Tahmelan monitoimitalo menossa vuokralle - kolme tahoa kiinnostunut

Tampereen kaupunki on pistämässä vuokralle Tahmelan monitoimitalon eli entisen Pispan huvilan. Kaupunki haki vuokralaisia yleisellä haulla. Hakuilmoitus julkaistiin Aamulehdessä 10.10.2018.

Vuokra-aika on määräaikainen. Se alkaa 1.1.2019 ja kestää vuoden 1921 loppuun. Kirjalliset tarjoukset tulee toimittaa 15.11.2018 mennessä.

Kolme tahoa on kiinnostunut vuokrauksesta. Yksi niistä on rakennuskulttuuriyhdistys Piiru. Alla Aamulehden asiaa koskeva juttu.

Vuokraehdot

Monitoimitaloon liittyvä esittelyaineisto ja muun muassa kuntoarvio löytyy kaupungin sivuilta >> www.tampere.fi/tahmelanmonitoimitalo

Kohteen esittely oli torstaina 18.10.2018 klo 14.00 - 16.00.

Tahmelan monitoimitalo

Tampereen kaupunki on nyt siis vuokraamassa huvilaa sopivaksi katsomalleen taholle tietyillä ehdoilla. Tärkein on se että vuokraaja huolehtii kaikista ylläpitomenoista ja lisäksi vastaa kunnossapidosta.

Vuokraamismahdollisuus avautuu sen kautta että talo kuuluu kesken olevan Pispala-Tahmelan kaavauudistuksen piiriin ja kaupunki ei  myy kiinteistöä ennen kuin kaavauudistus on tehty. 

Voimassa olevassa kaavassa (vuodelta 1978) tontin käyttötarkoitus on osoitettu merkinnällä YOS-10, joka merkitsee sitä että talo kuuluu opetus ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen. Käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi asumiskäyttöön vaatii kaavamuutoksen. Tahmelan aluetta käsittelevä kaavavaihe tullee käsittelyyn vuoden 2019 aikana ja saattaa kestää hyvinkin pari vuotta.

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että talo pitäisi säilyttää asukkaiden yhteiskäytössä jatkossakin. Tämän puolesta on syntynyt vaatimusliike. Liike vaatii kunnioittamaan myös talon käyttöön liittyvää yhteisöllisyysehtoa.

Pispat (Sulo ja Sanna Pispa) myivät talon 1950-luvun alkupuolella kaupungille "kohtuuhinnalla sillä ehdolla, että rakennus otettaisiin sosiaaliseen käyttöön".

Talon yleishyödyllisen käytön puolustamiseksi on luotu facebookryhmä sekä vaatimusadressi.

Keskusteluja monitoimitalon käyttömahdollisuuksista, uudesta tilanteesta ja sen vaatimista toimenpiteistä voit seurata ja kommentoida >> täällä.
Vaatimusadressi perusteluineen löytyy >> täältä

Taloa hallinnut A-Kilta on joutunut luopumaan vuokraamastaan tilasta. Monitoimitalon päivätoiminta loppui 31.5.2018 ja A-Killan osalta talo tyhjeni viimeistään elokuussa. Kesäkuun alusta lukien ovet ovat olleet avoinna vain kuntouttavan ryhmätoiminnan asiakkaille ja tämäkin toiminta päättyi viimeistään elokuussa 2018.

Tampereen A-Killan ylläpitämän talon päiväkeskus palveluineen on toiminut 1990-luvulta lähtien kaikkien tamperelaisten käytössä. 

Päiväkeskuksessa on voinut tavata ihmisiä ja ruokailla edullisesti. Käytettävissä on ollut pyykinpesukone, askarteluhuone, biljardipöytä, soutuvene, sauna, suihku, kirjoja, lehtiä, pelejä, tietokone, televisio ja grillauspaikka.

Erityisesti sauna uintimahdollisuuksineen on ollut monille tärkeä kohtaamispaikka.

Tiedotustilaisuus

Tampereen A-Kilta ry järjestämässä tiedotustilaisuuden tiistaina 12.6.2018 kaupunkia edustanut Tilakeskus Oy:n kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm ilmoitti myymisen syyksi sen, että "kaupungilla ei ole talolle käyttöä ja että se on huonossa kunnossa, peruskorjauksen tarpeessa. Vuokraamista ei haluta, koska se ei ole kattanut läheskään kaikkia kuluja".

Tampereen A-Kilta ry:n toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen toivoi että talo säilyisi jatkossakin yhteisöllisessä, sosiaalisessa käytössä. Tiloissa on ollut sosiaalista toimintaa ainakin vuodesta 1948 lähtien. Ensin lastenkoti, sitten vuodesta 1977 naisten suojakoti. A-Kilta aloitti vuonna 1991.

