157 Pispalan tapahtumakalenteri, tulevat tapahtumat

Piirussa Uiton Aika Pispalassa - tulossa: Joulumyyjäiset

Rakennuskulttuurikeskus Piiru avoinna:
Ti - Ke klo 9-14
To klo 12-18
La klo 10-14

Tapahtumia

Näyttely ”Tukkitiet ja -tunnelit - Uiton aika Pispalassa”.
Piirussa esillä oleva näyttely koostuu valokuvista sekä aiheeseen liittyvästä materiaalista, kuten työkaluista ja muista aikakauden tarpeistosta. Näyttely avaa teemavuoden, jonka aikana eri tavoin käsitellään tukinuiton historiaa ja kulttuuria Pispalassa.

Piirun tulevat tapahtumat >> www.piiru.fi

Punaisen tukkitien arkeologiaa
Pispalan asemakaavan uudistamisen II-vaiheeseen liittyvä kaavoittajien päivystystilaisuus pidettiin torstaina 5.9. klo 14-18 Piirussa eli ent. Uittoyhdistyksen talossa. Tilaisuus koskee kaavaa nro 8310 ja erityisesti sen eteläosaa ns. punaisen tukkitien uomaa ja sitä ympäröivää korttelia Pulkkasaarenkadun ja Saunasaarenkadun välillä.

Ns. Punaisen tukkitien uoman asemakaavasta on keskusteltu julkisuudessa useaan otteeseen. Korttelin asukkaat eivät ole hyväksyneet apulaispormestari Jäntin esittämiä muutosehdotuksia Maakuntamuseon ja kaavoittajan alkuperäiseen kaavaehdotukseen. Muutosehdotukset ovat asettaneet kyseenalaisiksi Pispala-Tahmelan kaavan uudistamisen kulttuuriympäristöä suojelevat, jo I-vaiheessa hyväksytyt tavoitteet. Nyt kaavoittaja esittää kompromissia kiistaan. Kaavaehdotus on nähtävillä 23.9.2019 asti.

Pispalan kaava-aineisto löytyy kaupungin kaavoitussivuston Pispala-osiosta. Tutustu erityisesti ehdotusvaiheen dokumentit alla olevaan aineistoon. Sieltä löytyy myös kiintoisa tutkimus Punaisen tukkitien arkeologiasta >> Pispalan kaava-aineisto (kaava 8310)

Tukkijätkät Pyhäjärven rannassa vuonna 1929. Kyseessä on punainen tukkitie, joka kulki nykyisten Pulkkasaarenkadun ja Saunasaarenkadun välistä Tahmelan rantaan. Rannan leikkipuiston itäreunassa on vielä nähtävissä jäänteitä rakennelman tukibetoneista.

Tukkitien laulu

Alkukeväästä, jäiden lähdettyä Näsijärvestä, alettiin Pispalassa odottaa tukkilauttojen ja tukkijätkien tuloa. Tosin matka Näsin latvavesiltä kesti. Tukkilautassa sattoi olla parhaimmillaan 40.000 tukkia. Kun varhain keväällä aloitettiin uittaminen, oltiin Pispalassa "siinä uusien perunoiden aikaan".

Tukkiteiden lauluksi sanottiin sitä meteliä ja kolinaa joita tukit pitivät ylittäessään Pispalanharjun maan ylisiä (tukkitiet) tai alisia (tukkitunnelit) tukkikouruja pitkin.

Uiton aikaa kesti Pispalassa noin sata vuotta (1860-1965). On oikeastaan merkillistä, miten vähän jälkiä uittohistoria on jättänyt Pispalatarinoihin ja kirjallisuuteen. Muistelmia toki, mutta ainakaan mitään vanhojen Suomifilmien kaltaista paikallista tukkilaisromantiikkaa on vaikeaa löytää. 

Lue lisää tukinuiton merkityksestä >> täältä

Menneet tapahtumat

31.10. Juha Kuisman Suomalainen Lato-kirjan julkkarit klo 18
Äskettäin tietoteoksen "Suomalainen Lato" julkaissut lempääläinen tietokirjailija Juha Kuisma väittää, että Suomi ei olisi Suomi ilman latoja!

