Pispalan kaavoitusta pohjustavien työryhmien yhteinen tietopiste
Muistion laatija: Marja Kaikkonen
Läsnäolijat: Jorma Kettunen, Tanja Kuusela, Jenni Partanen, Lenita Rintala, Irma Rantonen, Aarne Raevaara, Ari Sirén, Marja Kaikkonen
Kokouksen alussa keskusteltiin aiempien kokousmuistioiden sisällöstä. Huhtikuun kokousmuistio pohjautui Irma Rantosen muistiinpanoihin, sillä kokoukselle ei valittu sihteeriä. Tämän takia muistio on vaillinnainen ja Aarne kritisoi sitä, ettei hänen esittämiään ajatuksia oltu lainkaan kirjattu huhtikuun kokousmuistioon. Marja huomautti, ettei kokouksessa oltu keskusteltu muistiossa mainitusta Rajaportin joulumyyjäisten laajentamisesta muille vuodenajoille. Mikäli asiasta olisi keskusteltu, olisi ollut mahdollisuus tuoda esiin myös alueella asuvien henkilöiden näkemykset asiaan. Ryhmä on perustettu asukasosallistumisryhmäksi. Ihmiset pyrkivät vaikuttamaan ryhmässä siihen alueeseen, jossa itse asuvat. Kokouksessa keskusteltiin erilaisista tavoista muistion parantamiseksi.
Keskusteltiin ryhmän uuden vetäjän valinnasta, koska Jenni tulee toimimaan KaOs-projektissa tietojen koostajana. Tiina Huuhtanen oli alustavasti ilmaissut Jennille suostuvansa tarvittaessa tehtävään edellisessä ryhmän vetäjien kokouksessa. Ehdotettiin läsnä olevista henkilöistä Aria tehtävään, mikä sai kannatusta ryhmässä. Ari lupasi harkita asiaa. Tarvittaessa kokousten puheenjohtajan ja sihteerin tehtävissä voidaan vuorotella, jottei vetäjän vastuulle tule kaikkea. Asiasta päätettiin sopia vasta seuraavassa kokouksessa.
Jotta läsnäolijoiden mielipiteet tulisivat paremmin huomioitua, jokainen läsnäolija sai kirjallisesti vastata Jennin muotoilemaan kysymykseen: “Mikä on Pispalassa sinulle kaikkein tärkeintä?” Vastaukset olivat seuraavat:
Jorma: Monimuotoinen vapaus asua ja elää erilaisten ihmisten kanssa poliittiseen näkemykseen ja sosiaaliseen varallisuuteen katsomatta. Pispalaa ei saa “museoida” vaan pitää sallia kehitys ja sitä kautta tuleva menestys.
Tanja: Mielestäni tärkeintä Pispalassa on ihmisen kokoinen ympäristö, sekä luonto, rakennukset, tiestö että toimintamahdollisuudet. Elinvoimaisuuden säilyttäminen a sen kehittäminen, nykyisen omaleimaisen maineen ylläpitäminen ja olosuhteet, jotka muodostavat vastakohdan “kovalle rakentamiselle”.
Jenni: Pispalassa tärkeintä on taata myös jatkossa ja vielä laajemmin monenlaisten ihmisten toiminta- ja asuinmahdollisuudet, sekä säilyttää rakennuskannan historialliset ja tyylilliset kerrostumat ja kirjo.
Lenita: Minulle on TÄRKEINTÄ, että Selininkatu 3:ssa oleva ‘Tahmelan torppa’ -pihapiiri säilyy rakennuksineen (Selininkatu 3 ja Hirvikadun kulmatontti, vanha ‘Sladeyn omenatarha’ -alue myös) ja, että koko tämä kulma Pispalan portaineen, kirjastotalo, Hirvikadun taiteilijatalo muodostavat tulevaisuudessa KULTTUURIKULMAN, julkisen tilan, joka voisi palvella paikallistasolla, kaupungin tasolla, jopa valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla -> Tahmelan torpasta Kirjailijatalo + toinen rakennus esim. kulttuurikahvilaksi.
