1931
1932
1933
1937
1938
1939
1939-40
'Pispalan Alun’ lakkauttamisen jälkeen perustettiin välittömästi 22.8.1932 uusi seura, jonka nimeksi valittiin keskustelun jälkeen ’Pispalan Tarmo’.
Sen verran varovaisia täytyi olla, ettei uuden seuran johtoon valittu yhtään lakkautetun Alun johtotehtävissä ollutta. Ei haluttu antaa viranomaisille mahdollisuutta käyttää vanhoja asioita tekosyynä uudenkin seuran kieltämiseen.
Tarmo pääsi toimimaan Pispalan työväentalolle, kun talo lokakuussa 1932 avattiin uudestaan työväen käyttöön. Talolla harrastettiin lähinnä voimistelua. Työväentalon lähelle rakennettu Hyhkyn urheilukenttä toimi Tarmon kotikenttänä. Siellä järjestettiin monet niin seuran omat kuin seurojen väliset urheilukilpailut.
Juoksuharjoittelu tapahtui maantiellä; mentiin Nokialle, joskus Pirkkalan kirkolle, ja tultiin vielä takaisin ja saunaan. Keväällä on monet karsinnat, joissa valittiin seuran joukkueet Kansan Lehden katujuoksuun.
Hyvän kuvan Tarmon toiminnasta saa kirjasta: ”PISPALASTA Pispalan Tarmo 1932-1982”
Perustamisensa jälkeisenä kesänä 1933 Tarmo alkoi vuokrata käyttöönsä kesäpaikkaa Tampereen lähistöltä. Yleensä se oli tavallinen maalaistalo, jonka vuokra oli työläisurheilijoiden kukkarolle sopiva. Usein sellainen löytyi seuran jäsenen sukulaisilta.
Ensimmäisenä kesänä paikka oli Teiskossa, mutta sen jälkeen oltiin Ylöjärven suunnalla - Kyöstilässä, Keijärvellä ja Vahannassa Tarmo vuokrasi näitä kesäkämppiä koko 1930-luvun sotaan asti.
Kesäkämpillä käytiin viikonloppuisin, jotkut olivat pitempäänkin. Tarmossa oli oma ”känsämaratoonarien” porukka, joka kulki mm. Vahannan kämpälle kävellen paljain jaloin.