Eurovaalit 26.5.2019. Ennakkoäänestys alkaa 15.5.
Europarlamentin vaaleissa voi äänestää ketä tahansa Suomessa ehdolla olevaa ehdokasta. Suomessa ehdokkaita 270, joista 28 ehdokkaalla kotipaikka Pirkanmaan alueella.
Euroopan parlamentin jäsenten enimmäismäärä on ollut 751. Kullakin jäsenvaltiolla on voinut olla enintään 96, mutta vähintään kuusi jäsentä. Vuoden 2019 vaaleissa Suomi saa 13 tai 14 jäsentä.
Parlamentin jäsenet järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan, eivät kansallisuuksittain. Vahvimmat ryhmittymät ovat olleet Euroopan Kansanpuolue (EPP) ja Euroopan sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D).
Muut ryhmittyvät ovat Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR),
Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE), Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä sekä Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa -ryhmä.
Vaatii jonkun verran ahkeruutta ottaa tolkkua mistä näissä ryhmittäytymisissä on kyse. Jokatapauksessa kukin suomalaispuolue meppinsä kautta kuuluu johonkin näistä ryhmistä.
Kaikkiaan eurovaaleissa on yli 400 miljoonaa äänioikeutettua. Viimeksi eurovaalit käytiin vuonna 2014. Silloin äänestysprosentti Suomessa oli 41. Slovakiassa esimerkiksi vain 13%. Keskimäärin noin 42% äänioikeutetuista kävi EUssa äänestämässä vuonna 2014.
Pispalasta europarlamentaarikona on toiminut Vihreiden Satu Hassi vuosina 2004-2014. Tullakseen valituksi ehdokkaan on saatava kymmeniä tuhansia ääniä. Viime eurovaaleissa Nils Torvalds pääsi läpi noin 29.000 äänellä mutta Sari Essayah jäi rannalle yli 61.000 äänellä.
Mutta kannattaa silti yrittää - ja äänestää.
Perustietoa eurovaaleista ja poliittisista ryhmittymistä selä tulokset
>> www.vaalit.fi/europarlamenttivaalit
Eduskuntavaalit Pispalassa - Pispan äänestysalue Tampereen aktiivisin
Vuoden 2019 eduskuntavaalipäivä 14.4. oli aurinkoinen. Demokratian ytimeen eli äänestyskoppiin saattoi askeltaa verkaisen rauhallisesti. Kuva Hyhkyn koulun äänestyspaikalta.
Maaliskuun alussa kysyttiin, voiko vasemmisto vielä mokata reilun valtakunnallisen gallupjohtonsa. Vastaus lienee kiistaton. Äärioikeistolainen ilmeetön vahanukke Halla-aho puhalsi lopulta punavihreät kevätkaunottaret Marinin ja Anderssonin hämmennyksiin.
Mutta Pispalanharjulle oikeistopuhuri ei yltänyt. Pispala pysyi tukevasti sinivihreänä. Ja naisnelikko Ikonen, Marin, Kontula ja Hassi äänikuningattarina.
Valtakunnallinen tasapäätulos kolmen suurimman SDP (17,7%), Persujen (17,5%) ja Kokoomuksen (17,0%) välillä ei siis vastaa pispalaista todellisuutta.
Pispan koulun äänestysalueella suosituimmaksi kohosi Vihreät niukasti ennen Kokoomusta. Naapurilähiössä Hyhkyssä Sosialidemokraatit nousi takaisin suurimmaksi. Santalahdessa paalupaikkaa pitää edelleen Kokoomus.
Pispan äänestysalue
Pispan koulun äänestysalue kattaa suunnilleen Tahmelan sekä YLä- ja Ala-Pispalan. Huomionarvoista on, että Pispalassa äänestettiin aktiivisimmin koko Tampereella. Äänestysaktiivisuus oli peräti 83.9%. Lähimmäksi ylsi Saukonpuisto (83.7%).
Nyky-Pispalan poliittinen värikartta vaihtui vuoden 2015 eduskuntavaaleista sinivihreästä vihersiniseksi. Vihreät lisäsi kannastustaan noin neljällä prosentilla 24.6%iin (20.7% vuonna 2015). Kokoomus jäi niukasti 24.1%. (27.8% vuonna 2015).
Vihersininen blokki keräsi alueen äänistä siis lähes puolet. Vasemmistoliitto pysyi 14,8%ssa ja Demarit jäi 12.9 %iin.
Pispalan äänirohmut olivat Anna-Kaisa Ilonen 141 (5,7%), Sanna Marin 134 (5,5%) sekä vuoden 2015 Pispan äänikunigatar Anna Kontula 131 (5,3%).
