Pispalan uusi kaava

Pispalan kaavoitusta pohjustavien työryhmien yhteinen tietopiste

 

Työryhmä: Ranta ja kasvimaat

« Edelliset julkaisut

Ranta ja kasvimaatyöryhmän ja Kurpitsaliikkeen yhteinen raportti 2008 »

Viljelijäkysely

Ranta ja kasvimaa työryhmä on tehnyt viljelijäkyselyn kesän 2008 aikana. Vastaukset on nyt koottu yhteen ja raportti löytyy Pispalan kirjastolta ja KaOs-projektin sivulta:

Viljelijäkysely 2008 »

Ranta ja kasvimaat ryhmän loppuraportti

Loppuraportti 2008 »

Tapaaminen 5.11.2008 Frenckell

Läsnä: Kati, Marianna, Irma, Mårten, Marjaana, Aila, Tiina, Teuvo, Marita ja Aarne

1. Keskustelimme tapaamisesta Kiinteistötoimessa. Ryhmä tunsi tullleensa kuulluksi ja keskustelimme siellä hyvässä hengessä.

2. Mietimme miten osallistuminen jatkuu tämän kaavoituksen I vaiheen jalkeen. EU-rahoituksen viivästyminen on viivästyttänyt koko prosessia. Voisiko jatkoaikaa hakea ja saada? Olisi huono asia, jos työ pitäisi jättää keskeneräisenä. Pitäisikö selvittää mitkä asiat ovat kesken, voiko kaavoitus edetä omassa aikataulussaa, vaikka KaOs-projekti saisi lisäaikaa esim 4 kk.

3. Mietimme mitä yhteenvetoomme pitäisi lisätä, jotta siitä syntyisi loppuraportti. Päädyimme ratkaisuun, että tarkemmat selvitykset laitetaan liitteinä ja tekstiin viitaukset niihin, sekä erillinen liiteluettelo.

4. Pohdimme Pispalan Palapeli konferenssiä. Marjaana lupasi lähettää meille isokokoisen kartan, jota voimme käyttää apuna esittelymateriaalien esittämiseen. Sovimme tapaamisen Tiinan luona 12.11 klo 18 osoitteessa Hirvikatu 28 B karttatyötä varten. Lupasimme palauttaa kartan Marjaanalle tulostamista varten pari päivää ennen konferenssia.

5. Marita Pispalan Ilme-ryhmästä kertoi, että heidän ryhmänsä on ollut kiireinen. Kysyimme heidän kantaansa kasvimaille rakentamisesta. Heidän kantansa on: ei mitään rakentamista kasvimaille.

6. Artikkeli Pispalalaiseen pitäisi jättää Irmalle 14.11. Ryhmä ei kanntata vaikealukuista artikkelia, jossa on liikaa tekstiä. Pispalalainen ilmestyy vasta joulukuussaa – ehtiikö asukaskysely ensin?

7. Asukaskyselyn aikataulu on edelleen epäselvä. Ryhmille lähetetään kysymykset kommentoitavaksi. Myös paikkissovellus on viivästynyt.

8. Kävimme läpi kartta-aineiston ja keräsimme siihen muutostoiveemme. katso erillinen liite»

Tampereen kaupunki
kirjaamo
PL 487
33101 Tampere
Käyntiosoite on Puutarhakatu 6
Sähköpostiosoite: kirjaamo@tampere.fi

Tapaaminen Tampereen Kaupungin kiinteistöpäällikön Mikko Nurmisen luona 6.10.2008

Paikalla olivat: Aila Taura, Tiina-Liisa Aalto, Marianne Laiho, Veikko Niskavaara, Mårten Sjöblom

1. Taustatietoja kaavoituksesta

Veikko Niskavaara esitti yhteenvedon Tampereen kantakaupungin yleiskaavan käsittelyn vaiheista (1997-2003).

Päätös kasvimaa-alueen pääosan yleiskaavoittamisesta rakennusalueeksi oli hyvin kiistanalainen ja sai lopulta lainvoiman Korkeimmassa hallinto-oikeudessa äänestyksellä 3-2. (Vaiheet tarkemmin:http://www.pispala.fi/kurpitsa/aloitteita.php)

Myös kaupungin yleiskaavoittaja toteaa silloisissa asiakirjoissaan, että yleiskaavavaiheessa ei ole tehty alueesta yksityiskohtaisia selvityksiä eikä asukkaiden ja alueen käyttäjien kuulemisia. Ne luvattiin tehdä asemakaavoitusvaiheessa. Niiden teko nyt on välttämätöntä, ennekuin voidaan lopullisesti ratkaista, onko alue sopiva rakentamisalueeksi vai sittenkin sopivampi nykyiseen palstaviljely- ja virkistyskäyttöön.

(Aiheesta lisää yhdistysten ja työryhmän jäsenten 15.2.08 tekemässä kannanotossa Asemakaavan Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan: http://www.pispala.fi/kurpitsa/asy_ym_kanta.pdf).

Tuotiin esille myös se, että kaupungin kaavoitusstrategia on muuttunut ratkaisevasti yleiskaavan hyväksymisen jälkeen.

Yleiskaavan lähtökohtana oli se, että uusia suuria asuntoalueita ei kaavoiteta kantakaupungin ulkopuolelle. Tavoitteena oli sen sijaan nykyisen kaupunkirakenteen tiivistäminen ns. täydennysrakentamisalueilla. Yhdeksi sellaiseksi yleiskaava siis määritteli Pispalan kasvimaa-alueen pääosan.

Viime vuosina on kuitenkin tultu siihen tulokseen että nämä täydennysalueet eivät riitä, koska Tampereen asukasmäärä kasvaa vielä nopeammin kuin aikaisemmin arvioitiin. Kaavoitusstrategia onkin muuttunut, niin että nyt ratkaisuna on uusien asuntoalueiden kaavoittaminen esim. Nurmi-Sorilaan ja Vuorekseen. Tässä tilanteessa yleiskaavan täydennysrakentamisalueilla on enää vähäinen merkitys ja ne tulisi arvioida uudelleen. Etenkin Pispalan kasvimaa-alue erittäin kiistanalaisena alueena, jolla on hyvin voimakkaasti muuta käyttöä ja merkitystä kuin tyhjä tonttimaa, tulisi säästää rakentamiselta.

Mikko Nurminen totesi että nyt on kuitenkin voimassa valtuuston hyväksymä ja KHO:nkin vahvistama yleiskaava, jossa alue on rakennusaluetta

.

Kiinteistötoimi edustaa tilanteessa kaupunkia maanomistajana ja tässä tilanteessa ja roolissa se pyrkii siihen, että yleiskaavaan rakennusaluevaraus toteutettaisiin myös asemakaavassa. Kaavoitusprosessi eri selvityksineen ja osallistumiskäytäntöineen (esim. työryhmät ja Kaos-projekti) määrittelevät sitten sen voidaanko rakennusalue asemakaavassa toteuttaa.

Kiinteistötoimi toimii kaavaprosessissa tehtävien kaupungin luottamusmieselinten päätösten mukaan. Kiinteistötoimella ei ole mitään erityistä tavoitetta kaiken mahdollisen maan kaavoittamisesta rakennustonttimaaksi, vaan se hallinnoi myös puisto-, virkistys yms. alueita. Asian ratkaisee kaupungin yleisen edun mukainen tarkoituksenmukaisuusharkinta ja viime kädessä asian päättää kaupunginhallitus ja valtuusto.

2. Käytiin läpi Ranta- ja kasvimaatyöryhmän yhteenveto

Tiina-Liisa esitti Ranta- ja kasvimaa-ryhmän yhteenvedon. Yhteenvedossa on mietitty ranta-alueen käyttöä mahdollisimman monelta kannalta. Liitteenä annettiin Kiinteistötoimelle myös viljelijöille tehdyn kyselyn yhteenveto.

