Pispalan kirjastossa myynnissä kesälukemista edulliseen hintaan!

Pispalan kirjastosta löytyy kesälukemista moneen lähtöön, erityisesti dekkareita ja myös uutuuksia!

Kahden päivän Kesäkirjamyynti-kampanja 19.-20.6. Myynnissä paljon erilaista kirjallisuutta edulliseen hintaan!

Pispala 1918 keskustelusarja

Keskiviikkona 30.5. esittelyssä oli Pispala 1918 kulttuurikävelykohteet. Punainen Pispala-verkkosivuston koonnut Osmo Sounela esitteli kohteet ja kertoi keskeisimmistä työväenliikkeen paikoista Pispalassa. Näihin historiaallisiin paikkoihin ja tapahtumiin voi perehtyä myös netissä. Tutustu >> Punainen Pispala verkkosivustoon

Pispala 1918-keskustelusarja alkoi joulukuussa 2017 tunnetun historioitsija Teemu Keskisarjan avauksella Pispala 1918. Tämän vuoden puolella puhumassa ovat käyneet Heikki Salo ja Sirkku Peltola aiheenaan Tampereen Työväen Teatterin musikaali Tytöt 1918, ohjaaja Jotarkka Pennanen, joka esitteli tekemäänsä kirjaa isoisästään, näyttelijä Aarne Orjatsalosta sekä Moskovan yliopiston kasvatti ja Lenin museon entinen johtaja Aimo Minkkinen, jonka aiheena oli Suomen 1918 sisällissotaa osana I maailmansotaa.

Pispalan kirjastossa on tutustuttu myös nykyajan keskusteluihin aktivismista ja vallankumouksesta Kutsu-lukupiirissä.

Maanantaisin 14.5. - 4.6. välisenä aikana pidetyssä lukupiirissä keskusteltiin äskettäin suomennetusta Kutsu-pamfletista. Kyseessä on alunperin Ranskassa julkaistu teksti, jossa kritisoidaan globalisaatiokriittistä aktivismia ja sen synnyttämiä umpikujia, mutta siinä käsitellään myös useita muita teemoja mm. sitä miten rakentaa nykymenoa haastamaan kykenevää materiaalista voimaa ilman uuvuttavaa aktivismia? Mitä tekemistä ilolla ja surulla on vallankumouksen kanssa?

Tietoa tulevista tapahtumista Pispalan kirjaston verkkosivuilla >> Pispalan kirjasto

Teemu Keskisarja - Pispala 1918
Pispalan kirjaston täpötäysi tupa sai kuulla punnittua mutta lennokasta puhetta sisällissodasta. Keskisarjalle Mannerheim ei ole pyhitetty sankari vaan mies (hulttio), jolle kävi hyvä säkä. Tampereen tapahtumat tarjosivat hänelle mahdollisuuden nousta tuntemattomuudesta kuuluisuuteen, parempaan elämään. Juuri tämä on yhteistä Mannerheimille ja punapäällikkö Aatto Koivuselle. Keskisarja toivoikin että myös punaiset oppisivat puhumaan sisällissodasta vapaussotana.

Pispalan kirjastoyhdistyksen uuden toimitilan viralliset avajaiset pidettiin 3.11. 2017.
Täystuvallinen kirjastotoiminnan ystäviä osallistui lämminhenkiseen tapahtumaan. Illan aloitti Katwi & Inkoo Duo, jonka jälkeen Pispalan kirjaston väki esitti erilaisia ohjelmanumeroita musiikin ja teatterin keinoin. Avajaiset huipentuivat Tampere Underground Orkesterin esitykseen. Tarjolla oli kahvia, teetä ja kakkuja - läsnä myös gluteeniton vaihtoehto.

Pispalan kirjasto Pispalanvaltien varrella

Kirjastoyhdistyksen toimitila sijaitsee Pispalan Pulterin vieressä ja lähellä Rajaportin saunaa, osoitteessa Pispalanvaltatie 21. Kirjasto aukeaa arkisin (ma-pe) klo 14.

Pispalan kirjasto muutti Tahmelasta Pispalaan kesän 2017 aikana.

