Chile 50 vuotta - Me muistamme

Chilen vallankaappaus 11.9.1973 - valokuvanäyttely
- Syyskuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta Yhdysvaltain tukemasta Chilen sotilasvallankaappauksesta ja samalla ensimmäisten chileläispakolaisten saapumisesta Suomeen -

Lehtivalokuvaaja Ari Johanssonin valokuvia vuoden 1973 isoista solidaarisuustapahtumista Suomessa esillä lokakuun lopulle Pispalan kirjastossa. Valokuvanäyttely liittyy Telakalla tiistaina 26.9. järjestettävään Chile 50 vuotta - Me muistamme -tapahtumaan.

Telakan lta alkaa kello 18.00 Viheltäen lumisateessa – Chilen pakolaisten 50 vuotta Suomessa -kirjan esittelyllä.

Toivo Autiosaari (Pispalan Kirjastoyhdistys) haastattelee Viheltäen lumisateessa -kirjan tekijöitä Adrián Sotoa ja Luis Herreraa. Molemmat olivat ensimmäisten Suomen vastaanottamien pakolaisten joukossa. Keskustelemassa mukana myös Ricardo Parada, Chile50-ryhmän koordinaattori.

Ohjelma jatkuu kello 19.00 runo- ja musiikkiesityksillä. Lavalla mm. Kielo Kärkkäinen, Janne Laurila ja Hot Heros sekä Daniel Olguín. Timo Malmi lukee Pablo Nerudan runoja.

Esityksien lomassa kuullaan kolmen minuutin muistelupuheenvuoroja Chile-solidaarisuustyöhön 50 vuotta sitten ja sen jälkeen osallistuneilta. Tapahtuma on maksuton.

Lisätietoja >> Chile 50 vuotta - Me muistamme

TAHMELAN HUVILA - kuvitella!

Tampereen kameraseura 90 vuotta valokuvanäyttely 9. - 28.9

Tulossa mm.

4.10 Leinola - lauluja sydäntä lähellä klo 18
Noora Kanniston (laulu), Tommi Talvion (koskettimet, haitari) sekä Timo Sinnemäen (basso, kitara) muodostama Leinola-trion. Ohjelmisto risteilee omaäänisen monipuolisesti popmusiikin, iskelmän ja rock-klassikoiden aalloilla.

7.10 Jussi Syren & The Groundbreakers klo 16.
Samalla tilaisuus on myös Tampereen julkkarit yhtyeen banjistin Tauri Oksalan sarjakuvakirjalle TBC (Suuri Kurpitsa). Liput 20e.

Tapahtuma- ja lisätiedot >> Tahmelan huvila (fb)

Galleria Lastenkirja

Aleksi ja Meri Korpela: Peloton Peltohiiri 9.9. - 10.11. 

Pispalan kirjaston ja Tahmelan Huvilan uusi Galleria Lastenkirja saa pian jo toisen näyttelynsä!

Piakkoin avautuvassa lastenkuvakirjanäyttelyssä on esillä guassimaalauksia, jotka ovat kirjailijaparin suositun, neliosaisen Peloton Peltohiiri -kirjasarjan kuvituksia.

"Peloton Peltohiiri on pieni hiiri, joka on päättänyt ryhtyä sankariksi. Sankariksi tullakseen hän jättää turvallisen kotikolonsa, sonnustautuu viittaan ja lähtee uhmaamaan maailman vaaroja.

Matkalla hän löytää uuden ystävän, päästäisen. Ystävykset päättävät yhdistää voimansa ja yhdessä he toden totta tekevätkin tekoja, joita voidaan kutsua sankarillisiksi".

Pispalan kirjaston Galleria Lastenkirja sijaitsee Tahmelan Huvilalla ja on uusi, lastenkirjakuvitustaiteeseen keskittynyt galleria.