KaOs-projektin työryhmien yhteinen mielipide on säilyttää kasvimaat nykyisessä viljely- ja virkistyskäytössä ja alueen kehittämisestä on esitetty monia ideoita.

3. Mårten Sjöblom esitti KaOs-projektin kartta-aineistoa.

On mahdollista, että maata täydennysrakentamiseen löytyy sekä yksityiseltä että kaupungin maalta niin paljon, että viljelypalstoille ei tarvitsisi rakentaa.

Tapaaminen 15.9.2008 Frenckell

Läsnä: Marianna, Irma, Veikko, Aila, Kati, Marjaana, Mårten, Tiina- Liisa ja Ari Siren monimuotoisuusryhmästä.

Koska esiselvitykset eivät olleet valmistuneet, pyysimme Aila Tauraa kertomaan meille kiinteistötoimen toiminnasta.

Kiinteistötoimen tehtävänä on kaupungin maaomaisuuden hallinta. Kiinteistötoimi hoitaa kaupungin maakaupat, kaupungin omistamien tonttien myynnit ja vuokraukset sekä maanluovutukset tilapäisiin tarkoituksiin. Kiinteistötoimi vastaa kaupungin maa-alueista , toreista sekä joistakin kiinteistöistä mm. kauppahallista. Lisäksi kiinteistötoimi myöntää erilaisia tapahtumalupia. Kiinteistötoimen vastuulle kuuluvat myös kaupungin metsät ja vesialueet.

Kiinteistötoimi tekee aloitteita kaavamuutoksiin. Kaavoittaja kuuntelee kiinteistötointa maankäytön suunnitelmissa. Suurissa maakaupoissa päätökset tekee kaupunginhallitus ja/tai kaupunginvaltuusto. Kiinteistötoimella on 15 virkamiestä. Kiinteistötoimen johtajana toimii Mikko Nurminen. Tonttipäällikö on Reino Pulkkinen.

Kiinteistötoimi on Pispalan kasvimaiden rakentamisen kannalla. Kyselimme, voiko kiinteistötoimi luopua asuntovaateistaan? Tätä meille ei luvattu. Kiinteistötoimen tehtävä on tuottaa/tarjota tontteja erilaisiin tarkoituksiin. Kiinteistötoimi toivoo siksi kaavoitusvaiheessa alueelle kaavoitettavan mahdollisimman monta tonttia, viher- yms alueita kuitenkaan unohtamatta. Keskustelimme aiheesta, onko viheromaisuudella mitattavissa olevaa arvoa. Näin ei ole, vaikka asuinalueen arvo nousee viheralueen ansiosta.

Kyselimme myös, onko työmme kasvimaiden säilyttämiseksi taistelua tyylimyllyjä vastaan. Tähän saimme vastauksen, että yleinen mielipide rannan säilyttämisestä virkistysalueena on otettava huomioon. Asemakaava voi poiketa yleiskaavasta, jos perusteluja löytyy.

Keskustelimme vierailusta Annalan puutarhassa. Annala on kaavoitettu puutarhakulttuurin alueeksi ja sitä hoitaa Hyötykasviyhdistys. Helsingin kaupunki vuokraa maan ja rakennukset yhdistykselle. Vuokra maksetaan kaupungin myöntämällä avustuksella. Työntekijöiden palkat ja alueen rakennusten kunnossapito hoidetaan yhdistyksen toiminnalla.

Keltaisen piharakennuksen takana olevaa laaksoa tilkuttavat toinen toistaan mielenkiintoisemmat näytekasvimaat ja viljelypalstat. Annalasta on tullut tuhansien kävijöiden rakastama keidas, jossa voi harrastaa ja oppia puutarhaviljelyä tai vain rauhoittua historiallisessa miljöössä, suurten puiden ja kasvirunsauden keskellä.

Kaupungilla ei ollut yli viiteenkymmeneen vuoteen erityisempää kiinnostusta Annalan alueeseen. Aluetta vuokrattiin kauppapuutarhatoimintaan, kesäkodiksi ja kaupungin verstaaksi. Metsä sai kasvaa rauhassa ja kätkeä puutarhasommitelmat. Myös tieto alueen historiasta peittyi unohduksen verhoon.

Uusi kiinnostus Annalaan heräsi Arabianrannan suunnittelun yhteydessä 1990-luvun puolivälissä. Silloin kaivettiin esiin Annalan syvät juuret niin helsinkiläisyyteen kuin puutarhakulttuuriinkin. Asemakaavassa alueen käyttötarkoitukseksi merkittiin puutarhakulttuuri. Kaupunki kunnosti historiallisen puiston ja viljelyalueen sekä palautti päärakennukseen liittyvän muotopuutarhan. Myös rakennuksia on kunnostettu.

Annalaa kehitetään yleisölle avoimena kokonaisuutena, jossa viljely sekä puutarhataiteeseen ja maisemasuunnitteluun liittyvä näyttely-, tiedotus- ja tutkimustoiminta sekä lisäksi puutarha ja puisto muodostavat tulevaisuudessa erityisen Puutarhakulttuurin keskuksen.

Maalaistunnelmaa pihapiiriin tuo vanhassa talousrakennuksessa asuva kaupungin ainoa vossikkakuski, jonka hevoset laiduntavat alueella.

Hyötykasviyhdistyksen hoitamaan Annalan puutarhaan kuuluvat teemapuutarhat ja muut näytemaat sekä kasvihuone, viherpeukaloille suunnattu neuvonta- ja kurssitoiminta sekä kaupunkilaisille vuokrattavat viljelyspalstat. Hyötykasviyhdistys vuokraa Annalan toimitiloja esim. juhlakäyttöön.

Annalan taimitori, joulumarkkinat, kurssit ja muut tapahtumat ovat alan harrastajien keskuudessa jo legenda. Annalasta saa neuvoja kiperimpiinkin puutarhapulmiin.”

Vaikka viheralueiden arvolla ei ehkä toistaiseksi ole rahallista laskutapaa, niin Helsingin kaupunki oli pitänyt Annalan alueen säilyttämistä myös taloudellisesti tärkeänä, koska se loi koko kaupunginosalle ilmeen, piti yllä kaupunginosan asuntojen arvoa ja toi alueelle ihmisiä ja piti alueen virkeänä.

Pispalan ranta-alue voisi olla samantapainen kaikille avoin monipuolinen virkistysalue, joka myös pitäisi kaavoittaa viljelykulttuurille, koska aluetta on viljelty satoja vuosia. Aluetta pitäisi hiukan kehittää eteenpäin, että se alkaa tuottaa matkailumielessä. Sen arvo on erittäin suuri jo nykyisenkin kaltaisena – siitä kertovat yli sadan viljelijän vastaukset kyselyymme ja ihmisten yleinen mielipide. Pispalan kasvimaat ovat tärkeä asia Tampereen kaupunkikuvalle.

Keskustelimme asukaskyselyn järjestämisestä. Marjaana kertoi, että kysely on luvattu toteutettavan lokakuussa.

Aila lupasi järjestää meille tapaamisen kiinteistöpäällikko Mikko Nurmisen kanssa.

Tiina-Liisa Aalto

Muistio 28.8 Kurpitsatalolla

Läsnä: Marjaana, Aila, Teuvo, Tiina-Liisa, Jonas, Outi, Riikka, Irma, Hannu, Marianna ja Kati

1. Marjaana kiitteli Pispalaa aktiivisuudesta kaupunginosana

2. Hannu kertoi Ansiokallion puistojen siivouksesta ja pulteriaidan korjauksesta talkoilla. Avustusta on saatu kaupungilta 100 e, mutta tarvitaan yhteistyötä kaupungin kanssa työn loppuun saattamiseen. Marjaana pyysi ottamaan yhteyttä metsäpuolen Tommi Granholmiin ja Anne J. Tuomiseen.

