Tahmelan monitoimitalo on vuokrattavissa

Tampereen kaupunki on pistämässä vuokralle Tahmelan monitoimitalon eli entisen Pispan huvilan. Kaupunki hakee vuokralaisia yleisellä haulla. Hakuilmoitus julkaistiin Aamulehdessä 10.10.2018.

Vuokra-aika on määräaikainen. Se alkaa 1.1.2019 ja kestää vuoden 1921 loppuun. Kirjalliset tarjoukset tulee toimittaa 15.11.2018 mennessä.

Monitoimitaloon liittyvä esittelyaineisto ja muun muassa kuntoarvio löytyy kaupungin sivuilta >> www.tampere.fi/tahmelanmonitoimitalo

Kohteen esittely on torstaina 18.10.2018 klo 14.00 - 16.00.

Tahmelan monitoimitalo

Tampereen kaupunki on nyt siis vuokraamassa huvilaa sopivaksi katsomalleen taholle tietyillä ehdoilla. Tärkein on se että vuokraaja huolehtii kaikista ylläpitomenoista ja lisäksi vastaa kunnossapidosta.

Vuokraamismahdollisuus avautuu sen kautta että talo kuuluu kesken olevan Pispala-Tahmelan kaavauudistuksen piiriin ja kaupunki ei  myy kiinteistöä ennen kuin kaavauudistus on tehty. 

Voimassa olevassa kaavassa (vuodelta 1978) tontin käyttötarkoitus on osoitettu merkinnällä YOS-10, joka merkitsee sitä että talo kuuluu opetus ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen. Käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi asumiskäyttöön vaatii kaavamuutoksen. Tahmelan aluetta käsittelevä kaavavaihe tullee käsittelyyn vuoden 2019 aikana ja saattaa kestää hyvinkin pari vuotta.

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että talo pitäisi säilyttää asukkaiden yhteiskäytössä jatkossakin. Tämän puolesta on syntynyt vaatimusliike. Liike vaatii kunnioittamaan myös talon käyttöön liittyvää yhteisöllisyysehtoa.

Pispat (Sulo ja Sanna Pispa) myivät talon 1950-luvun alkupuolella kaupungille "kohtuuhinnalla sillä ehdolla, että rakennus otettaisiin sosiaaliseen käyttöön".

Talon yleishyödyllisen käytön puolustamiseksi on luotu facebookryhmä sekä vaatimusadressi.

Keskusteluja monitoimitalon käyttömahdollisuuksista, uudesta tilanteesta ja sen vaatimista toimenpiteistä voit seurata ja kommentoida >> täällä.
Vaatimusadressi perusteluineen löytyy >> täältä

Taloa hallinnut A-Kilta on joutunut luopumaan vuokraamastaan tilasta. Monitoimitalon päivätoiminta loppui 31.5.2018 ja A-Killan osalta talo tyhjeni viimeistään elokuussa. Kesäkuun alusta lukien ovet ovat olleet avoinna vain kuntouttavan ryhmätoiminnan asiakkaille ja tämäkin toiminta päättyi viimeistään elokuussa 2018.

Tampereen A-Killan ylläpitämän talon päiväkeskus palveluineen on toiminut 1990-luvulta lähtien kaikkien tamperelaisten käytössä. 

Päiväkeskuksessa on voinut tavata ihmisiä ja ruokailla edullisesti. Käytettävissä on ollut pyykinpesukone, askarteluhuone, biljardipöytä, soutuvene, sauna, suihku, kirjoja, lehtiä, pelejä, tietokone, televisio ja grillauspaikka.

Erityisesti sauna uintimahdollisuuksineen on ollut monille tärkeä kohtaamispaikka.

Tiedotustilaisuus

Tampereen A-Kilta ry järjestämässä tiedotustilaisuuden tiistaina 12.6.2018 kaupunkia edustanut Tilakeskus Oy:n kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm ilmoitti myymisen syyksi sen, että "kaupungilla ei ole talolle käyttöä ja että se on huonossa kunnossa, peruskorjauksen tarpeessa. Vuokraamista ei haluta, koska se ei ole kattanut läheskään kaikkia kuluja".

Tampereen A-Kilta ry:n toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen toivoi että talo säilyisi jatkossakin yhteisöllisessä, sosiaalisessa käytössä. Tiloissa on ollut sosiaalista toimintaa ainakin vuodesta 1948 lähtien. Ensin lastenkoti, sitten vuodesta 1977 naisten suojakoti. A-Kilta aloitti vuonna 1991.

Vasemmalla oleva kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm tulee ehdottamaan asunto- ja kiinteistölautakunnalle tontin myymistä. Vuodelta 1952 peräisin olevassa kauppakirjasssa ei ole talon käyttöön tai edelleen luovutukseen liittyviä ehtoja. Tontille tehdään rakennushistoriallinen inventointi ja mahdollisesti asemakaavallinen muutosehdotus.

Kuitenkin talon tuleva käyttö on lopulta poliitikkojen käsissä. Ratkaisevassa asemassa on asunto- ja kiinteistölautakunta ja viime kädessä valtuusto. Voidaan päättää toisinkin kuin mitä virkamiestasolta ehdotetaan.

Pispan huvila Tahmelanniemessä

Tiedotustilaisuuteen osallistuivat myös Pispan suvun edustajina Kaija Pispa ja mietteliäs Maija Pispa. Molemmat toivoivat että rakennus säilyisi kaikkien käytössä. Suvulle yhteisöllinen käyttöehto on fakta.

Huvilan suunnitteli arkkitehti G. Schreck

Kaija Pispan mukaan Tahmelanniemen huvila rakennettiin Pispalan kylän Pispan kantatalon ns. vasikkahakaan. Huvilan suunnitteli ja rakensi arkkitehti Schreck perheelleen n. 1890. Sen jälkeen huvilalla oli muutamia omistajia, kunnes Sulo Pispa lunasti sen perheelleen v. 1920.

