Pispalan tapahtumakalenteri, tapahtumakoosteita

Näsijärvi ja Pyhäjärvi jäätyivät ja sulivat tänä talvena kahdesti. Toinen sulaminen Näsijärvellä tapahtui virallisesti 9.4.2020. Pyhäjärvi oli vapautunut pari päivää aikaisemmin.

Satamamestari Matti Joki tiedotti 9.4. aamulla:
Näsijärven selkä vapautui jäistä torstaina 9.4. Laivareitit ovat täysin avoin, mutta poukamissa on vielä jäitä. Näsijärvi vapautui tänä vuonna jäistä aiemmin kuin koskaan mittaushistorian aikana, ja jääpeite oli lyhytkestoisin.
(Moro 16.4.2020).

Näsijärvi kerkesi tänä talvena vapautua jäistä myös 19.2. mutta jäätyi uudelleen.

Näsijärven ensimmäinen historiallinen hetki

Aamulehti raportoi Näsijärven historiallisen hetken helmikuun ensimmäisen lauantain numerossaan. Näsijärvi ei ole nimittäin koskaan aikaisemmin ollut ilman jääkantta tähän aikaan vuodesta, ja vähimmilläänkin jäänpaksuus on ollut aina aikaisempina vuosina vähintään yhdeksän senttimetriä.

Näsijärven jäätymistä ja jäiden lähtemistä on seurattu vuodesta 1836, jään paksuutta vuodesta 1912. Esimerkiksi 2000-luvulla myöhäisin Näsijärven jäätymisaika on ollut 25.1. (talvella 2004-2005). Tuolloin jäänpaksuus mittauskohdassa Naistenlahdessa mittauspäivänä 31.1. oli se alin mitattu 9 senttimetriä.

Tilastohistorian aikaisin jäätymisaika on 7.marraskuuta vuonna 1910. Myöhäisin 30.tammikuuta 1904. Nyt siis tähän kohtaan on tulossa uusi kirjaus.

Viime vuonna Näsi jäätyi 5.1. Jään paksuus mittauskohdassa mittauspäivänä oli silti vain 10 senttimetriä.

Näsijärvi voi jäätyä kokonaan jo parin päivän sisällä, sanoo satamapäällikkö Matti Joki Aamulehdelle. "Vesi on jo niin kylmää, että se ei paljon vaadi. Kaksi tai kolme tuuletonta päivää ja vähintään kymmenen astetta pakkasta, ja jääkansi on valmis. Lämpötilan pysyessä pakkasella jää myös vahvistuu nopeasti, jopa kolme senttimetriä vuorokaudessa" (AL 1.2).

Tosin järville tulee kiire. Ilman ennakoidaan lauhtuvan viikonloppuna 8.-9.2. Näsillä ja Pyhäjärvella on siis kolmisen päivää aikaa vahvistua. "Jos järvet eivät nyt jäädy seuraavien päivien aikana, voi olla, etteivät ne montaa päivää ehdi olla tänä talvena jäässä", Joki sanoo (AL 5.2).

Näsijärvi ehti olla jäässä viikonlopun

Niinhän siinä kävi, että Näsijärvi ehti olla jäässä vain viikonlopun. Sekin on historiallista, sillä Näsi on ennenkin jäätynyt ja auennut lyhyellä aikavälillä mutta on ollut jäässä vähintään viikon. Satamamestari Jokikin alkaa pikku hiljaa tunnustaa että "kunnon jäitä ei tule tänä talvena" (Al 12.2.2020).

Viralliset lukemat ovat: Pyhäjärvi jäätyi kokonaan keskiviikkoyön 5.2. aikana. Näsijärvi perjantaina 7.2. Jääbongareiden keskuudessa on syntynyt keskustelua siitä onko tilastoihin merkitty historiallinen jäätymispäivä 7.2. oikea, jolloin myös Koljonselkä umpeutui. Matti Joki sanoo Aamulehdelle, että tilanne varmistettiin Näsinneulasta, Pispalanharjulta sekä apumiesten avulla Teiskosta Näsijärven rannalta (AL 20.2.).

Jäätyvätkö järvet enään uudestaan?

Pispalanharjulta voi siis seurata kevään jännitysnäytelmää: jäätyvätkö järvet enään uudestaan? Jotkut sanovat, että viimeistään maaliskuun kovien pakkasten myötä järvet pysyy jäässä jopa vappuun asti.