3. Sovittiin syksyn tapaamisajat

Toivotaan yhteistapaamisia muiden ryhmien kanssa. Tapaamisissa hankitaan vielä tietoa ja ideoita.

– 16.9 klo 16.30 Frenckell, toivotaan yhteistapaamista monimuotoisuusryhmän kanssa
– 28.9 kaikkien ryhmien yhteistapaaminen Pispan palvelutalolla, kesto noin 5 tuntia (keskustellaan tulevasta konferenssista)
– 28.10 klo 16.30 Frenckell
– 15-16.11 kaikille avoin kaupunginosakonferenssi
– 25.11 klo 16.30 Frenckell

Kurpitsatalon sadonkorjuujuhla 20.9

4. Retket

15.9 retki Annalan puutarhaan Helsinkiin. Auto ja kuljettaja Katilta, oppaan maksaa kaupunki, matkat maksetaan itse. Tilaa autossa on yhdeksälle hengelle. Mukaan on ilmoittautunut vasta 4. Vierailu on nyt sovittu Annalan kanssa. Lähtö aamulla klo 9 Tahmelan kaupalta.

Retki Raumalle ja Poriin siirtyi päivään 4.10

5. Viljelijäkyselyn vastaamisaika on päättynyt. Vastauksia tuli paljon ja ne ovat todella hyviä. Vastaukset ovat nyt tekstitiedostona ja Access tietokantana, josta voidaan tehdä hakuja. Harmiteltiin, että vastaajilta ei pyydetty lupaa niiden julkaisemiseen netissä nimettöminä. Vastauksista tehdään lyhyt kooste (Kati, Tiina ja Marianna). Sen avulla lähestytään päättäjiä ja vaaliehdokkaita. Tapaaminen on alustavasti sovittu Tarja Jokisen kanssa.

Vastaukset liitetään osaksi KaOs-projektin tulosta ja laitetaan näkyville kaupunginosakonferenssissa näyttelyn muodossa. Ne ovat taustatietoa, joiden pohjalta työtä jatketaan tulevaisuudessa.

6. Muutama lehtiartikkeli on ilmestynyt kesän aikana koskien kaavoitusta ja kasvimaita. Niissä on ollut sekä oikeaa että harhaanjohtavaa tietoa. Ihmisillä ei välttämättä ole vieläkään tarpeeksi tietoa kaavoituksen tilanteesta ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Siksi asukaskyselyä pidetään tärkeänä ja Irma lupasi kiirehtiä sen tekemistä. Se tavoittaa tosin vain Pispalan asukkaat.

7. Keskusteltiin myös julkisuuden tarpeellisuudesta kasvimaa-asian edistämiseksi. On pohdittu kirjan tekemistä viljelijävastausten perusteella, mutta siihen tarvittaisiin henkilöhaastatteluja ja pitäisi tavoittaa vastausten antajia. Kirja on myös ehkä raskas ja hidas prosessi, ei kuitenkaan vielä unohdettu.

Keskusteltiin videon tekemisestä Mun Tampere videokilpailuun. Kati ja Marianna etsivät yhteistyötahoja TTVO:lta ja TV2:lta ja paikallisilta alan ihmisiltä. Voisiko TV2 järjestää videokilpailun kasvimaista?

Keskusteltiin Pispalan ryytimaiden luonteesta vapaana ja villinä alueena, jollaisena se on harvinainen. Alueella on merkittävä arvo Pispalan omaleimaisuuteen.

Maailmalla on noussut trendi lisätä kapunkiympäristöön alueita, jotka on tarkoitettu viljelyyn. Tulevaisuudessa tarvitaan lähiruokaa jo ilmastollisistakin syistä. Ihmiset tarvitsevat luontoa voidakseen hyvin.

Luonnonmukainen asuminen ja eläminen on tulevaisuutta. Jonas kertoi Latviassa olleesta puutalojen suojeluprojektista. Asukkaat eivät osanneet arvostaa taloja, mutta nyt niistä onkin tullut haluttuja. Hänellä on myös kontakteja Länsi-Berliinissä olevaan 30-vuotta toimineeseen puutarha-alueeseen, jonka viljelynhaluiset aktivistit ottivat haltuununsa ja joka lopulta luovutettiin viljelijöille.

8. Rakennusoikeusvaihtoehtotarkastalu valmistuu kuun puolivälissä. Millainen rakentamistehokuus – miten vaikuttaa ranta-alueen rakentamiseen?

Muistio Ranta ja kasvimaat ja Liikenne –työryhmien yhteisestä tapaamisesta

Aika 7.6.2008 klo 17.00
Paikka Kurpitsatalo

Läsnä: Marjaana Tuoriniemi, Kati Lehtinen (pj), Pertti Pulkki, Veikko Niskavaara, Karoliina Hannula, Silja Pärssinen, Marianna Laiho, Mira Takala, Outi Paloranta, Irma Rantonen (kirjuri), Teuvo Meclin ja Markus Henriksson.

Puheenjohtaja Kati Lehtinen avasi kokouksen ja luki aluksi Mårten Sjöblomilta tulleen viestin. Mårten ei päässyt itse paikalle.

Tämän jälkeen alkoi vilkas keskustelu, josta alla tiivistetysti otteita teemoittain.

Liikenne – yleistä

  • Ei voi puhua pelkästään läntisen alueen liikenteestä. Vaikka tämä puoli kaupungista saataisiin toimivaksi, itäpuolella oleva tulppa saa koko kaupungin liikenteen pysähtymään. Liikennekysymyksiä täytyy tarkastella kokonaisuutena.
  • Automäärät kasvavat koko ajan joten nyt pitäisi tehdä julkinen liikenne ja kevyt liikenne houkuttelevaksi.
  • Ilmastonmuutoksesta ei ole puhuttu 10 vuoteen mitään, nyt Hesarissa on jatkuvasti juttuja. Kaupunki joutuu ottamaan jollain tavalla sen huomioon. On jo olemassa esim. raideliikennesuunnitelma, mutta tähän asti ei ole ollut poliittista tahtoa ajaa sitä asiaa.
  • Paikallisten autojen kanssa tullaan jollain tavalla toimeen, läpiajoliikenne on suureneva ongelma. Esim. 50 vuotta sitten Helsingissä esiteltiin suunnitelmia Lauttasaaren silloista ja metrosta, nyt vasta on rakenteilla metro Lauttasaaren läpi. Ongelmat ovat tiedossa, suunnitelmiakin on, mutta toteutusta pitäisi suunnitella nyt.
  • Kaupungin ihmisten kanssa olleessa palaverissa kyseltiin visioita: millä liikutaan tulevaisuudessa? Ajatellaanko, että autokanta on sama tai kasvaa? Visioita ei ole, Tampereen kaupunki ajautuu tilanteisiin. Nyt on ruuhkaa, laitetaanpa pari kaistaa…
  • Päätöksiä ei ohjata etukäteen.
  • Kuinka monta ihmistä on autossa?
  • Se on kuin sketsistä. Tilanne on sama, vaikka olisi lumimyrsky.
  • TÄHÄN TARVITAAN MUUTOS! 1 kilometri Pispalan valtatien välistä puuttuu, jossa ei ole kevyenliikenteenväylää.
  • Kadulle laajennetaan terasseja yms. ja autoille lisää kaistoja, joten pyörät eivät mahdu mihinkään, terassit ja autot kyllä.
  • Teillä pystyisi pyöräilemään, jos liikennekulttuuri olisi sellainen, että uskaltaa.
  • Täällä on 30 km rajoitus, jos sitä noudatettaisiin, kadulla voisi mennä vaikka lastenrattailla.
  • Liikenteen ongelma ei ole pelkästään määrä, vaan yhtälailla nopeus. Ihmiset eivät edes tiedä, että täällä on 30 km rajoitus. Eivät edes bussikuskit tiedä, aikataulut ovat myös liian tiukat.
  • Netissä olevassa Pispalavisiossa oletetaan, että 30 vuoden kuluttua edelleen yksityisautoilu on tässä mitassa. Varmaan jo 10 vuoden kuluttua ajatellaan toisin.