Tontti rajattiin 2 hehtaariksi. Se aidattiin, koska alueella laidunnettiin lehmää ja hevosta. Rannassa oli hirsisauna ja pihalla oli ulkorakennus, jossa oli vaunu- ja hevostalli ja aitaus lehmälle

Puut ja puutarha olivat Sulo ja Sanna Pispan perheen kiihkeän harrastuksen kohteena. Puutarhaa rakennettiin ja kerättiin sinne kasveja, tehtiin kiveyksiä, istutuksia, käytäviä, se oli suuri ja kukoistava ja siellä vietettiin paljon aikaa.

1930-luvulla maanviljelys oli Pispan mailla alkanut käydä hankalaksi asutuksen leviämisen myötä. Sulo Pispa sai ostaa äitinsä kotitalon Ollilan Ylöjärveltä. Tuolloin perhe muutti pois Tahmelan huvilasta, joka vuokrattiin ulkopuoliselle.

Sisällissodan kokemukset

Sulo ja Sanna Pispan perhe vietti koko 1918 sisällissodan ajan Pispalassa. He näkivät naapuriensa, punaisten puolella olleiden, kurjuuden ja nöyryytyksen. Paljon pispalalaislapsia jäi orvoiksi. Sodan jälkeisissä tautiepidemioissa heidän omakin lapsensa kuoli.

Omien kokemustensa vuoksi Sulo Pispa ei voinut ajatellakaan Tahmelan huvilaa tonttikeinottelijoiden käsiin. Hän koki velvollisuudekseen olla pispalalaisten puolella ja tehdä jotakin heidän hyväkseen

Sulo Pispa halusi myydä huvilan Tampereen kaupungille. Hän nimenomaan ei halunnut myydä sitä yksityiselle ajatellessaan huvilan ja sen tontin joutuvan keinottelijoiden käsiin. Huvila tontteineen myytin vuonna 1951 halvalla hinnalla, sillä ehdolla, että huvila tulee yleishyödylliseen sosiaaliseen käyttöön.

On myös tieto, että tonttia ei saanut lohkaista, vaan se piti säilyttää kokonaisena. Nämä tiedot ovat suvussa säilyneet. Sulo Pispan lapset Juha Päiviö Pispa ja Raili Tellervo Pispa kertoivat asiasta useita kertoja isänsä kertomana. Suvun jäsenille asia on fakta.
(Kaija Pispan kirjoittama selvitys 11.6.2018.)

Pispan huvila Pyhäjärven puolelta

Pyhäjärven pohjoispuolen huvilavyöhyke

Pispan huvila ja pihapiiri edustaa alueella harvinaistunutta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria. Myöhemmin rakennus on otettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja muutettu lastenkodiksi ja sitten naisten turvakodiksi ja lopulta A-killan toimitiloiksi.

1890-luvulla Tampereen kauppiaat ja insinöörit rakennuttivat perheilleen useita kesähuviloita, Pyynikin Joselininniemestä lähtien aina Hyhkynlahteen saakka.

Tunnetuin huvila on J. Lilljeroosin Villa Varala, jonka suunnitteli Karl Snellman, valtiomies Snellmanin poika vuonna 1892. Huvilat olivatkin yleensä tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia.

1900 luvun alussa Villa Varalan lähelle, Tahmelan puolelle nousi arkkitehti Georg Schreckin perheelleen suunnittelema ja rakennuttama upea kolmikerroksinen kesähuvila. Myöhemmin siinä toimi Varalan retkeilymaja lähes 30 vuotta.

Hyhkyn puolella vanhin on kauppias L.Tallgvistin vuosina 1891-92 Karvolan maille rakennuttama huvila. Nykyisin Onnela nimellä tunnettu huvila sijaitsee lähellä Pispan palvelukeskusta.

Pyhäjärven huviloihin pääsi vanhoja hevosteitä pitkin. Suosituinta oli kuitenkin kulku laivalla. Esimerkiksi kesällä 1895 höyryalus Sampo aloitti säännöllisen kulkunsa Tampereelta Maatiaisiin ja matkalla poikkesi Varalan, Tahmelan ja Hyhkyn laitureihin.

Pispan huvilan tavoin varakkaan väen rakennuttamat kesähuvilat otettiin myöhemmin ympärivuotiseen käyttöön. Vanhoista huviloista jäljellä on vain Villa Varala, Pispan huvila ja Hyhkyn Onnela.

Tahmelan huvilatyyliset rakennukset

Tahmelassa oli poikkeuksellista se, että huviloita tai huvilatyylisiä taloja rakennettiin ympärivuotiseen käyttöön myös ns. sisämaahan, muutama sata metriä Pyhäjärven rannasta.

Tälläisia olivat muun muassa omena- ja päärynäpuutarhastaan tunnetun Peter Sladeyn huvila, agronomi Ernst Wahrenin huvila, jossa toimi v.1918 sotasairaala ja vuoteen 1959 asti lastenseimi sekä vieläkin ulkoapäin alkuperäisessä kunnossa oleva Edward Hildenin pitsihuvila (1894), joka tunnetaan myös talona, jossa runoilija Yrjö Jylhä asui.

Tahmelan huvila-asutus ja siihen liittyvä rikas huvilakulttuuri puutarhoineen ja ainutlaatuisine kasvistoineen on paljolti vielä tutkimatta. Vastaavanlainen Pyhäjärven eteläpuolen Härmälän huvila-asutus Hatanpään kartanoineen ja kasvipuutarhoineen on paljon tunnetumpi. 

Olisiko tässä eräs käyttötarkoitus Tahmelan monitoimitalolle. Kulttuurihistoriallisena paikkana, huvilakulttuurin elvyttäjänä ja matkailukohteena.

Tahmelaa ja Ansiokalliota vuonna 1961 (Ensio Kauppila 1961 Vapriikki). 

