Pispalan uusi kaava

Työryhmä: Liikenne

Liikenneryhmän loppuraportti

Liikenneryhmän loppuraportti 2008. »

Liikenneryhmän kokous 18.9.2008

Liikenneryhmän kokous 18.9.2008 klo 18.00, Peksalla (Pertti Pulkki, pispalanharju 28)

Paikalla: Pertti Pulkki, Mårten Sjöblom, Mira Takala, Markus Henriksson, kirjurina Pertti Pulkki.

Viime kokouksessa kävimme läpi Pispalan liikenteellistä esiselvitystä ja kävimme vilkasta keskustelua sen pohjalta todeten, että se on hyvä pohja asioiden läpikäymiselle.

Ja ennen kaikkea se, ettei tarvitse arvuutella, vaan on tilastoa, nopeuksista, liikennemääristä ja läpiajoliikenteestä. Nopeudet Pispalanharjulla ja Pispankadun loppupäässä ovat törkeitä, keskimäärin kaikki ajoivat 30% ylinopeutta. Olisiko peiliin katsomisen paikka, ja missä on liikenteen valvonta??

Minua hieman huvittaa kohta Tampereen seudun liikenne mallin ennusteet vuodelle 2030, pispalan liikenne pysyy entisen kaltaisena ja liikenne määrät entisellään. Kuitenkin muutoksia tapahtuu ,ilmaston muutos öljyn ehtyminen jne.. Pispalan malliin Hämeessä palokunnan mottohan on “kolmas talo palaa tarttiskohan lähtee sammuttaan”

Kokouksesta pistin ylös mm.seuraavaa

• liikennettä olisi hyvä käsitellä kokonaisuutena, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
• terävät rotvallin reunat ovat vanteen surma. Hesassa kuulemma osataan tehdä toisin.
• Torpankadulta kevyenliikenteenväylä metsän läpi Pyynikille
• Pyynikintie ongelmaisin myös (hyvä) kolarirysä
• Autojen parkkipaikat ongelma kevyenliikenteen väylillä etenkin Pispalan valtatiellä
• Etuajo-oikeudet epäselviä , ne pitäisi mm. myös näyttää siltä
• Ylinopeudet
• Talviset kadut vielä ahtaampia, jalankulkijat ei pääse helpolla karkuun
• Hidasteita tarvittaisiin, mutta minkälaisia
• Yleisiä pysäköintipaikkoja lisää että autot poistuisivat jalkakäytäviltä, Rajaportille, Varalantien ja Ansionkadun kulma, Selinin katu kaupasta itään, Lauri Viidan muistomerkin lähelle linja-autoillekin.
• Kevyelle liikenteelle alikulku Pohjanmaantien kohdalle Pispalanvaltatien ali ja hiekat johonkin rautatien alta Pohanmaantiellä.
• Hissistä keskustelimme Santalahteen, voisi palvella matkailua liikuntarajoitteisille
• 3 raideparin varaus

Lopuksi totesimme et on se hienoo kun nyt on sisäinen liikenne ulkoistettu. Heh,heh.

Seuraavassa kokouksessa jatkamme lennokkaiden ideoiden viljelyä tervetuloa tai siis menoa kokoushan on Marten Sjöblommilla Liikenneryhmän seuraava kokous on torstaina 2.10 Hiidenkatu 10, klo18.00. Mårten Sjöblommilla Ansiokalliolla (Hiidenkatu 10, Hiidenkatu haarautuu linja-auto 21:n Varalan pysäkkien kohdalla).

Muistio Ranta ja kasvimaat ja Liikenne –työryhmien yhteisestä tapaamisesta

Aika 7.6.2008 klo 17.00

Paikka Kurpitsatalo

Läsnä: Marjaana Tuoriniemi, Kati Lehtinen (pj), Pertti Pulkki, Veikko Niskavaara, Karoliina Hannula, Silja Pärssinen, Marianna Laiho, Mira Takala, Outi Paloranta, Irma Rantonen (kirjuri), Teuvo Meclin ja Markus Henriksson.

Puheenjohtaja Kati Lehtinen avasi kokouksen ja luki aluksi Mårten Sjöblomilta tulleen viestin. Mårten ei päässyt itse paikalle.

Tämän jälkeen alkoi vilkas keskustelu, josta alla tiivistetysti otteita teemoittain.

