Harrastajien Pispala - harrastetilat suljettu poikkeustilan vuoksi

Kun luot, luo (Lauri Viita).

Huom! Harrastetilat suljettu toistaiseksi koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi.

Pispala on kulttuuria harrastelevien kaupunginosa. Alueella toimii hämmentävän useita ammattimaisia kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia sekä kansalaistoimintaan perustuvia tiloja.

Pispalanharjulta vilkaistuna itäpään nurkassa Varalan Urheiluopisto, lännessä Pispan Palvelukeskus. Pohjoisen suunnassa Ahjolan kansalaisopisto, vieressä nukketeatteri Mukamaksen kotiteatteri, Rakennuskulttuurikeskus Piiru sekä Harjun Seurakunnan palvelut Pispalan kirkossa. Etelän Tahmelan laaksosta löytyy vielä Musiikkikoulu Musiikkitoteemi.

Näitä täydentää ja monipuolistaa hieman paikallisemmat, yhdistysten ylläpitämät ja paljolti kansalaisaktiivisuuteen perustuvat talot tai tilat, kuten Tahmelan Huvila, Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo, Mahdollisuuksien tila, Kurpitsatalo, Moreenin Haulitehdas, Pispalan kirjasto ja Rajaportin sauna.

Esimerkkeinä neljä erilaista valtakunnallisen tai Tampereen tason ammatillista toimijaa: Ahjola, Varala, Musiikkitoteemi ja Pispan Palvelukeskus

AHJOLAN KANSALAISOPISTO - AHJOLAN SETLEMENTTI 90 VUOTTA
Tutustu Ahjolaan ja sen mittavaan kurssi ja harrastetarjontaan >>  täältä

 

Usein unohdetaan että Ahjolan toiminnan taustalla on kansainvälinen setlementtiliike. Setlementtiaate syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla Englannissa. Aatteen Suomeen toi merimiespappina Lontoossa työskennellyt Sigfrid Sirenius.

Ensimmäinen setlementti - sanasta to settle (asettua asumaan, sopeutua, sovittaa) - perustettiin Helsingin työläiskaupunginosaan sisällissodan jälkitunnelmissa vuonna 1919. Sireniuksen perustama kristillis-yhteiskunnallinen työkeskus Kalliola pyrki "ihmiselämän ja kansan eheyttämiseen", työmuotoina keskustelupiirit, kansalaisopisto ja nuorisokerhot.

Englannin mallin mukaisesti setlementti pyrki etsimään yhteyksiä myös sivistyneistöön, akateemiseen väkeen. Merkittävä henkilö Kalliolan toiminnassa olikin sosiaalipolitikko Heikki Waris, joka tunnetaan hyvinvointivaltiolliset suuntaviivat luoneesta tutkimuksestaan Pitkänsillan Pohjoispuolelta.

Ahjolan Setlementti

Pispalaan setlementtiaate asettautui 90 vuotta sitten, talvella 1930. Ahjola perustettiin vapaaopiston nimellä muutamaa vuotta myöhemmin pastori Renforsin taloon. Vuonna 1935 opintoryhmiä oli kymmenkunta ja oppilaita yhteensä 51. Aineina retkeilykerho, kotitalous, kirjanpito, ruotsi, englanti sekä kuorolaulu ja maantiede keväällä, äidinkieli, kansantanhut ja raamattupiiri syksyllä. Eräs ensimmäisistä ohjaajista oli kaikkien vanhojen pispalalaisten tuntema, Pispan koulun opettaja Tauno K. Sola.

Pispalan rippikoulu

Kiintoisan näkökulman Ahjolan varhaisvuosiin tarjoaa tunnetun kirjallisuuskriitikon Pekka Tarkan tuore muistelmateos Onnen Pekka.

Santalahden Engvistin huvilassa asuneen Pekan isä nimittäin oli Ahjolan isäntä pastori Toivo "Topi" Tarkka ja isoisä setlementtiliikkeen perustaja Sigfrid "Ukko" Sirenius.

Toivo Tarkan aikana Ahjola rakentui nykyiselle, Hugo ja Jenny Simolan lahjoittamalle, tontille. Muutto uusiin tiloihin toteutui talvella 1941. Sitä ennen Ahjolalla oli ollut toimitila Tahmelassa, Vallikadun varrella vuodesta 1936.

Pekka Tarkan (s.1934) perhe asui Santalahdessa 1950-luvun alkuun asti. Muistelmateoksessa kuvataan hienosti kahden pappissuvun, Tarkan ja Sireniuksen, välisiä suhteita sekä setlementti-liikkeen aatteellista pohjaa. Luku Pispalan rippikoulu muistelee papinpojan elämää 1940-luvun Pispalassa. Esiin nousee "sivullisuuden" teema. Papin poika oli jo kansakoulussa kavereiden mielestä erilainen.

Pispalaan ja (sivullisuuden teemaan) Pekka Tarkka palasi myöhemmin kirjoittaessaan jo meritoituneena kirjallisuuden tutkijana elämäkerran naapuripojasta, työläiskirjailija Hannu Salamasta (Pekka Tarkka: Salama Otava 1973).

VARALAN URHEILUOPISTO
Tutustu Varalan vapaa-ajan tarjontaan sekä hiihtoloma- ja kesäleireihin >> täältä 

 

Varalan urheiluopisto on valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus. Toiminnan pääalueita ovat liikunta-alan koulutus, vapaa-ajan loma- ja leiritarjonta, ryhmien kokous- ja liikuntapäivät sekä urheilu- ja valmennustoiminta.