Irma: - Erilaiset ihmiset -> sosiaalinen verkosto; - Rakennusten ja tiestön monimuotoisuus – erilaisia kerrostumia eri ajoilta; - Luonto erityisesti rannan ympäristö; - Maisema
Aarne: Monimuotoisuus, johon kuuluu erityisesti vanhan kulttuuriympäristön vanhat rakennukset. Moniarvoisuus. Jokaisen rakennuksen omistajalla olisi oltava oikeus kunnostaa, modernisoida, laajentaa rakennustaan eli säilyttää se. Järvinäkymät ja harjumaisemat. Pienien rakentamattomien alueiden sekä Ryytimaan säilyttäminen rakentamattomina.
Ari: Monimuotoisuus historiallisesti: (ja sen ilmeneminen tulevaisuuden Pispalassa) -esihistoria; - agraariaika (Pispa, Provasti); - työläisasutus; - rak.kiellon jälk. aika: keskiluokkaistuminen. Luonto, järvinäkymät
Marja: Tärkeintä Pispalassa on kokonaisuus, vaihtelevista osista muodostuva miljöö. Tärkeitä ovat maisemat sekä Näsijärvelle että Pyhäjärvelle, puistikot ja rakentamattomat kaistaleet tiiviin rakentamisen vastapainona, talojen vaihtelevuus, tietynlainen “rähjäisyys” vanhaa Pispalaa ilmentämässä. Rajaportin alue, sitä ei saa lopullisesti tuhota täydennysrakentamisella.
Jokainen läsnäolija sai esitellä oman vastauksensa ja niiden pohjalta keskusteltiin. Keskustelussa tuli ilmi, kuinka yhteneväisiä näkemyksiä ja arvoja liittyen Pispalan kaavoitukseen ryhmän jäsenillä on. Jenni ei tuonut henkilökohtaista kantaansa mielipidekeskusteluun em. yhtä kysymystä lukuun ottamatta KaOs-roolinsa vuoksi.
Kokouksessa merkittiin ryhmätyönä karttoihin alueita, joiden säilymisen rakentamattomana läsnäolijat kokevat tärkeänä. Näitä alueita olivat mm. Kasvimaa, Pyhäjärven ranta-alueet, Tahmelan lähde, Ansionkallio sekä Puukkoniemen ja Rinnekadun välinen alue. Eri kartat muodostuivat hyvin samankaltaisiksi. Ryhmä kannatti yksimielisesti vapaiden rakentamattomien alueiden säilyttämistä rakentamattomana, erityisesti mikäli alue ei ole osa yksityistä rakennustonttia. Ari esitti Kasvimaan aluerajauksen tarkentamista.
Ryhmässä keskusteltiin pitkään siitä, miten Pispalan perinteinen miljöö voitaisiin parhaiten säilyttää, ja miten esimerkiksi vanhojen rakennusten omistajia voitaisiin motivoida säilyttämään rakennus purkamisen sijaan.
Ryhmä oli periaatteellisella tasolla yksimielinen siitä, että rakentamattomille yleisille ja julkisille alueille ei pidä rakentaa. Jos rakentamistarpeita on, ne tulee suunnata niille yksityisille kiinteistöille, joille on jo rakennettu. Missään tapauksessa vanhoja rakennuksia purkamalla ei pidä saada mitään lisärakennusoikeutta.
Kaikki läsnäolijat kannattivat vanhojen rakennusten säilyttämistä. Erilaisista keinoista keskusteltiin. Kokouksessa perustettiin alatyöryhmä miettimään mitä käytännön keinoja olisi vanhojen rakennusten suojelemiseksi. Alaryhmän jäseninä olisivat ainakin Aarne ja Marja.
Ryhmässä oltiin sitä mieltä, että niiden henkilöiden näkemykset ja arvot, jotka asuvat kulloisellakin alueella, pitää ottaa asemakaavoituksen tarkoittaman asukasosallistumisen perustaksi.
Ryhmässä mietittiin yhtenä asemakaavoituksen skenaariona myös uusien rakennusten sijoittamista alueelle sekä lisärakennusoikeuksien jakamista. Yksityisessä omistuksessa olevalle kiinteistölle, jossa on sijainnut pakolla puratettu rakennus, olisi lisärakennusvaihtoehdossa annettava lisärakennusoikeutta siinä määrin, että tontille voidaan rakentaa uudelleen paikalta purettu rakennus.
