Pispalan kirjastolla aiheena ilmastovastuu - filosofi Lauri Lahikainen

Tapahtumia

Keskiviikkona 20.3. klo 18 Ilmastonmuutos Nyt!
Keskustelusarjassa vuorossa filosofi Lauri Lahikainen.

Arjen hiilijalanjälki muodostuu pääosin asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Millaista on ilmastoystävällinen arki? Riittääkö hiilijalanjäljen pienentämiseen vastuullinen kuluttaminen vai vaatiiko ilmastomuutoksen tehokas hillintä järeämpiä, aktivistisia toimia?

Tampereen Yliopiston tutkija Lahikainen tarkastelee erilaisia tapoja lähestyä ilmastovastuuta yksilöiden näkökulmasta.

Tiistaina 19.3. Lukupiiri klo 18
Luennassa Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie.

Tulevat tapahtumat Pispalan kirjaston >> verkkosivuilta

Nainen sodan varjossa - lukupiiri

Lukupiiri - nainen sodan varjossa kokoontuu torstaisin klo 18. Vetäjänä toimii FM Marita Peltoniemi. Vuoden ensimmäinen kokoontuminen 10.1. klo 18.

Lukupiirissä keskustellaan kulloinkin käsittelyssä olevasta romaanista ja sen teemoista. Osallistuminen ei edellytä kirjan lukemista. Vuoden 2018 aikana käsittelyssä ovat olleet mm. Anu Kaipaisen Arkkienkeli Oulussa, Heidi Köngäs Sandra ja Anneli Kanton Veriruusut sekä Eeva Kilven Talvisota.

Menneet tapahtumat 2019

Lapsen kasvu ja kehitys -keskustelutilaisuus

Keskiviikkona 13.3. klo 18-19
Lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen.
Kasvatustieteiden maisteri, opettaja Matti Helimo.

Vihreiden eduskuntavaaliehdokas, Tahmelassa asuva Matti Helimo tähtää sivistyksen kunniapalautukseen. "Kasvatus, koulutus, liikunta, kulttuuri ovat eväät hyvään elämään. Ne kuuluvat kaikille, kuten puhdas vesi ja luonto". Tästä on vaikea olla eri mieltä. Miksi kuitenkin asian puolesta pitää tapella? Milloin sivistys on lakannut olemasta tavoiteltava asia? Mitä oikein on tapahtumassa.

Kasvatus- ja koulutyön ammattilaisten pohdinta on vielä kuunneltavissa ja katsottavissa osoitteessa >> Matti Helimo Poliitikko

Ilmastonmuutos Nyt!

Tiistaina 5.3. klo 18 ympäristöfilosofi Ville Lähde
BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde kertaa YK:n ilmastopaneelin tuloksia ja arvioi sitä, miten ilmastopolitiikan asetelmat ovat mullistuneet.

BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, jossa rakennetaan yhteiskunnan kokonaiskuvaa erityisesti materiaalisten reunaehtojen näkökulmasta. Tälläisiä ehtoja tai perustoja ovat energiantuotannon, ruoantuotannon, asumisen ja liikkumisen infrastruktuurit ja käytännöt. Lue lisää >> BIOS tutkimuskeskus

Ville Lähde on tutkija ja tietokirjailija, joka on väitellyt Jean-Jacques Rousseaun filosofiasta ja sanan ”luonto” moninaisista merkityksistä. Hän on julkaissut yli 200 kirjoitusta vuodesta 1996 lähtien eri foorumeilla. Tutustumisen Lähteen tuotantoon voi aloittaa vaikkapa teoksista Niukkuuden maailmassa (2013) ja Paljon liikkuuvia osia (2015). Lisätietoa ja nettiaineistoa >> www.villelahde.fi

Keskustelutilaisuus aloittaa Pispalan kirjaston ilmastonmuutosta käsittelevien tapahtumien sarjan!

Lauantaina 2.3. Musaklubilla klo 16.00 QOSQI.
Mystisen kirjainyhdistelmän takaa löytyy muusikko, kuvataiteilija Teemu Raudaskoski. Hän tekee musiikkia koneilla, akustisilla soittimilla ja äänimaisemilla. Keitos on orgaanista teknoa, sulatettua ravea ja sähkössä kärähtänyttä folkkia. Tsekkaa >> täältä

21.2. Lukupiiri klo 18. Käsittelyssä Katja Ketun romaani Kätilö.
Moni ei ehkä tiedä, että Katja Kettu kirjoitti esikoisromaaniaan Surujenkerääjä (2005) asuessaan Pispalassa, Pispalanharjulla. Katja oli juuri valmistunut animaattoriksi Priit Pärmin oppilaana Turun Taideakatemiasta. Oppilastyöt esitettiin Pispalan karnevaalien erikoisnäytäntönä Pispalan kirjastotalolla.
Kätilö (2011) käsittelee Lapin sotaa päähenkilön ammatin kautta. Ketun kirjallista tyyliä on kuvattu groteskiksi, rujoksi.

