Työväentalo 1931-1940
1931
- Työväen järjestönuorten liiton Pispalan osasto lakkautettiin
1932
- Pispalan Työväenyhdistys lakkautettiin Pirkkalan käräjäoikeuden päätöksellä 23.4. ja sen omaisuus määrättiin valtiolle
- Monia muitakin pispalalaisia työväenjärjestöjä lakkautettiin
- Työväentalo pakkohuutokaupattiin elokuussa, jolloin Oy Pispalan Kannas osti talon 200 000 mk:lla.
- Työväen urheiluseura Pispalan Tarmo perustettiin 22.8.
- Työväentalo avattiin uudelleen lokakuussa
1933
- Näyttämötoiminta käynnistyi uudelleen nimellä Pispalan Työväen Näyttämö
- Maaliskuussa juhla Karl Marxin kuoleman 50-vuotismuistoksi
- Näyttämötoiminta käynnistyi uudelleen nimellä ’Pispalan Työväen Näyttämö’
1937
- Talo vuokrattiin sos.dem. työväenyhdistykselle ja Pispalan sos.dem. työläisnuoriso-osastolle
1938
- Työväentalo vuokrattiin neljälle toimivalle järjestölle: Työväenyhdistykselle, sos.dem nuoriso-osastolle, Pispalan Tarmolle ja Sekakuorolle
1939
- Talo luovutettiin kertausharjoituksiin 13. lokakuuta alkaen
1939-40
- Talo oli kylmillään, miehet rintamalla ja tanssikielto
Karvaita kokemuksia kunnanvaltuustosta
Joulukuun alussa 1928 järjestettiin kunnallisvaalit, joissa vasemmistolaisten ehdokasasettelu onnistui hyvin. Pohjois-Pirkkalassa oli listalla paljon pispalalaisia ehdokkaita.
Näissä vaaleissa valittiin Pohjois-Pirkkalan kunnanvaltuustoon 35 jäsentä aikaisemman 29 sijasta. Vasemmistotyöväen ehdokkaat saivat kaikki kuusi lisäpaikkaa nostaen paikkalukunsa neljästä kymmeneen.
Pispalasta tulivat valituiksi ainakin Hilma Korkeala, Juho Suonpää, Vilho Rauman, Väinö Nieminen ja myöhemmin varajäsenen paikalta Martta Keltamäki
Kunnanvaltuusto puhdistetaan
16. elokuuta olleessa Pohjois-Pirkkalan kunnanvaltuuston kokouksessa 1930 pakotti oikeisto Lapuan liikkeen tuella 10 vasemmistolaista valtuutettua pyytämään eroa. Pispalalaisista heihin kuuluivat ainakin Juho Suonpää, Hilma Korkeala ja Martta Keltamäki. Valtuutetut olivat saaneet etukäteen uhkauskirjeitä, joissa heitä kehotettiin luopumaan valtuustopaikasta. Kokousta seuraamaan oli saapunut sadan hengen ’yleisö’. Heitä tuli autoilla, joista monissa oli Vaasan läänin rekisterikilvet. Näkyipä eräillä pullottaneen taskussa käsiase. ’Yleisön’ kiinnostus kunnallisiin asioihin lopahti heti, kun ’kommunistit’ olivat esittäneet eronpyyntönsä.
Valtuutetuista Viljo Lehto ja Martta Keltamäki kertovat muistelmissaan puhdistuksen paikallisena organisoijana olleen nokialaisen Viikin kartanon omistajan Nils Procopén. Samaa kertoo Leo Suonpää, jonka isä Juho Suonpää pakotettiin silloin eroamaan.
Tämän jälkeen eivät sosialidemokraateista vasemmalla olevat voineet enää asettaa edes ehdokkaita vaaleihin. Vuoden 1933 kunnallisvaaleissa estettiin Pispalan sosialidemokraattistenkin ehdokkaiden vaalioikeus syyttämällä heitä kommunisteiksi. Tätä perusteltiin sillä, että he olivat toimineet lakkautetun Pispalan Työväenyhdistyksen johtoelimissä. Kun samalla tavalla estettiin tahmelalaisten ja nokialaisten ehdokkuus, saatiin Pohjois-Pirkkalaan lähes puhdas porvarillinen kunnanvaltuusto, jossa oli vain kolme siurolaista sosialidemokraattia.
Aamulehden otsikoita ja tekstejä parin päivän ajalta 16-19.8.1930 Kuvakollaasi