Yhtenä ajatuksena tuli esiin Päivölänkadun ja Mäkikadun kulmassa sijainneen rakennuksen uudelleen rakentaminen nykyiselle tyhjälle tontille. Myös edellisen asemakaavoituksen yhteydessä katulinjausten alta pakolla puratettujen rakennusten uudelleenrakentamismahdollisuudesta keskusteltiin.
Matkailua ajatellen hyvin sijaitsevan Ahjolan alueen rakennusten muutoksista keskusteltiin. Todettiin, että alue kaipaisi kasvojenkohotusta.
Kokouksen lopulla keskustelussa tuli esiin useita kaupungin enemmän tai vähemmän pakolla purkamia ja purattamia rakennuksia.
Seuraava Monimuotoisuus-ryhmän kokous on maanantaina 26.5.2008 kello 18.00 Pispalan kirjastolla.
Monimuotoisuus ryhmän muistio 8.4.2008/Jenni Partanen
Mårten Sjöblom, Paapi Ruotsalainen, Aarne Raevaara, Kiti Miller, Tiina Huuhtanen, Irma Rantonen, Tanja Kuusela, Ari Siren, Jenni Partanen, Jorma Kettunen, Marja Kaikkonen, Marita Sandt (osan aikaa)
Tapaamisen aluksi Paapi Ruotsalainen ja Mårten Sjöblom esittelivät Pispalaan suunniteltuja kävelyreittejä.
Paapi opiskelee Wetterhoffilla ohjaustoiminnan koulutusohjelmassa ja on tekemässä lopputyönään Pispalaan kävelyreittejä. Nyt valmiina on jo esitteenäkin jaossa mm. Väinö Linnan ja Kalle Päätalon reitit ja Tiinan raitti (Anni Polvan kirjoista). Paapin mielessä on myös ajatus tehdä reitti, joka olisi vuorovaikutteinen ja jonka varrella olisi näyttelijöitä esittämässä katkelmia esim. Viidan runoista tai muita katkelmia kuhunkin reittiin liittyen. Ensimmäinen tilaisuus järjestää draamareitti olisi Pispalan karnevaalit, eli melko pian. Paapi on yhteyksissä karnevaalitoimikuntaan.
Mårten kertoi reitteihin liittyvästä taustatyöstä, jota mm. Moreeni on tehnyt. Moreeni on järjestänyt kierroksia mm. eri kaavoituskausien rakennustyypeistä ja Kyllikki Heleniuksen reitin (Erämiehenkadulta Uittotunnelin kautta Rimminkadulle).
Pohdittiin, miten reittisuunnittelussa voisi hyödyntää kohderyhmäajattelua: luokkaretket, kirjailijat, kuvataiteilijat, eri vuodenajat, äänimaisema, draaman hyödyntäminen, pelit, rakennussuojelu…
Pispalan alueen yritykset on listattu ja lista tulee Jennille myös sähköisesti. Mietittiin, kuinka nämä voisi vielä yhdistellä reittitietoihin.
Keskustelua käsityöläiskulttuurin tukemisesta Pispalan alueella. Rajaportin kortteli ja Tahmelan kaupan seutu vilkkaimpia alueita tällä hetkellä. Pispalanharju 32 kaupungin omistuksessa-kuinka sen voisi hyödyntää. Voisiko Rajaportin joulumyyjäisiä laajentaa muille vuodenajoille? Voisiko syntyä korjausrakentamisen keskus? Ei syntynyt varsinaista kannanottoa.
Uimarannalle kaivattiin kahvilaa ja muuta toimintaa.
Toivottiin tutustumismatkaa Raumalle. Jukka Koivula on suunnitellut suojellulle alueelle uudisrakennuksia, voisi olla hyvä tavata hänet siellä.
TTY:n (Jenni) tekemä työsuunnitelma on voittanut kilpailutuksen ja mietittiin kuinka se vaikuttaa ryhmän toimintaan. Seuraavassa kokouksessa vaihdetaan ehkä yhteyshenkilö, jos vaikuttaa siltä että voi tulla jääviysongelmia (Jenni keskustelee tästä Ulla Tiilikaisen kanssa).
