Taidesuunnista Tahmelan Huvilalle

Tahmelan Huvilasta on muotoutumassa kulttuuritila, jota ylläpitävät useat toimijat. Päävuokraaja Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piirun lisäksi  Pispalan kirjastoyhdistys, Mahdollisuuksien Tila, Suomen Varjoteatteriyhdistys, kuvittaja Saara Vallineva, aktiivi Janne Salo sekä Kulttuurikahvila Domingo ja Food Techies Tampere.

Huvilan avajaisia vietettiin 29. - 31.3.2019 monipuolisella ohjelmistolla.

Aukioloajat 1.4.2019 alkaen:
Ma - La klo 11-18 (kirjasto, näyttelyt, kahvio)
Sunnuntaisin klo 11-19 (taidebrunssi, kaksi kattausta, kahvio)
Arkipyhät kiinni

Sunnuntainen taidebrunssi >> Domingon varaukset
Brunssikattaukset klo 11 ja klo 13
Sauna lämpiää klo 15-16.30 miehet ja naiset klo 16.30-18 (jos saadaan kymmenen varausta).
Kahvila auki klo 15-19

Tulossa musaillat.
Kerran kuukaudessa - keskiviikkoisin ja maanantaisin.
Keskiviikkona 24.4 klo 18.00. Vapaa pääsy.
Frannie & Pedro - The Mediterranean Duet.
Maanantaina 29.4. klo 18.00. Vapaa pääsy.
Isäntänä Huvilan Janne

Katso tarkemmin tapahtuma- ja tiedotussivustolta >> Tahmelan huvila

Tapahtumia

27. - 28.4. Taidesuunnista Tahmelan Huvilan Art Studioon.
Taidesuunnistusviikonloppuna Tahmelan huvilassa avautuu kuvittaja Saara Vallinevan Art Studio. Pienten ihmeiden täyttämässä työhuoneessa syntyy lastenkirjoja, miniatyyreja ja tarinoita. Voit tavata Pirkko Punarinnan, Kauko Kivitaskun ja monia muita! Kaikenikäisille! Myynnissä myös kortteja, kirjoja ja käsityönä tehtyjä nukkekodin pikkuesineitä. Katso lisää >> täältä

27.4. - 28.4. Puutarhavarjot klo 11-17
Varjoteatteriyhdistys on eräs huvilan toimijoista. Tahmelan Huvilan yläkertaan kasvaa Unelmien Puutarha varjoteatterin keinoin! Tervetuloa haaveilemaan huvilan puutarhasta ja keskustelemaan syksyn varjoteatteritapahtumista. Mukana myös Tahmelan Huvila ja Mahdollisuuksien Tilan Unelmien Puutarha. Lisää varjoteatteriyhdistyksestä >> täältä

Sunnuntaisin klo 11 - 19 Domingos taidebrunssi.
Domingo on sunnuntain ystäville tarkoitettu kahvila ja kulttuuritila. Sauna, musiikki, taide ja herkullinen brunssi. 

Sunnuntaibrunssi on ranskalaiseen keittiöön kallellaan. Keittiön erikoisuutena ovat erilaiset makeat ja suolaiset piiraat sekä muut ranskalaiselle keittiölle tyypilliset leivonnaiset. Lämmin ruoka sekä tuoreet ja proteiinitäytteiset salaatit takaavat, ettei nälkä yllätä koko päivänä. Aterian kruunaavat erilaiset jälkiruoat kuten kermaiset marjaleivonnaiset ja omenatortut, hedelmälautanen sekä tietysti kahvi ja teevalikoima.

Lue lisää >> Domingon sunnuntaibrunssin varaukset

Kaksi näyttelyä:
Ulla Pohjolan taidetta - 12.5.2019.
Ulla Pohjola on Tahmelassa asuva, kansainvälisesti palkittu kuva- ja tekstiilitaiteilija. Tutustu tuotantoon >> www.ullapohjola.fi

Valokuvanäyttely: Rantahuvilat Pyynikiltä Tahmelaan - 19.5.2019.

Tahmelan huvilan eteisestä avautuu huvilan kirjasto- ja galleriatila. Näyttely esittelee kadonneita kesäkaunottaria, huviloita, joita varakkaat säätyläiset rakennuttivat Pyhäjärven rannan pohjoispuolelle 1850-luvun lopulta lähtien kesäpaikoikseen. Vastaavanlainen huvila-asutus syntyi myös Pyhäjärven eteläpuolelle Härmälään.