Liikenne – yleistä

• Ei voi puhua pelkästään läntisen alueen liikenteestä. Vaikka tämä puoli kaupungista saataisiin toimivaksi, itäpuolella oleva tulppa saa koko kaupungin liikenteen pysähtymään. Liikennekysymyksiä täytyy tarkastella kokonaisuutena.
• Automäärät kasvavat koko ajan joten nyt pitäisi tehdä julkinen liikenne ja kevyt liikenne houkuttelevaksi.
• Ilmastonmuutoksesta ei ole puhuttu 10 vuoteen mitään, nyt Hesarissa on jatkuvasti juttuja. Kaupunki joutuu ottamaan jollain tavalla sen huomioon. On jo olemassa esim. raideliikennesuunnitelma, mutta tähän asti ei ole ollut poliittista tahtoa ajaa sitä asiaa.
• Paikallisten autojen kanssa tullaan jollain tavalla toimeen, läpiajoliikenne on suureneva ongelma. Esim. 50 vuotta sitten Helsingissä esiteltiin suunnitelmia Lauttasaaren silloista ja metrosta, nyt vasta on rakenteilla metro Lauttasaaren läpi. Ongelmat ovat tiedossa, suunnitelmiakin on, mutta toteutusta pitäisi suunnitella nyt.
• Kaupungin ihmisten kanssa olleessa palaverissa kyseltiin visioita: millä liikutaan tulevaisuudessa? Ajatellaanko, että autokanta on sama tai kasvaa? Visioita ei ole, Tampereen kaupunki ajautuu tilanteisiin. Nyt on ruuhkaa, laitetaanpa pari kaistaa…
• Päätöksiä ei ohjata etukäteen.
• Kuinka monta ihmistä on autossa?
• Se on kuin sketsistä. Tilanne on sama, vaikka olisi lumimyrsky.
• TÄHÄN TARVITAAN MUUTOS! 1 kilometri Pispalan valtatien välistä puuttuu, jossa ei ole kevyenliikenteenväylää.
• Kadulle laajennetaan terasseja yms. ja autoille lisää kaistoja, joten pyörät eivät mahdu mihinkään, terassit ja autot kyllä.
• Teillä pystyisi pyöräilemään, jos liikennekulttuuri olisi sellainen, että uskaltaa.
• Täällä on 30 km rajoitus, jos sitä noudatettaisiin, kadulla voisi mennä vaikka lastenrattailla.
• Liikenteen ongelma ei ole pelkästään määrä, vaan yhtälailla nopeus. Ihmiset eivät edes tiedä, että täällä on 30 km rajoitus. Eivät edes bussikuskit tiedä, aikataulut ovat myös liian tiukat.
• Netissä olevassa Pispalavisiossa oletetaan, että 30 vuoden kuluttua edelleen yksityisautoilu on tässä mitassa. Varmaan jo 10 vuoden kuluttua ajatellaan toisin.

Mira Takala tekee alueella liikenneselvitystä. Hän kertoi, että tulokset liikennemääristä ja nopeuksista tulevat kuukauden parin sisään.

- kysyttiin, tuleeko selvityksessä vastaus siihen, ketkä käyttää Rantatietä ja ketkä Pispalan valtatietä?

- Vastaus: ei selviä tästä. TTY:n laitos tekee liikenteen määränpäätutkimuksia. Ei ole tietoa, onko tällaista tutkimusta tulossa tänne.

Miralla ei ole myöskään tietoa Pispalan valtatien loppuunsaattamisen aikataulusta.

Parkkipaikat – pysähdyspaikat

• Rajaportin saunalla voisi olla parkkipaikka, josta ihmiset voisivat jalkautua Pispalaan
.
• Jos Uittotunneliin tulee avantosauna, vähän matkan päässä voisi olla yksi parkkialue.
• Pispalanharjulla on sellainen paikka. Kiertoajobussit tukkivat tien – se haittaa. Matkailutoimisto on lopettanut liikenteen harjulta Pispankatua pitkin.
• Pispalan matkailua voisi kehittää kävelyttämällä ihmisiä täällä, esim. saunalta ylös näköalapaikalle. Liikuntavammaiset täytyisi tietenkin huomioida, mutta suurin osa voisi jalkautua. Bussi ottaisi sitten kyytiin toisessa pisteessä.