Toivottiin Antin ryhmätyöpaperia sähköisessä muodossa.
Toivottiin, että otetaan Haulitehtaalla tehty listaus työskentelyn pohjaksi jatkossa, jotta tapaamiset pysyisivät yhden asian ympärillä kerrallaan.
Sovittiin seuraava kokous 6.5.2008 Pispalan kirjastolla
Muistio 19.3. Pispalan kirjasto klo 18. Laati Jenni Partanen
Läsnäolijat: Tanja Kuusela, Jenni Partanen, Ari Siren, Jorma Kettunen, Marja Kaikkonen
Keskustelun aiheina mm.
-Alussa puhuttiin edellisestä (19.2.) Monimuotoisuus-ryhmän kokoontumisesta tehdystä kokousmuistiosta ja huomattiin se erittäin puutteelliseksi. Tästä puutteellisuudesta johtuen todettiin, ettei muistio sellaisenaan vastaa helmikuun kokoontumisessa esitettyjä asioita ja mielipiteitä.
-Pispalan valtatien kehittäminen yrittämisen edellytysten parantamiseksi. Nyt koetaan vain läpiajoväylänä. Nostettiin esiin mm. nopeusrajoitusten lasku keinona houkutella pysähtymään liikkeisiin. Tämän toimivuudesta keskusteltiin.
-veneilyn (lähinnä soutuveneet, melonta ja pienet moottoriveneet) tuomat mahdollisuudet pienten palveluiden kannalta. Todettiin että Kasvimaa-ryhmällä on laiturinsuunnittelutyöryhmä, joka miettii mm. asukaslaiturien paikkoja Tahmelan rantaan. Muutaman vierasvenepaikan mahtumista ei liene selvitetty, mutta kyse olisi hyvin pienestä määrästä. Tämä – samoin kuin latuverkko talvella – voisi olla täydentävä osa turistireitistöä. Esim. soutuveneily Härmälä leirintäalueelta nousi esiin. Rannalla houkuttimena (myös paikallisille) ehkä jäätelökioski ja kahvila?.
-yritysten sijaintien kartoitus mm. KaOs -projektia varten suunniteltiin tapahtuvan Pispala-Pyynikin Yrittäjien avustuksella. Tarvittaessa voidaan suorittaa kysely(jä) tarpeista, tulevista suunnitelmista, kokemuksista alueella. Jne.
–keskusteltiin mm. kaupungin (osin tyhjien) kiinteistöjen sopivuudesta liike- tms.tiloiksi. Uittoyhdistyksen talon ja Amandan läheisyys voisi tuoda molemmille hyötyä sopivassa palvelukäytössä. Tahmelan Torppa voisi hyvin toimia julkisessa käytössä (esim. aiemmin mainittuna kirjailijatalona) ja synergisessä suhteessa kaupparakennuksen, kirjaston ja Hirvitalon kanssa. Pispankadun tyhjä kauppa olisi kuulemma vuokrattavissa liiketilaksi, ja esitettiin jo mahdollistaa yrittäjääkin paikkaan. Yrityskartoituksen jälkeen ehkä myös olemassa olevien yritysten näkyviin tuloa voisi tukea, ja auttaa jonkun foorumin kautta (netti?) pienten työtilojen ja tarvitsijoiden kohtaamista.
– tarkasteltiin aiemmin laadittuja karttoja, joissa oli yllin kyllin vaihtoehtoisia reittejä. Näistä luultavasti valikoituu muutama, joiden brändääminen voi tapahtua mm. kaupungin turisti-infon kautta brosyyrein yms. Olennaista olisi Tampereella olemassa olevien mahdollisuuksien käyttö: esim. Särkänniemessä vierailevat perheille voisi markkinoida laajennusta Päivä Pispalassa ruokailuineen ja nähtävyyksineen.
– Keskusteltiin lyhyesti reiteistä myös liikuntaesteisten ja ikääntyvän väestön näkökulmasta sekä siitä, voisiko jonkinlainen esim. bussikortilla toimiva porrashissi olla tulevaisuudessa mahdollinen ratkaisu.