Esittelyssä Galleria Lastenkirja >> Pispalan kirjaston blogi

Huvilan sauna
Tarkista vuorot, saunaohjeet ja varaustilanne Vello-palvelusta >> Huvilan saunavaraukset

PISPALAN KIRJASTO - runonkorjuun syksy

21.09. Vieraana runoilija, kuvataiteilija Tiina Lehikoinen klo 18
28.09. Runoilijavieraana Juhani Ahvenjärvi klo 18
30.09. Olavi Virrasta Vastavirtaan
Pispalan kirjastoyhdistys järjestää Tampere päivänä opastetun kävelykierroksen Pispalan musiikki- ja kulttuurikohteisiin. Lähdöt Pyykkimettästä klo 12 ja klo 14.
03.10. Lukupiiri avautuu klo 18
Lukupiiri on kaikille avoin ja maksuton. Se on mukavaa rupattelua kirjoista, kirjallisuudesta ja vähän muustakin hyvässä seurassa tee- tai kahvikupin ääressä. Käsittelyssä:
3.10. Jevhenija Kuznjetsova: Kysykää Mialta
7.11. Hassan Blasim: Vapaudenaukion mielipuoli
12.12. Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen / Kaikki taivaan linnut

Tapahtumatiedot >> Pispalan kirjasto (fb)

Kaunokirjallisuuden Pispala

Kaunokirjallisuuden Pispala on Pispalan kirjastoyhdistyksen tuottama podcast- ja blogisarja. Podcast-sarja pyörii Spotifyn alustalla. Blogisarja blogspot-alustalla.

Pispala Podcast - Soriseva harju

Podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa esittelyssä hieman tuntemattomimpia teoksia 1900-luvun alkupuolelta, kuten "painosten kuningattaren" Hilja Haahdin Ahertajat (1918) ja F.E.Sillanpään Varalan huvilaan sijoittuva Hiltu ja Ragnar (1922).

Esittelyssä myös Pispala-kirjallisuuden "kulta-ajan" teokset Viidan Moreeni ja Kaukosen Klaani 1960-luvulta >> Soriseva harju - Kaunokirjallisuuden Pispala

Pispalan kirjaston blogi

Blogisarja on ehtinyt jo kymmenenteen osaan. Esittelyssä Liisa Vuoriston vuoden 1918 sisällissotaan sijoittuva nuortenromaani Rajaportti (1968).

Liisa Vuoristohan tunnetaan erityisesti Pispalan Vuorenmaan valtakuntaan paikallistuvan TV-sarjaklassikon "Mustat ja punaiset vuodet" (1973) käsikirjoittajana >> Pispalan kirjasto - Kaunokirjallisuuden Pispala

Pispalan kirjaston YouTube-kanava

Tallenteena myös kirjailija Kristiina Harjulan vierailu Pispalan kirjastolla (20.6.).

Pispalan kirjastoyhdistyksellä on hieno tapa tallentaa useimmat kirjastolla ja Tahmelan huvilalla pidetyt kirjailijavierailut ja muut tapahtumat.

Tallenteet löytyvät kootusti ainakin kahdesta paikasta. Uusimmat Pispalan kirjastoyhdistyksen Youtube-kanavalta. Hieman vanhempia tallenteita löytyy myös pispalankirjasto.fi -sivuilta.

Pispalan kirjastoyhdistyksen YouTube-kanavalla on tällä hetkellä kuutisenkymmentä tallennetta kirjailivierailuista ja muista tilaisuuksista.

Pispalan kirjastoyhdistyksen >> YouTube-kanava

Pispalan kirjasto >> Tallenteet 2022-2020

Kirjailija, ohjaaja Juha Hurme vieraili Tahmelan huvilalla torstaina 9.2.2023. Tallenne Pispalan kirjastoyhdistyksen Youtube-kanavalla. Lisänä linkki Ylen haastatteluun.

Tiu Tau Tilhi (2022) on Juha Hurmeen seitsemäs romaani. Siis fiktio, jossa tietokirjamaisen tarkasti tarinoidaan 1800- ja 1900-luvun taitteen suomalaiseen kulttuurihistoriaan.