Väitteensä tueksi Kuisma poseeraa Aamulehden (21.7.2019) taannoisessa juttukuvassa toistasataa vuotta vanhassa ladossa, joka on niin valtava, että sen katon alle mahtuisi Lempäälän kirkko!

Kuismalle maatalous- ja talonpoikaiskulttuuri näyttäytyy ihmiselle lajityypillisena, ikiaikaisena ja ekologisena aurinkotaloutena. "Kaikki maatilat ovat aurinkoenergian keräämisyksiköitä ja peltokin on lopulta vain pyydysverkko, joka on viritetty kaappaamaan auringon voima mahdollisemman tehokkaasti talteen", sanoo Kuisma Aamulehden haastattelussa

Lato on keino säilöä heinäksi kutsuttu tiivistetty aurinko talven yli arktisessa pohjoisessa. Samalla lato avaa näkökulmaa koko Suomen historiaan.

Niin, mitä meille ei ole vielä kerrottu. Mikä on auringon, heinän, ladon, lehmän ja hevosen merkitys Suomen historiassa? Onko edessä paluu aurinkomyytteihin ilmastomuutoksen aikakaudella?

Juha Kuisman kirjaa Suomalainen Lato on myynnissä signeerauksella keskustelutilaisuudessa torstaina 31.10 Piirussa.

Maatalouskulttuuria Tahmela-Pispalassa 1930-luvulla. Ranta-alueella pari latoa. Ladot toimivat paitsi aurinkoenergian pyydyksina, myös kulkusiltoina pari metriä leveän Tahmelan lähteen laskujoen yli. Kuva Työväenmuseo Werstaan pienoismallista.

14. - 19.10. Piirun kätevä syyslomaviikko.
Syyslomaviikolla Piirun aukiollessa on kävijöillä mahdollisuus kuvasuunnistaa ja kokeilla ikkunoiden talvikuntoon laittamista.

Satutunti Pispalan kirjastolla 14.10 klo 10 - 11.
Kätevään syyslomaviikkoon sisältyy myös ihmeellinen siemen. Kyseessä on satutunti, jossa Saara Vallineva lukee uutuuskirjaansa Ihmeellinen siemen.

Omaperäisillä pienoismaailmoilla kuvitetun kirjan teemoina ovat kärsivällisyys, ennakkoluulojen murtaminen, pelon voittaminen, suvaitsevaisuus ja ystävyys.

Mustetyöpaja Piirulla torstaina 17.10 klo 10-13.
Yli 6-vuotiaille tarkoitetussa pajassa yhdistellään ja kokeillaan muun muassa kalligrafiaa, ornamentteja ja sananlaskuja. Huom! Mustetyöpajalle ennakkoilmoittautuminen sähköpostilla.

Teoksista kootaan näyttely. Opettajana toimii Saara Sillanpää, tamperelainen kuvataiteilija ja taideopettaja.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset >> www.piiru.fi

31.8. Pispalan venetsialaiset 
Piiru auki klo 16.00-19.00. Paljon tapahtumia Pispalan Kirkolla ja lähiympäristössä. Katso ohjelma >> Pispalan venetsialaiset (fb)

Tribuuttikonsertti - lyömäsoitintaiteilija Simo Laihonen klo 18-19
Osana Pispalan venetsialaisten ohjelmaa Piirun tunnelmallisella pihalla tribuuttikonsertti perkussionisti -tutkija - perinnelääkitsijä Milford Gravesille (1941-). Black Motor freejazz yhtyeestä tuttu Simo Laihonen (rummut, lyömäsoittimet) esittää oman tulkinnan Milford Gravesin visiosta, jonka keskiössä on kaiken inhimillisen kulttuurin erottamattoman ykseyden tunnistaminen >> Tribuuttikonsertti - Simo Laihonen (fb)

Elokuva kaupunkimme rakennusperinnöstä

Päivystys-iltapäivän päätteksi klo 18.30 alkaen Piirulla esitetään elokuva "Tampere muuttuu, mikä säilyy? Näkökulmia kaupunkimme rakennusperintöön." Elokuva on TamSAFA:n tuottama arkkitehtuuriaiheinen dokumenttielokuva Tampereen rakennusperinnöstä 4 kohteen kautta tarkasteltuna. Elokuvan kesto 45 minuuttia.