– Linja-autoparkki Harjulla pitäisi saada toimimaan. Erillinen bussiruutu voisi olla ratkaisu, ja sen kunnollinen merkintä. Spekuloitiin puolitosissaan sillä, milloin maanalaisen paikoituksen rakentaminen tulee taloudellisesti mielekkääksi: Pispalassa paikoin maan hinta voisi alkaa olla sitä luokkaa että se kannattaisi. Tällaisia ratkaisuja kritisoitiin, sillä sekä keskitettyjen suurien parkkipaikkojen että myös parkkihallien katsottiin tuhoavan miljöötä. Erityisesti silloin kun suunnittelu on luokatonta, ympäristö voi huonontua entisestään. Marjan esitti, että ainoa kohta Pispalassa, johon maanalaisen paikoitusratkaisun voisi ympäristöä pilaamatta toteuttaa, olevan Ylä-Voiman – Ahjolan alueella. Siellä muun muassa Mäkikadun vieressä olevaa parkkikenttää mietittiin tältä kannalta: maanalainen parkki+matala rakennus päälle? Todettiin, että autopaikoitus olisi pääsääntöisesti parasta sijoittaa tonteille, ja sen ollessa tilan puutteen vuoksi mahdotonta pienimuotoisille parkkipaikoille, jotka eivät hallitse maisemaa.
– nähtiin mielekkäänä se, että kaupunki näyttää esimerkkiä omistamiensa kiinteistöjen lisäksi myös avoimien, rakentamattomien alueidensa suhteen. Tiiviissä rakenteessa tarvitaan puistojen lisäksi myös muita henkireikiä. Ryhmässä todettiin, että tällä hetkellä Pispalassa sijaitsevia kaupungin omistamia rakentamattomia alueita on hyvä edelleenkin säilyttää rakentamattomina. Ne ovat olennainen osa Pispalan miljöötä. Myös ns. tiivistys- tai täydennysrakentamisen varjolla tapahtuvasta rakentamisesta nimenomaan kaupungin rakentamattomille alueille keskusteltiin kriittiseen sävyyn. Yksityisten omistamien tonttien tilanne katsottiin olevan toisenlainen eikä niiden rakentamiseen otettu kantaa. Lisäksi ryhmässä todettiin, ettei kaiken tarvitse olla kliinisen hoidettua, eri asteisesti hoidetut jättömaalämpäreet ja pientareet ovat paitsi elämänläheisiä, myös kaupunkiluonnon monimuotoisuuden sekä Pispalan perinteisen ilmeen kannalta tärkeitä.
Muistio 15.1.2008 /Jenni Partanen
Monimuotoisuus-ryhmät tapaaminen
Pispalan kirjasto
Läsnä: Taru Hurme, Tanja Kuusela, Ari Siren, Marja Kaikkonen, Jukka Siren, Tiina Huuhtanen, Jenni Partanen
Aluksi muisteltiin Pispalalisen avulla mitä Pamauksessa päätettiin ryhmän toiminnan linjauksesta. ” Monimuotoisuus-ryhmä haluaa säilyttää ja kehittää Pispalan ilmettä toiminnallisesti monipuolisena alueena. Pispala ei saa olla vain nukkumalähiö. Kaikenlaisten elinkeinonharjottajien, käsityöläisten ja taiteilijoiden toimintaedellytyksien parantamista tutkitaan. Ravintoloita, majapaikkoja ja liiketiloja voisi syntyä, jos Tampereelle suuntaavia turisteja houkuteltaisiin alueelle. Samalla palveluista koituu hyötyä myös asukkaille. Erilaisia asuntoja pitää jatkossakin löytyä kaikenlaisille ihmisille. Pieniä ja huokeita asuntoja sekä vuokra-asuntojakin tarvitaan.
Moni-ilmeisyyttä halutaan myös arkkitehtuuriin. Pelkästään valtavan suuret talot pilaavat Pispalan. Uudisrakentamisen todellisena vaihtoehtona laajentaminen ja piharakennusten käyttöönotto toisi mittakaavaan ihmisläheisyyttä.” (lainaus: Pisplalainen) Todettiin että näillä linjoilla ollaan. Jaettiin edelleen toivottava monimuotoisuus kolmeen osa-alueeseen: Toiminnallinen, sosiaalinen ja arkkitehtoninen monimuotoisuus.