Etualalla Pyhäjärvenrannan huvilavyöhykettä. Oikealla Villa Varala, Varalan Kisapirtin ja Voimisteluhallin alapuolella. Kuvan keskellä arkkitehti G.Schrekin 1900-luvun alussa suunnittelema upea huvila, jossa oli 1950-luvulla mm. Varalan retkeilymaja.

Seuraavana erottuu tohtori N.G Durchman 1890-luvulla rakennuttama kesähuvila. Siinä toimi 1920-luvulla yksityinen Kalliolan punaorpokoti. Edessä oleva niemi tunnetaan Suuruspäänä.

Seuraava niemi onkin Tahmelanniemi. Rannassa oli vielä 1960- ja 1970 luvulla hirsisauna. G.Schrek suunnitteli Pispan huvilan n. 1890, mutta voi olla että hän ei asunut perheineen siinä kovinkaan pitkään tai ei ollenkaan, koska muutaman sadan metrin päähän nousi toinen huvila.

Pispan huvilan asukkaista vuosilta 1890 -1915 ei vielä ole varmaa tietoa. Tiedetään, että huvilan osti vuonna 1916 kuuluisa laivanrakennusinsinööri G.A.Westerståhle perheelleen ympärivuotiseen käyttöön. Samalla maan vuokraoikeus siirtyi hänelle. Westerståhle tunnetaan mm. Pohjola-laivan sekä vieläkin liikenteessä Näsijärvellä olevan Intti-salonkilaivan suunnittelijana.

1920-luvun alussa Sulo Pispa lunasti tilan. 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla huvilassa asui vuokralla Pispan koulun opettaja ja kunnallismies Toivo Lähdesmäki perheineen.

Tahmelan työväen yhdistyksen aloitteesta Tampereen kaupunki vuokrasi Pispan tilan vuonna 1948 lastenkodiksi (Kansan Lehti 7.1.1948). 1950-luvun alussa kaupunki osti tontin. Kauppakirja on päivätty vuodelle 1952.

Pispan huvilan ja Kalliolan välissä oli vielä kauppahuone Tirkkosen Uramona tunnettu huvila, jonka saunan harkkoperustukset näkyvät vielä rannassa.

Uramon viereen Ansiokalliolle alkoi pian 1900-luvun alussa nousta työväestön torppia. Vasaran kalke karkotti huvila-asukkaat ja Uramokin vuokrattiin  tavalliseksi asuintaloksi. Kun posteljooni Johan Kannoston perhe vuonna 1932 muutti huvilaan, sen omisti Verho- ja paitatehdas. Huvila purettiin 1960-luvun loppupuolella.

Hirvitalolla Toistoja sekä rakkauden topografiaa

Tamperelaisten Katariina Stålhammarin ja Ilkka Wahalan installaatio muodostuu liikkuvasta kuvasta, äänestä sekä erilaisista esineistä, ja siinä yhdistyvät kahta eri taiteilijaa kiinnostavat aiheet. Teos käsittelee median ja kehittyvän teknologian vaikutuksia yksilön kehonkuvaan ja identiteettiin.

Petri Puolakka on tamperelainen 43-vuotias outsider/art brut – maalari. Hän on maalauksissaan tutkinut ihmisen elämisen aktia ja kartoittanut epätoivon, rakkauden ja onnen pinnanmuotoja. Näistä tutkielmista muodostuu Rakkauden topografia.

Näyttelyiden avajaiset lauantaina 22.9.2018 klo 18. Teokset esillä 14.10 asti.
Katso >> www.hirvikatu10.net

Syksyn 2018 näyttelyt
25.8.-16.9.

Launonen & Kivelä: Dark matter (yläkerta), mediainstallaatio.
Jukka Pirinen: Dramaattisia sekvenssejä J-Mollissa(alakerta), kartonkigrafiikka.
22.9.-14.10.
Ilkka Wahala ja Katariina Stålhammar : Toistoja, installaatio (yläkerta).
Petri Puolakka: Rakkauden topografia (alakerta), öljymaalauksia.
20.10.-11.11.
Johanna Kinanen ja  Monna Laaksonen: Jaettu,  kokeileva media.
17.11.- 9.12.  
Aura Hakuri ja Kemal Can : Jälki ja c-kasetti (yläkerta), ääniteos.
Hans Viebrock: Outoja hedelmiä (alakerta), valokuvia.
15.12.-31.12.
Hirvitalo -kollektiivi, yhteisnäyttely.

Taide- ja omavaraisuustyöpajat

Pispalan Hirvitalolla näyttelytoiminnan lisäksi järjestetään tänä vuonna maksuttomia taide- ja omavaraisuustyöpajoja.

Työpajoissa hankitaan lisää käytännönläheisiä taitoja ja uutta luovia ratkaisuja kestävään kaupunkilaisuuteen ja omaehtoisen taiteen tekemiseen. Aiheita lähestytään yhdessä touhuten ja vertaisoppien. Oppimisen ohessa on mahdollista nauttia myös vegaaninen ateria.

Tulevia työpajoja ja lukupiirejä voi myös ehdottaa.

Tarkemmat tiedot päivittyvät Hirvitalon sivuilla sekä facebookiin
>> Hirvitalon verkkossivut
>> Hirvitalo facebookissa

Hirvitalon Työpajakalenteri 2018:

22.4. klo 12-17
Kompostoinnin kevätherätys. 
14.-15.5. klo 14-19
Naamiotyöpaja Pispalan Karnevaaleille. Karnevaalit 19.5.
Touko-kesäkuussa
Kaupunkimehiläispäivä ja pesävierailu (aika tarkentuu sivuilla)
27.5. klo 12
Villivihannesten tunnistusretki Tahmelassa.
28.5-29.5 klo 14:30-19:30
Kokeellinen kuoro, Mahdollisuuksien tilalla.
9.6. klo 12 alkaen
Polkupyöräpaja.
1.7. klo 12-17
Mosaiikkityöpaja
17.-19.8. klo 12 alkaen
Saviuunityöpaja.
5.8. klo 11-17 Sienitunnistus I 
2.9. klo 11-17 Sienitunnistus II  
7.10. klo 11-17 Sienitunnistus III 

Menneet:

Hirvitalon kesänäyttelyt

Ihmisen Luonto-näyttely 2.6.-24.6.2018 aloitti kesänäyttelyiden sarjan.