Avarassa ja valoisassa pääsalissa on esillä Ulla Pohjolan teoksia. Ulkoterassilta avautuu näköala puutarhaan ja Pyhäjärvelle.

Myös Tahmelan huvilan saunan ylälauteilta upeat näkymät Pyhäjärvelle. Saunominen on mahdollista esimerkiksi sunnuntaisin Taidebrunssin yhteydessä.

Tahmelan monitoimitalo vuokrattu Piirulle

Tahmelan monitoimitalo eli entinen Pispan huvila on sittenkin vuokrattu yhteisöllistä käyttöä tukevalle taholle. Taho on entisessä Uittoyhdistyksen talossa majaansa pitävä Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys Piiru.

Tampereen kaupunki on vuokrannut huvilan kolmeksi vuodeksi 1.2.2019 alkaen. 

Tahmelan huvilaan on suunnitteilla yhteisö-ja kulttuurikeskus, joka edistää rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä sekä muita kulttuuripalveluita niin tamperelaisille kuin alueella vieraileville ulkopaikkakuntalaisille. Palvelut tuotetaan yhteistyössä tamperelaisten yhdistysten/yritysten kanssa.

Huvilassa järjestetään näyttelytoimintaa mm. Pispalan historiaan liittyen. Ensimmäinen näyttely liittyy Tahmelan huvilan kiehtovaan historiaan.

Avajaisviikonloppua vietetään 29. - 31.3.2019!

Rakennuskulttuuriyhdistys Piiru tiedottaa:

Kutsumme tamperelaiset yhdistykset, yritykset kuin vapaaehtoisetkin ideoimaan ja tarjoamaan palveluita talossa. Kantavana periaatteena ovat kaikille avoimet tilaisuudet, lapsiystävällisyys, päihteettömyys sekä vanhan huvilan henkeen soveltuvuus.

Tilojen ollessa auki, myös kahviomme on auki. Keittiömme on käytettävissä myös pop up kahvio/ravintolatoimintaan. Suunnitteilla on mm. jokasunnuntainen brunssi.

Huvilan saunaa lämmitetään tilaussaunana.

Katso koko tiedote >> täältä

Tahmelan Monitoimitalon pelastaminen

Tamperee kaupunki haki vuokralaisia yleisellä haulla. Hakuilmoitus julkaistiin Aamulehdessä 10.10.2018. Kirjalliset tarjoukset tuli toimittaa 15.11.2018 mennessä.

Kolme tahoa kiinnostui vuokrauksesta. Yksi niistä on rakennuskulttuuriyhdistys Piiru.

Tampereen kaupunki on siis vuokrannut huvilan sopivaksi katsomalleen taholle tietyillä ehdoilla. Tärkein on se että vuokraaja huolehtii kaikista ylläpitomenoista ja lisäksi vastaa kunnossapidosta.

Vuokraamismahdollisuus avautuu sen kautta että talo kuuluu kesken olevan Pispala-Tahmelan kaavauudistuksen piiriin ja kaupunki ei myy kiinteistöä ennen kuin kaavauudistus on tehty. 

Voimassa olevassa kaavassa (vuodelta 1978) tontin käyttötarkoitus on osoitettu merkinnällä YOS-10, joka merkitsee sitä että talo kuuluu opetus ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen.

Käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi asumiskäyttöön vaatii kaavamuutoksen. Tahmelan aluetta käsittelevä kaavavaihe tullee käsittelyyn vuoden 2019 aikana ja saattaa kestää hyvinkin pari vuotta.

Yhteisöllinen käyttöehto

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että talo pitäisi säilyttää asukkaiden yhteiskäytössä jatkossakin. Tämän puolesta on syntynyt vaatimusliike. Liike vaatii kunnioittamaan myös talon käyttöön liittyvää yhteisöllisyysehtoa.

Pispat (Sulo ja Sanna Pispa) myivät talon 1950-luvun alkupuolella kaupungille "kohtuuhinnalla sillä ehdolla, että rakennus otettaisiin sosiaaliseen käyttöön".

Talon yleishyödyllisen käytön puolustamiseksi on luotu facebookryhmä sekä vaatimusadressi.

Vaatimusadressi perusteluineen löytyy >> täältä
Keskusteluihin ja kommentointeihin pääset >> täältä

Tahmelan Monitoimitalon vuokraaminen

Alla Aamulehden asiaa koskeva juttu.