Mira Takala tekee alueella liikenneselvitystä. Hän kertoi, että tulokset liikennemääristä ja nopeuksista tulevat kuukauden parin sisään.

- kysyttiin, tuleeko selvityksessä vastaus siihen, ketkä käyttää Rantatietä ja ketkä Pispalan valtatietä?

- Vastaus: ei selviä tästä. TTY:n laitos tekee liikenteen määränpäätutkimuksia. Ei ole tietoa, onko tällaista tutkimusta tulossa tänne.

Miralla ei ole myöskään tietoa Pispalan valtatien loppuunsaattamisen aikataulusta.

Parkkipaikat – pysähdyspaikat

  • Rajaportin saunalla voisi olla parkkipaikka, josta ihmiset voisivat jalkautua Pispalaan
  • .
  • Jos Uittotunneliin tulee avantosauna, vähän matkan päässä voisi olla yksi parkkialue.
  • Pispalanharjulla on sellainen paikka. Kiertoajobussit tukkivat tien – se haittaa. Matkailutoimisto on lopettanut liikenteen harjulta Pispankatua pitkin.
  • Pispalan matkailua voisi kehittää kävelyttämällä ihmisiä täällä, esim. saunalta ylös näköalapaikalle. Liikuntavammaiset täytyisi tietenkin huomioida, mutta suurin osa voisi jalkautua. Bussi ottaisi sitten kyytiin toisessa pisteessä.

Kevyt liikenne

  • VALTATIEREMONTTI LOPPUUN! Yhtenäinen pyörätie Pispalan läpi.
  • Nyt pyörätie loppuu ennen rajaporttia. Kaupungista päin tultaessa siitä pitäisi mennä Valtatien yli ilman suojatietä ja palata jälleen takaisin Ahjolan kohdalla, sillä pyörätie päättyy sillä puolella katua.
  • Nyt on vaarallista ajaa jalkakäytävällä, sillä on törmäysvaara asunnoista/baareista tulevien ihmisten kanssa.
  • Pispalan valtatien pyörä/jalkakäytävien talvikunnossapitoa ei hoideta. Samoin keskustassa ei saa ajaa talvella, vaikka leutojen talvien ansiosta sen muuten voisi tehdä.
  • Jos valtatieremontti toteutetaan, talvikunnossapito hoituu, sillä silloin siinä on selkeä väylä.
  • Valtatieremonttiin voisi liittää sen, että Ratakatu tulisi Haulitornilta keskustaan. Kaupungin päässä liittymiskohtaan sopisi alikulku.
  • Ei ole herkullista ajaa Pispalan valtatietä: pölyä ja melua. Liikennehierarkiassa pyörät ovat alakastia.
  • Lielahteen harjulta on mentävä Valtatien vasenta reunaa, yli/alimenoa ei ole – Ahjolan kohdalla olisi, mutta siitä ei voi jatkaa länteen päin. Helppo ja halpa reitti Ahjolan kohdalta olisi radan vartta pitkin, Pispalan kirkon kohdalta ali. Miellyttävä reitti. Nokian risteyksessä liityttäisiin jo olemassa olevalle väylälle.
  • Pispalan kirkon kohdalta alikulku toiselta puolelta tukossa
  • Radanvarsi voi olla Ratahallintokeskuksen aluetta – huoltotie.
  • Huoltotie on radan pohjoispuolella. Kartalta katsottuna Erämiehenkadun kohdalla on yksityistä aluetta, sen jälkeen Ratahallintokeskuksen aluetta.
  • Radan ja kev.liikent.väylän välissä täytyisi olla aita, joka lisää kustannuksia.
  • Pispalan sijainti on ihanteellinen kaupunkiin nähden. Pyörällä pääsee nopeammin perille ruuhka-aamuina.
  • Täällä on ongelmana se, että alle 6 km:n matkalle otetaan aina auto.
  • Vaihtoehtoja tarjottava.
  • Esimerkkejä tarvitaan. Pikkutakkimies pyörällä töihin. Rosa Meriläinen on esimerkki, mutta hän ei ole riittävän pikkutakkinen mies.
  • Ammattikoulun mäen kohdalla ei ole pyörätietä.
  • Suomen trikoon reitti on giljotiini.
  • Jalankulkijat ja pyöräilijät eivät enää vaadi mitään kun heitä on poljettu niin pitkään. Jos autotie katkeaa jostain kohtaa, siihen rakennetaan silta tai tehdään tunneli, mutta pyörätiet ovat pätkissä ja jalkakäytävällä ajosta sakotetaan.
  • Tarvitaan polkupyöräparkkeja.

Uittotunneli: vene/pyöräväylä?

  • Alue on edelleen uittoaluetta. Nyt tehtävä asemakaava ei koske uittotunnelia.
  • Matti Joki haluaisi kumikanavan.
  • Minkä kokoiset veneet mahtuvat tunneliin? Nyt veneet ovat niin isoja.
  • Tarvittaisiin autoille paikoitusalueet molempiin päihin.
  • Jos siinä alkaa veneily, avantosaunaa ei koskaan tule ja uimapaikkaa ei voi käyttää.
  • Pyörätien kannalta se tulee kummalliseen kohtaan Näsijärven puolella.
  • Eikös joskus puhuttu, että se on niin pitkä, että se tuo turvattomuutta. Jos olet keskellä menossa ja huomaat, että joku aikoo tukkia väylän…
  • Kun Metsä-Serlan alue ja Santalahti rakennetaan, rantaa pitkin tulee tie Halkoniemeen päin.

Kasvimaat

  • Ratkeaako kaupungin asunto-ongelma kasvimaiden rakentamisella?
  • Paine kasvimaiden rakentamiselle tulee Tampereen eliitin suunnalta: rantaan kalliita taloja.
  • Esim. miksi Amurin asuntoalue piti jyrätä niin raskaasti. Nyt perustellaan, että asuntoja pitää saada, mutta kysymys on: mihin? Tämä on kulttuurihistoriallinen paikka.
  • Kaupunki voi ylpeillä niillä rakennuksilla, jotka ovat nippa nappa säästyneet purkutuomiolta.
  • Tiivistäminen on tärkeää, ei välimatkoja.
  • Yleiskaavassa kasvimaa on tiivistämisalue. Nyt täytyisi arvioida uudelleen. Tulevaisuus on raideliikenteessä, tiivistämisalueita sinne, jotka ovat raiteen varressa, missä on joutomaata, sinne missä on rakennuskelpoista maata – ei tänne.
  • Jos kasvimaat rakennetaan, jokaiseen asuntoon muuttaa yksi keski-ikäinen mies, joka ajaa yksin työmatkansa. Jos tulee 50 asuntoa, tulee 50 autoa, joiden lisäksi lähes joka taloudessa on vaimon ”kauppakassiauto” eli 50 asunnon myötä tulee n. 80 autoa.
  • Jos tänne tulee lisää autoja, mihin ne laitetaan?