Inspiraation ja ihmettelyn lähteenä on Ilmari Kiannon sanoittaman ja Mikael Nybergin säveltämän lastenrunon Tiu tau tilhi kantavuus vielä nykyaikanakin.

Juha Hurme YLEn "Puoli seitsemän"-ohjelmassa ke 1.2.2023.
Katso Areenasta >> Ylen tiu tau tilhi

Hannu Salaman Pispalaeepos Siinä näkijä missä tekijä ilmestyi 50 vuotta sitten, marraskuussa 1972.

Hannu Salama -seura ja Pispalan kirjasto järjestivät keskiviikkona 30.11.2022 keskustelutilaisuuden 50-vuotiaasta Siinä näkijä missä tekijä -romaanista.

Mukana olivat kirjaan pohjautuvan TV-elokuvan (2012) tekijät Kari Paljakka (ohjaus) ja Raija Talvio (käsikirjoitus). Heitä jututti Salama-tutkija Milla Peltonen.

Siinä näkijä missä tekijä -romaanista on tehty useita teatteriversioita, mutta vain yksi elokuva. Kuten Salaman romaanissakin, sen keskiössä on Salmisen perhe maanalaisen vastarintaliikkeen vuosina.

Tämänkin keskustelun tallenne löytyy kirjastoyhdistyksen YouTube-kanavalta. Vinkki myös Hannu Salama-seuran toimintaan.

Tutustu >> Hannu Salama-seura (fb)

Kirjailijavieraina Anni Kytömäki ja toimittaja Matti Kuusela.

Mainion keskustelun tallenne kuultavissa ja katsottavissa >> täältä.

Verkkokauppa Antikvaari

Pispalan kirjaston kokoelmiin, tapahtumatallenteisiin ja antikvaariseen kirjallisuuteen voi tutustua myös Pispalan kirjaston verkkosivujen kautta.

Kirjastoyhdistys esimerkiksi myy kirjoja verkkokauppa Antikvaarin kautta. Tuotto menee kirjaston toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Tutustu >> Pispalan kirjaston verkkomyynti

MENNEET

Pizzaa ja Tiedettä

Keskiviikkona 6.9. Pizzaa ja Tiedettä Hirvitalolla klo 17 -19.

Huokeahintaista kiviuunipitsaa ja kirjallisuustieteen tutkija Onerva Flóra Várkonyin esitelmä rasismista suomalaisessa nykykirjallisuudessa!

Esitelmä alkaa noin klo 17 ja sen kesto on noin 45 minuuttia, minkä jälkeen on aikaa keskustelulle.

Väitöskirjatutkija Onerva Flóra Várkonyi esittelee  siirtolaisuusromaaneja - etenkin Riikka Pulkkisen teosta Vieras - jotka kertovat fiktiivisiä tarinoita mutta kytkeytyvät viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Esitelmä pidetään suomeksi.

Seuraa >> Hirvitalon syksy (fb)

8. - 9.9. Tahmelan huvila Hyvä ihminen
Sarjakuvanäyttelyyn "Hyvä Ihminen" liittyviä elokuvanäytöksiä ja keskusteluja.
Elokuvat:
Fritz Bauer – Tod auf Raten
Hannah Arendt
Die Täter - Heute ist nicht alle Tage
Wildes Herz
Lauantaina 9.9. Paneelikeskustelu rasismista Suomessa klo 17
Claudia Rehwagen, Lama Kourdi, Yasser Rahman.
”Miten rauha rakennetaan” Yaroslav Minkin ja Yuliya Lyubych.

Mari Lukkarin ja Hannele Richertin näyttely “Hyvä ihminen” käsittelee vastarinnan kulttuureja Suomessa ja Saksassa. Miten virallinen historiankirjoitus vaikuttaa nykypäivän asenteisiin? Miten toisen maailmansodan aikaisia kauheuksia eli holokaustia on jälkikäteen käsitelty Suomessa, entä miten entisessä Länsi- ja Itä-Saksassa?

Tutustu >> Hyvä ihminen

Työväenmuseo Werstaalla lauantaina 2.9 klo 11 - 18

Neljännentoista Työväenkirjallisuuden päivän teemana on Teot ja Toiveet.