Vuokraehdot

Monitoimitaloon liittyvä esittelyaineisto ja muun muassa kuntoarvio löytyy kaupungin sivuilta >> www.tampere.fi/tahmelanmonitoimitalo

A-Kilta joutui luopumaan tilasta kesällä 2018

Taloa hallinnut A-Kilta joutui luopumaan vuokraamastaan tilasta kesällä 2018. Monitoimitalon päivätoiminta loppui 31.5.2018 ja A-Killan osalta talo tyhjeni viimeistään elokuussa.

Tampereen A-Killan ylläpitämän talon päiväkeskus palveluineen on toiminut 1990-luvulta lähtien kaikkien tamperelaisten käytössä. 

Päiväkeskuksessa on voinut tavata ihmisiä ja ruokailla edullisesti. Käytettävissä on ollut pyykinpesukone, askarteluhuone, biljardipöytä, soutuvene, sauna, suihku, kirjoja, lehtiä, pelejä, tietokone, televisio ja grillauspaikka.

Erityisesti sauna uintimahdollisuuksineen on ollut monille tärkeä kohtaamispaikka.

Tiedotustilaisuus 12.6.2018

Tampereen A-Kilta ry järjestämässä tiedotustilaisuuden tiistaina 12.6.2018 kaupunkia edustanut Tilakeskus Oy:n kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm ilmoitti myymisen syyksi sen, että "kaupungilla ei ole talolle käyttöä ja että se on huonossa kunnossa, peruskorjauksen tarpeessa. Vuokraamista ei haluta, koska se ei ole kattanut läheskään kaikkia kuluja".

Tampereen A-Kilta ry:n toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen toivoi että talo säilyisi jatkossakin yhteisöllisessä, sosiaalisessa käytössä. Tiloissa on ollut sosiaalista toimintaa ainakin vuodesta 1948 lähtien. Ensin lastenkoti, sitten vuodesta 1977 naisten suojakoti. A-Kilta aloitti vuonna 1991.

Vasemmalla oleva kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm tullee ehdottamaan asunto- ja kiinteistölautakunnalle tontin myymistä. Ekholmin mukaan vuodelta 1952 peräisin olevassa kauppakirjassa ei ole talon käyttöön tai edelleen luovutukseen liittyviä ehtoja. Tontille tehdään rakennushistoriallinen inventointi ja mahdollisesti asemakaavallinen muutosehdotus.

Pispan huvila Tahmelanniemessä

Tiedotustilaisuuteen osallistuivat myös Pispan suvun edustajina Kaija Pispa ja mietteliäs Maija Pispa. Molemmat toivoivat että rakennus säilyisi kaikkien käytössä. Suvulle yhteisöllinen käyttöehto on fakta.

Huvilan suunnitteli arkkitehti G. Schreck

Kaija Pispan mukaan Tahmelanniemen huvila rakennettiin Pispalan kylän Pispan kantatalon ns. vasikkahakaan. Huvilan suunnitteli ja rakensi arkkitehti Schreck perheelleen n. 1890. Sen jälkeen huvilalla oli muutamia omistajia, kunnes Sulo Pispa lunasti sen perheelleen v. 1920.

Tontti rajattiin 2 hehtaariksi. Se aidattiin, koska alueella laidunnettiin lehmää ja hevosta. Rannassa oli hirsisauna ja pihalla oli ulkorakennus, jossa oli vaunu- ja hevostalli ja aitaus lehmälle

Puut ja puutarha olivat Sulo ja Sanna Pispan perheen kiihkeän harrastuksen kohteena. Puutarhaa rakennettiin ja kerättiin sinne kasveja, tehtiin kiveyksiä, istutuksia, käytäviä, se oli suuri ja kukoistava ja siellä vietettiin paljon aikaa.

1930-luvulla maanviljelys oli Pispan mailla alkanut käydä hankalaksi asutuksen leviämisen myötä. Sulo Pispa sai ostaa äitinsä kotitalon Ollilan Ylöjärveltä. Tuolloin perhe muutti pois Tahmelan huvilasta, joka vuokrattiin ulkopuoliselle.

Sisällissodan kokemukset

Sulo ja Sanna Pispan perhe vietti koko 1918 sisällissodan ajan Pispalassa. He näkivät naapuriensa, punaisten puolella olleiden, kurjuuden ja nöyryytyksen. Paljon pispalalaislapsia jäi orvoiksi. Sodan jälkeisissä tautiepidemioissa heidän omakin lapsensa kuoli.

