Valokuvanäyttely "Rantahuvilat Pyynikiltä Tahmelaan". Tahmelan Huvilan kirjastosali. Näyttely esillä pysyvästi.
Rantahuvilat näyttely esittelee "kadonneita kesäkaunottaria", huviloita, joita Tampereen herrasväki rakennutti Pyhäjärven pohjoispuolen rannoille 1800-luvun puolesta välistä lähtien. Eräs näistä on 1890 valmistunut Pispan huvila eli nykyinen Tahmelan huvila. Muut vielä jäljellä olevat ovat Villa Varala ja Hyhkyn Onnela.
Eräs kadonneista kesäkaunottarista on kuvan Pyynikin tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila. Näyttelyn tiedoissa kerrotaan, että Tahmelan työväentalo Torppa on rakennettu huvilan hirsistä 1908. On kuitenkin niin, että työväentalo rakennettiin, ei ainoastaan siirretyistä hirsistä vaan lähes sellaisenaan, näkötornia myöten.
Pyynikin Tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila-konttori
Vuonna 1856 kauppias Akseli Selim Lauren perusti Tampereen ns. toisen tulitikkutehtaan Pyynikille, lähelle Jalkasaarta, Pyhäjärven rantaan. Ensimmäisen tulitikkutehtaan oli perustanut kauppias Henrik Eliander 1852 Näsijärven puolelle Santalahteen. Onkiniemen uimaranta tunnetaan vieläkin Elianderin rantana.
Pyynikille kolmikerroksisen tehtaan viereen valmistui tehtaan isännöitsijälle huvila, jossa toimi myös tehtaan konttori. Hieman kauemmaksi nousi yksikerroksinen rajähdysainevarasto ja Jalkasaareen tehtaan työnjohtajien asunto.
Knut Oskar Lauren jatkoi veljensä kuoleman jälkeen tehtaan toimintaa. Tehdas paloi vuonna 1865, mutta se rakennettiin välittömästi uudestaan. Tehtaassa työskenteli tuolloin 30-40 henkilöä, lähinnä lapsia.
Knut Laurenkin oli rakennuttanut itselleen huvilan tulitikkutehtaan omistamalle tontille nykyisen Pyynikin kesäteatterin paikkeille. Tässä huvilassa toimi ravintoloitsija Emmanuel Joselinin ensimmäinen kesäravintola vuosina 1863-1866. Myöhemmin Joselin rakennutti viereen oman ravintolan tulitikkutehtaan tontille (Villa Joselin 1867-1897). Suositun kesäravintolan mukaan niemen nimeksi vakiintui Joselininniemi.
Laurenin kuoltua vuonna 1869 tulitikku tehdas siirtyi Tampereen tulitikkutehdas Oy:lle.
Kuvan etualalla Jalkasaaressa työnjohtajien asuntola, takana huvilarakennus ja kolmikerroksinen tehdas. Kuva on 1880-luvulta. Vielä tässä vaiheessa huvilan kyljessä ei näytä olevan näkötornia. Taustalla erottuu Kaisaniemen (nyk. Joselininniemi) kärjessä kauppias Sumeliuksen huvila (1874-1910) näkötorneineen.
Alla postikorttikuva vuodelta 1905. Näkymä tehdasalueelle Jalkasaaresta. Kuvat Tahmelan Vesan arkisto.
Näkötorni
Tampereen Tulitikkutehdas Oy:n perustajina olivat F.W.von Frenckell (1821-1878), W.von Frenckell (1853-1936) ja C.Zuhr (1823-1876).
Tehtaan isännöitsijänä toimi ankaruudestaan tunnettu Walfrid Hultberg joka oli iso tumma mies ja puhui huonosti suomea. Tulitikkutehdas toimi pääasiassa lapsityövoimalla, työnjohtajat tulivat Ruotsista.
Ruotsalaisen Hultbergin johdolla tehdas alkoi merkittävästi menestyä. ”Tampereen tulitikkutehtaan paraffineeratut ja waarattomat tulitikut” saivat mainetta halki maan ja ulkomaita myöden. Työntekijämääräkin kohosi 84:ään vuonna 1905.
Tehtaan isännöitsijän huvilan näkötorni lienee valmistunut 1890-luvulla. Säätyläisten huvilavillitykseen kuuluivat myös erilaiset näköalapaikat. Olihan vieressä jo Sumeliuksella näköalapaikka ja näkötorneista upein, Pyynikin Ilomäen 20 metrinen näkötorni oli valmistunut vuoden 1888 Kansanvalistusseuran kuuluisaan juhlaan. Liljeroosin Varalassakin (1892) oli oma näköalapaikka paviljonkeineen.
Tampereen tulitikkutehtaan tuotanto kuitenkin lakkasi vuoden 1908 aikana. Tuotannon painopiste siirtyi Poriin, jonka tulitikkutehtaan osaomistajaksi W.Frenckell siirtyi. Tehdasrakennus purettiin Pyhäjärven rannasta vuonna 1910.