Esillä oli Aatu Lappalaisen (1949) ja Veera Salmion (1982) puuveistoksia ja installaatioita.

Kuvataiteilija Veera Salmio on toiminut pitkään arvostetun kuvanveistäjä Aatu Lappalaisen oppilaana ja assistenttina. Pispalanharjun entisen saunan piha-ateljeessa on näinä vuosina (2005-2011) tehty yhdessä yli 30 veistosta.

Ensimmäisessä yhteisnäyttelyssä Aatun (yläkerta) ja Veeran (alakerta) teoksia yhdistävät erilaiset vallan, ihmisyyden ja sukupuolten symbolit. Samalla näyttely tuo esiin puukuvaveiston matkaa mestarilta kisällille. Lue lisää >> www.hirvikatu10.net

 

Pispalan kirjastossa jatkuu Nainen sodan varjossa lukupiiri

Tulevia tapahtumia kirjaston tiloissa
25.10. klo 18.00 Lukupiiri - nainen sodan varjossa.
Käsittelyssä vuoteen 1918 liittyvät romaanit Heidi Köngäs: Sandra sekä Anneli Kanto: Veriruusut. Lukupiirin vetäjänä FM Marita Peltoniemi.

Lukupiiri - nainen sodan varjossa kokoontuu torstaisin klo 18. Vetäjänä toimii äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, FM Marita Peltoniemi.

Lukupiirissä keskustellaan kulloinkin käsittelyssä olevasta romaanista ja sen teemoista. Osallistuminen ei edellytä kirjan lukemista

1. Torstai 20.9. Teemana Suomen sota 1808-1809.
Anu Kaipainen: Arkkienkeli Oulussa.
2. Torstai 25.10. Esillä Suomen sisällissota 1918.
Heidi Köngäs: Sandra
Anneli Kanto: Veriruusut
3. Torstai 15.11. Teemana Suomen Talvisota 1939-1940.
Eeva Kilpi: Talvisota

Lukupiirit jatkuvat tammikuussa. Teemoina muun muassa 1941-1944 sekä aikamme 2000-luku: modernin ja perinteisen arvomaailman sota. Tekijäniminä Istanmäki, Hotakainen, Rauhala...ym.

Menneet tapahtumat

Pispalan naiskaarti 1918.

Tiistaina 2.10. pidetyn keskustelutilaisuuden vieraana oli harrastajahistorioitsija Lauri Lepola. Lepola julkaisi muutama vuosi sitten pientä kohua julkisuudessa saattaneen kirjan Verinen Tampere (2012). Naiskaartikysymystä hän on käsitellyt vuonna 2013 ilmestuneessä kirjasessa Rohkeat Punatytöt Tampereella 1918.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä

Tiistaina 25.09 pidettiin Pekka Valtosen Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä kirjan julkaisutilaisuus. Kirjan alaotsikko on Aatteiden kamppailu sotienvälisessä Suomessa. Gaudeamus 2018.

Latinalaisen Amerikan historiaa

Tahmelan Päivölänkadulla asuva tutkija, historioitsija, antropologi Pekka Valtonen tunnetaan erityisesti Latinalaisen Amerikan ja yleensä espanjankielisen maailman tutkijana. Hänen vuonna 2002 ilmestynyt tietojärkäle Latinalaisen Amerikan Historia oli ensimmäinen suomenkielinen  yleisesitys aiheesta.

Viime vuonna ilmestynyt Karibian Historia kartoittaa rommin, sikarin, kaappareiden ja turkoosien laguunien lisäksi kolonialismin historiaa ja nykyisen maailmanjärjestyksen alkukotia. Nimittäin juuri Karibiasta käynnistyi Euroopan suurvaltojen taistelu siirtomaista.

Euroopan mahdin synty

Näiden teosten välillä Pekka on ehtinyt tutkimaan myös Välimeren historiaa Espanjan kuninkaan Kaarle V:n (1500-1558) elämän kautta.

Puolen maailman valtias (2015) kerran totesi että "Jumalalle puhun espanjaa, naisille italiaa, miehille ranskaa ja hevoselleni saksaa".

Kaarle V oli Espanjan ja sen Amerikan siirtomaiden kuningas, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari sekä Alankomaiden, Napolin ja Habsburgien Itävallan perintömaiden hallitsija.

Tämä kietoi hänet lähes kaikkeen, mitä Euroopassa ja osin sen ulkopuolellakin tapahtui uuden ajan alussa. Hänen elämänkaarensa kautta teos näyttää Euroopan mahdin synnyn. Sen kuinka kirjapaino, löytöretket, tieteet ja uskonpuhdistus mullistivat eurooppalaisen ihmisen sielunelämän, kauppakapitalismi taloudelliset asiat ja uudenlaisten valtioiden synty yhteisöön kuulumisen luonteen.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä

Uusimmassa teoksessaan aatteiden kamppailusta sotien välisessä Suomessa, Pekka kääntää katseen kaukomailta sisäänpäin, kotimaiseen henkiseen ilmapiiriin.

Tulenkantajat, jonka perustajiin Tahmelassa asunut Yrjä Jylhä kuului, julistivat ikkunat auki eurooppaan. Kansainvälisyyttä arvostivat myös monet muut kulttuurivaikuttajat, rauhanaatteen ja paneuroopalaisuuden kannattajat.

Suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten kirjavaan joukkoon mahtui puolestaan niin suomen kielen puolestapuhujia, kommunistien jahtaajia kuin tiukan laillisuuslinjan tukijoitakin.

Kirja kartoittaa nuoren itsenäisen Suomen henkistä ilmapiiriä. Sitä väritti kamppailu maan suunnasta, ja usein jakolinjat osapuolten välillä määräytyi yksittäisten kiistakysymysten mukaan.

