Hae tapahtumakoosteita

Sisällissodan muistovuoden tapahtumia Tampereella

Kevään aikana järjestetään lukuisia seminaareja, luentosarjoja ja näyttelyitä vuoden 1918 tapahtumista. Paikkoina ovat muun muassa Työväenmuseo Werstas, museokeskus Vapriikki, Museo Milavida Näsinpuistossa ja Työväenopisto Sampolassa. Vuosi 1918 on esillä myös näyttämöllä sekä Tampereen että Työväen teatterissa. Tähän päivään sisällissodan pitkän varjon nivoo Tampere-talo, jonka Valoa pimeyteen-tapahtuman teemana on Tampere 1918 - maailma 2018.

Tampere 1918 - maailma 2018 tapahtuma järjestetään 27.1.2018. Silloin tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta sisällissodan (virallisesta) alkamisesta.

Werstaan Vapauden Museo-näyttelyssä Pispalan naiskaartin päällikön Emma Oksalan asu.

Sisällissota 1918

Molempien puolien liikekannallepano tapahtui sunnuntain 27.1. ja maanantain 28.1. välisenä yönä. Helsingissä punakaarti valtasi tärkeimmät hallinto- ja viestintäkeskukset ja julisti kunnallisen suurlakon. Pohjanmaalla suojeluskunnat aloittivat venäläisten varuskuntien aseistariisunnan ja vangitsemiset.

Rintamalinja asettui nopeasti hieman linjan Pori-Tampere-Heinola-Mikkeli- Lappeenranta-Viipuri-Rautu pohjoispuolelle. Sisällissotaa kesti kolme kuukautta ja yhden viikon. Siihen osallistui noin 200.000 miestä, naista ja lasta.

Aivan kuten Venäjällä, sisällissota oli paljolti rautatiesotaa. Miehistö- ja asekuljetusten vuoksi molemmat puolet pyrkivät hallitsemaan itä-länsi - suuntaisia rautateitä. Itseasiassa sota alkoi jo ennen laajamittaista liikekannallepanoa, Viipurissa ja Luumäen Taavetissa (19.1) sekä Kämärän asemalla Kuolemajärven kunnassa (27.1). Taisteluissa oli kyse juuri asekuljetusten ja rautatieasemien hallinnasta.

Suurimmat taistelut käytiin Tampereella (28.3.-6.4), Helsingissä, Lahdessa  ja Viipurissa. Kouvolan seudusta sekä Hamina/Kotkasta muodostui loppuvaiheessa (26.4-3.5.) iso pakolais- ja kokoamiskeskus. Punaisten tappiota vauhditti keisarillisen Saksan armeijan maihinnousu Hankoon (3.4.) ja Loviisaan (7.4.).

Sodan katsotaan päättyneen 5.5. Ruotsin-Pyhtään Ahvenkoskella 800 henkisen punakaartilaisjoukon antautumiseen saksalaisille. Pari päivää aikaisemmin (3.5) oli ollut viimeinen aseellinen yhteenotto Valkealan Jokelassa. Se päättyi klo 3.30 aamulla.

Sotasurmaprojektin mukaan sodassa kuoli 36.823 henkilöä. Kansainvälisesti erikoista on suuri uhriluku, 1.16 % väestöstä. Lisäksi 1/3 oli terrorin uhreja, siis taistelujen ulkopuolella menehtyneitä. Tekijöinä aseistetut lentävät osastot ja kenttä-tai pikaoikeudet. Kun vielä muistetaan että Suomessa ei ollut omaa armeija eikä sotilaallista koulutusta, eikä myöskään I maailmansodan raaistavaa vaikutusta, niin miksi näin verinen ja alusta lähtien raaka sota?

Alle on koottu kiintoisempia vuotta 1918 käsitteleviä tapahtumia Tampereella.

Seminaarit
27.1. Tampere 1918 - maailma 2018 Tampere-talo klo 10-17.

Esitelmissä ja keskusteluissa liikutaan vuoden 1918 tapahtumissa ja nykypäivässä sekä Suomen roolissa maailmanpolitiikassa. Tapahtuma alkaa sisällissotaa käsittelevillä esityksillä sekä Tampere 1918 näyttämöllä pohdinnoilla. Mukana käsikirjoittaja-ohjaaja Sirkku Peltola. Toistemme viholliset?-kirjaa julkistamassa muusikko Heikki Salo ja laulamassa pispalalainen naiskuoro Tellus.

Katso Valoa pimeydessä-tiedetapahtuman >> ohjelma

10.3.-11.3. Suku 2018 Sampolan Työväenopisto klo 10-17
Sukututkimusseminaarin teemana vuoden 1918 sota ja sen lähteet. Luennoimassa eturivin tutkijoita mm. Marko Tikka, Tiina Lintunen, Matti Lackman, Tuomas Hoppu. Aiheina mm. sodan valkoiset lähteet; naiset sisällissodassa; sisällissota työväen muistitiedossa; sodan valokuvat. Sunnuntaina aiheina vapausoturin elämänkerran rakentuminen;  kolme kokemusta vuodesta 1918: Jahvetti Moilanen, Kullervo Manner, Esko Riekki; sisällissodan punaiset lähteet sekä Kansan Arkiston punamuistelmat.