Lasten kuljetus autolla Pispan koululle

  • Pitäisi saada asennekasvatusta lapsiaan koululle kuskaaville vanhemmille. Koululta on lähetetty jokaiseen kotiin lappu, jossa on toivottu, ettei lapsia viedä kouluun autolla. Silti viedään. Nyt tarvitaan auktoriteettia, asukasyhdistys ei riitä tähän.
  • tarvittaisiin paikoitusalueita koulun lähellä. Lastauspaikkoja, joista lapset kävelevät loppumatkan.
  • Pispalan ilme –ryhmä on ehdottanut, että lapset voisivat käyttää Vallikadun päässä olevaa metsäpolkua koulutienään, jos se avattaisiin Kannaksenkadun päästä, nyt se on maisemoitu niin, ettei sitä käytettäisi.
  • Siinä on nyt vuorimännyt paikalla. Missä on se kaupunki, joka poistaa männyt?
  • Polun voisi johtaa menemään punaisen aidan vierestä entisen bussin kääntöpaikan kaupungin puolella.
  • Marjaana Tuoriniemi muistutti, että polun täytyy täyttää tietyt kriteerit, jotta siihen voidaan laittaa kyltti. Polun täytyy olla sillä tavalla turvallinen, ettei siellä ole isoja kiviä tai puiden juuria, joihin voi kompastua.
  • Mistä kaukaa lapset tulevat tänne, jos heidät pitää tuoda autolla? Johtuuko se musiikkiluokasta?
  • Uskoisin, että kyse on ihan paikallisliikenteestä.
  • Jos vanhemmat menevät töihin, he heittävät lapsen ohimennen kouluun. Jos lapsi viedään autolla kouluun 200 metrin päästä, milloin asia muuttuu. Milloin lapsi keksii itse kävellä kouluun?
  • Asenteita pitäisi muokata, ihmisillä on jalat. Lapsille tulee terveydellisiä ongelmia, jos ei kävele. Uudenlainen ajattelu – jossain vaiheessa tulee pakko eteen.
  • Koululaiset ovat järkyttävässä kunnossa, sillä aina viedään autolla kouluun.
  • Koulumatkojen lisäksi tulevat vielä harrastuskuljetukset.
  • Mitä jos lapset alkavat harrastaa vasta siinä vaiheessa kun itse pääsee harrastuksiinsa?

Julkinen liikenne

  • Bussit kulkevat niin harvoin, ettei niitä käytetä.
  • Muutosta ei ole näkyvissä. Täällä on niin paljon varakkaita ihmisiä, ettei bussia käytetä. Kun bussia ei käytetä, vuorot harvenevat, josta seuraa, että bussia ei käytetä. Bussia käytetään vain kovilla pakkasilla, kun talvet ovat olleet leutoja, käyttö vähenee.
  • Bussiliput ilmaisiksi.
  • Ei auta täällä, muualla kaupungissa voi auttaa. Pukupäiset miehet eivät mene bussiin.
  • Esim. eräälle lapselle annetaan bussiraha käteen. Jos ei käytä bussia, saa pitää. Tästä on ollut seurauksena: lapsi kävelee aina.
  • Vaihtoaika on nyt 1 tunti. Jos vaihtoaika olisi esim. 90 min, se voisi auttaa. Ehtisi hoitaa vaihdon aikana pikkuasian.
  • Maksaminen bussissa helpoksi. Pitäisi voida maksaa pankkikortilla
  • .
  • Tampere on antanut kaikkein vähiten tukea bussiliikenteelle Euroopassa.
  • On sukupuolisidonnaista käyttää julkista liikennettä, naiset käyttää, miehet ei.
  • Julkinen liikenne pitäisi saada houkuttelevammaksi. Tarvittaisiin esikuvia: Raimo Helminen aina bussissa.

Uudet ideat

Kevyen liikenteen väylä Pyhäjärven rantaa pitkin keskustaan

Irmalta viesti Rakennusoikeusryhmän rouvalta: Tarvitaan reitti Pyhäjärven rannan kautta kaupunkiin. Yksityiset tontit eivät ole este, ei ole ennenkään ollut.

  • Jos tulee pyöräväylä, jota ajetaan lujaa alueen läpi, lapset ja koirat ovat vaarassa.
  • Pitäisi kehittää nyt olemassa olevia reittejä uusien sijaan.
  • Aasfaltoitu pyörätie ei sovi rantaan.
  • Kapea polku rantaan sopisi, ongelmana yksityiset tontit.
  • Ehdotus: ei mietitä ensin ongelmia vaan parhaita ratkaisuja. Ensin visiot: rantatie tuntuisi hyvältä, ei mäkiä välissä, sopisi muuhunkin kuin pyöräilyyn.
  • Nyt täytyy miettiä visiota, ei anneta periksi.
  • Rantareitissä on maanomistusongelmat, luonto-ongelmat ja luontoarvot. Ongelmia voidaan välttää, jos pysytään kaupungin alueella ja jos suostutaan tekemään mutkia ja mennä mäkistä reittiä.
  • Pitäisi hahmottaa, että on läpikulkijat ja luonnon ja maiseman nauttijat. Jos halutaan kevyenliikenteenreittejä lisää, tarvitaan erilaisia reittejä: väylien hierarkia.
  • Voihan sitä rakentaa osan reitistä järven päälle, tontin omistaja omistaa maan, ei vettä. Esim. Naistenlahden kevyenliikenteenväylä kulkee ponttoonisiltaa pitkin. Ponttoonisilta ei ole mikään lopullinen monumentti, sen voi saada sieltä pois, jos päädytään toisenlaiseen ratkaisuun.
  • Varalan kohta on ongelmallisin, rantasauna ja laituri.
  • Suomi-trikoon reitti on nyt hengenvaarallinen. Olen sanonut lapselleni, että aja jalkakäytävää pitkin, äiti maksaa sakot. Mieluummin sakot kuin henki.
  • Metsikkö on vaarallinen Pyynikillä.
  • Ei riitä se, että pääsee jollain tavalla kaupunkiin pyörällä, ehkä vähän pelokkaanakin, nyt pitäisi tehdä reiteistä niin houkuttelevia, että suurempi osa käyttää niitä ja ne ovat turvallisia.

Valtatieliikenne

Ruuhka-aikojen läpikulkukielto autoille. Uittotunnelille tukko. Estäisi samalla myös Tahmelan läpiajon. Täällä asuvien elämää rajoittaa sen hetken. Läpiajokielto on toteutettu muuallakin vrt. Helsinki Pitkäsilta.

Käysirata/hissi

  • Köysirata/hissi sellaisiin kohtiin, joissa on liikennettä ja jyrkät portaat tai rinne.
  • Ei mahdotonta. Esim. Rajaportin saunalla 1990-luvun alussa kaikki poltti tupakkaa pukuhuoneissa ja silloin epäiltiin, ettei voi kieltää. Lajittelusta alettiin puhua n. 20 vuotta sitten, silloin ei kukaan uskonut, että ihmiset voisivat suostua siihen.
  • Köysirata Rajaportin saunalta Tahmelaan. Tämän jälkeen ei tarvita lapsille koululaiskuljetuksia.
  • Köysirata rannasta rantaan – uimarannalta toiselle.
  • Tukkitieperinne jatkuu.
  • Köysirata voisi olla myös pyöränhinaukseen jyrkissä kohdissa.

Marjaana Tuoriniemi ehdotti, että kaavoittajaa varten erilaisten ideoiden vaihtoehdot tutkittaisiin kartan avulla, mietittäisiin vaikutukset, miten esteet tai vaikeudet voitetaan ja miten perustellaan idean tarve. Siinä voi heitellä visioita toteutustavoista ja miettiä myös luontoarvoja.

Karoliina poistui välillä paikalta ja muistutti lähtiessään, että 15.6. on juhannusmarkkinat Pispalassa.

Mietittiin bussireissun kohdetta. Toivomus oli Loviisan Vanhassa vara-päivät elokuun lopussa. Irma jatkaa asian selvittelyä myös muissa ryhmissä.