Samalla kysytään miksi sisällissodan jälkeisessä Suomessa käyty "kulttuurikamppailu" kosmopoliittisuuden ja suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten välillä on ajankohtaista juuri nyt?

Pispalan kirjasto
Pispalanvaltatie 21 (Ravintola Pulterin vieressä)
Aukioloajat:
ma ti pe 14-18
ke to 14-20

Tietoa syksyn tapahtumista Pispalan kirjaston >> verkkosivuilla

Pub Kujakollin lokakuun livevedot

Oktuuperfest 5.10. - 7.10

Kujakollin Oktuuperit on hyvin paikallinen versio hieman isommasta saksalaisesta Oktoberfestistä. Livemusiikkia joka päivä, saksalaisia erikoisoluita suoraan Munchenistä, Repan terassigrillistä makkaraa, bratwurstia, hapankaalia.

Oktokattauksessa
Pe 5.10: Saksalaisia oluita ja bratwurstia klo 15 lähtien
Reggeaporukka Jing & Jangsters klo 22
Lisää porukasta >> facebookissa
La 6.10 : Olutaiheinen huutovisa klo 15
Flamma-tulishow (illan hämärtyessä)
Mustat Silmät-orkesteri klo 22
Orkesterista lisää >> mustatsilmät.fi
Su 7.10: Jamit ja soppaa klo 17 alkaen
Kalle Alatalo & Houseband & Friends
Lokakuussa lisäksi:
13.10. Soulkeeper ja Satu Pohja
20.10. The Mudmakers
27.10. Vastavirtaorkesteri

Keikat pääsääntöisesti lauantaisin klo 22 alkaen (ellei toisin ilmoiteta).

Muista tietovisat!
Keskiviikkoisin joukkuekisa klo 19.07, lauantaisin persoonallinen huutovisa klo 15.

Lisätietoja löytyy Kujakollien verkkosivuilta ja erityisesti facebookista.
Pub Kujakolli
Kollit facebookissa

Mahdollista vain Pispalassa

Kujakollin Oktuuperfestistä jäi sentään jotain kehittyville sukupolville, nimittäin Alatalon Mikon tulkinta "Soittakaa Paranoid" vaatimuksesta. Sitähän aina huudellaan mille tahansa bändille. Kyseessä on Alatalon tekemä tarkka suomennos Black Sabbath klassikosta Paranoid. Suomennos on alunperin vuodelta 2013, jolloin hän voitti YLE:n ”Soittakaa Paranoid”-viikolla järjestämän käännöskilpailun.

Tulkinnan voi kuunnella esimerkiksi maan johtavan metallimusiikkisivusto Kaaoszinen sivuilta otsikolla "Mahdollista vain Pispalassa" >> kaaoszine.fi

Alatalo Bross

Mahdollista vain Pispalassa on myös ainutlaatuinen viisi Alataloa orkesteri, joka kävi Selkä Pulkkisen & Issias Välilevyä julkistamassa 21.5.2017. Levyllä nimellä Mikko Alatalo & Alatalo Bross. Vasemmalta Eero, Kalle, Jaska ja Aaro. Mikon vieressä Selkä Pulkkinen ja Kala Alajoki. Percussioissa Tero Kaario.

Oktuuperit 2017

Viime vuonna lauantain tapahtumat aloitti Flamman tulishow. Jaakko Laitinen & Väärä Raha pisti täpötäyden tuvan liikkeelle.

Hannu Salama ja Vapaat Radikaalit Vastavirta-klubille

Hannu Salama ja Vapaat Radikaalit sunnuntaina 7. 10. klo 16 - 18 Vastavirran alakerta!

Saksofonisti ja huilisti Hepa Halme on pitkällä urallaan tallannut monia polkuja jazzista punkiin ja improvisaatiosta performanssitaiteeseen. Monipuolinen puhaltaja muistetaan mm. yhtyeistään Halme Prospekt ja The Bad Ass Brass Band. Hannu Salama taas on modernin kirjallisuutemme merkittävimpiä hahmoja, ilmaisussaan yhtä lailla radikaali ja uutta etsivä.

Näiden kahden tekijän tiet kohtasivat jo Halme Prospektin albumilla Prospektrum (TUM Records 2013), ja väkevä yhteistyö jatkuu uudella albumilla Auringonnousun talosta helvetin kuuseen (TUM Records 2015).

Salaman tiheät tekstit ja syvä tulkinta syttyvät leimuavaksi liekiksi Halmeen moniulotteisen jazzin kanssa. Intensiivisen illan energiapurkausta vahvistaa maamme huippusoittajista koostuva Vapaat Radikaalit.

Vastavirta-Klubilla:
Hannu Salama, tekstit ja lausunta
Hepa Halme, tenori- ja baritonisaksofoni, huilut
Esa Onttonen, sähkökitara
Arttu Tolonen, baritonikitara, portugalilainen kitara, saz, cümbüs
Faarao Pirttikangas, kitara

Liput 10€ (ennakko Vastavirran Yläkerta)

Hannu Salama Työväen kirjallisuuden päivillä Werstaalla vuonna 2016. Hannulta oli ilmestynyt runokokoelma Hyvästi, kirvesvarsi ja Helsingin naapurin Hepa Halmeen kanssa "Hepan verstaalla" tehty levy Auringonnousun talosta helvetin kuuseen.

Paperilla seisova Perkele

Timo Harakan haastattelukirjassa S:Markiisi de Salaman vuodet (1986) Salama sanoo haluavansa elää vuoteen 2018, jolloin kansalaissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta ja kirjailija itse täyttää 82 vuotta, "ja pääsen sanomaan että ette te saatanan lahtarit kerinny kaikkia tappaa".

Salama on sanonnut olevansa "punikkikostaja", joka toteuttaa kostoaan vain verbaalisesti, kirjoissaan ja lyriikoissaan.