16.2. Musaklubi klo 16. Lauluyhtye Sulkava.

Huom! Torstaina 14.2. Vastavirran Yläkerrassa omatoimirunoilijoiden ilta. Musiikki Pupurutsa ja Hirvikoira Hirvonen.
Kyseessä on kirjaston toimintaa tukeva ilta. Pengo runot laatikostasi ja tule! Runo on vapaa klo 20 alkaen. Musiikki noin klo 21.30.

Tiistaina 15.1. klo 18. Esittelyssä Seppo Tammilehto ja kirja Poutapilven poika. Haastattelijana toimittaja Tero Flinck.

Seppo Tammilehdon muusikkoura alkoi 15 vuotiaana Ähtärissä rumpaliopinnoilla yhdessa serkkupoika, kitaristi Pekka Tammilehdon (Topi Sorsakoski) kanssa. Rokkiura aukeni melkein heti Alvari Tuohitorvessa ja myöhemmin Rale Koiviston Matthews-yhtyessä. Muutto Tampereelle 70-luvun puolessä välissä vei miehen Manserokin alkuvuosien pyörteisiin.

Sittemmin mukaan tuli musiikkikauppabusiness useiksi vuosiksi ja samalla muusikkouden laajeneminen laulaja ja lauluntekijä puolelle. Mies on tehnyt yli 5000-keikkaa ja 9-soolo-albumia, sekä maamme muille artisteille runsaasti hittejä. Levytettyjä Tammilehdon sävellyksiä/sanoituksia on yli 400.

Poutapilven poika on kertomus Seppo Tammilehdon monipuolisesta urasta. Kirja on täynnä hauskoja tarinoita, mutta myös pysähdyttäviä muistoja vuosien varrelta.

Menneet tapahtumat 2018

Musiikillinen Puurojuhla keskiviikkona 19.12.2018 klo 17 alkaen.
Musiikista vastaa laulaja ja lauluntekijä, pesäpallomies, kaupunginvaltuutettu Matti Helimo ystävineen. Tarjolla herkkää musisointia, jouluklassikoita ja omaa tuotantoa kokoonpanolla, johon kuuluu kitara, piano, sello ja viulu!

Tukikeikka Vastavirta-klubilla torstaina 20.12.2018 klo 21
Lavalla Ville Leinonen, MaHa, Väärät Kengät. Ilmainen pääsy! Myynnissä kirjoja!

Entisen seinähullun täysijärkiset muistelmat

22.11.2018 klo 18 haastattelu- ja keskustelutilaisuus muusikko, näyttelijä, kokki Pablo Sepän kirjasta "Entisen seinähullun täysijärkiset muistelmat". Haastattelijoina Pispalan pojat Vesa Majanen ja Heikki Salo.

Pekka Pablo Seppä asuu Tahmelan Ansiokalliolla. Lähes naapurit Pispalanharjulta toimittivat muistelmat. Aamulehden emiritustoimittaja Vesa Majanen kirjoitti ja Heikki Salon kustantamo Sateen ääni kustansi.

Pablo on torvimiehiä ja humoristi. "Jos olisin haitaristi, minulla olisi kivitalo, mutta torvimiehenä ajan kuplalla". Tahmelassa Pablon liikkeet nimitttäin tunnistaa vaaleansinisestä volkkarista.

Entinen seinähullu viittaa tietysti legendaariseen Pentti Oskari Kankaan orkesteriin Seitsemän seinähullua veljestä. Aikoinaan supersuositusta ja vieläkin harvakseltaan esiintyvästä porukasta Pablo toteaa että "vanhoina aikoina 1970- ja 1980-luvuilla me ei juuri osattu soittaa, mutta keikkaa oli hirveästi. Nyt nämä nuoret osaavat soittaa, mutta ei ole keikkaa"

Kokkihommiin Pablo joutui muun muassa Ransu Karvakuonon kanssa. Ransun isä, aikoinaan myöskin Tahmelassa asunut Pertti Nättilä keksi, että taitava kokki Pablo voisi tehdä Ransu kanssa ruokaa. Tämä toi paljon keikkoja ympäri maata ja ne kaikki kuvattiin TV2:lle.

Lisää mm. Päivi Vasara "Huumori toi leivän pöytään" (AL 28.6.2018).

Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta

Tiistaina 13.11. oli keskustelutilaisuus Mikko Piispan kirjasta "Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta" (Teos)

Aikoinaan Pispalassakin asunut sosiologi Mikko Piispa käsittelee alkusyksystä ilmestyneessä tietokirjassaan  1980-luvulla syntynyttä Y-sukupolvea. Hän lähestyy aihettaan yhdeksän avainsanan kautta: yksilöllisyys, yltäkylläisyys, portfolio, kaupunki, kännykkä, 9/11, MM 95, kannabis ja tulevaisuus. Haastattelijana tutkija Tapio Kuure.

Pispalan naiskaarti 1918.

Tiistaina 2.10. pidetyn keskustelutilaisuuden vieraana oli harrastajahistorioitsija Lauri Lepola. Lepola julkaisi muutama vuosi sitten pientä kohua julkisuudessa saattaneen kirjan Verinen Tampere (2012). Naiskaartikysymystä hän on käsitellyt vuonna 2013 ilmestuneessä kirjasessa Rohkeat Punatytöt Tampereella 1918.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä

Tiistaina 25.09.2018 pidettiin Pekka Valtosen Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä kirjan julkaisutilaisuus. Kirjan alaotsikko on Aatteiden kamppailu sotienvälisessä Suomessa. Gaudeamus 2018.

Latinalaisen Amerikan historiaa

Tahmelan Päivölänkadulla asuva tutkija, historioitsija, antropologi Pekka Valtonen tunnetaan erityisesti Latinalaisen Amerikan ja yleensä espanjankielisen maailman tutkijana. Hänen vuonna 2002 ilmestynyt tietojärkäle Latinalaisen Amerikan Historia oli ensimmäinen suomenkielinen  yleisesitys aiheesta.

Viime vuonna ilmestynyt Karibian Historia kartoittaa rommin, sikarin, kaappareiden ja turkoosien laguunien lisäksi kolonialismin historiaa ja nykyisen maailmanjärjestyksen alkukotia. Nimittäin juuri Karibiasta käynnistyi Euroopan suurvaltojen taistelu siirtomaista.

Euroopan mahdin synty

Näiden teosten välillä Pekka on ehtinyt tutkimaan myös Välimeren historiaa Espanjan kuninkaan Kaarle V:n (1500-1558) elämän kautta.

Puolen maailman valtias (2015) kerran totesi että "Jumalalle puhun espanjaa, naisille italiaa, miehille ranskaa ja hevoselleni saksaa".

Kaarle V oli Espanjan ja sen Amerikan siirtomaiden kuningas, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari sekä Alankomaiden, Napolin ja Habsburgien Itävallan perintömaiden hallitsija.

Tämä kietoi hänet lähes kaikkeen, mitä Euroopassa ja osin sen ulkopuolellakin tapahtui uuden ajan alussa. Hänen elämänkaarensa kautta teos näyttää Euroopan mahdin synnyn. Sen kuinka kirjapaino, löytöretket, tieteet ja uskonpuhdistus mullistivat eurooppalaisen ihmisen sielunelämän, kauppakapitalismi taloudelliset asiat ja uudenlaisten valtioiden synty yhteisöön kuulumisen luonteen.

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä

Uusimmassa teoksessaan aatteiden kamppailusta sotien välisessä Suomessa, Pekka kääntää katseen kaukomailta sisäänpäin, kotimaiseen henkiseen ilmapiiriin.

Tulenkantajat, jonka perustajiin Tahmelassa asunut Yrjä Jylhä kuului, julistivat ikkunat auki eurooppaan. Kansainvälisyyttä arvostivat myös monet muut kulttuurivaikuttajat, rauhanaatteen ja paneuroopalaisuuden kannattajat.

Suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten kirjavaan joukkoon mahtui puolestaan niin suomen kielen puolestapuhujia, kommunistien jahtaajia kuin tiukan laillisuuslinjan tukijoitakin.

Kirja kartoittaa nuoren itsenäisen Suomen henkistä ilmapiiriä. Sitä väritti kamppailu maan suunnasta, ja usein jakolinjat osapuolten välillä määräytyi yksittäisten kiistakysymysten mukaan.

Samalla kysytään miksi sisällissodan jälkeisessä Suomessa käyty "kulttuurikamppailu" kosmopoliittisuuden ja suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten välillä on ajankohtaista juuri nyt?

Pispalan kirjasto
Pispalanvaltatie 21 (Ravintola Pulterin vieressä)
Aukioloajat:
ma ti pe 14-18
ke to 14-20

Tietoa syksyn tapahtumista Pispalan kirjaston >> verkkosivuilla

© Asko Parkkonen