Tutustu tarjontaan >> Työväenkirjallisuuden päivä

Työväenkirjallisuus tarkoittanee tässä yhteiskunnallisesti kiinnostavaa ja kantaaottavaa kirjallisuutta. Siihen mahtuu kaikki kirjallisuuden lajit tietokirjoista romaaneihin, runouteen ja sarjakuviin.

Päivillä esiintyy ja keskustelee puolensataa kirjailijaa, tutkijaa, poliitikkoa ja muuta yhteiskunnallista vaikuttajaa. Tilaisuuksia on 26, samanaikaisesti kolmessa tilassa Werstaan Bertel-salissa, auditoriossa ja työväentalo-salissa.

Lisäksi Mestari-salissa on kirjamyyntipisteet. Tarjolla teoksia, joita ei helposti kirjakaupoista löydy. Mukana on 27 kustantajaa, yhdistystä ja julkaisijaa. Joukossa myös Pispalan kirjastoyhdistys.

Tähtihaastattelussa Kari Hotainen Bertel-sali klo 15 - 16

Kari Hotakaisen tuorein romaani "Opetuslapsi" (2022 Siltala) kysyy mitä tapahtuu, kun keskiluokkaiset ideaalit eivät enää vastaa todellisuutta keskiluokkaiseksi väitetyssä yhteiskunnassa – kun toivottomuudessa päädytään äärimmäisiin tekoihin? Haastattelijana monesti myös Pispalan kirjastollakin esiintynyt kirjallisuudentutkija Milla Peltonen.

Muutama poiminta laajasta tarjonnasta Pispala-näkökulmasta

Klo 11.30 - 11.55 Anneli Kannon Punaorvot. Työväentalo-sali.
Sisällissodan jälkeen tuhansia punaorpoja vietiin väkisin kodeistaan.

Punaorvot-romaaanin (2023) keskiössä on kaksi työläisperheen tytärtä, jotka sijoitetaan sodan jälkeen Pohjanmaalle valkoisiin, isänmaallisiin perheisiin. Teos kertoo vaiettua historiaa punaorpojen kovasta kohtalosta.

Klo 13 - 13.30 Pako Tampereelta 1918. Bertel-sali.
Kyseessä on historioitsija Tuomas Hopun sisällissotatrilogian toinen osa Kaupunkisotaa ja pako Tampereelta (2023). Ensimmäinen osa käsitteli veristä tietä Vilppulasta Tampereen porteille (2022).

Kuten tiedetään, samaan aikaan kun Tampere kukistuu, punaisten pakojoukko kokoontuu Pispalaan, ja tekee uhkarohkean paon Näsijärven, Hämeenkyrön ja Mouhijärven kautta Vesilahteen. Johtajinaan Verneri Lehtimäki ja Pispalan Aatto Koivunen.

Klo 13.45–14.15 Äärilaidoilta - Pispalan punaorpo ja äärinationalisti. Bertel-sali.
Emeritusprofessori Arvo Myllymäki on kirjoittanut kirjan Aate miestä väkevämpää (2023). Käsittelyssä on mm. pispalalaisen veljessarjan toiseksi nuorin Eino Laakso (1907-1981). Veljesten isä Kaarlo osallistui sisällissotaan ja menehtyi Raahen vankileirillä.

Eino Laakson "ura" oli merkillinen. Kovasta kommunistista, Espajan sisällisodan veteraanista ja jatkosodan etsityimmästä suomalaisdesantista tuli sodan jälkeen Puna-Valpon kuulustelija ja osastopäällikkö.

RAKENNUSKULTTURIKESKUS PIIRU

Syksyn tarjonta >> Piiru (fb)

MUUSIKON MATKASSA PISPALASSA

Pispalamuusikoiden opasretken kolmas kesäkausi käynnistyy toukokuun loppupuolella.