Eikö se perkele lopeta?, varmaan moni ajattelee. Niin, miltä Salama kuulostaa nyt, vuonna 2018, kun hän nousee  Pispalan anarkistiklubin lavalle. Asuuko vanha vihtahousu Salamassa, maailmassa vai pelkästään paperilla, kuten kirjallisuuden tutkija Milla Peltosen kirjoittaman elämäkerran takakannessa kysytään.

Salama on jo pitkään asunut Helsingissä, helsinkiläistynyt, mutta hänet edelleen tunnetaan pääasiassa tamperelaiskirjailijana, ja erityisesti Pispalaan sijoittuvista romaaneistaan Minä Olli ja Orvokki (1968) sekä Siinä näkijä missä tekijä (1975).

Milla Peltosen kirja kartoittaa Hannun maailmankuvaa haastattelujen, kirjojen ja lehtikritiikkien kautta aina tähän päivään asti ja sopii mainiosti Vastavirran ääniluennan pohjaksi. Viimeiset sivut käsittelee yhteistyötä Hepa Halmeen kanssa ja runokokoelmaa Hyvästi, kirvesvarsi (2016), josta paloja kuullaan Auringonnousun talosta helvetin kuuseen-levytyksellä ja muutamilla livekeikoilla Tampereella ja Helsingissä.

Kiintoisaa on, että yhdeltä kantiltaan runokokoelma on piilokunniaosoitus toiselle Pispalassa asuneelle mestarille Yrjö Jylhälle (Tahmelassa vuosina 1917 -1923). Hyvästi, kirvesvarsi!-otsikko sisältää viittauksen Yrjä Jylhän runoon "Hyvästi, Kirvesmäki", joka sisältyy Jylhän tunnetuimpaan runokokoelmaan Kiirastuli (1941).

Prospektrum

Joitakin viitteitä siitä mitä tuleman on Vastavirta-klubilla sunnuntaina 7.10.2018 saa Voima-lehden haastattelusta vuodelta 2013. Silloin Hannu Salama debytoi levyttävänä artistina Halme Prospectin kera.

Kurpitsaliike 20 vuotta - kuvia Sadonkorjuujuhlasta

Kurpitsatalon kesäkahvila auki keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 14 - 18.

Kurpitsaliike 20 vuotta

Kurpitsaa juhlittiin perinteisessä Sadonkorjuujuhlassa sunnuntaina 9.9.2018. Juhlakuvia löytyy >> täältä

Kurpitsaliike järjestäytyi yhdistykseksi kaksikymmentä vuotta sitten 1998. Tavoitteeeksi tuli ylläpitää ja kehittää palstaviljelyharrastuksen edellytyksiä Tampereella ja erityisesti Pispalassa, sekä vaalia Pispalan kulttuurimaisemaa.

Samana vuonna yhdistys vuokrasi kaupungilta toimipaikakseen Isolähteenkatu 2:ssa sijaitsevan tyhjillään olleen vanhan vuokratalon, joka ristittiin Kurpitsataloksi.

Näytekasvimaa

Kurpitsatalo on osoittanut tarpeellisuutensa. Siitä on tullut kiireetön kohtaamispaikka ohikulkijoille, viljelijöille ja vihreästä elämäntavasta kiinnostuneille kaupunkilaisille.

Talolla on kolmen ja puolen aarin näytepuutarha, jossa kasvaa sekä monivuotisia että yksivuotisia kasveja. Voit tutustua mm. maanparannuskasveihin, erilaisiin kompostointimahdollisuuksiin sekä kumppanuusviljelyyn.

Kurpitsatalon kasvimaa on aina avoin yleisölle. Kasvimaalla ja Kurpitsatalon pihapiirissä on mahdollista havainnoida puutarhaa ja sen prosesseja läpi kesän.

Puutarhakasvatuksen rastirata tarjoaa kuljeskelijoille oppia ja oivalluksia puutarhaviljelystä ja kestävästä ruuantuotannosta.

Kurpitsatalon tämän kesän puutarhuri ja viljelyvastaava on Oskari Pikkarainen. Biodynaamisesta viljelýstä paljon tietävänä hän on altis keskustelemaan ja tarvittaessa neuvomaan kasvumaahan, laatikkoviljelyyn ja mm. villiyrtteihin liittyvissä kysymyksissä.

Kurpitsaväen elojuhlat vuonna 1997. Tältä pohjalta seuraavana vuonna syntyi Kurpitsaliike ja sen talo.

Kurpitsatalon kesäpalvelut

Perinteinen kevään ja kesän aloitus oli Tahmelan rannan siivoustalkoot. Talkoot järjestettiin lauantaina 5.5. klo 12-15. Talkoomuonitusta oli tarjolla Kurpitsatalolla ja nuotion äärellä Lastenmaalla. Talkoolaisille vapaaliput Rajaportin saunaan.

Menneet tapahtumat:

Yökahvila Tapahtumien yönä torstaina 9.8. klo 20 - 24

Teetä ja kakkuja lyhdyin koristellussa puutarhassa. Ohjelmassa runotyöpaja, akustista folkia ja klassista kitaraa, lausuntaa ja tanssillista performanssia, kuvataidetta ja kuvallista videoprojisointia. Lopuksi lämpimässä, pimentyvässä elokuun yössä Tuliryhmä Flamman valotaidetta.

Lasten Folk 5.8.

Sunnuntaina 5.8.2018, Pispala Folk päivänä, Kurpitsatalolla koko perheen yhteinen maalaus- ja askartelupäivä klo 14-19.

Kesäkahviossa  tarjolla merirosvon aarre-, taikurin hokkuspokkus- ja prinsessan unelma-vohveliannoksia jäätelöllä. Tarjolla myös tapas-eväitä, smoothieita, luomukahvia sekä yrttiteetä.

Askartelupajassa klo 15-17 voit toteuttaa mm. satuhahmojen asusteita kuten merirosvon huivin, prinsessan kruunun tai taikurin hatun. Maalauspajassa toteutamme Värien voima-tarinaa.

