Punainen Pispala

Työväentalo 1921-1930

1921

  • Työväenyhdistyksestä tuli taloudellinen yhdistys, tehtävänä työväentalon ja sen toiminnan ylläpitäminen

1922

  • Pispalan Työväennäyttämö esitti 'Sysmäläisiä'

1923

  • Perustettiin Pispalan sos.dem. työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Pispalan työväenyhdistykseen
  • Talolle rakennettiin kulissisuoja ja ns.vedenheittoputka

1924

  • Pispalan työväen paikallisjärjestö alaosastoksi PTY:hyn

1925

  • Pispalan työväen Auto-Osuuskunnan perustava kokous
  • Ehdottiin elävienkuvienteatterin perustamisesta

1926

  • 11.11. päätettiin siivouttaa yhdistyksen huoneet, palkasta päätettiin: naisille 3,50mk/tunti ja miehille 5-6mk/tunti

1927

  • Pispalan Työväenyhdistyksen 25-vuotisjuhla
  • Järjestettiin suuret arpajaiset työväentalon remonttia varten
  • Tehtiin suuria korjaustöitä, mm. uusi toinen kerros, Aatto Koivunen teki eristystyöt

1928

  • Aloitettiin 'Työväen Lehden' painotalon rakentaminen työväentalon taakse, mutta rakentaminen jäi kesken
  • Aatto Koivunen kuoli, hautajaiset pidettiin Tampereella, yhdistys varasi autoja pispalalaisten kuljettamiseksi sinne, hautajaisten jälkeen tilaisuus Pispalan työväentalolla.

1929

  • Pispalan Alun 20-vuotisjuhla työväentalolla

1930

  • Työväentalo suljettiin ja sinetöitiin heinäkuussa, sisälle taloon jäi mm. Alun voimisteluvälineitä

Nuoriso-osaston kokoukset

Kun vuosisadan alussa työväenjärjestöissä jouduttiin opettelemaan aivan perustaitoja, niin seuraava sukupolvi oli käynyt jo ainakin jonkin verran kansakoulua ja ainakin luku- ja kirjoitustaitoa voitiin pitää itsestäänselvyytenä. Myös sanomalehtien seuraaminen oli jokapäiväistä touhua, joten perusasiat alkoivat olla hallussa.

Nyt kokouksissa voitiin pitää vaativampiakin aiheita koskevia alustuksia. Sellaisia olivat esimerkiksi asevelvollisuus, ammatillinen liike, liharuokien vahingollisuus ja eroottinen taide.
Alustukset pidettiin osaston jäsenten voimin vuorotellen ja niiden pohjalta keskusteltiin. Joskus pöytäkirjaan on kirjattu merkintä käydystä äänestyksestä. Äänestyksen aiheena oli esim. alustuksen pohjalta esitetty ponsi.

Jokaisen kokouksen ohjelmaan kuului jonkinlainen esitys tai parikin: runo, laulua, kertomus.
Tärkeä osa kokouksesta oli alussa ja lopussa laulettu työväenlaulu. Niillä opetettiin yhteislaulun välityksellä työväenliikkeen peruskysymyksiä. Kokousjärjestykseen kuului aina seuraavan kokouksen ohjelman esittäjien valinta. Kokouksen jälkeen oli usein pelejä tai leikkejä tai muuta vapaata yhdessäoloa.

Keskusteluaiheita Pispalan nuoriso-osaston kokouksissa

  • 1909
  • Keskusteltiin naisten äänioikeudesta, ja päätökseksi tuli, että siitä on ollut hyötyä
  • 'Miksikä joskus kaipaamme huvitusta?'
  • 'Mitä hyötyä meillä on huveista?'
  • 'Mitkä ovat pahimmat varjopuolet ihmisen luonteessa?
  • 'Miksi naiset käyttävät hattua julkisella paikalla?
  • 1910
  • 'Mikä on ero miehen ja naisen välillä?'

Kansalaissodan jälkeen aiheet muuttuivat poliittisemmiksi

  • 1919
  • raittiusasia
  • ripille pääsy
  • siveellisyyden korostaminen
  • jäsenmäärän lisääminen
  • valtiollisen vallan valtaaminen
  • naisen ja miehen tasa-arvoisuus
  • anarkismin ja sosialismin paremmuus
  • Venäjän köyhälistön vallankumouksellisesta edistyksestä sosialistiseen päämäärään. Huudettiin kolminkertainen eläköön-huuto vallankumouksen vuosipäivän johdosta
  • vanhempien kunnioittaminen
  • kunnallisvaalien agitatsionitoiminta
  • vallankumousliikkeistä
  • joulu ja sen tarkoitus
  • 1920
  • Keskusteltiin liharuokien vahingollisuudesta, ja tultiin siihen tulokseen, että liharuoat ovat ruumiille vahingollisempia kuin kasvisruoat.
  • ammatillinen liike
  • eroottinen taide
  • oikeisto- ja vasemmistososialistien suunta
  • omaisuuden pakkoluovutus
  • liittyminen Kommunistiseen Internationaaliin
  • työläisnuoriso ja asevelvollisuus
  • Mitä on kauneus?
  • nuorison ihanne
  • ystävällisyys ja kohteliaisuus
  • luonteiden eri ominaisuuksista
  • erotiikasta taiteissa
  • naisten hiuslaite
  • eetillisestä sukupuolikysymyksestä
  • 1921
  • Tuleeko luokkataistelijan olla itsekäs?

Lähde: Pispalan sosialidemokraattisen nuoriso-osaston pöytäkirjat, Tampereen kaupungin arkisto

Sivun alkuun