Kevyt liikenne

• VALTATIEREMONTTI LOPPUUN! Yhtenäinen pyörätie Pispalan läpi.
• Nyt pyörätie loppuu ennen rajaporttia. Kaupungista päin tultaessa siitä pitäisi mennä Valtatien yli ilman suojatietä ja palata jälleen takaisin Ahjolan kohdalla, sillä pyörätie päättyy sillä puolella katua.
• Nyt on vaarallista ajaa jalkakäytävällä, sillä on törmäysvaara asunnoista/baareista tulevien ihmisten kanssa.
• Pispalan valtatien pyörä/jalkakäytävien talvikunnossapitoa ei hoideta. Samoin keskustassa ei saa ajaa talvella, vaikka leutojen talvien ansiosta sen muuten voisi tehdä.
• Jos valtatieremontti toteutetaan, talvikunnossapito hoituu, sillä silloin siinä on selkeä väylä.
• Valtatieremonttiin voisi liittää sen, että Ratakatu tulisi Haulitornilta keskustaan. Kaupungin päässä liittymiskohtaan sopisi alikulku.
• Ei ole herkullista ajaa Pispalan valtatietä: pölyä ja melua. Liikennehierarkiassa pyörät ovat alakastia.
• Lielahteen harjulta on mentävä Valtatien vasenta reunaa, yli/alimenoa ei ole – Ahjolan kohdalla olisi, mutta siitä ei voi jatkaa länteen päin. Helppo ja halpa reitti Ahjolan kohdalta olisi radan vartta pitkin, Pispalan kirkon kohdalta ali. Miellyttävä reitti. Nokian risteyksessä liityttäisiin jo olemassa olevalle väylälle.
• Pispalan kirkon kohdalta alikulku toiselta puolelta tukossa
• Radanvarsi voi olla Ratahallintokeskuksen aluetta – huoltotie.
• Huoltotie on radan pohjoispuolella. Kartalta katsottuna Erämiehenkadun kohdalla on yksityistä aluetta, sen jälkeen Ratahallintokeskuksen aluetta.
• Radan ja kev.liikent.väylän välissä täytyisi olla aita, joka lisää kustannuksia.
• Pispalan sijainti on ihanteellinen kaupunkiin nähden. Pyörällä pääsee nopeammin perille ruuhka-aamuina.
• Täällä on ongelmana se, että alle 6 km:n matkalle otetaan aina auto.
• Vaihtoehtoja tarjottava.
• Esimerkkejä tarvitaan. Pikkutakkimies pyörällä töihin. Rosa Meriläinen on esimerkki, mutta hän ei ole riittävän pikkutakkinen mies.
• Ammattikoulun mäen kohdalla ei ole pyörätietä.
• Suomen trikoon reitti on giljotiini.
• Jalankulkijat ja pyöräilijät eivät enää vaadi mitään kun heitä on poljettu niin pitkään. Jos autotie katkeaa jostain kohtaa, siihen rakennetaan silta tai tehdään tunneli, mutta pyörätiet ovat pätkissä ja jalkakäytävällä ajosta sakotetaan.
• Tarvitaan polkupyöräparkkeja.

Uittotunneli: vene/pyöräväylä?

• Alue on edelleen uittoaluetta. Nyt tehtävä asemakaava ei koske uittotunnelia.
• Matti Joki haluaisi kumikanavan.
• Minkä kokoiset veneet mahtuvat tunneliin? Nyt veneet ovat niin isoja.
• Tarvittaisiin autoille paikoitusalueet molempiin päihin.
• Jos siinä alkaa veneily, avantosaunaa ei koskaan tule ja uimapaikkaa ei voi käyttää.
• Pyörätien kannalta se tulee kummalliseen kohtaan Näsijärven puolella.
• Eikös joskus puhuttu, että se on niin pitkä, että se tuo turvattomuutta. Jos olet keskellä menossa ja huomaat, että joku aikoo tukkia väylän…
• Kun Metsä-Serlan alue ja Santalahti rakennetaan, rantaa pitkin tulee tie Halkoniemeen päin.

Kasvimaat

• Ratkeaako kaupungin asunto-ongelma kasvimaiden rakentamisella?
• Paine kasvimaiden rakentamiselle tulee Tampereen eliitin suunnalta: rantaan kalliita taloja.
• Esim. miksi Amurin asuntoalue piti jyrätä niin raskaasti. Nyt perustellaan, että asuntoja pitää saada, mutta kysymys on: mihin? Tämä on kulttuurihistoriallinen paikka.
• Kaupunki voi ylpeillä niillä rakennuksilla, jotka ovat nippa nappa säästyneet purkutuomiolta.
• Tiivistäminen on tärkeää, ei välimatkoja.
• Yleiskaavassa kasvimaa on tiivistämisalue. Nyt täytyisi arvioida uudelleen. Tulevaisuus on raideliikenteessä, tiivistämisalueita sinne, jotka ovat raiteen varressa, missä on joutomaata, sinne missä on rakennuskelpoista maata – ei tänne.
• Jos kasvimaat rakennetaan, jokaiseen asuntoon muuttaa yksi keski-ikäinen mies, joka ajaa yksin työmatkansa. Jos tulee 50 asuntoa, tulee 50 autoa, joiden lisäksi lähes joka taloudessa on vaimon ”kauppakassiauto” eli 50 asunnon myötä tulee n. 80 autoa.
• Jos tänne tulee lisää autoja, mihin ne laitetaan?