Ohjelmassa myös:
- Glitter- ja kasvomaalauksia päivän mittaan
- Kierrätysleluarvonta klo 16
- Limbokisa klo 16.30

Tapahtuma on maksuton!

Järjestää Lastenkulttuuriyhdistys Vuorenväki ry.

TaHvella tärkeä ottelu Salibandyn Suomen Cupissa

Salibandyn Suomen Cupin neljännen kierroksen ottelu Tahmelan Vesa - Happee Steamers la 13.10.2018 klo 15.00. Tampereen Tenniskeskus Ruotula.

Salibandyn Suomen Cupissa Tahve kohtaa lauantaina 13.10 kakkosdivarissa pelaavan Happee Steamersin. Vastus on kova, sillä jyväskyläläisjoukkue voitti viime vuonna alueellisen haastajacupin mestaruuden. Silti kaikki on mahdollista, yllättihän Tahve edellisellä kierroksella myös kakkostasolla pelaavan turkulaisen Wirmon.

Salibandyn Suomen Cup 30 vuotta

Salibandyssa cupin mestaruudesta pelataan 30.kerrran. Mukana on 143 joukkuetta. Tahve on haastajatason sarjassa, johon kuuluvat 2 - 6 divaritason joukkueet. Kahden ylimmän tason eli salibandyliigan ja ykkösdivarin joukkuet aloittavat omissa sarjoissaan lokakuussa. Cup huipentuu lauantaina 16.2.2019 pelattaviin finaaleihin.

Lisäinfoa ja ottelukaaviot >> Salibandyn Suomen Cup

Tahve Suomen Cupissa

Suomen Cupissa pelataan neljättä kierrosta. Ottelut alkoivat elo-syyskuun vaihteessa turnausmuotoisesti, joista jatkoon selvinneet jatkavat yksittäisillä peleillä. Alkukierrokset pelataan haastajatasolla ja alueittain. Tähän kuuluvat 2 - 6 divaritason joukkueet. Tahve pelaa Läntisen aluekaavion mukaan. Cupissa pisimmälle päässyt on alueen mestari. Palkintona pokaali ja 1000 euroa.

Tähän mennessä Tahve on pelannut seitsemän ottelua, joista viisi on päättynyt voittoon. Viimeksi 7.10 kaatui kakkosdivarin Sbs Wirmo niukasti 6 -5 Tampere Areenalla. Tahvesta tehokkaimpana hääri ex-Classic Lassi Vänttinen.

Tahve -Happee Steamers 13.10 klo 15 Tenniskeskus Ruotula

Vastaan asettuva 2-divisioonaan Happee Steamers tulee Jyväskylästä. Joukkue pelaa siis paripykälää korkeammalla tasolla kuin Tahve, jonka kausi nelosdivarisssa alkoi sunnuntaina 7.10.

Mutta yksittäisessä cupottelussa kaikki on mahdollista. Ja onhan Tahmelan Vesa ylittänyt itsensä aikaisemminkin. Viimeksi vuonna 2017 voittamalla vastaavassa haastajatason Suomen Cupin finaalissa mestaruuden.

Voitto-ottelussa Sbs Wirmoa vastaan 7.10 Tahmelan Vesa pelasi seuraavalla kokoonpanolla:
Maalivahdit: Eero Peiponen, Antti Sallinen.
1. kenttä: Jussi Lehtinen, Ilkka Mäkipää, Lassi Vänttinen, Matti Toivio, Veli-Matti Koivunen.
2. kenttä: Henri Niskala, Lassi Ylisiurunen, Henri Mäenpää, Vesa-Pekka Wettervik, Mikko Hernetkoski.
3. kenttä: Marko Meronen, Markus Lehtivuori, Eetu Hakkarainen, Nico Andersson, Miro Selimgerei.
Tehot:
Lassi Vänttinen 1+2, Lassi Ylisiurunen 1+2, Veli-Matti Koivunen 1+1. Muut maalit: Jussi Lehtinen, Eetu Hakkarainen, Henri Mäenpää.

Tahve - Wirmo (Mynämäki) cuptaistelun ottelukulku löytyy >> täältä

Jalkapalloilijat nostivat Vesan Vitosdivariin

Tahmelan Vesan futisporukka voitti Kutosdivarin lohkonsa ja nousi pykälää ylemmäksi Vitosdivariin. Viimeisessä ottelussa 29.9 Kyröskoskella tuli tappio Apasseja vastaan lukemin 6-4, mutta siitä huolimatta pisteet riittivät lohkovoittoon.

Tärkeä ottelu pelattiin 16.9 Mäntässä. Tahven 3 - 0 vierasvoitto Valosta nosti joukkueen lohkokärkeen. Seuraavassa ottelussa TaFa kaatui Ikurissa 4 - 3.

Kauden viimeisessä ottelussa 29.9. Kyröskoskella tasapeli olisi riittänyt lohkovoittoon. Mutta edes Vänttisen Vänän hattutemppu paikallisia Apasseja vastaan ei kantanut voittoon. Tahve hävisi lukemin 6-4.

Kävi kuitenkin niin, että pahin uhkaaja Mäntän Valo hävisi myös viimeisen ottelunsa. Näin Tahven aikaisemmin repimä kolmen pisteen ero riitti lopulta lohkovoittoon.

Kutosdivarin piirimestariksi pelasi kuitenkin toisen lohkon voittaja Vehu, jonka pistemäärä 53 oli kaksi pistettä enmmän kuin Tahven.

Lopullinen sarjatilanne kaudella 2018

Tahven kausi jalkapallon Kutosdivarissa (lohko 2)

Tahmelan Vesan jalkapallon edustusjoukkueen kausi kutosdivarissa alkoi 21.4.2018 ottelulla Nokian Palloseuran kakkosjoukkuetta vastaan. Nokialla pelattu ottelu päättyi niukkaan 1-2 tappioon.