Vasemmalla oleva kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm tulee ehdottamaan asunto- ja kiinteistölautakunnalle tontin myymistä. Vuodelta 1952 peräisin olevassa kauppakirjasssa ei ole talon käyttöön tai edelleen luovutukseen liittyviä ehtoja. Tontille tehdään rakennushistoriallinen inventointi ja mahdollisesti asemakaavallinen muutosehdotus.

Kuitenkin talon tuleva käyttö on lopulta poliitikkojen käsissä. Ratkaisevassa asemassa on asunto- ja kiinteistölautakunta ja viime kädessä valtuusto. Voidaan päättää toisinkin kuin mitä virkamiestasolta ehdotetaan.

Pispan huvila Tahmelanniemessä

Tiedotustilaisuuteen osallistuivat myös Pispan suvun edustajina Kaija Pispa ja mietteliäs Maija Pispa. Molemmat toivoivat että rakennus säilyisi kaikkien käytössä. Suvulle yhteisöllinen käyttöehto on fakta.

Huvilan suunnitteli arkkitehti G. Schreck

Kaija Pispan mukaan Tahmelanniemen huvila rakennettiin Pispalan kylän Pispan kantatalon ns. vasikkahakaan. Huvilan suunnitteli ja rakensi arkkitehti Schreck perheelleen n. 1890. Sen jälkeen huvilalla oli muutamia omistajia, kunnes Sulo Pispa lunasti sen perheelleen v. 1920.

Tontti rajattiin 2 hehtaariksi. Se aidattiin, koska alueella laidunnettiin lehmää ja hevosta. Rannassa oli hirsisauna ja pihalla oli ulkorakennus, jossa oli vaunu- ja hevostalli ja aitaus lehmälle

Puut ja puutarha olivat Sulo ja Sanna Pispan perheen kiihkeän harrastuksen kohteena. Puutarhaa rakennettiin ja kerättiin sinne kasveja, tehtiin kiveyksiä, istutuksia, käytäviä, se oli suuri ja kukoistava ja siellä vietettiin paljon aikaa.

1930-luvulla maanviljelys oli Pispan mailla alkanut käydä hankalaksi asutuksen leviämisen myötä. Sulo Pispa sai ostaa äitinsä kotitalon Ollilan Ylöjärveltä. Tuolloin perhe muutti pois Tahmelan huvilasta, joka vuokrattiin ulkopuoliselle.

Sisällissodan kokemukset

Sulo ja Sanna Pispan perhe vietti koko 1918 sisällissodan ajan Pispalassa. He näkivät naapuriensa, punaisten puolella olleiden, kurjuuden ja nöyryytyksen. Paljon pispalalaislapsia jäi orvoiksi. Sodan jälkeisissä tautiepidemioissa heidän omakin lapsensa kuoli.

Omien kokemustensa vuoksi Sulo Pispa ei voinut ajatellakaan Tahmelan huvilaa tonttikeinottelijoiden käsiin. Hän koki velvollisuudekseen olla pispalalaisten puolella ja tehdä jotakin heidän hyväkseen

Sulo Pispa halusi myydä huvilan Tampereen kaupungille. Hän nimenomaan ei halunnut myydä sitä yksityiselle ajatellessaan huvilan ja sen tontin joutuvan keinottelijoiden käsiin. Huvila tontteineen myytin vuonna 1951 halvalla hinnalla, sillä ehdolla, että huvila tulee yleishyödylliseen sosiaaliseen käyttöön.

On myös tieto, että tonttia ei saanut lohkaista, vaan se piti säilyttää kokonaisena. Nämä tiedot ovat suvussa säilyneet. Sulo Pispan lapset Juha Päiviö Pispa ja Raili Tellervo Pispa kertoivat asiasta useita kertoja isänsä kertomana. Suvun jäsenille asia on fakta.
(Kaija Pispan kirjoittama selvitys 11.6.2018.)

Pispan huvila Pyhäjärven puolelta

Pyhäjärven pohjoispuolen huvilavyöhyke

Pispan huvila ja pihapiiri edustaa alueella harvinaistunutta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria. Myöhemmin rakennus on otettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja muutettu lastenkodiksi ja sitten naisten turvakodiksi ja lopulta A-killan toimitiloiksi.

1890-luvulla Tampereen kauppiaat ja insinöörit rakennuttivat perheilleen useita kesähuviloita, Pyynikin Joselininniemestä lähtien aina Hyhkynlahteen saakka.

Tunnetuin huvila on J. Lilljeroosin Villa Varala, jonka suunnitteli Karl Snellman, valtiomies Snellmanin poika vuonna 1892. Huvilat olivatkin yleensä tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia.

1900 luvun alussa Villa Varalan lähelle, Tahmelan puolelle nousi arkkitehti Georg Schreckin perheelleen suunnittelema ja rakennuttama upea kolmikerroksinen kesähuvila. Myöhemmin siinä toimi Varalan retkeilymaja lähes 30 vuotta.