Seuraava Liikenne-ryhmän tapaaminen on 12.6. klo 17. Tapaaminen Pispalan kirkon parkkipaikalla, josta kävely/pyöräily ympäristössä ja kevyenliikenteen reittien tutkiminen.

Seuraava Ranta ja kasvimaat -ryhmän tapaaminen on sovittu 28.8. klo 17 Kurpitsatalolle. Sovittiin, että jatkossa tapaamiset olisivat tiistaisin, jotta myös Aila pääsisi mukaan. Ehdotettiin syyskuun tapaamiseksi 16.9. klo 17. Paikka ja aika tarkentuvat myöhemmin.

Kokous päättyi n. klo 19.10

Muistio 7.5.2008 Kurpitsatalo

Paikalla: Marjaana Tuoriniemi, Aila Taura, Marianna Laiho, Irma Rantonen, Mårten Sjöblom, Teuvo Mecklin, Tiina-Liisa Aalto, Hannu Koskinen, Jussi Sadinmaa, Karoliina Hannula, Juhani Pentinmäki, Matti Kääntönen ja puheenjohtajana Kati Lehtinen.

1. Marjaana vastasi kysymykseen Uittotunnelin edustan tutkimuksesta. Pohjaa ei ole tutkittu erityisesti Uittotunnelin edustalla, mutta PCB:tä tai muita haitallisia aineita epäillään olevan koko rannan alueella kaupungista alkaen, ei siis erityisesti Uittotunnelin edustalla. Pohjassa on kuitenkin tunkinuiton jäljiltä rakenteita, eikä ranta ole tällä hetkellä uimarannaksi luokiteltua aluetta.

2. Juhani Pentinmäki, kaupungin kiinteistötoimesta esittäytyi. Hänen vastuullaan on kasvimaiden vuokraaminen. Niiden vuokrausta hoitaa edelleen Teiskon 4H-yhdistys kolmen vuoden sopimuksella. Juhanin vastuulla on myös muita tonttien vuokrauksia, mutta sellaisia ei juurikaan ole rannan alueella. Keskustelimme suunnitellusta varastorakennuksesta veneilijöille/viljelijöille. Jos tällainen rakennus tehtäisiin kaupungin toimesta, sen täytyy olla kaikille asukkaille tarkoitettu. Mahdollista, joskin epätavallista olisi, jos kaupunki vuokraisi maapohjan jollekin yhdistykselle. Aloitteita voi tehdä ja mahdollinen vuokraaja on oltava tiedossa.

3. Matti Kääntönen, Tampereen Kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja kertoi meille Pispalan kasvillisuudesta. Hänen vaimonsa Leena Kääntönen on tehnyt 1991 tutkimuksen Pispalan pihojen kasveista. Mukana oli yli 100 pihaa. Tutkimuksessa haluttiin verrata mitä muutoksia kasvillisuudessa on tapahtunut 25 vuoden aikana, koska tietoa oli jo olemassa 60-luvun tilanteesta, biologi Elli Helenius tutkimana. Pihat ovat saaneet alunperin rehottaa vapaasti, viemäröintiä ei ole ollut, asfaltti tai kiveykset eivät ole peittäneet pintoja. Maa on ollut typpipitoista, ravintorikasta ja lämmintä. Pispalasta on löydetty kasveja, joita tavataan yleensä vanhoissa rannikkokaupungeissa (Rauma, Loviisa, Hamina, Pori). Harjulla on alunperin kasvanut siellä menestyvää kasvillisuutta, kangasajuruohoa, häränsilmää, sianpuolukkaa -kasveja jotka ovat saaneet ravinteita maaperän hiesusta, mutta eivät kestäisi kilpailua muualla, kuin jyrkässä rinteessä. Arokasveja ja vanhoja koristekasveja on levinnyt Venäjältä. Ensimmäisen maailmansodan aikana tänne on sotaväen mukana kulkeutunut harmia, idän ukonpalko ja peltokierto. Luonnonkasveja on siirretty pihoihin ja koristekasveja vahojen huviloiden pihoilta tai kauppapuutarhoista. Yleisenä aitakasvina oli vielä 90-luvulla idänvirpiangervo. Vanhat syreenipensaikot kasvimaalla ovat luultavasti Nopolan kauppapuutarhan perua. 1400-luvulta asti ihminen on vaikuttanut kasvillisuuteen Pispalassa. 1500-luvulla Pispalassa tiedetään olleen yksi talo. Jos ihminen ei olisi vaikuttanut luontoon, ranta olisi luultavasti tervaleppäkorpea. Raivaus ja siistiminen köyhdyttävät luontoa. Rakentamaton alue ja kasvimaat edesauttavat kasvilajien säilymistä. Multa on siemenpankki, jossa siemenet voivat säilyä jopa satoja vuosia. Pispalassa ei ole tehty kasviston inventointia. Tästä on kuitenkin tehty aloite Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Lailla suojeltuja kasveja ovat vain uhanalaiseksi luokitellut kasvit, kuten harvinainen kynäjalava. Sitä tavataan vain Pyhäjärven, Kuloveden ja Vanajaveden rannoilla.

4. Irma kertoi KaOs-projektin uutisia. Tarkemmat tiedot löytää Irman muistiosta 29.4 (yhteyshenkilöiden tapaaminen) EU-rahojen hakeminen ja kilpailuttaminen on mutkistanut projektin aloittamista, mutta sovitussa aikataulussa pyritään kuitenkin etenemään. Vanhuksia ja lapsia yritetään saada mukaan osallistumiseen. Etsitään tapoja tiedottaa – kaikilla ei ole Internet käytössä. Jonas Buhel konsultoi, järjestää tilaisuuksia ryhmille, vetäjille ja toisen kaupunginosakonferenssin vuoden lopussa. Ulla Tiilikainen toimii projektipäällikkönä. Projektissa pyritään luomaan yhteistyössä visio Pispalasta kaavoituksen tueksi sekä uudenlaisia osallistus- ja vuorovaikutusmuotoja. Syntynyttä visiota pyritään hyödyntämään alueen kehittämisessä myös muullakin tavalla. KaOs-projektissa on aloitettu visuaalinen skenaariotyöskentely. Katso tarkemmin http://kaosprojekti.net/yhteys.htm. Projektissa työskentelevät nyt Tampereen teknillisen yliopiston EDGE kaupunkitutkimuslaboratorion Jenni Partanen ja Riikka Pylvänen. Tulossa on vuorovaikutteinen internetsovellus ja asukaskysely syksyllä. Irma toimii paikalliskoordinaattorina. Hän hoitaa mm tiedotusta, osallistuu työryhmien työhön tukihenkilönä, hoitaa tapaamisten järjestelyjä, ekskursion suunnittelua, projektin ja työryhmien nettisivujen päivitystä, suunnittelee osallistumisen parantamista ja tekee yhteistyötä inventoinnin kanssa.

5. Kävimme kokouksessa läpi vielä kysymykset viljelijöille ja ne postitetaan viikon 20 alussa. Teimme kiertokävelyn rannalla. Matti Kääntönen kertoi jättibalsamin ryöstäytmisestä (kasvi pitäisi niittää ennen kukkimisvaihetta) löysimme myös joitakin Pispalakasveja. Kävimme katsomassa Uittotunnelin maastoa ja totesimme sen hyväksi avantouimapaikaksi.

Seuraavia tapahtumia:

14.5 on tapaaminen Pispalan Kirjastolla klo 17 Riikka Pylväsen kanssa. Tiina-Liisa Aalto lupasi tehdä yhteenvedon tähän mennessä syntyneistä ideoista ranta- ja kasvimaa-alueella ja lähettää sen muille nähtäväksi sähköpostilla.