Tahmelan työväentalo Torppa
Postikorttikuva tulitikkutehtaan huvilakonttorista 1890-luvulta. Alla Tahmelan työväentalo lokakuussa 1908. (Työväentalokuvat Tahmelan Vesan arkisto/ Työväen arkisto)
Tahmelan työväentalon vihkiäisiä vietettiin 4.10.1908. Kuvassa lienee talon ensimmäinen vahtimestari Otto Suvanto perheineen. Työväentalo sijaitsi nyk. Pispankatu 1:ssä olevien tornitalojen paikalla. Kuva Pispankadun puolelta. (Tahmelan Vesan arkisto/Työväen arkisto).
Helmikuussa 1908 Tahmelan työväenyhdistyksen perustajiin kuulunut, toimittaja, asioitsija Tyko Warto oli kuullut että Pyynikillä oli myytävänä W. von Frenckellin omistama Tulitikkutehtaan isännöitsijän huvila. Omalla vastuullaan Tahmelassa asunut Warto teki sopimuksen, että työväenyhdistys ostaa käteisellä huvilan. Kauppahinta oli 2000 mk.
Työväenyhdistyksen perustama rakennustoimikunta onnistui hankkimaan tarvittavat varat, vekseleillä ja lainoilla. Kaarilan kartanon isännältä Otto Thunebergiltä neuvoteltiin rakennusta varten tontti - kuuden asuntotontin tila neljän tontin vuokrahinnalla. Vuokrasopimus tehtiin 50 vuodeksi.
Ilmeisesti samalla saatiin myös tonttitilaa Tahmelan W.P.K:n korkeatorniselle kalustovajalle. Ns. ruuttakoppi valmistui vuosina 1913-14. Sitä ennen harjun rinteessä oli ollut kesätanssilava Paviljonki ja vuonna 1900 perustun Tahmelan W.P.K:n "oma juhlakenttä".
Talven 1908 aikana Tulitikkutehtaan huvila näkötorneineen siirrettiin Tahmelaan. Homma tehtiin talkoovoimin ja huvilan purkamiskustannukset katettiin jälleen lainoilla. Siirtoon oli käytössä työväenyhdistyksen jäsenen K. Luhtasen hevonen.
Vapun päivänä 1908 oli peruskiven muuraus. Anna Levynen on muistellut Tammerkoski-lehdessä 9/1953: "Tilaisuus oli äärettömän juhlallinen, isäkin oli mukana. Perustuksiin kätkettiin uurna, johon pantiin rahaa, postimerkkejä, joitakin papereita, taisi olla sanomalehtikin ja vielä muutakin. Sitten talo rakennettiin ja toiminta alkoi omassa talossa".
Työväentalo pykättiin hämmästyttävän nopeasti, kahdeksassa kuukaudessa. Talkoovoimin, vain töitä johtanut kirvesmies Eenokki Nieminen sai palkkaa. Harjannostajaissa 16.8. työväentalo nimettiin yksimielisesti Torpaksi.
Torppa Pyynikin eli Pyhäjärven puolelta. Etualalla olevat viisi kiveä ovat Pirkkalan ja Tampereen väliset rajakivet. Torpan alapuolelta raja jatkui korkeana pulteriaitana, joka Tahmelan puolella valmistui 1910. Taustalla erottuva näkötorni lopulta jäi keskeneräiseksi. 1920-luvun alussa tornirakenteet laudoitettiin toiseksi verannaksi. Siihen tuli lämmitettävä "kani". Myös etualan avokuisti laudoitettiin umpeen. (Tahmelan Vesan arkisto/Työväen arkisto).
Aarne Viitanen kertoo Tammerkoski-lehden jutussa Torpan tarina 6/2006:
"Talo koottiin entiselleen siten, että vaikka siitä tehtiin seitsemän metriä alkuperäistä pitempi, niin rakennuksen päädyt jätettiin vanhoilleen ja lisäosuus sijoitettiin talon keskiosaan, lähinnä varsinaisen salin kohdalle.
Talon sisäosat olivat sen Pispalan puoleisesta päästä lukien: näyttämö, sali, eteinen, jonka Pyhäjärven puolella oli veranta torneineen ja pihan puolella kuisti portaineen.
Sitten oli kaksi huonetta, joiden pihan puoleiset osat muutettiin myöhemmin keittiöksi ja toinen huone ravintolaksi. Vahtimestarin asunnon muodostivat toinen kuisti portaineen, eteinen ja talon Pyynikin päässä sijainneet huone ja keittiö.
Ulkopuolelta talo torneineen muistutti aivan sen aikaista herrasväen huvilaa".
Tahmelan työväentalon iso sali valmiina tahmelalaisten tulla. Päivastoin kuin säätyläisten suljetut, yksityiset huvilat, työväen Torppa oli avoin kaikille.
