Eeva Kontu feat. Lauri Viita Tampereen Teatterikesässä

Lauri Viita 100 - vuotta juhlavuoden tapahtumien sarja jatkuu elokuussa sekä Tampereen Teatterikesässä että Puistofiestassa Hämeenkadulla.
4.8. klo 22. Eeva Kontu feat. Lauri Viita Ohjelmateltassa
Heikki Salon käsikirjoittaman Viita 1949-näytelmän musiikit on säveltänyt ja sovittanut Eeva Kontu.  Äskettäin Kontun tulkintoja Viidan runoista kuultiin Pispalan karnevaaleilla (21.5) ja nyt siis Keskustorin Ohjelmateltan Viita-illassa. Myös Kontulle Viita on "aika rokkari äijä, suurisuinen ja leso jätkä", kuten Heikki Salo on kuvaillut. Tulkintaote lienee kohteen mukainen. Kannattaa tsekata!
Tampereen Teatterikesä 1. - 7.8  >> www.teatterikesa.fi
14.8. klo 11 - 16 Puistofiesta Hämeenkadulla
Lauri Viita  seura on mukana Hämmenkadun Puistofiestassa. Seuran esittelypisteessä voi tutustua seuran toimintaan ja erityisesti Lauri Viita –museoon. Paikalla on museo-oppaita ja runomatto, jolle voi istahtaa ja koota Lauri Viidan runoista omia versioita! Runot kuvataan ja niistä tehdään galleria Lauri Viita –museon nettisivuille. Lisäksi tietoa juhlavuoden syksyn ohjelmasta.
Puistofiestan ohjelma >> http://hameenpuistonystavat.fi/
Tähän mennessä juhlavuoden aikana tapahtunutta:
Viidan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta 17.12.2016. Juhlavuoden tapahtumien sarja alkoi heti tammikuun alusta.
ViitaRock 9.1. Vastavirta-klubilla.
Viitaa lavalla tulkitsivat punk ja rap kokoonpanot Kohu-63, Silkinpehmee, Silminnäkijä ja Kohina.
Elävän kirjallisuuden festivaalit 13.2.
Sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen, laulaja-lauluntekijä Nicolas Kivilinna sekä kirjallisuuden emeritusprofessori Yrjö Varpio keskustelivat siitä, millaisia sävyjä kotimaisen lyriikan klassikoilla on nuoren polven tuotannossa.
Tampereen Elokuvajuhlat 9.-13.3.
Arkistojen Aarteet-sarjassa esitettiin Arvo Ahlroosin ohjaama televisio-dokumentti Lauri Viita, osallistuja (1991). Viidan runouden iskevä ja tunteikas kokokuva puolessa tunnissa, lausujina Veikko Sinisalo, Kalle Holmberg ja Vesa Vierikko. Viitakin välähtää autenttisena lausuen yhtä kuuluisinta runoaan Myllyä.
Vihtorin Kirjamessut 18.3.
Hotelli Ilveksessä perjantai-illan teemana oli Ne runot jotka jäivät - Lauri Viita 100 vuotta.  Kirjamessuilla Viitaa tulkitsivat tutkija Sakari Katajamäki, räppäri Antti Silkinpehmee Keskinen, Anna Elina Isoaro, Sohvi Sirkesalo.
Lauri Viita runokaraoke 19.4. TTT-Klubi.
Heikki Salon isännöimässä runokaraokessa mikki oli vapaa eli yleisö pääsi lavalle esittämään Viidan runoja. Alkajaisiksi näyttelijä Jari Ahola lauloi livenä kappaleen tai pari tulevasta Heikki Salon käsikirjoittamasta Viita 1949 musiikkinäytelmästä.
Museoiden Yö 14.5.
Kohteena myös Lauri Viita museo opastuksineen.
Pispalan karnevaalit 21.5.
Lauri Viita 100-vuotta matinea Pispalan kirjastotalolla. Vieraana olivat Viitatutkija Sakari Katajamäki ja runoilija Kirsi Kunnas. Matinean jälkeen Hirvitalon viereisellä Puistolavalla Heikki Salo, Kalle Alatalo ja Eeva Kontu esittivät lauluja Viita 1949 näytelmästä.
Pispalan pihakirjailijafestivaali 9.7.
Kaikille avoin ja ilmainen tapahtuma juhlisti Pispalan merkitystä 100 vuotta täyttävän Lauri Viidan tuotannossa ja elämässä. Tapahtuman järjesti Lauri Viita-seura ja Tampereen kesäyliopisto. Mukana yhteistyössä olivat myös Kasvisravintola Gopal sekä kulttuuriyhdistys Moukari & Korttitalo. Pitopaikka Pispalanharjun Pyykkipuisto.
Viidan Pispalaa, lähinnnä sota-ajan kirjeiden valossa, esitteli professori Yrjö Varpio. Paneeli- keskustelussa  käsiteltiin kotiseudun merkitystä kirjailijoiden tuotannossa. Paneelissa olivat mukana kirjallisuustutkija Sakari Katajamäki, kirjailija Kristiina Harjula, runoilijat J.K.Ihalainenja Anna Elina Isoaro. Kirjailijan Pispalaa pohti elokuvaohjaaja ja kirjailija Hassan Blasim tutkija Olli Löytyn haastattelussa. Laulaja ja lauluntekijä Nicolas Kivilinna esitti äskettäin julkaisemansa ep-levyn lauluja Viidan runoista. Tapahtumaan sisältyi myös ohjelmaa lapsille sekä piipahdukset Pispalan pihoihin.