Muusikoiden matkassa Pispalassa-opaskierrokset alkoivat ensimmäisenä koronakesänä (2021). Heikki Salon mukaan tähän mennessä kierroksilla on käynyt lähes 3000 henkilöä ympäri Suomen. Paljon julkisuutta saanut matkailutuote lieneekin Tampereen onnistunein ja jopa suosituin kotiseutuhanke.

Mukaan mahtunee vielä. Muusikoiden kierros päättyy ruokailuun ja keikkaan Tahmelan huvilalle. Järjestää Lomalinja yhteistyössä kaupunkilehti Moron kanssa.

Tutustu >> Lomalinja - muusikon matkassa Pispalassa

VAPPU PYYKKIPUISTOSSA

Pispalan jo perinteiseen vappujuhlaan Pispalanharjun Pyykkipuistossa (virallisesti Vesisäiliönmäki) kuuluu Punakaartilaismuistomerkin kukitus ja vappupuheet sekä musiikkiesitykset.

Punakaartilaismuistomerkki

Lähes kolmimetrinen mustasta graniitista valmistettu muistomerkki on  Tampereen Punakaartilaismuistomerkin Tuki ry:n lahjoitus Tampereen kaupungille vuodelta 1982. Muistomerkin on suunnitellut kuvaveistäjä Merja Vainio.

Muistomerkissä on teksti:" Täällä Pispalan harjulla työväen joukot Tampereella viimeksi seisoivat ase kädessä asiaansa puolustaen vuonna 1918"

Tuomas Hoppu kertoo tuoreessa kirjassaan "Kaupunkisotaa ja pako Tampereelta" (Vastapaino 2023): "6.4.1918 kello kahdeksan ja yhdeksän välillä valkoiset joukot saivat käskyn edetä Pyynikille. Edessä näytti sittenkin olevan viimeinen taistelu, Pispalan valloitus.

Valkoisten kivutessa jo Pispalanharjulle vastaan tuli kaksi punaista ratsastajaa. Punaiset lähettiläät ojensivat upseereille Pispalan punakaartin valtakirjan ja tiedustelivat rauhanneuvottelujen mahdollisuutta. Sellaisten aika oli kuitenkin jo auttamatta ohitse.

Lyhyen neuvottelun jälkeen punaisia vaadittiin ilmestymään aseiden luovutukseen Aleksanterin kirkon ja Puistokadun väliselle alueelle kello 10 ja 11 välisenä aikana.

Pispalasta ei koskaan taisteltu"

VAPRIIKKI

Näyttelyssä esillä myös Pispala-kuvaparit.

Vapriikin valokuvanäyttely tutkii Tampereen kaupunkikuvan muutosta.

Digitaalisin kuvaparein esitellään kaikkien kaupunginosien muutos. Lähemmässä tarkastelussa on 20 kaupunginosaa. Näihin kuuluu myös Pispalan alue.

Uusi näyttely on jatkoa upealle Kadonneet kaunottaret-näyttelylle (2017-2018).

Kiiintoisa on myös näyttelyyn liittyvä ilmainen luentosarja.

Vapriikin valokuvatutkija Antti Liuttunen aloittaa kertomalla kadonneista kaunottarista (18.1). Pispalan Rinnekadulla aikoinaan asuneen arkkitehti, tietokirjailija Jorma Mukalan aiheena on Tampereen arkkitehtuurin historia (8.2.)

Näyttelytila

Heti ovelta avautuu eteen Hämeenkatu. Ikäänkuin saapuisi rautatieasemalta  Tampereelle. Vasemmalla vanhat työläiskaupunginosat Amuri ja Pispala. Oikealle suuntautuva joutuu Ratinan liepeille ja Nokia-arenan tuomaan kulttuurimaiseman muutokseen. Jostain syvältä löytyvät mm. Kaukajärven ja Teiskon maalaismaisemat.

Hienosti toteutettua näyttelyä hallitsevat valtavat, toisiinsa sulautuvat valokuvaparit, informatiiviset tekstit ja historialliset valokuvat.

Pispala-osio avautuu Ansiokalliolta kohti eteläistä Pispalanharjua.