Toimintaa työväentalolla
Tahmelan Työväenyhdistyksen ja Vapaapalokunnan iltamamainoksia Kansan Lehdessä vuonna 1913. Tuolloin yhteiset kokoontumiset piti naamioida kävelyretkiksi. Niihin täytyi anoa Pirkkalasta "nöyrimmästi lupa arvon herra Nimismieheltä".
Vuonna 1918 Tahmelan työväentalolla Pispalan ja Tahmelan Järjestyskaartien iltamat samana lauantai-iltana 26.1. kun Helsingin Työväentalon torniin ilmestyi punainen lyhty kapinan alkamisen merkiksi. Ennen sotaa oli nuoruus.
Olisi mielenkiintoista tietää mitä silloiset nuoret iltamissa keskustelivat ja mistä seuravan päivän työväenyhdistyksen iltamissa keskusteltiin. Ainakin puheenjohtaja Kalle Keskinen tolstoilaisena pasifistina kieltäytyi tarttumasta aseisiin. Ns. sotakokous seuravana päivänä 28.1. Tahmelan työväentalolla. Pispalan Järjestökaartista tuli osa Punasen armeijaa.
Iltamia, näytelmiä, voimistelua, kokouksia
Alusta lähtien ohjelmallinen iltamatoiminta oli vilkasta. Esimerkiksi vuonna 1913 Torpalla järjestettiin huvitilaisuuksia peräti 71. Näistä 43 oli työväenyhdistyksen omia, erityisesti ns. perheiltamia, loput ulkopuolisten, esimerkiksi vapaapalokuntien ja ammattiosastojen järjestämiä.
Tyypillinen iltamarakenne saattoi olla: Soittoa, puhe, runo, näytelmäkappale, huumoria tai murrepakina tai kuplettilaulua, voimisteluesitys tai pukutanssit ja lopuksi tanssia.
Työväentalolla toimi Pienten lasten koulu aina vuoteen 1921 asti. Sille oli tarvetta, sillä Tahmelassa oli 1908 kiertokouluikäisiä lapsia jo 74. Kaksivuotista kiertokoulua Tahmelassa kävivät muun muassa Tyko Warron tytär Lyyli (Friman) ja Lauri Viidan sisko Liisi.
Työväentalolla voimisteltiin. Vuonna 1910 vuotta aiemmin perustetun Varalan naisvoimisteluopiston ensimmäiset voimistelujohtajakurssit pidettiin Torpalla. Vuonna 1913 talolla perustettiin työväenyhdistyksen voimisteluosastot naisille ja miehille sekä 1918 varhaisnuorisotoimintaa varten Tahmelan Järjestönuoret.
Työväentalon salissa on syntynyt myös Tahmelan työväenyhdistyksen Voimistelu ja Urheiluseura Wesa ry (1919), Tahmelan naisosasto (1919) sekä Tahmelan työväen Näyttämö (1920) ja Tahmelan työläisnuoriso-osasto (1920).
Lyyli Friman (os.Varto) muisteli vuonna 1965, Tahmelan työväentalon purkamisvuonna, Tammerkoski-lehdessä (11-12/1965):
Sellaista se oli silloin. Näyttämöllä harjoiteltiin, salissa voimisteltiin, ja ravintolahuoneissa pitivät samanaikaisesti kokoustaan naisosasto taikka yhdistyksen papat.
Ja kun illalla kurkisti esiripun välistä saliin, näki pukkien päälle asetuilla penkeillä istuvan juhlavaatteissaan sen saman, rakkaaksikäyneen yleisön. Siellä oli jälleen näyttämön edessä lattialla istumassa supiseva lapsien joukko.
Siellä oli vasemmanpuoleisessa uuninurkkauksessa seisomassa nuoria miehiä, Sirenin talon porukkaa ja paljon muita, ja oikealla tyttöjen kirskuva katras.
Siellä oli Laineet ja Lehtoset, siellä Kaivolat ja Keskiset, Suvannot ja Sandellit, Autereet ja Aspin-mummo.
Kaikki he siellä olivat ja tuntui hyvältä että niin oli".
Yläkuvassa tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Tahmelan Vesan taitovoimistelijat. Kuva lienee noin vuodelta 1925. Orkesterikorokkella näkyvä piano oli hankittu vuonna 1924.
Alakuvassa Tahmelan Vesan voimistelijatytöt Torpan pihalla 1920-luvun puolivälissä. Edessä vas. Kyllikki Villa, Alli Kujala, ?, Tyyne Vikström, Aino Lehtinen, Elsa Viitanen ja Saima Friman. Takarivissä Kaisa Suvanto, ? , Tyyne Valli, Lyyli Varto ja Senja Lehtonen. (Tiedot Lyyli Friman Tammerkoski 9/1972).
Kuvat Pispalan kylävalokuvaaja Kalle Kurki / Tahmelan Vesan arkisto.
© Asko Parkkonen