Katso >>  Suku 2018 ohjelma

7.4. Tampereen taistelujen 100-vuotisseminaari Sampola klo 14
Järjestää Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry. Aiheena Tampereen taistelut sekä lääkintähuolto Tampereen taistelujen pyörteissä.

3.- 8.4 Näsilinna 1918 Museo Milavida
- Näsilinnan tapahtumat Suomen sisällissodassa 1918.
Näyttelyopastusta, FL Antti Liuttisen luento: Näsilinna 1918, Claes Ollsson elokuva Taistelu Näsilinnasta 1918 sekä museon tuottama dokumenttielokuva Näsilinnan tapahtumista sisällissodassa.

Teemaviikosta lisää >> Museo Milavida

Luentosarjat ja näyttelyt

Työväenmuseo Werstaan Sisällissodan muistot-luennot käsittelevät sisällissotaa arjen näkökulmasta. Vapriikin Tampere 1918 -näyttelyyn liittyvät luennot nivovat Tampereen taistelut laajempiin eurooppalaisiin yhteyksiin kysymällä mm., mikä oli venäläisten ja saksalaisten rooli Suomen sisällissodassa.

Museo Milavidan näyttely avaa näkymän vaihtoehtoiseen historiaan. Jos Suomesta olisi tullut monarkia, meillä olisi kenties kuninkaana prinssi Friedrich Karl tittelinään "Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenamaan herttua, Lapinmaan suurruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä".

Tiedetään kuitenkin että nykyistä Presidentinlinnaa aloitettiin sisustamaan kuninkaalliseen käyttöön ja soveliaita sisustustarvikkeita etsittiin pitkin Eurooppaa. Kuninkaallisena hovihankkijana toimi Stockmann.

Werstas: Sisällissodan Muistot torstaisin klo 17 Auditorio:
11.01. VTT Olli Kleemola: Veljessodan kamppailevat kuvat
25.01. Erikoissuunnittelija Kimmo Kestinen: Kärsimyksen kevät
- Tamperelainen elintarvikekurjuus piirityksen keskellä ja valloituksen jälkeen
08.02. Kirjailija Anneli Kanto: Kenkiä, sardiineja, jaostoja
– punaisen Tampereen arki 1918
22.02. FT Marianne Junila: "Mitä teit keväällä 1918?"
- Tamperelaisten koulutyttöjen sisällissota
08.03. FM Anna Huhtala: Jakautuneen maan vapaussankarit
– hautajaiset ja muistaminen keväällä 1918
22.03. Dosentti Ulla-Maija Peltonen: Vuoden 1918 muistot ja muistaminen
05.04. Museonjohtaja Kalle Kallio: Rautatienrakentajat kapinassa
19.04. VTT Tiina Lintunen: Elämää sisällissodan jälkeen
26.04. Kirjallisuustutkija Juri Nummelin: Sisällissodan äänia
- kaikuja punaiselta ja valkoiselta puolelta. Aikalaistekstejä sotakevään pyörteistä sekä myöhempiä kirjoituksia ajan tunnelmista.

Vapriikki: Tampere 1918 luentosarja keskiviikkoisin klo 18.
31.01.
Professori Pertti Haapala:
Europan sisällissodat 1918-1922
07.02. FT Tuomas Hoppu:
Venäläiset Suomessa
21.02. Tutkija Marjaliisa Hentilä ja professori Seppo Hentilä:
Saksalainen Suomi 1918
07.03. FT Tuomas Hoppu: Helsinki 1918
14.03. FL Antti Liuttunen: Sodan arvet
– tuhoutuneet rakennukset Tampereella 1918.
21.03. FT Tuomas Hoppu: Sisällissodan Naiskaartit
11.04. Yliopistonlehtori Mervi Kaarninen: Punaorpojen ja punaleskien arki
18.04. FT Marko Tikka: Terrori ja valtiorikosoikeudet

Museo Milavidan Suomen kuningas-näyttely ja siihen liittyvä luentosarja kertoo Suomen monarkiahankkeen taustoista ja Suomen kuningaskunnan valmistelusta. Näyttely avautuu 9.2. ja luentosarja alkaa 15.2.

Museo Milavida: Suomen Kuningas-luentosarja torstaisin klo 18
15.2. Professori Vesa Vares: Suomen monarkiahanke vuonna 1918
– valtiomuototaistelu uudelleen tarkasteltuna
22.2. Professori Vesa Vares: Jos Suomi olisi kuningaskunta?
01.3. Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki:
Keisarillisesta palatsista kuninkaan linnaksi – hankintoja hovin tarpeisiin
08.3. FT Mirva Saukkola: Tyylikkäitä tapoja, houkkamaisia hullutuksia
– Näin hovimuodit siirtyivät osaksi eurooppalaisten elämää
15.3. FM Päivi Tuomi-Nikula: Romanovit – Suomen suuriruhtinaat
22.3. Puhuja ja aihe ilmoitetaan myöhemmin.

Lue lisää luentojen aiheista >> Museo Milavida

© Asko Parkkonen