Hyhkyn puolella vanhin on kauppias L.Tallgvistin vuosina 1891-92 Karvolan maille rakennuttama huvila. Nykyisin Onnela nimellä tunnettu huvila sijaitsee lähellä Pispan palvelukeskusta.

Pyhäjärven huviloihin pääsi vanhoja hevosteitä pitkin. Suosituinta oli kuitenkin kulku laivalla. Esimerkiksi kesällä 1895 höyryalus Sampo aloitti säännöllisen kulkunsa Tampereelta Maatiaisiin ja matkalla poikkesi Varalan, Tahmelan ja Hyhkyn laitureihin.

Pispan huvilan tavoin varakkaan väen rakennuttamat kesähuvilat otettiin myöhemmin ympärivuotiseen käyttöön. Vanhoista huviloista jäljellä on vain Villa Varala, Pispan huvila ja Hyhkyn Onnela.

Tahmelan huvilatyyliset rakennukset

Tahmelassa oli poikkeuksellista se, että huviloita tai huvilatyylisiä taloja rakennettiin ympärivuotiseen käyttöön myös ns. sisämaahan, muutama sata metriä Pyhäjärven rannasta.

Tälläisia olivat muun muassa omena- ja päärynäpuutarhastaan tunnetun Peter Sladeyn huvila, agronomi Ernst Wahrenin huvila, jossa toimi v.1918 sotasairaala ja vuoteen 1959 asti lastenseimi sekä vieläkin ulkoapäin alkuperäisessä kunnossa oleva Edward Hildenin pitsihuvila (1894), joka tunnetaan myös talona, jossa runoilija Yrjö Jylhä asui.

Tahmelan huvila-asutus ja siihen liittyvä rikas huvilakulttuuri puutarhoineen ja ainutlaatuisine kasvistoineen on paljolti vielä tutkimatta. Vastaavanlainen Pyhäjärven eteläpuolen Härmälän huvila-asutus Hatanpään kartanoineen ja kasvipuutarhoineen on paljon tunnetumpi. 

Olisiko tässä eräs käyttötarkoitus Tahmelan monitoimitalolle. Kulttuurihistoriallisena paikkana, huvilakulttuurin elvyttäjänä ja matkailukohteena.

Tahmelaa ja Ansiokalliota vuonna 1961 (Ensio Kauppila 1961 Vapriikki). 

Etualalla Pyhäjärvenrannan huvilavyöhykettä. Oikealla Villa Varala, Varalan Kisapirtin ja Voimisteluhallin alapuolella. Kuvan keskellä arkkitehti G.Schrekin 1900-luvun alussa suunnittelema upea huvila, jossa oli 1950-luvulla mm. Varalan retkeilymaja.

Seuraavana erottuu tohtori N.G Durchman 1890-luvulla rakennuttama kesähuvila. Siinä toimi 1920-luvulla yksityinen Kalliolan punaorpokoti. Edessä oleva niemi tunnetaan Suuruspäänä.

Seuraava niemi onkin Tahmelanniemi. Rannassa oli vielä 1960- ja 1970 luvulla hirsisauna. G.Schrek suunnitteli Pispan huvilan n. 1890, mutta voi olla että hän ei asunut perheineen siinä kovinkaan pitkään tai ei ollenkaan, koska muutaman sadan metrin päähän nousi toinen huvila.

Pispan huvilan asukkaista vuosilta 1890 -1915 ei vielä ole varmaa tietoa. Tiedetään, että huvilan osti vuonna 1916 kuuluisa laivanrakennusinsinööri G.A.Westerståhle perheelleen ympärivuotiseen käyttöön. Samalla maan vuokraoikeus siirtyi hänelle. Westerståhle tunnetaan mm. Pohjola-laivan sekä vieläkin liikenteessä Näsijärvellä olevan Intti-salonkilaivan suunnittelijana.

1920-luvun alussa Sulo Pispa lunasti tilan. 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla huvilassa asui vuokralla Pispan koulun opettaja ja kunnallismies Toivo Lähdesmäki perheineen.

Tahmelan työväen yhdistyksen aloitteesta Tampereen kaupunki vuokrasi Pispan tilan vuonna 1948 lastenkodiksi (Kansan Lehti 7.1.1948). 1950-luvun alussa kaupunki osti tontin. Kauppakirja on päivätty vuodelle 1952.

Pispan huvilan ja Kalliolan välissä oli vielä kauppahuone Tirkkosen Uramona tunnettu huvila, jonka saunan harkkoperustukset näkyvät vielä rannassa.

Uramon viereen Ansiokalliolle alkoi pian 1900-luvun alussa nousta työväestön torppia. Vasaran kalke karkotti huvila-asukkaat ja Uramokin vuokrattiin  tavalliseksi asuintaloksi. Kun posteljooni Johan Kannoston perhe vuonna 1932 muutti huvilaan, sen omisti Verho- ja paitatehdas. Huvila purettiin 1960-luvun loppupuolella.

© Asko Parkkonen