Omien kokemustensa vuoksi Sulo Pispa ei voinut ajatellakaan Tahmelan huvilaa tonttikeinottelijoiden käsiin. Hän koki velvollisuudekseen olla pispalalaisten puolella ja tehdä jotakin heidän hyväkseen

Sulo Pispa halusi myydä huvilan Tampereen kaupungille. Hän nimenomaan ei halunnut myydä sitä yksityiselle ajatellessaan huvilan ja sen tontin joutuvan keinottelijoiden käsiin. Huvila tontteineen myytin vuonna 1951 halvalla hinnalla, sillä ehdolla, että huvila tulee yleishyödylliseen sosiaaliseen käyttöön.

On myös tieto, että tonttia ei saanut lohkaista, vaan se piti säilyttää kokonaisena. Nämä tiedot ovat suvussa säilyneet. Sulo Pispan lapset Juha Päiviö Pispa ja Raili Tellervo Pispa kertoivat asiasta useita kertoja isänsä kertomana. Suvun jäsenille asia on fakta.
(Kaija Pispan kirjoittama selvitys 11.6.2018.)

Pispan huvila Pyhäjärven puolelta

Pyhäjärven pohjoispuolen huvilavyöhyke

Pispan huvila ja pihapiiri edustaa alueella harvinaistunutta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria. Myöhemmin rakennus on otettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja muutettu lastenkodiksi ja sitten naisten turvakodiksi ja lopulta A-killan toimitiloiksi.

1890-luvulla Tampereen kauppiaat ja insinöörit rakennuttivat perheilleen useita kesähuviloita, Pyynikin Joselininniemestä lähtien aina Hyhkynlahteen saakka.

Tunnetuin huvila on J. Lilljeroosin Villa Varala, jonka suunnitteli Karl Snellman, valtiomies Snellmanin poika vuonna 1892. Huvilat olivatkin yleensä tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia.

1900 luvun alussa Villa Varalan lähelle, Tahmelan puolelle nousi arkkitehti Georg Schreckin perheelleen suunnittelema ja rakennuttama upea kolmikerroksinen kesähuvila. Myöhemmin siinä toimi Varalan retkeilymaja lähes 30 vuotta.

Hyhkyn puolella vanhin on kauppias L.Tallgvistin vuosina 1891-92 Karvolan maille rakennuttama huvila. Nykyisin Onnela nimellä tunnettu huvila sijaitsee lähellä Pispan palvelukeskusta.

Pyhäjärven huviloihin pääsi vanhoja hevosteitä pitkin. Suosituinta oli kuitenkin kulku laivalla. Esimerkiksi kesällä 1895 höyryalus Sampo aloitti säännöllisen kulkunsa Tampereelta Maatiaisiin ja matkalla poikkesi Varalan, Tahmelan ja Hyhkyn laitureihin.

Pispan huvilan tavoin varakkaan väen rakennuttamat kesähuvilat otettiin myöhemmin ympärivuotiseen käyttöön. Vanhoista huviloista jäljellä on vain Villa Varala, Pispan huvila ja Hyhkyn Onnela.

Tahmelaa ja Ansiokalliota vuonna 1961 (Ensio Kauppila 1961 Vapriikki). 

Etualalla Pyhäjärvenrannan huvilavyöhykettä. Oikealla Villa Varala, Varalan Kisapirtin ja Voimisteluhallin alapuolella. Kuvan keskellä arkkitehti G.Schrekin 1900-luvun alussa suunnittelema upea huvila, jossa oli 1950-luvulla mm. Varalan retkeilymaja.

Seuraavana erottuu tohtori N.G Durchmanin 1890-luvulla rakennuttama kesähuvila. Siinä toimi 1920-luvulla yksityinen Kalliolan punaorpokoti. Edessä oleva niemi tunnetaan Suuruspäänä.

Seuraava niemi länteen on Tahmelanniemi. Rannassa oli vielä 1960- ja 1970 luvulla hirsisauna. G.Schrek suunnitteli Pispan huvilan n. 1890, mutta voi olla että hän ei asunut perheineen siinä kovinkaan pitkään tai ei ollenkaan, koska muutaman sadan metrin päähän nousi toinen huvila.

© Asko Parkkonen