28.5. klo 17-21 Mikä Pispalassa on arvokasta? Inventointiin liittyvä arvokeskustelu Haulitehtaalla.

3.6 kaikkien ryhmien yhteinen tapaaminen Ahjolan juppasalilla

5.6. Ranta ja kasvimaat ja liikennetyöryhmien yhteinen kokous Kurpitsatalolla klo 17.00. Aiheena alueen liikenne: tiet, kevyenliikenteen väylät, polut ja parkkipaikat.

Muistio puistoja koskevasta valmistelevasta kokouksesta 3.4.08

Muistio ranta- ja kasvimaatyöryhmän puistoja koskevasta valmistelevasta kokouksesta 3.4.08 Rajaportin saunan kahviossa. Muistioon on lisätty 9.4. Frenckelillä pidetyn kokouksen tuottamat lisätiedot. Kursivoidut tekstit ovat tätä lisättyä osaa. Läsnä: Kati Lehtinen, Tiina-Liisa Aalto, Hannu Koskinen, Veikko Niskavaara, Outi-Päivikki Rautio, Mårten Sjöblom (siht)

Todettiin että Pispalan ja Tahmelan alueen puistot tulee kaikki säilyttää puistoina. Keskusteltiin nyt kaavoitettavana olevan alueen puistoista.

a. keskusteltiin liitteenä olevan puistoluettelon kohteista.

1. Rajaportinpieli
Todettiin että pulteriaidan ja rajapyykin ympärys vaativat hoitoa johon osa ryhmästä on valmis sitoutumaan. Toinen osa ryhmästä on valmis sitoutumaan Tahmelan alueella olevan raja-aidan hoitoon. Kunnosapitokulu-avustuksiin tehdään hakemukset kummankin alueen osalta.
2. Harjunkulma on pelkkää kapea kaista Rinnekadun alun vieressä, ja sellaisenaan OK. Pispalanharjun päädyn ja Viidan muistomerkin välissä oleva tontti tulisi hyödyntää pysäköinti- ja autojen kääntöpaikkana.
Todettiin että osa alueesta jo nyt on pysäköintialueena , ja koska mahdollisesti tulevaisuudessa liikenne harjun alueella pyritään rajoittamaan asukasliikenteeksi, on pysäköintitilaa tulevaisuudessakin oltava, myös kääntöpaikkoja linja-autiolle. Tässä se olisi mahdollista. Keskusteltiin myös liikenteestä alueella verrattuna muihin pientaloalueisiin ja mahdollisuudesta tehdä Pispalan alueesta esimerkkialue liikennerajoitusten järjestelyjen osalta. Laadittavaan aluekyselyyn tulisi saada mukaan kysymys liikennejärjestelyistä: mitä alueella toivotaan ?
3. Pyykkimettä
Todettiin puiston turistiliikenteen aiheuttamat ongelmat, joita voisi kesäaikaan lieventää käyttämällä koulun pihaa linja-autojen kääntöpaikkana ja odotuspaikkana. Asiasta voi ottaa yhteyttä Kouluvirastoon Sisko Hiltuseen. Koulut yleensä eivät ole olleet tällaisissa hankkeissa kovin yhteistyövalmiit. Pihan rakenne saattaa asettaa ongelmia.
4. Susikolunpuisto
Puistokartassa merkityt polkureitit on katkaistu naapurikiinteistöjen istutuksin. Tähän tulee puuttua. Provastinpuisto länsi D2 – alueen osalta kysytään onko kaupungilla tarvetta muulle kuin muuntajalle? Mitä on ajateltu ? Alue tulisi varata palvelurakentamiseen tai tontiksi.
5. Provastinpuisto itä: OK sellaisenaan
6. Porraspuistikko
Näistä yllä mainituista kolmesta ei ollut kommentoitavaa paitsi että joskus suunniteltu kevyen liikenteen väylä tälle puistojatkumolle ei liene realistinen jyrkkä rinne huomioon ottaen. Suojametsäpuistikko on sopiva status. Osa alueesta on yksityisellä maalla!
7. Torpanpuisto on erinomainen visuaalinen ”eriste” eri kaavoituskausien välille.
8. Hopanpuiston kapea kaistale on OK
9. Raja-aidanpuisto samoin vaikkakin olematon.
10. Omenapuiston statusta halutaan nostaa A3:sta.
Perusteluna vanha historiallinen omenatarhaperinne-erikoisuus jota omenatarhaa tulisi hoitaa nuorentaen ja siis hoitaen (ehkä A1 tai ainakin A2) Pyörätiereittinä sen itäpäässä on liian korkea rotvalli. Valaistus parantaisi käyttöä ja statusta. Keskusteltiin puistojen luokitusmerkinnöistä, jotka kertovat tyypin mutta ei arvota niitä tärkeysjärjestykseen. Keskusteltiin valaistusmahdollisuuksista esim uudenlaisin ”tunnelma”-valojärjestelmin jotka eivät häiritsisi lähistön asukkaita. Todettiin että omenapuiden nuorennusleikkaushoitoa oli suoritettu alkuviikosta.

b. Keskusteltiin puistoluettelossa mainitsemattomista kohteista

Rajaportin saunan vieressä oleva YHT. alue: todettiin että sen alareunaan tulee kunnostaa asiallinen merkitty pysäköintialue. Perusteena on saunakävijöiden pysäköintitarpeet ruuhka-aikana sekä yleisemminkin turistiliikenteen pysäköintipaikaksi josta turistit jalkautuisivat. Rinne tulisi merkitä puistoalueeksi ehkä luokkaan suojametsä, mutta niin että näköalapaikka Rinnekadulta säilyy, eli korkeaksi kasvavaa puustoa yläosassa tulisi välttää. Keskusteltiin ruusun menestymisedellytyksistä ko. kohteessa. Sihteerin esittämä vuorimänty torjuttiin jyrkästi. ( eikä sihteerikään sitä nyt niin vakavissaan esittänyt)

Selininkadun ja Vallikadun välisen kiilan yleisen rakennuksen tontti tulisi hyödyntää pysäköintialueena nykyistä enemmän lähellä yleisiä palveluita kunnes yleisiä palveluita tuottavaan toimintaan tehdään rakennus ko. tilaan.

Pispalanharju 610:4 tulee säilyttää asukaspysäköintiä palvelevana alana.

Todettiin että Tikkutehtaanpuistossa oleva Ratakatu 5 rakennus tulee suojata, ja sille tarvittava tontti. Voiko se tapahtua puiston sisällä vai tuleeko se erottaa Tikkutehtaanpuistosta ? Voi tapahtua puistoalueen sisällä, totesi Marjaana Tuoriniemi.

Todettiin että Lorisevanpuiston koilliskulma sopisi rakennusalueeksi (2:324)

Keskusteltiin ranta-alueista. Todettiin että porras Tahmelanniemeltä Varalankadulle sekä kallioiden hyödyntäminen virkistyskäyttöön on palautettava jo historiallisen rannankäyttöperinteen perusteella. Mårten Sjöblom keskustelee Varalankatu 28 omistajan kanssa linjausvaihtoehdoista ko kiinteistön kohdalla.

Talviuintipaikan osalta keskusteltiin kahdesta vaihtoehdosta: Hirvikadun päässä A-killan rannassa on ollut sauna, ja se olisi hyvä keskeinen paikka. A-killan kanta on kuitenkin toistaiseksi vastahakoinen, ja kohde vaatii melko pitkän uimalaiturin toimiakseen kevättalven vedenkorkeuksissa. Uittotunnelin päässä ruoppauksen jäljiltä veden syvyys on talvi-uintiin aina riittävä ilman lisärakenteita. Todettiin että Uittotunnelin päässä on turvallisuusasiat selvitettävä ettei vanhojen rakenteiden tolppia veden alla ole haittana. Todettiin että Uitotunnelin edessä pohjassa on vaarallisia, sukeltamista estäviä tolppia ja uppotukkeja. Pohjan lietteeseen ei ole syytä koskea, sedimentoitujen vieraiden aineiden irtoamisvaaran takia.

