Pispalan asukasyhdistyksen Aloitteita

Aloitteessa käsitellään Ympäristöministeriön ja Korkeimman hallinto-oikeuden kasvimaita koskevia päätöksiä

KORKEIMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE

VALITUS KOSKIEN YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖSTÄ JA PURUN HAKEMINEN KOSKIEN KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖSTÄ

Päätös, josta valitetaan

Ympäristöministeriön päätös 14.2.2003 N:o 58/591/2002, 19,10 18/5231/98, siltä osin kuin se koskee Tampereen kantakaupungin yleiskaavan täydennysaluetta 557, Pispalan kasvimaita.

Päätös, johon haetaan purkua

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 20.11.2002 2002:78, 2975, 98/1/01, siltä osin kuin se koskee Tampereen kantakaupungin yleiskaavan täydennysaluetta 557, Pispalan kasvimaita.

Valittajat ja purun hakijat

Yhdistysten vaatimukset

Katsomme, että ympäristöministeriön päätös on perustunut virheelliseen tietoon tai erehdykseen ja on rakennuslaissa määritellyn kestävän kehityksen periaatteen vastainen siltä osin kuin se koskee Tampereen kantakaupungin yleiskaavan täydennysaluetta 557, Pispalan kasvimaita. Pyydämme, että ympäristöministeriön päätös kumotaan tai että korkein hallinto-oikeus purkaa päätöksensä ja lähettää kaavan edellä mainitulta osin ympäristöministeriölle uudelleen käsiteltäväksi.

1. Päätöksentekoon liittynyt virheellinen tieto

Tampereen kaupunki on esittänyt väitteitä, jotka perustuvat virheelliseen tietoon tai erehdykseen. Kaupungin ympäristö-ministeriölle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittämät väitteet ovat ristiriitaisia. Käsityksemme mukaan virheet ovat olennaisia ja ne ovat keskeisesti vaikuttaneet sekä käsitykseen yleiskaavan muutoksen tarpeesta, että korkeimman hallinto?oikeuden ja ympäristöministeriön päätöksiin.

1.1 Väkiluku

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle 2.1.2001 antamassaan selvityksessä kaupunki esittää väitteen, "yleiskaavaa laadittaessa on ollut tarkoitus tukea väestömäärältään vuoden 1970 tilanteesta lähes puoleen laskeneen Pispalan alueen asumis- ja palvelu-edellytyksiä. Näin on tarkoitus juuri rakennuslain 22.2 §:n vaatimuksen mukaisesti kiinnittää huomiota seudun oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin ja tukea Pispalan erityislaatuisen kulttuuriympäristön säilymistä."

Ympäristöministeriölle 25.1.1999 osoitetussa valituksessa kaupungin väite on muotoiltu, "Ylä- ja Ala-Pispalan asukasluku on alentunut vuoden 1970 5000 asukkaasta nykyiseen 2900 asukkaaseen."

Tampereen maistraatilta 30.1.2003 saaduista asiakirjoista ilmenee, että Pispalan asukasluku on lisääntynyt 6776 asuk-kaasta vuonna 1975 vuoden 2000 7214 asukkaaseen . Kaupungin tilastolliset vuosikirjat osoittavat asukasluvun laske-neen vuoden 1970 7513 asukkaasta 4577 asukkaaseen vuon-na 1980. Vuosikirjojen mukaan asukasluku on tämän jälkeen tasaisesti lisääntynyt 6682 asukkaaseen vuonna 1999 .

Väkiluvussa on tapahtunut 1970-luvulla hetkellinen ja luonnol-linen, yleisestä asumiskehityksestä johtunut lasku. Pispalan asukasluku ei ole lähes puolittunut, kuten kaupunki väittää. Pispalan alueen asukastiheys on kaupungin korkeimpia.

Pispalaan on kantakaupungin yleiskaavatyön aikana rakennettu poikkeusluvalla 300 asukkaan kerrostalokortteli. Vuonna 1999 kaupunki aloitti Pispalan Santalahtea koskevan osayleiskaavan laatimisen. Kaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu yhteensä 1800 asukasta mahdollistava asuntorakentaminen .