Seuraavina Vihreiden tasainen kolmikko Satu Hassi 96 (3,9%), Oras Tynkkynen 96 (3,9%) ja Matti Helimo 90 (3,7%).
Katso ehdokaskohtaiset tulokset >> Pispan äänestysalue
Hyhkyn äänestysalue
Osa nykyisestä Hyhkyn alueesta on aikoinaan luettu osaksi Pispalaa. Tämä on muistettava jos haluaa vertailla vaalituloksia historiallisesti. Esimerkiksi vuoden 1945 vaaleihin. Silloinhan "punainen Pispala" oli todella punainen kun SKDL ja SDP saivat äänistä noin 85-90%.
Hyhkyn alue pitää sisällään suunnilleen perinteisen Hyhkyn kylän (nykyisen Pispan Palvelukeskuksen alue), vanhan ala-Pispalan (uittotunnelin ja Nokian tien välinen alue) sekä uudemman Haapalinnan.
Hyhkyssä SDP kohosi jälleen suurimmaksi 20.2%lla. Vuoden 2015 vaaleissa oli tapahtunut eräänlainen vallankeikaus kun SDP menetti ensimmäistä kertaa nyky-Hyhkyn historiassa suurimman puoleen aseman Vihreille. Nyt SDP ajoi Vihreitten (18,2%) ohi paljolti Sanna Marinin suosion ansiosta. Takavuosina SDP:n ääniharavana oli ollut Hyhkyssä asunut pitkäaikainen kansanedustaja, toimittaja Saara Karhu.
Hyhkyn alueen äänirohmu on siis Sanna Marin 160 (7,8%). Seuraavina Anna-Kaisa Ikonen 91 (4,4%) ja Anna Kontula 88 (4,3%).
Katso ehdokaskohtaiset tulokset >> Hyhkyn äänestysalue
Santalahden äänestysalue
Santalahtikin on joskus luettu Pispalaan. Näsijärven ranta-alue on rajusti muuttunut maantäytön ja moottorien takia ja muuttuu edelleen uudisrakentamisen myötä.
Poliittinen värikartta on ollut vahvasti Kokoomuspainotteinen, niin nytkin. Kokoomus 25.8%. Lähimmäksi ylsivät Vihreät 18.1% ja SDP 17.3%.
Äänikuningattarena kuitenkin Sanna Marin 134 (7,2%). Anna-Kaisa Ikosen äänimäärä on 109 (5.8%)
Katso ehdokaskohtaiset tulokset >> Santalahden äänestysalue
Eurovaalit 25.5.2019. Ennakkoäänestys alkaa 15.5.
Eduskunta - ystäviä ja vihollisia
Pispalasta eduskuntaa tuli valituksi Vihreiden Satu Hassi. Toinen pitkäaikainen edustaja, kansantaiteilija Mikko Alatalo ei enään näissä vaaleissa asettunut ehdokkaaksi.
"Puolipispalalaisena" voinee pitää kansanedustajuutensa uusinutta Vasemmistoliiton Anna Kontulaa sillä hän vietti varhaisnuoruutensa Pispalassa.
Anna Kontulan tutkimus Eduskunta. Ystäviä ja Vihollisia (Into 2018) on tutustumisen arvoinen. Kyseessä on ihan oikea tutkimus, ei vaalipamfletti.
Kirjassa ensimmäistä kertaa valaistaan sisältä käsin Suomen julkisimman ja salaisimman työpaikkayhteisön kulttuuria - sen valtasuhteita, sääntöjä ja liittoutumia.
Tutkimuskirjallisuuteen, haastatteluihin ja Kontulan edustajatyökokemukseen perustuva tutkimus käy oppaaksi vaikkapa hallitusneuvottelujen tai televisoitujen täysistuntojen seuraamiseen.
Esimerkiksi eduskunnan hierarkia, ns.nokkimisjärjestys: sen näkee suoraan pelkästään vilkaisemalla täysistuntosalia. Paikkajaon leveyssuunta kuvastaa ryhmäjakoa ja syvyys puolestaan senioriteettia. Pisimpään edustajina olleet sijoittuvat eturiviin ja vastatulleet taakse.
"Näin kansanedustajan ura on konkreettista siirtymistä eteenpäin - joka vaaleissa tulee uusia ja poistuu vanhoja, joten valtakirjansa uudistaneet ovat ryhmänsä uudistumistahdista riippuen taas penkkiä tai kahta lähempänä tavoiteltua eturiviä... ja näkyvyyttä".
Katso koko maan ehdokkaat ja valitut >> Ylen vaalipalvelusta
Koko maan vaalitulos 2019
© Asko Parkkonen