Muutama päivää myöhemmin tuli kauden avausvoitto, kun Nepa/Talent kaatui Ikurissa selvin 5-1 numeroin. Ottelussa Tatu Arminen teki kaksi maalia, Kimmo Riepponen, Jarkko Kähkönen ja Veli-Matti Luukko kukin yhden.

Lohkossa pelataan kaksinkertainen sarja. Tahve pelaa ns. kotiottelut Ikurin kumirouheisella tekonurmikentällä.

Nousu Vitosdivariin omissa käsissä

Ensimmäisen kierroksen jälkeen Tahve johti lohkoaan. Yhdestätoista pelistä saldo on komea: 9 voittoa, 1 tasapeli, 1 tappio (avausottelu). Maalisuhde 52 tehtyä ja 20 päästettyä. Alkukaudesta eniten maaleja takoi Timo Koistinen ja loppupuolella tehokkain oli Matti Rajaniemi.

Toinen kierros 6.7. alkoi lupaavasti. Tahve kuittasi kauden avausottelussaan kärsimänsä tappion ja voitti Nokian kakkosjoukkueeen selvästi lukemin 4-1.

Heinätauon (7.7.-27.7.) jälkeen peli kummasti takkuili. Ikurissa pelattiin tasan Nepa Talentin kanssa ja hävittiin jälkipään PP-70:lle. Ylöjärven Räikässä häntäpään FC Teivo kaatui niukasti 2-1. Riepposen Kimmo taituroi Tahven molemmat maalit. Nokian Pyryä vastaan pelattiin tasan.

Loppukiri toi lohkovoiton

Lohkovoitto oli kuitenkin koko ajan omissä käsissä, tai pikemminkin jaloissa, onhan kyse jalkapalloilusta. Syyskuun loppukiri toi tarvittavat voitot ja paikan Vitosdivariin. Pelikausi päättyi 29.9 Kyröskoskelle.

Pelikausi astetta kovemmassa Vitosdivarissa alkaa huhtikuussa 2019.

Tahven syyskauden ottelut

06.7. 20:00 TahVe - NoPS/2 Ikuri 4-1 (3-1)
27.7. 20:00 NePa/Talent - TahVe Ikuri 1- 1 (0-0)
01.8. 19:45 TahVe - PP-70/2 Ikuri 1 - 3 (0-1)
11.8. 12:00 FC Teivo - TahVe Ylöjärvi Räikkä 1-2 (1-1)
16.8. 19:15 TahVe - FC Vapsi Ikuri 5 - 1 (2-0)
21.8. 20:00 PYRY - TahVe Nokia KK3 0 - 0 (0-0)
29.8. 18:15 TahVe - FC PrTU Ikuri 3 - 0 (1-0)
05.9. 19:45 FC Melody/2 - TahVe Rantaperkiö 1 - 8 (0-2)
16.9. 16:00 Valo - TahVe Mänttä 0 - 3 (0-0)
19.9. 18:00 TahVe - TaFA Ikuri 4 -3 (4-1)
30.9. 15:00 Apassit - TahVe Kyröskoski 6 - 4 (2-0)

Tahven taivalta voi seurata >> Palloliiton tulospalvelussa.

Tahve-edustus ja valmentajisto yhteiskuvassa kesällä 2016

TAHVEN TALVIKAUSI 2017-18

FUTSALissa Tahve voitti lohkonsa ja nousi nelosdivariin

Syksyllä 2017 Tahve otti myös jalkapalloilun pikkuserkun Futsalin lajivalikoimaansa. Futsalia pelataan kuin jalkapalloa, siis jaloilla, mutta pelinä se on kuitenkin nopeampi ja teknisestikin hieman erilainen. Pallo on pehmeä ja pelijalkineet sisätiloihin sopivat. Kentällä on viisi pelaajaa ja maalivahti. Vaihdot voi tapahtua ns. lennosta.

Tahve pelasi Vitosdivarissa erinomaisen kauden. Neljästätoista ottelusta hävittiin vain kaksi. Tahve voitti lohkonsa selvästi.

Kotiottelut pelattiin syyskaudella Ylöjärven Liikuntakeskuksessa ja kevätkaudella Kaupin uudessa Sports Centerissä.

Tahven joukkueessa pelaavat muun muasssa Tapio Castren, Kai Käpylä, Mohamed Koroma, Kimmo Riepponen, Marko Kyröläinen, Mikko Heiskanen, Teppo Valtanen, Toni Lehtikangas, Aksu Karima, Juho Halinen, Niko Rautiainen, Petri Björnholm.

Ottelut nelosdivarissa alkanevat marraskuussa 2018.

Futsalin sarjataulukko kaudella 2017-2018

SALIBANDYKAUSI - miehet, nelosdivari, lohko 15 (M4D-15)

Viimekaudella (2016-17) Tahmelan Vesan salibandyporukka voitti Vitosen lohkonsa ja nousi suoraan ylemmälle tasolle.

Vesa aloitti salibandykauden nelosdivarissa kohtuullisesti, kahdella voitolla ja kahdella tappiolla. Kauden puolivälissä tuli kuitenkin pieni notkahdus. Loppukauden kiri ei enään riittänyt kuin kakkossijaan. 18 ottelusta Tahve voitti 10, hävisi 5 ja pelasi tasan 3. Nousu kolmosdivariin jäi kolmen pisteen päähän.

Suomen Cupin haastajamestaruuden uusiminen kaudella 2017-2018 osoittautui vaikeaksi. Tahve putosi Suomen Cupista toisella kierroksella. Turussa syksyllä 2017 pelatuissa karsintaotteluissa Tahve kärsi jatkoaikatappion Hirvensalolle, voitti Showtimen ja ratkaisevassa ottelussa hävisi Ruoskalle selkeästi 3-10. Yhdellä voitolla karsintalohkosta ei päässyt jatkoon.

Kauden 2016-2017 Suomen Cupin haastajafinaalin mestarit kannattajineen.

© Asko Parkkonen