut musiikin monialayritys. Yrityksen keskisimpiä toimintamuotoja ovat musiikkikoulu ja Tampereen Tahmelassa sijaitseva Guitar Shop, joka palvelee myös verkossa (katso Toteemipuoti).

Musiikkikoulu on suunnattu kaikenikäisille, joskin suosituimpia taitavat tällä hetkellä olla lasten muskarit ja vekarabändiryhmät. Mukaan pääsee läpi vuoden, tarpeen mukaan perustetaan myös uusi ryhmiä.

Musiikkitoteemin tapahtumiin kuuluvat opiskelukauden näytönpaikat, täysiä saleja vetävät oppilaskonsertit. Keväällä lukukauden päättävät Rokkaava Kevätkonsertti ja Akustinen Kevätkonsertti.

Musiikkikoulu Musiikkitoteemin pääpaikka sijaitsee Tahmelan Liikekeskuksessa. Käynti Selinikadun puolelta.

PISPAN PALVELUKESKUS
Tutustu tiloihin ja palveluihin >> Tampereen kaupunki - ikäihmisten palvelut
Pispan Palvelukeskus >> facebookissa

Moni ei ehkä tiedä että keskuksen tilat ja palvelut ovat avoimia kaikille tamperelaisille, ei ainoastaan ikäihmisille.

Pispan palvelukeskus on valmistunut 1981. Talossa on mm. ravintola, sauna, kuntosali, kokoustiloja ja erilaisia käsityötiloja. Pari vuotta sitten talo peruskorjattiin. Etenkin käsityötilat ja kuntosali uudistettiin niin että esimerkiksi kuntosalissa on nykyään nykyaikaisia kuntoilulaitteita ja juoksumatto.

Kuntosali

Kuka tahansa tamperelainen voi siis mennä ilmaiseksi kuntoilemaan palvelukeskuksen kuntosalille tai kokeilla puutöitä puutyöohjaajan opastuksella. Etenkin kuntosalia kannattaa käydä kokeilemassa. Sali on ilmainen eikä aikaa tarvitse varata, vaan vapaisiin laitteisiin voi kuka tahansa mennä!

Keltaisena siintävä Pispan palvelukeskus kuvattuna Tahmelan rannasta tammikuussa 2020. Keskus on alueella, jossa aikanaan sijaitsi alkuperäinen Hyhkyn ryhmäkylä. Vuonna 1770 tapahtuneen tulipalon jälkeen kylän talot (Simola, Uotila, Mattila, Karvola, Henneri, Valleri, Ikuri) rakennettiin toisistaan erilleen laajemmalle alueelle. Vasemmalla niemen kärjessä pilkottaa Onnela, oikealla Pättiniemen kalliot ja uittotunnelin suu.

Pispalan keikkamestat avautuvat

Pispala alkaa avautumaan myös keikkarintamalla. Pub Kujakolli aloittaa yllätyksellisillä sunnuntaikeikoilla. Vastavirrassa perinteiset Juhannusreggaet.

Vastavirta
Auki ma - pe 16 - 02 la - su 14 - 02
Kesäkuun keikkoja:
18.06. Rain Of Terror, Backlash, Harmer. Liput 3 €
19.06. Jahrvi Sound Reggae Party. Ilmainen
Juhannusreggaet
25.6. Jere Dangerous. Ilmainen.
Yläkerta: Hirvikoira Hirvonen.
26.6. The Sailors plays The Wailers.

Katso >> vastavirta.net

Pub Kujakolli
Auki ma - pe 13 - 02 la - su 12 - 02.
Tiatovisa maanantaisin klo 19.07.

Sunnuntaikeikat klo 19 alkaen:
20.6. Kalle Alatalo & Anton Äikäs
(ynnä friends)
4.7. Kalle Alatalo & Joe Vestich
Seuraa >> kujakolli.fi (fb)

Pispalan karnevaalikeikalla vuonna 2015 Ismael Sanen iso orkesteri.

Suomalainen reissupoika - 70

Alatalon Mikolle tuli 70 vuotta täyteen vappuna 2021. Juhlan kunniaksi YLE TV-2 lähetti vappuaattona 30.4.2012 klo 20 lähtien kahden tunnin ohjelman otsikolla Suomalainen reissupoika - 70.

Mukana on arkistopätkiä vuosien varrelta ja myös haastatteluja avainhenkilöiltä, jotka ovat vaikuttaneet laulajan uraan.

Juhlavuoden johdosta julkaistaan myös kolme Alatalo-albumia, jotka ovat CD-tupla Parhaat – 52 suosikkia, Vinyylitupla Parhaat sekä 10 CD:n juhlakokoelma Suomalainen reissupoika, joka sisältää peräti 229 laulua.

Koronan takia peruuntunut Tampere-talon iso 70-vuotissyntymäpäivä­konsertti juhlitaan ensi vuonna. Uusi konserttipäivä on lauantai 19.3.2022.

Mikko & Alatalo Brothers. Harvoin keikkaileva kokoonpano, jossa mukana kaikki Alatalon veljekset. Vasemmalta Eero (laulu), Kalle (kitarat), Jussi (rummut) ja Aaro (basso). Issiaksen Välilevyn julkkarikeikalla lisäksi Selkä, Kala ja Tero.

Blues taivaan portilla

Jaakko Löytty on Suomen eturivin gospelmuusikkoja. Eräässä yhteydessä hän on luonnehtinut itseään "puolipispalalaiseksi". Löytyn suku on nimittäin asunut vanhassa Hyhkyssä 1920-luvulta lähtien. Jaakko taitaa itsekin nykyisin asua yhdessä vaimonsa Kaija Pispan kanssa lähellä sukunsa kotitaloa.

Jaakko Löytty kommentoi kesällä 2020 julkaistua uutta levyään näin:
"Levyn alaotsake on "Pettuleipägospelia näillä viimeisillä kaskimailla". Albumilla kuullaan tummia sävyjä, mutta hyvällä, toivorikkaalla asenteella. Olen nuoresta pitäen kuunnellut blues-musiikkia, mutta nyt vasta vanhempana rohkenin tehdä sitä levyllisen.

Siinä soi suomalaisen vanhenevan miehen sydänääni, ei ainoastaan Amerikan mustien tunnot. Siinä pohditaan elämän rajallisuutta ja omaa olemista, sekä kanssakulkemista lähimmäisten rinnalla. Myös vastuu yhteisestä maailmasta motivoi meitä musisoimaan. Yhdessä soittamisen ilo kuuluu levyltä ja konsertissa myös."

© Asko Parkkonen