Uiton aika Piirussa

Piiru järjesti yhteistyössä Pispalan Moreenin kanssa lauantaina 27.4.2019 koko päivän tapahtuman tukinuiton historiasta ja sen vaikutuksesta Pispalanharjuun ja Pispalaan. Tapahtuma aloittaa Pispalan uittoon liittyvän teemavuoden ja oli osa Pirkanmaan taidesuunnistusviikonloppua.

Klo 12.00 Opastettu kävely - Infotaulun paljastus
Tapahtuma avattiin kävelemällä reitti Ylä-Voimalta uittotunnelin suulle, oppaana Pispalan Moreenin Mårten Sjöblom. Reitin päätepisteessä uittotunnelin suulla, Pyhäjärven puoleisessa päässä, paljastettiin uiton ajasta kertova infotaulu.

Klo 13.00 Uittoyhdistyksen talolla - Jätkäperinne ry
Avaussanat Leena Lusa, pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistyksen hallituksen jäsen.

Uittoyhdistyksen talon, Piirun pihapiirissä nähtiin tukinuittoon liittyviä esityksiä ja työnäytöksiä Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry:n tukkijätkien esittäminä.

Tarjolla oli myös perinteistä kämppäemännän valmistamaa ”tukkijätkän evästä” 5€ kannatushintaan

Aamulehden Moro 27.6.2019 Uittotunnelin infotaulun julkistamistilaisuudesta 24.5.

Vanha uittotunneli

Infotaulun takana pilkistää vuonna 1930 valmistunut ensimmäinen uittotunneli. Alla olevassa kuvassa uitttotunneli ja valvojan koppi. Takana näkyy Wiivi Lönnin piirtämä Pispalan Rukoushuone ja vieressä Pispalan kylän Pispan kantatilan rakennuksia. Alla verrokkina nykyistä maisemaa.

Pispalan harjun puhkaiseminen ei kuitenkaan tapahtunut ongelmitta. Suomen Kuvalehti raportoi tuoreeltaan vuonna 1930 vesisuonen puhkeamisesta ja sen aiheuttamasta vesipulasta. Lähiseudun kaivot tyhjenivät.

Tukkitien laulu

Punainen tukkitie läpi Pispalanharjun. Ilmakuva on noin vuodelta 1933-34. Harmaa tukkitie oli jo purettu (1932). Uomaa erottuu vielä Haulitornin kohdilta alas Pyhäjärveen. Punainen purettiin 1935. Ala-Pispalan puolella punainen tukkitie meni Pulkkasaaren kadun ja Saunasaarenkadun välistä. Alikulkukohta nykyisellä Tahmelan viertotiellä. Ylä-Pispalassa alikulku Pispalanvaltatiellä, nyk. Pispalan kirkon kohdilla.

Alla olevassa kuvassa ollaan yläpuolen kuvan vasemmassa laidassa Pispalan valtatiellä. Punaisen tukkitien laudoitusta koristivat mainokset. Kuvan katse Hyhkystä Pispalaan päin. Alla vertailukuva samasta paikasta nykyään. Kuvan oikealla erottuvan infotaulun kohdalla vielä tukkirakennelman jäänteitä.

Alla: Harmaan tukkien väritys oli - harmaa eli maalaamaton. Tukit kulki Porin rautatien ja Pispalan valtatien alitse. Konehuone nykyisen Ahjolan kohdalla. Rata oli Näsijärven puolella kettinkirata, Pyhäjärven puolella rullarata. Pispalan valtatiellä kulkevat saattoivat tuntea aikamoisen kuminan ja jytinän kun tukit kaksi rinnakkain kolisivat alas Pyhäjärveen. Kuva työväenmuseo Werstaan Pispala-pienoismallista (1930).

© Asko Parkkonen