Lasten kuljetus autolla Pispan koululle

• Pitäisi saada asennekasvatusta lapsiaan koululle kuskaaville vanhemmille. Koululta on lähetetty jokaiseen kotiin lappu, jossa on toivottu, ettei lapsia viedä kouluun autolla. Silti viedään. Nyt tarvitaan auktoriteettia, asukasyhdistys ei riitä tähän.
• tarvittaisiin paikoitusalueita koulun lähellä. Lastauspaikkoja, joista lapset kävelevät loppumatkan.
• Pispalan ilme –ryhmä on ehdottanut, että lapset voisivat käyttää Vallikadun päässä olevaa metsäpolkua koulutienään, jos se avattaisiin Kannaksenkadun päästä, nyt se on maisemoitu niin, ettei sitä käytettäisi.
• Siinä on nyt vuorimännyt paikalla. Missä on se kaupunki, joka poistaa männyt?
• Polun voisi johtaa menemään punaisen aidan vierestä entisen bussin kääntöpaikan kaupungin puolella.
• Marjaana Tuoriniemi muistutti, että polun täytyy täyttää tietyt kriteerit, jotta siihen voidaan laittaa kyltti. Polun täytyy olla sillä tavalla turvallinen, ettei siellä ole isoja kiviä tai puiden juuria, joihin voi kompastua.
• Mistä kaukaa lapset tulevat tänne, jos heidät pitää tuoda autolla? Johtuuko se musiikkiluokasta?
• Uskoisin, että kyse on ihan paikallisliikenteestä.
• Jos vanhemmat menevät töihin, he heittävät lapsen ohimennen kouluun. Jos lapsi viedään autolla kouluun 200 metrin päästä, milloin asia muuttuu. Milloin lapsi keksii itse kävellä kouluun?
• Asenteita pitäisi muokata, ihmisillä on jalat. Lapsille tulee terveydellisiä ongelmia, jos ei kävele. Uudenlainen ajattelu – jossain vaiheessa tulee pakko eteen.
• Koululaiset ovat järkyttävässä kunnossa, sillä aina viedään autolla kouluun.
• Koulumatkojen lisäksi tulevat vielä harrastuskuljetukset.
• Mitä jos lapset alkavat harrastaa vasta siinä vaiheessa kun itse pääsee harrastuksiinsa?

Julkinen liikenne

• Bussit kulkevat niin harvoin, ettei niitä käytetä.
• Muutosta ei ole näkyvissä. Täällä on niin paljon varakkaita ihmisiä, ettei bussia käytetä. Kun bussia ei käytetä, vuorot harvenevat, josta seuraa, että bussia ei käytetä. Bussia käytetään vain kovilla pakkasilla, kun talvet ovat olleet leutoja, käyttö vähenee.
• Bussiliput ilmaisiksi.
• Ei auta täällä, muualla kaupungissa voi auttaa. Pukupäiset miehet eivät mene bussiin.
• Esim. eräälle lapselle annetaan bussiraha käteen. Jos ei käytä bussia, saa pitää. Tästä on ollut seurauksena: lapsi kävelee aina.
• Vaihtoaika on nyt 1 tunti. Jos vaihtoaika olisi esim. 90 min, se voisi auttaa. Ehtisi hoitaa vaihdon aikana pikkuasian.
• Maksaminen bussissa helpoksi. Pitäisi voida maksaa pankkikortilla
.
• Tampere on antanut kaikkein vähiten tukea bussiliikenteelle Euroopassa.
• On sukupuolisidonnaista käyttää julkista liikennettä, naiset käyttää, miehet ei.
• Julkinen liikenne pitäisi saada houkuttelevammaksi. Tarvittaisiin esikuvia: Raimo Helminen aina bussissa.

Uudet ideat

Kevyen liikenteen väylä Pyhäjärven rantaa pitkin keskustaan

Irmalta viesti Rakennusoikeusryhmän rouvalta: Tarvitaan reitti Pyhäjärven rannan kautta kaupunkiin. Yksityiset tontit eivät ole este, ei ole ennenkään ollut.