Keskusteltiin matkailua tukevista palveluista. Alueemme kaipaa yrittäjiä eri toimialoille. Kahvilan pito olisi toivottavaa. Taloudelliset kriteerit eivät anna sille edellytyksiä ellei yhteisöllisillä kriteereillä tueta mahdollisuutta. Hyviä mahdollisuuksia tarjoavat harjulla kaupungin omistama Pispalanharju 32, Hirvitalo, Kurpitsatalo, ja Kirjastotalo. Toiminnan organisointia ja yrittäjyyden kytkemistä hankkeisiin tulisi miettiä. Matkailuliikenteelle tulisi perustaa ainakin 3 keskuspaikkaa pysäköintiä, autojen kääntämistä ja jalkautumista varten: Rajaportin saunan taakse, Pispalanharjun itä-päätyyn, ja Tahmelan Liikekeskuksen yhteyteen. (myöhemmin myös Pyynikintielle Ansionkallion liikennettä palvelemaan siht lisäys jälkeenpäin)

Keskusteltiin nyt kaavoitettavan alueen ulkopuolella olevista tiloista.

siht Mårten Sjöblom

Ranta ja kasvimaat ryhmän tapaaminen 9.4.2008

Muistio 9.4.2008 Frenckell

Paikalla: Marjaana Tuoriniemi, Aila Taura, Marianna Laiho, Irma Rantonen, Mårten Sjöblom, Teuvo Mecklin, Tiina-Liisa Aalto ja Hannu Koskinen

1. Marjaana kertoi Pispalan kasvimailla tehdyistä maaperätutkimuksista: Maata on kairattu eri aikoina mm 50-luvulla, 80- luvulla ja 90-luvun lopulla. Tulokset osoittavat, että maaperä on pehmeää ja kosteaa turvetta, jonka paksuus vaihtelee 70 cm:stä jopa 4 metrin paksuiseen kerrokseen. Pohjavesi on lähellä maan pintaa, joissakin mittauksissa esimerkiksi puoli metriä maan pinnan alapuolella. Marjaana toteaa, että maaperä on hankalaa rakentaa, mutta teknisesti se on mahdollista.

Maaperässä on paljon lähteitä. Kosteutta tuskin saa häviämään, koska sitä tihkuu harjun läpi 18 m korkeammalla olevasta Näsijärvestä. Rakentaminen kasvimaille ei siis ole taloudellista eikä ryhmän mielestä järkevää.

2. Kävimme läpi puistoselvityksen. Siitä tarkempi versio liitteenä.

3. Muita esille tulleita asioita

Marjaana kertoi hiukan puistojen luokituksesta: esim. A1 hoidettu puisto, jossa on istutuksia ja rakenteita. A2 käyttöviheralue, A3 luonnonmukainen puisto. Puistoalueella voi olla myös tontti. (Terijoen huvila Tikkutehtaan puistossa)

Keskustelimme liikennejärjestelyistä Pispalassa. Todettiin, että asukaskyselyssä olisi hyvä kysyä asukkaiden mielipiteitä. Olisiko turistibussit jätettävä parkkialueille esimerkiksi harjun alkupäähän kaupungin suunnasta ja Rajaportin saunan parkkipaikalle, jota ehdotetaan suurennettavaksi? Voisiko Pispala olla liikennejärjestelyjen suhteen kokeilu/mallialue, jossa ohjataan turistit kävelyreiteille. Todettiin kuitenkin, että Pispalanharjun liikenne on vilkasta jo pelkästään lasten kouluun kuljettamisen vuoksi. Pohdimme myös koulun pihan käyttämistä bussien paikoitukseen kesäaikana. Epäiltiin, onko portti tarpeeksi leveä, saako bussit pihalla käännettyä ja haluaako koulu pihaa käytettävän sellaiseen tarkoitukseen.

Keskustelimme avantouintisaunalle ehdotetusta paikasta Uittotunnelin suulla. Matti Joki kaupungilta epäili rannan sopivuutta. Veneilyä ja uimista ei pitäisi olla samassa paikassa turvallisuussyistä. Pohjalla on hautautuneena paljon tavaraa ja siellä epäillään olevan myös haitallisia aineita (esim PCB:tä), jolloin pohjan ruoppaaminen voi olla hankalaa. Onko kyseessä vain epäily, vaiko tutkittua tietoa?

Löysimme puistokatselmuksessa alueita, jotka ovat yhteisiä, mutta silti pois yleisestä käytöstä. Sellainen on Susikolunpuiston päästä kulkenut väylä Tahmelankadulle Tahmelan lähteen yläpuolella. Varalankadun rannan kallioita on jo historiallisina aikoina käytetty levähdyspaikkana, kun Pirkkalasta saavuttiin järven yli. Siitä on saanut nimensä Suuruspäänkatu. Kallioille toivotaan portaita Varalankadulta ja sitä varten löytyy väylä tonttien välissä.

Omenatarhan kehittämisestä keskusteltiin. Asukkaat ovat vastustaneet valaisimia polun varteen, koska pelättiin puistoon hakeutuvan liikaa ihmisiä. Puhuimme myös valaisimien tyyleistä, joita voisi kehittää erilaisiin paikkoihin paremmin soveltuviksi. Tästä meillä on mahdollista tehdä ehdotuksia.

Mietimme myös mistä löytyisi paikka kahvilalle. Harjun päällä on kaupungin omistama tontti, jossa on pieni talo, Pispalanharju 32. Mikä olisi kahvilan vetonaula, maisema harjulta, omaperäinen ruoka, viihtyisä sisustus ja tunnelma? Riittääkö ihmisiä, jollei niitä erityisesti ohjata paikalle kulkureittien muodossa. Olisiko tarvetta lounasravintolalle tai sunnuntailenkkeilijöiden ja turistien ruokapaikaksi? Toinen kahvila voisi olla Kurpitsatalolla tai Hirvitalolla.

Yritimme löytää myös tontteja, joihin voisi rakentaa tai käyttää parkkipaikkana.

Seuraavat tapahtumat:

24.4. Pohjoisrinne työryhmän järjestämä keskustelutilaisuus Tarja Jokisen kanssa klo 17.30. Rajaportin saunakahvila. Muista työryhmistä voi osallistua 1-2 edustajaa. Yhteyshenkilö: Aarne Raevaara[at]uta.fi. Onko halukkaita osallistujia?

7.5. Ranta ja kasvimaat -työryhmän viides kokous. Tapaaminen Kurpitsatalolla klo 17.00, aiheena maastoretki. Matti Kääntönen on alustavasti lupautunut tulla keskustelemaan seuralaiskasveista ja mahdollisesta kasviensuojelutarpeesta Pispalassa.

28.5. klo 17-21 Mikä Pispalassa on arvokasta? Inventointiin liittyvä arvokeskustelu Haulitehtaalla. Tilaisuus on nyt suunnitteluvaiheessa ja tästä tulee lisätietoa heti kun sitä on saatavilla.

5.6. Ranta ja kasvimaat ja liikennetyöryhmien yhteinen kokous Kurpitsatalolla klo 17.00. Aiheena alueen liikenne: tiet, kevyenliikenteen väylät, polut ja parkkipaikat.

Huomatkaa myös kysely vierailukohteesta!

Tiina-Liisa Aalto

« Edelliset julkaisut

Työryhmien julkaisut

Viimeisimmät julkaisut