1.2 Keskustan välitön läheisyys

Kaupungin esittämiin väitteisiin pohjautuen ympäristöministeriö ja korkein hallinto-oikeus toteavat päätöksissään Pispalan sijaitsevan keskustan palveluiden välittömässä läheisyydessä. Kasvimaiden ja Tampereen keskustorin välimatka on kolme kilometriä. Keskustan palveluiden saavutettavuutta rajoittava välimatka on vielä lineaarista etäisyyttä suurempi, koska matkalla on noustava yli 80 metriä korkean harjun yli.

1.3 Palvelut ja liikenne

Ympäristöministeriölle 25.1.1999 antamassaan lausunnossa kaupunki esittää väitteen, "Vähäisestä asuntorakentamisesta ja asumisväljyyden kasvusta johtuva asukasmäärän pieneneminen on johtanut palvelujen vähenemiseen ja joukkoliikenteen palvelutason alenemiseen. Tämä saattaa johtaa palvelujen hankintaan alueen ulkopuolelta ja siten alueen sisäisen liikenteen kasvuun."

Henkikirjan kiinteistöosasta vuosilta 1977 ja 1988 , sekä kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteristä 2003 ilmenee, että asuinrakennusten määrä on huomattavasti lisääntynyt Tahmelassa, Hyhkyssä ja Ala- sekä Ylä-Pispalassa.

Tampereen kaupungin liikennelaitoksen asiakirjoista ilmenee, että Pispalaa palvelevien linja-autoreittien lukumäärä, yhdeksän, on vertailuvuosina 1970, -80, -90 ja 2000 pysynyt vakiona ).

1980-luvun alusta lähtien Pispalan asukasluku on noussut ja kaupunkirakenne jatkuvasti tiivistynyt. Kaupunginosan sisäiset palvelut ovat tästä huolimatta rajoitettuja. Palveluiden hankinta ja työssäkäynti valtaosalta nyt ja mitä todennäköisimmin myös tulevaisuudessa suuntautuu kaupunginosan ulkopuolelle. Lisärakentaminen ei siten vähennä, vaan tulee lisäämään alueen sisäistä liikennettä.

Ympäristöministeriölle 25.1.1999 annetussa lausunnossa kaupunki esittää väitteen, " Uudet alueet on sijoitettu mahdollisuuksien mukaan olevien bussilinjojen tuntumaan, jolloin tuetaan myös joukkoliikenteen säilymistä alueella."

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa väite on muotoiltu, "Liikenteellisesti alueet ovat julkisen liikenteen reittien varrella."Tämä ei Pispalan kasvimaiden osalta 2.1.2001 pitänyt paikkaansa.

Pispalan sijainti Pyhä- ja Näsijärven välisellä kannaksella aiheuttaa huomattavan liikennepaineen alueelle. Pispalan Valtatien huippuliikennemäärä on 17410 ja Paasikiventien 46770 ajoneuvoa vuorokaudessa (liite 8). Näille kaduille muodostuu jatkuvasti liikenneruuhkia. Kasvimaiden rakentamista ennakoinut, vuonna 2002 tehty katutyö mahdollisti linja-autoreitin jatkamisen kasvimaille ja ohjaa nyt myös läpiajoliikennettä asuinalueen sisäisille kaduille.

1.4 Viljelijöiden lukumäärä ja alueen luonnontila

Kaupunki väittää 2.1.2001 tekemässään valituksessa täyden-nysalueella 557 olevan noin 60 ja viereisellä kasvimaalla noin 40 viljelijää. Palstojen jaon hoitava 4H-yhdistys ilmoittaa palstoja kesällä 2000 vuokratun yhteensä 190 kappaletta . Kesällä 2002 viljelypalstoja vuokrattiin täydennysalueella 557 150 kappaletta . Yleisesti yhtä palstaa viljelee kokonainen perhe tai viljelijäryhmä. Tosiasiassa viljelijöitä täydennysalueella on noin 300. Kasvimaiden kaavoitusepäselvyyden vuoksi keväällä 2002 noin 40 hakijaa jäi ilman palstoja.

2.1.2001 tekemässään valituksessa kaupunki toteaa, "Alue on nyt viljelypalsta- ja kasvitarhakäytössä, ei luonnontilassa." Pyhäjärveen rannassa täydennysalueella on luonnontilaan palannutta suojametsää (kuvaliite 2). Metsää ja kasvimaita ei ole alueen kaavamerkinnästä johtuen kaupungin viheralueselvityksessä käsitelty viher- tai virkistysalueena. Yleiskaava mahdollistaisi viljelypalstojen muodostamisen tälle alueelle. Kaavan toteuttaminen edellyttäisi suojametsävyöhykkeen hakkaamista. Tämä vaarantaisi alueen luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säilymisen.