>> Pihakirjailijafestivaalin ohjelma
>> Festivaaliuutisia facebookissa
Heikki Salon Viita 1949
Ensi-ilta 25.10.2016 Eino Salmelaisen näyttämö.
Tapaninpäivänä ja loppiaisena kuultiin Radio Suomen taajuuksilla Heikki Salon Viita-aiheinen radio-ohjelma Elämänohjeita lumihiutaleille. Kyseessä oli kaksiosainen, musiikilla höystetty radio-ohjelmakronikka. Käsittelyssä olivat Viidan ennen julkaisemattomat sota-ajan kirjeet rakastetulleen Kerttu Solinille, johon Viita oli tutustunut Pispalan urheilukentällä 1934. Avioon pari meni vuonna 1939. Sota-ajan kirjeet ovat myös tärkeää aineistoa Heikki Salon käsikirjoittamassa näytelmässä.
Vuonna 1949 Viita oli ajautunut eräänlaiseen välitilaan. Hän oli muuttanut Helsinkiin, ahtaisiin kirjailijapiireihin ja runoilijatyttö Aila Meriluodon syliin.  Betonimylläri oli menestys, salaperäinen ja outo Kukunor ei juuri nyt vakuuta kustantajaa. Moreeni oli vielä matkan päässä.  ”Ajattelin että voisin muuttaa takaisin Pispalaan. Ja tehdä kirvesmiehen hommia. Kasvattaa lapsia. Elää normaalia elämää”, kirjoittaa Viita.
”Viita oli aika rokkari äijä, suurisuinen ja leso jätkä”, kuvailee Heikki Salo. ”Tämä ei ole kronologinen elämänkerta. Mennään rennosti eikä häpeillä, etsitään komediaa ja hauskuutta”.
>> www.heikkisalo.com
>> Viita 1949 Työväen Teatterissa
Lauri Viita Pispalasta
Lauri Viita asui Pispalassa viidessä eri paikassa vuosina 1916-1948. Tunnetuimmat ovat Laurin syntymäkoti Pispalanharjulla sekä nykyinen Lauri Viita-museotalo. Pispalanharjun ns. Santamäen talossa Viita kävi syntymässä, siis talossa, jossa muusikko Heikki Salo perheineen nykyään asuu. Varsinainen lapsuudenkoti oli kuitenkin kiven heiton päässä harjun etelärinteellä, Portaanpää 8:ssa. Siinä Lauri asui koululais- ja opiskeluvuotensa armeijaan lähtöön asti, vuodet 1923-1937.
Vuonna 1940 Viita ja juoksijatyttö Kerttu Solin muuttivat Pispalan (nyk. Hyhkyn) urheilukentän viereen, vaatturi Koivusen talon yläkertaan, josta näköetäisyydellä olivat sekä Pispalan työväentalo että Viidan jokalauantainen vaki-ja saarnapaikka Haapaniemen sauna. Koivusen yläkerrassa asuessaan Viita julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Betonimylläri vuonna 1947. Pääteos, jo sota-aikana 1943 aloitettu Moreeni ilmestyi vuonna 1950.
Lopullisesti Pispalan Lauri Viita jätti 1948 mentyään avioon runotyttö Aila Meriluodon kanssa. 1950-luvulla Viita asui useissa eri paikoissa ja oli "käytännöllisesti katsoen koditon", kuten Heikki Salo toteaa radio-ohjelmassaan.
>> Lauri Viita-raitti
Ne runot, jotka jäivät
Lauri Viita-juhlavuoden kunniaksi kevään aikana ilmestyy muutamia Viidan runoutta ja proosaa käsitteleviä teoksia. Juhlavuoden seminaarissa Helsingissä 14.1. julkaistiin Sakari Katajamäen toimittama teos Ne runot, jotka jäivät. Tutkija Katajamäen mielestä puolivuosisataa sitten kuollut Viita on pikemminkin nykykirjailija kuin menneen ajan suuruus. Tutkija puolustaa piakkoin väitöskirjaansa Viidan runoelmasta Kukunor. Satu ihmislapselle. Tulossa on myös elokuussa Hyhkyssä asuvan kirjallisuustutkija Olli Löytyn toimittama juhlavuoden esseekokoelma Luojan palikkaleikki.
>> nykykirjailija Lauri Viita 100 vuotta

Mr Pispalan Tarmo, Esko Koivunen esittelee aikuisen Lauri Viidan maisemaa Hyhkyssä eli entisellä Pispalan kentällä Ala-Pispalassa, kuten Esko aluetta vieläkin nimittää. Hyhkyn kylä oli aikoinaan nykyisen Pispan palvelutalon paikkeilla. Vasemmalla näkyvä punainen omakotitalo on vaatturi Koivusen talo, jonka yläkerrassa Viita kirjoitti Betonimyllärin. Takana näkyvän kerrostalon paikalla oli Pispalan työväentalo ja vieressä, keltaisen talon paikkeilla, Haapaniemen sauna. Pispalan kenttäkin oli alunperin nurmikenttä, edessä olevan ryteikön takana, Hennerin päiväkodin vieressä, oli Pispalan Tarmon kuuluisa koripallokenttä.