Forecan sään takana-blogi puolestaan kertoo, ettö talvi on jo taputeltu. Euroopan keskuksen kuukausiennusteen mukaan Länsi-Euroopassa on tavanomaista korkeampi ilmapaine, mikä tarkoittaa että tämä on paras (pahin) mahdollinen talvenkarkoittaja-asetelma.

Meterologien keskuudessa jopa pohditaan pitäisikö talven määritelmä (nk. terminen talvi eli sää on pysyvästi pakkasen puolella) pohtia tulevaisuutta ajatellen kokonaan uudestaan. Joka tapauksessa sää jatkunee lähiaikoina Suomessa lämpimämpänä ja nopeasti vaihtelevana. Pitkä aikavälin ennusteen mukaan ei ole syytä olettaa, että talvi enää tällä erää kunnolla pääsisi alkamaan etelässä.

Pyhäjärvi perjantaina 21.2.2020. Iso selkä on auki ja reipas, kylmä tuuli työntää jäähileitä kohti rantaa.

Järvien jääkannen toinen tuleminen 26.2.2020

Pyhäjärvi jäätyi uudestaan keskiviikkona 26.2. Tahmelan rantaan lipuneet aallot ovat laskostuneet kauniiksi jääkanneksi. Myös Näsijärvi sai ylleen kuluvan talven toisen jääkannen.

Miksi Pyhäjärvi on pyhä järvi?

Pyhäjärveä on syytä kunnioittaa. Nimensä mukaisesti. Pyhä on näet alunperin maastotermi. Itämerensuomeen lainautuessaan se on tarkoittanut erotettua, rajattua tai kiellettyä. Jostakin erotettua aluetta. Pyhä on lähellä sanaa piha.

Pyhä piirtää rajan. Tunnistaa alueen sisäpiirin ja merkitsee sen erilleen ulkopiiristä. Pyhäksi nimetyllä vesistöalueella on käyttäydyttävä tietyllä tavalla.

Voidaan ajatellä että ennen muinoin vanhan Pirkkalan Pyhäjärvelle lähestyvää, rajan ylittävää ja vesistöllä liikkuvaa on vaadittu käyttäytymään tietyllä tavalla, kunnioittavasti ja rauhanomaisesti (esimerkiksi kaupparauha).

Vesistö on ollut Kokemäenjoen ja Näsijärven ylävesiä kokoava keskusalue. Tähän viittaa myös se, että Pyhäjärven ympärillä ja äärellä on lukuisia myyttisiin uskomusolentoihin liittyviä paikkoja, kuten hiisi-paikannimistö esimerkiksi osoittaa. Hiisi ja pyhä liittyvät toisiinsa (pyhä lehto tai pyhä lähde mm. Tahmelan lähde).

Pyhäjärveä on siis syytä kunnioittaa nykyaikanakin, talvella erityisesti niin että ei mennä heikoille jäille, kuten Näsijärveäkin (joka palautunee skandinaaviseen yleisnimeen näs "niemi; kangas").

Lumitilanne kehno - perinteikäs Pirkan hiihto peruttu

Suuret massatalvihiihtotapahtumat, Finlandia ja Pirkka on jouduttu perumaan lumen puutteen takia. Finlandia ensimmäistä kertaa hiihdon historiassa. Finlandiaa on hiihdetty vuodesta 1974 lähtien. Historiallista sekin.

Pirkan hiihto on jouduttu perumaan kerran aikaisemmin, vuonna 2014. Silloin ei ollut lunta lainkaan koko reitillä. Tänä talvena on paikka paikoin saatu reittiä lumetettua, mutta ei riittävästi, edes lyhennetylle matkalle. Ensimmäinen Pirkan hiihto järjestettiin 64 vuotta sitten.

Tahmelan rannan kenttä ja Tahmelan urheilukenttä saatiin luistelukuntoon 5.2. viikolla. Järvien tapaan jääpeite kesti vain viikonlopun. Julkisuudessa onkin käyty jo keskustelua siitä, pitäisikö ulkokenttiä varten hankkia ulkojäädytyskoneisto. Ainut mahdollisuus ulkoluisteluun on Koulukadun tekojääkenttä, joka Pispalan näkökulmasta on lähellä mutta suosittu.

Tahmelan kenttä perjantaina 21.2. Laskiaissunnuntaina on hyvä mahdollisuudet harrastaa talviliikuntaa pelaamalla jalka-ja pesäpalloa ulkona.

Jäätä oli vihdoin näkyvissä hetken ajan, mutta jotain puuttuu kokoajan. Nimittäin lumi, ja hiihtokelit. Tämän on huomannut myös Pyynikin maahinen. Rakas toive on kirjattu Pyynikin suojeltuun mäntyyn.