2. Pispalan kasvimaiden erityiset arvot

2.1. Kulttuurihistoriallinen arvo

Pispala on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Tampereen museot on 3.1.2003 kasvimaista antamassaan lausunnossa todennut, "Pispalan asutus- ja maankäyttöhistorian näkökulmasta kasvimaa-alue voidaan nähdä viimeisenä, suhteellisen laajana, Pispalan vanhemmasta agraarikäytöstä kertovana alueena. Nykyisessä viljelykäytössä, avoimena maisematilana se tuo yhä ajallista syvyyttä kulttuuriympäristöön. Museo katsoo, että asia tulisi huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa." Katsomme, ettei Tampereen museoiden tarkoittamaa kasvi-maiden avointa maisematilaa ja kulttuuriympäristön ajallista syvyyttä voida alueelle rakentamalla säilyttää (kuvaliite 3).

2.2 Toiminnallinen arvo

Pispalan asuintonttien pieni koko ja karu maaperä tekevät kasvimaasta toiminnallisesti ja alueella asumisen kannalta korvaamattoman. Kasvimaiden rehevä maaperä mahdollistaa viljelyn ja puutarhanhoidon, mikä moreeniharjun jyrkästi viettävillä tonteilla on usein vaikeaa tai mahdotonta (kuvaliite 4). Pispalassa kasvimaat koetaan oman, pienen pihan jatkeeksi. pihan rakentaminen heikentäisi merkittävästi asumisen laatua ja johtaisi mahdollisesti väkiluvun laskuun.

1940-luvulta alkaen kasvimaalle on vahvistettu rakentamisen mahdollistavia kaavoja, joita ei ole toteutettu. Alue on vakiin-tunut viljely-, virkistys- ja hyötyliikuntakäyttöön. Kasvimaat on kiistatta Pispalan merkittävin virkistysalue. Sen korvaaminen ei Pispalan luonnonolojen ja topografisen erityislaatuisuuden vuoksi muulla aluevarauksella ole mahdollista .

Viheralueita Pispalassa on nykyisellään alle 60 m2 per asukas, eli huomattavasti kantakaupungin alueelle vuodelle 2020 asetettua tavoitetta (220 m2/asukas) vähemmän. Suurelta osin viheralueet sijoittuvat Paasikiventien liikennemelualueelle.

2.3 Lähteet

Pispalan kasvimailla on seitsemän tunnettua luonnontilaista lähdettä. Vesilain mukaan luonnontilaista lähdettä ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu.

2.4 Kuntataloudellinen arvo

Kasvimaiden muuttuminen yksityiseksi tilaksi vaikuttaisi kielteisesti alueen kiinteistöjen arvoon. Kaupungin kannasta poiketen katsomme, ettei kasvimaiden rakennuskäyttö kiinnitä huomiota seudun oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin, eikä se tue Pispalan erityislaatuisen kulttuuriympäristön säilymistä.

Pispala on erittäin tiiviisti rakennettu ja kaupunginosan väkiluku on 20 vuoden ajan kasvanut. Pidämme kaupunginosan historiallisesti ja toiminnallisesti merkittävimmän, kaikille avoimen virkistys- ja viheralueen rakentamista sekä maankäytön, että kuntatalouden kokonaisuuden kannalta epäedullisena.

Ottaen huomioon Pispalan kasvimaiden erityiset arvot, alueen arvon valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä ja täydennysalueen 557 merkityksen suhteessa kaavakokonaisuuteen, katsomme, ettei ole kaava- tai kuntataloudellisia perusteita hyväksyä kasvimaiden kaavoittamista rakennuskäyttöön.

Toistamme vaatimukset, jotka olemme tehneet ennen tammikuuta 2001 kaupunginvaltuustolle ja ympäristöministeriölle, koska ne mielestämme nousevat nyt esiin uudessa valossa.

Pyydämme tilaisuutta vastaselityksen antamiseen korkeimmalle hallinto-oikeudelle asian käsittelyn aikana mahdollisesti toimitettavista selvityksistä.

Vaadimme oikeudenkäyntimaksun korvaamista.

Takaisin aloitevalikkoon. Takaisin etusivulle.