Milloin Suomi oikein itsenäistyi?

Lenin ja Suomen itsenäisyys maanantaina 13.11. klo 18 Pääkirjasto Metson Pihlaja-salissa. Alustaja Lenin-museon emiritusjohtaja, filosofian tohtori Aimo Minkkinen.

Martti Häikiön uudessa Suomen leijona - Svinhufvud itsenäisyysmiehenä-elämänkerrassa nousee esiin kysymys milloin Suomi oikein itsenäistyi? Juhlitaanko Suomessa oikeaa itsenäisyyspäivää?

Päätös itsenäisyyspäiväksihän tehtiin vasta vuonna 1919. Päiväksi valikoitui 6.12., mutta yhtä hyvin se voisi olla 4.12. tai jokin muu. Perusteita riittää, riippuen näkökulmasta.

Suomen itsenäistymispolku

Aamulehti (2.3.2017) on listannut Häikiön itsenäisyyspolkua, joka siis samalla kuvaa itsenäistymisen vaiheita, seuraavasti:
7.11.1917 eli ns. lokakuun sosialistisen vallankumouksen päivänä senaatin pj. E.N.Setälä totesi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden katkenneen. Tätä ratkaisua voinee pitää ensimmäisenä itsenäisyysjulistuksena. Julistus sai tosiasiallisen vahvistuksen 13.11 kun eduskunta päätti uskoa "korkeimman vallan" kolmelle valtiohoitajalle.
15.11.2017 eduskunta päätti "toistaiseksi" itse käyttää korkeinta valtaa, mutta päätös oli seurausta valtioyhteyden katkeamisesta, ei varsinainen itsenäisyysjulistus.
4.12.2017 P.E.Svinhufvudin johtama senaatti antoi eduskunnalle itsenäisyysjulistuksen.
6.12.2017 eduskunta valtuutti hallituksen hankkimaan itsenäisyyden tunnustuksen ulkovalloilta
31.12.1917 Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäisyyden
4.1.2018 Venäjän "parlamentti" sekä Ruotsi ja Ranska tunnustivat Suomen itsenäisyyden
29.4.2018 Svinhufvudin hallituksen joukot valloittivat Viipurin, saivat haltuunsa Suomen valtioalueen, kapina oli kukistettu ja eduskuntaan nojaava hallitus hallitsi koko maata.
14.5.1918 viimeiset venäläiset poistuivat maasta.

Sosialidemokraattien ja Lenin merkitys

Häikiön listaus noudattaa ns. vapaussotakertomusta. Itsenäisyyspolku näyttää  johdonmukaiselta ja päättäväiseltä. Tosin jotkut ovat halunneet lisätä listaukseen vielä jatkosodan päättymisen 19.9.1944 tai jopa YYA-sopimuksen purkamisen 7.5.1995.

Mutta mikä tässä prosessissa on työväenliikkeen ja SDP:n johtohenkilöiden rooli? Mikä on Leninin merkitys? Tiedetään että Svinhufvud itse vihasi bolsevikkejä ja oli erittäin vastenmielinen lähestymään Leniniä. Saksa ja muut ulkovallat olivat nimittäin asettaneet tunnustamisensa ehdoksi sen että ensin pitää saada entisen emämään eli Venäjän suostumus.

Vasta muiden itsenäisyyskomitean jäsenten ja virkamiesten painostus sai Svinfhuvudin harkitsemaan yhteydenottoja. Silloinkin hän vihjasi Oskari Tokoille että sosialidemokraatit pohjustaisivat näitä neuvotteluja. Aloitteentekijänä näille yhteydenotoille toimi K.H.Wiik, joka laati SDP:n itsenäisyysjulistuksen. Tämä julistus kainalossa SDP:n pj. Kullervo Manner, K.H.Wiik ja Edward Gylling menivät Leninin ja Trotskin juttusille Pietariin 27.12.1917.

Vuoden 1917 itsenäisyyspyrkimyksissä näyttää olleen kaksi rinnakkaista itsenäisyysjulistusta, kaksi hakuprosessia, jotka vielä sekoittuivat kamppailuun keskusvallasta Suomessa. 

Viitteitä Lenin luentaan löytyy Aimo Minkkisen kirjoituksesta >> Lokakuun vallankumous ja Suomen itsenäistyminen

Lenin saapuu Pietariin 1917

© Asko Parkkonen