Uudet tilat ovat huomattavasti pienemmät kuin entiset, joten Pispalan kirjasto-yhdistyksessä on jouduttu miettimään millaisia kirjakokoelmia on mahdollista ylläpitää. Ja ylipäänsä minkälaista kirjasto-ja kulttuuritoimintaa uusi tila mahdollistaa.

Tiloissa on ainakin lainasto-lukutupa, kokoustilat, muutama tietokone, internet ja wifi-yhteydet, monitoimikone tulostukseen ja skannaukseen.

Kannattaa käydä tutustumassa !

Pispalan kirjasto on toiminut 20 vuotta

Pispalan kirjastoyhdistys juhli kirjaston 20-vuotistoimintaa Tahmelan kirjastotalolla Pispalan karnevaalien yhteydessä 21.5.2017. Juhlapuhujana oli kirjastoyhdistyksen perustaja ja alkuaikojen kirjastoaktiivi, kirjailija Vuokko Tolonen.

Yhdistyksen ensimmäinen toimitila avattiin Ahjolan pieneen takahuoneeseen vuonna 1997. Vuokko Tolonen kertaili tapahtumaan johtaneita vaiheita, muun muassa kiirastorstain 1992 kunnallisen kirjaston lakkauttamisesta seuranneesta surukulkueesta ja hautajaisista sekä kirjastoyhdistyksen perustamisesta.

Pispalan kirjastoyhdistys perustettiin vuonna 1995 Pispalan Pulterissa. Perustamisasiakirja laadittiin superpihvin tilauslomakkeen kääntöpuolella. Silloin vielä kääntöpuolella oli tyhjää, valkoista tilaa. Nykyään siinä on englanninkielinen esittelyteksti.

Perustamisasiakirjassa julistetaan että "yhdistyksen tarkoitus on edistää korkean yhteiskuntamoraalin etsijöiden VAPAITA PYRKIMYKSIÄ".

Kesällä 2017 kirjastoyhdistys siis tavallaan palaa syntysijoilleen, lähelle Pispalan Pulteria.

Kansalaistoimijoiden kirjastot

Pispalan kirjasto ei ole suinkaan ainutlaatuinen tapaus. Yhdistyspohjaista tai yksityishenkilöiden perustamaa kirjastotoimintaa on ja on ollut ympäri Suomea.

Ensimmäisiä taitavat olla jo 1900-luvun alussa työväentalojen yhteyteen perustetut, kirjalahjoituksiin perustuvat lukutuvat. Pispalan työväentalolla oli jopa erityinen kirjastonhoitaja, näytelmäkirjailija Toivo Kari, myös Tahmelan työväentalolla oli pieni lukutupa.

Aihetta ei olla tosin juurikaan selvitelty. Löytyy kuitenkin ainakin yksi tutkimus, jossa kansalaistoimijoiden kirjastoja on tarkasteltu sinällään, osana Suomen kirjastolaitoksen syntyä ja osana ns. kolmannen sektorin järjestö- ja vapaehtoistoimintaa.

Riikka Säärelän tutkimusmatkan kohteena on neljä kansalaiskirjastoa: Porin Pormestarinluodon ja Väinölän kirjatuvat, Kauhavalainen Kankaan kamarikirjasto sekä tamperelainen Pispalan kirjastotalo. 

Vertaileva selvitys tuo esiin sekä yhteisiä (esim. kunnallisen lähikirjaston lakkauttaminen) että paikallisesti erityisiä tekijöita, kokemuksia ja ratkaisumalleja.

Johtopäätöksissä pohditaan, että vaikka toiminnan lähtökohdat ovat usein vaatimattomat, niin missä määrin kansalaistoimijoiden kirjastot ovat päässeet lähelle unelmaa kirjastosta kansalaisten yhteisenä olohuoneena.

Tutustu Riikka Säärelän tutkimukseen (2011) >> Kansalaistoimijoiden kirjastot (pdf).

Kuvissa Pispalan kirjastoyhdistyksen perustaja, kirjailija Vuokko Tolonen, ote kirjastoyhdistyksen perustavan kokouksen pöytäkirjasta sekä uuden kirjaston sijainti Pispalan valtatien varrella.