• Jos tulee pyöräväylä, jota ajetaan lujaa alueen läpi, lapset ja koirat ovat vaarassa.
• Pitäisi kehittää nyt olemassa olevia reittejä uusien sijaan.
• Aasfaltoitu pyörätie ei sovi rantaan.
• Kapea polku rantaan sopisi, ongelmana yksityiset tontit.
• Ehdotus: ei mietitä ensin ongelmia vaan parhaita ratkaisuja. Ensin visiot: rantatie tuntuisi hyvältä, ei mäkiä välissä, sopisi muuhunkin kuin pyöräilyyn.
• Nyt täytyy miettiä visiota, ei anneta periksi.
• Rantareitissä on maanomistusongelmat, luonto-ongelmat ja luontoarvot. Ongelmia voidaan välttää, jos pysytään kaupungin alueella ja jos suostutaan tekemään mutkia ja mennä mäkistä reittiä.
• Pitäisi hahmottaa, että on läpikulkijat ja luonnon ja maiseman nauttijat. Jos halutaan kevyenliikenteenreittejä lisää, tarvitaan erilaisia reittejä: väylien hierarkia.
• Voihan sitä rakentaa osan reitistä järven päälle, tontin omistaja omistaa maan, ei vettä. Esim. Naistenlahden kevyenliikenteenväylä kulkee ponttoonisiltaa pitkin. Ponttoonisilta ei ole mikään lopullinen monumentti, sen voi saada sieltä pois, jos päädytään toisenlaiseen ratkaisuun.
• Varalan kohta on ongelmallisin, rantasauna ja laituri.
• Suomi-trikoon reitti on nyt hengenvaarallinen. Olen sanonut lapselleni, että aja jalkakäytävää pitkin, äiti maksaa sakot. Mieluummin sakot kuin henki.
• Metsikkö on vaarallinen Pyynikillä.
• Ei riitä se, että pääsee jollain tavalla kaupunkiin pyörällä, ehkä vähän pelokkaanakin, nyt pitäisi tehdä reiteistä niin houkuttelevia, että suurempi osa käyttää niitä ja ne ovat turvallisia.

Valtatieliikenne

Ruuhka-aikojen läpikulkukielto autoille. Uittotunnelille tukko. Estäisi samalla myös Tahmelan läpiajon. Täällä asuvien elämää rajoittaa sen hetken. Läpiajokielto on toteutettu muuallakin vrt. Helsinki Pitkäsilta.

Käysirata/hissi

• Köysirata/hissi sellaisiin kohtiin, joissa on liikennettä ja jyrkät portaat tai rinne.
• Ei mahdotonta. Esim. Rajaportin saunalla 1990-luvun alussa kaikki poltti tupakkaa pukuhuoneissa ja silloin epäiltiin, ettei voi kieltää. Lajittelusta alettiin puhua n. 20 vuotta sitten, silloin ei kukaan uskonut, että ihmiset voisivat suostua siihen.
• Köysirata Rajaportin saunalta Tahmelaan. Tämän jälkeen ei tarvita lapsille koululaiskuljetuksia.
• Köysirata rannasta rantaan – uimarannalta toiselle.
• Tukkitieperinne jatkuu.
• Köysirata voisi olla myös pyöränhinaukseen jyrkissä kohdissa.

Marjaana Tuoriniemi ehdotti, että kaavoittajaa varten erilaisten ideoiden vaihtoehdot tutkittaisiin kartan avulla, mietittäisiin vaikutukset, miten esteet tai vaikeudet voitetaan ja miten perustellaan idean tarve. Siinä voi heitellä visioita toteutustavoista ja miettiä myös luontoarvoja.

Karoliina poistui välillä paikalta ja muistutti lähtiessään, että 15.6. on juhannusmarkkinat Pispalassa.

Mietittiin bussireissun kohdetta. Toivomus oli Loviisan Vanhassa vara-päivät elokuun lopussa. Irma jatkaa asian selvittelyä myös muissa ryhmissä.

Seuraava Liikenne-ryhmän tapaaminen on 12.6. klo 17. Tapaaminen Pispalan kirkon parkkipaikalla, josta kävely/pyöräily ympäristössä ja kevyenliikenteen reittien tutkiminen.

Seuraava Ranta ja kasvimaat -ryhmän tapaaminen on sovittu 28.8. klo 17 Kurpitsatalolle. Sovittiin, että jatkossa tapaamiset olisivat tiistaisin, jotta myös Aila pääsisi mukaan. Ehdotettiin syyskuun tapaamiseksi 16.9. klo 17. Paikka ja aika tarkentuvat myöhemmin.

Kokous päättyi n. klo 19.10