Lahtaripaappani, punikkivaarini-keskustelu työväenmuseo Werstaalla

Kirjailijat Kristiina Harjula ja Anneli Kanto keskustelevat isoisiensä teistä ja kohtaloista Työväenmuseo Werstaalla tiistaina 7.2. klo 18 - 20. Keskustelujen pohjana Anneli Kanton tuore romaani Lahtarit.

Lahtarit kertoo ilmajokisista pojista valkoisten sotaretkellä Vaasasta Tampereen kautta Viipuriin.

Mosaiikkimaisesti rakennetussa historiallisessa romaanissa ääneen pääsevät nuorten suojelus- kuntalaisten lisäksi niin jääkäri, rintamalääkäri, muonittaja, arkuttaja, englantilainen kääntäjä kuin suomenhevonenkin nimeltä Sälli. Kanto yhdistää romaaniin dokumentaarista ainesta: päiväkäskyjä, sanomalehtikirjoituksia sekä otteita muistelmista ja kirjeistä.

Anneli Kanto on kertonut, että hän kahdesti mietti voiko Lahtarit nimistä kirjaa lähteä kauppaamaan, termiähän ei nykyään käytä juuri muu kuin Hannu Salama. Kustantamosta oli kuulemma kannustettu. Siitähän vuoden 1918 tapahtumista puhekielessä on kyse: lahtareista ja punikeista.

Voi olla että Pispalanharjulla lahtari on jäänyt "mystiseksi pohjanmaalaiseksi", mutta  Mannerheimin lempinimi Murha-Kustaa sensijaan hyvinkin väkevästi mieleen. Pispalan tyttö Kristiina Harjula on kertonut kuinka hän vasta opiskelu- aikoina, muualta tulleiden opiskelukavereidensa kautta tajusi että on heitäkin jotka eivät kutsu Mannerheimiä murhaajaksi, teurastajaksi, pyöveliksi, siis lahtariksi.

Äskettäisessä YLEn haastattelussa Anneli Kanto väittää että valkoisella puolella sota on ollut totaalisesti tabu. Pahoista asioista ei ole puhuttu. " Valkoisen puolen traumat jäivät käsittelemättä, koska hyvin pateettinen isänmaallinen ja kohotettu vapaus- sotakirjallisuus ikään kuin lukitsi sen kerronnan. He olivat sankareita. Mutta jos siellä sotaretkellä teki jotain muutakin kuin sankaritekoja, siitä ei voinut puhua. Jos 17 000 punavankia teloitettiin, myös teloittajia on täytynyt olla paljon. Heidän tarinaansa ei ole kuultu, muistuttaa Kanto.

Kiinnostava asetelma. Lahtaripaappa ei pystynyt asevoimin valloittamaan harjua ja Pispalan kiviä. Paljoon kuitenkin pystyi. Punikkivaarin tarinoiden ilmapiirissä kasvanut Kristiina Harjula kenties kysyy mitä oikein tapahtui. Miten ilmajokiset suhtautuivat sisällissodan raakuuteen, valkoisen armeijan lahtaruuteen. Mitä valkoisille nuorille tapahtui?

Kuvassa Anneli Kanto haastattelee Kristiina Harjulaa Pispalan kiviä romaanin julkaisutilaisuudessa Tulenkantajien kirjakaupassa vuonna 2013.

© Asko Parkkonen