Varalassa on mainiot tilat harrastaa monipuolista liikuntaa. Harmillista vain, että tilojen täyttöaste lienee reilusti yli sataprosenttia. Kelvollista saliaikaa on vaikea saada. Samoin esimerkiksi erilaiset leirit täyttyy nopeasti. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Suomen ensimmäinen urheiluopisto

Itse asiassa Varala on Suomen ensimmäinen urheiluopisto. Se perustettiin naisten liikuntakasvatuksen edistämiseksi vuosina 1908-1910. Tärkeimpinä toimijoina Suomen Naisvoimisteluliiton Elin Kallio ja Tampereen Naisyhdistyksen Anna Lilja sekä ammattien tarkastaja Vera Hjelt ja arkkitehti Wivi Lönn.

Opiston perustamiseen innoitti jo aikaisemmin, vuonna 1907 Riihimäellä ja seuraavana vuonna Tampereella järjestetyt ensimmäiset kokeiluluonteiset naisvoimistelukurssit, jotka olivat saaneet hyvän vastaanoton. Naisten perustaman toimikunnan (1910 Tampereen naisvoimistelutalo Oy) tehtäväksi tuli ostaa kurssitoimintaan sopiva tila. Sellaiseksi löytyi osin sattuman kautta Varala.

Kyseessä oli tehtailija Heikki Liljeroosin ja hänen puolisonsa Mian Pyynikillä sijainnut Varala-niminen rantahuvila. Huvila on rakennettu vuonna 1892. Liljeroosien ajan Varalan huvilaelämä on tullut ikuistetuksi Sillanpään romaaniin Hiltu ja Ragnar. Nuori Frans Emil Sillanpää nimittäin toimi Liljeroosien perheen lasten kotiopettajana.

Varalan toiminta jakaantui kolmeen päämuotoon: kurssitoiminta (voimistelu, urheilu, leikki ja kansantanhu), kaupunkilaisten kesävirkistys (naisten) ja retkeilytoiminta (majoitus). Kurssit oli suunnattu puuvillatehtaiden tytöille ja naisille. Toiminta perustui ei-kilpailulliseen, ns. lingiläiseen terveysvoimisteluun. Tavoite oli karsia kehosta "työn leima".

Varalan vanha portti. Vieressä vuonna 1926 valmistunut Kisapirtti. Takana  liikuntahalli ja sen takana, lähellä rantaa alkuperäinen ja entisöity Villa Varala, jonka yläkerrassa on mm. naisliikunnan museo. Nykyisin urheiluopiston aluetta koristaa kiipeilypuisto Flow Park.

MUSIIKKIKOULU MUSIIIKKITOTEEMI
Mukaan pääsee läpi vuoden ilman pääsykokeita. Tutustu tarjontaan >> täältä

 

Musiikkitoteemi on vuodesta 2004 toiminut musiikin monialayritys. Yrityksen keskisimpiä toimintamuotoja ovat musiikkikoulu ja Tampereen Tahmelassa sijaitseva Guitar Shop, joka palvelee myös verkossa (katso Toteemipuoti).

Musiikkikoulu on suunnattu kaikenikäisille, joskin suosituimpia taitavat tällä hetkellä olla lasten muskarit ja vekarabändiryhmät. Mukaan pääsee läpi vuoden, tarpeen mukaan perustetaan myös uusi ryhmiä.

Musiikkitoteemin tapahtumiin kuuluvat opiskelukauden näytönpaikat, täysiä saleja vetävät oppilaskonsertit. Keväällä 2020 Rokkaava Kevätkonsertti ma 20.4. klo 18 ja Akustinen Kevätkonsertti ti 21.4. klo 18. Pitopaikat ovat vielä auki.

Musiikkikoulu Musiikkitoteemin pääpaikka sijaitsee Tahmelan Liikekeskuksessa. Käynti Selinikadun puolelta.

PISPAN PALVELUKESKUS
Tutustu tiloihin ja palveluihin >> Tampereen kaupunki - ikäihmisten palvelut
Pispan Palvelukeskus >> facebookissa

Moni ei ehkä tiedä että keskuksen tilat ja palvelut ovat avoimia kaikille tamperelaisille, ei ainoastaan ikäihmisille.

Pispan palvelukeskus on valmistunut 1981. Talossa on mm. ravintola, sauna, kuntosali, kokoustiloja ja erilaisia käsityötiloja. Pari vuotta sitten talo peruskorjattiin. Etenkin käsityötilat ja kuntosali uudistettiin niin että esimerkiksi kuntosalissa on nykyään nykyaikaisia kuntoilulaitteita ja juoksumatto.

Kuntosali

Kuka tahansa tamperelainen voi siis mennä ilmaiseksi kuntoilemaan palvelukeskuksen kuntosalille tai kokeilla puutöitä puutyöohjaajan opastuksella. Etenkin kuntosalia kannattaa käydä kokeilemassa. Sali on ilmainen eikä aikaa tarvitse varata, vaan vapaisiin laitteisiin voi kuka tahansa mennä!

Keltaisena siintävä Pispan palvelukeskus kuvattuna Tahmelan rannasta tammikuussa 2020. Keskus on alueella, jossa aikanaan sijaitsi alkuperäinen Hyhkyn ryhmäkylä. Vuonna 1770 tapahtuneen tulipalon jälkeen kylän talot (Simola, Uotila, Mattila, Karvola, Henneri, Valleri, Ikuri) rakennettiin toisistaan erilleen laajemmalle alueelle. Vasemmalla niemen kärjessä pilkottaa Onnela, oikealla Pättiniemen kalliot ja uittotunnelin suu.

© Asko Parkkonen