Jenni kertoi KaOs-hankkeesta, jonka toteutuminen ei tosin vieläkään ole ihan varmaa. Se voisi kuitenkin antaa selkänojaa ryhmätyöskentelylle (työvaiheina analyysit-kehityspolut-visio).
Mietittiin keinoja, jolla olemassa olevaa käsityöläisten yms. pientoimijoiden työskentelyn mahdollisuuksia voitaisiin edistää. Todettiin ettei kaava voi tässä –kuuten muutenkaan- olla kuin mahdollistavana välineenä. Tällä hetkellä jotkut pispalaiset käsityöläiset järjestävät jo aika ajoin myyntitilaisuuksia, esim. joulumyyjäisiä mm. Rajaportin saunalla. Tiina lupasi tiedustella näiltä henkilöiltä kokemuksia: kuinka myyntiä on, onko kysyntää, missä he työskentelevät (kotona/työtilassa, sijainti), kiinnostaisiko heitä asettaa tuotteita myytäväksi useamminkin. Eräs mahdollisuus olisi sopivasti sijoittuvat myyntitilat, joissa olisi esim. työllistämistuella palkattu ”myyjä”, joka voi olla myös joku tuotteiden tekijöistä. (tällainen toiminta voisi myös poikia pienimuotoista termari-kahvilatoimintaa, JP huom.). Toiminnan kannattavuuden kannalta ratkaisuna voisi olla turistien houkutteleminen brändättävien turistireittien avulla, joita markkinoitaisiin nettisivuilla (linkki mm. Treen kaupungin sivuille (Matkailutoimi) ja Pispalan Portaisiin.) Myös lentoaseman sijainnin hyödyntäminen voisi tulla kyseeseen. Sivut siis monella kielellä. Karttoja reiteistä voisi jakaa mm. Turisti-Infossa (ja ehkä suosituissa turistikohteissa ja museoissa, esim. Vapriikki, Näkötornin kahvila jne. JP huom.). Mikäli KaOs-hanke toteutuu, pohdittiin mahdollisuutta hyödyntää paikalliskoordinaattoria tiedottamisasioissa.
Keskusteltiin reittien luonteesta, ja todettiin että ne voisivat teemoittua eri tavoin (esim. kulttuurihistoriallisten kohteiden ja nähtävyyksien, tai vaikka kirjallisuuden mukaan) ja niitä voitaisiin suunnata eri ihmisille riippuen teemoista ja esim. korkeuseroista (lapsiperheet, seniorit, kuntoilijat jne.). Sovittiin, että seuraavassa kokouksessa Jenni tuo karttoja ja muut värikyniä, ja laaditaan yhdessä ehdotuksia mahdollisiksi reiteiksi. Reittien hahmottelussa otetaan huomioon myös paikoitusasiat, bussien liikkumismahdollisuudet, liikuntaesteisyys (esim. tuolihissimahdollisuus avulla portaissa) yms.
Todettiin, että Pispalan elitisoituminen lisää ei ole toivottavaa. Tarvitaan porkkanoita isojen omistusasuntojen vaihtoehtojen syntymiseksi. Suurin osa tonteista on yksityisten omistamia. Näiden rakentajiin ei ole kovin helppo vaikuttaa esim. vuokra-asumisen lisäämiseksi. Kaupungin omistamien tonttien tontinluovutusehtojen avulla voitaisiin ehkä suosia vuokra-asuntojen rakentajia.
Mietittiin vuokratalosäätiön mahdollisuuksia rakentaa Pispalaan perinteisen mallin mukaisia puukerrostaloja. Tähän saattaisi olla kiinnostustakin.
Keskusteltiin myös rakennusoikeuden määrästä. Marja huomautti, että vanhoilla tonteilla tehokkuus saattaa olla hyvinkin suuri (1-2). Tämä ei välttämättä korreloi ympäristön laatuun. Uusien rakennusten epämiellyttävyys voikin riippua enemmän nykyisen elämäntavan vaatimasta yksityisyyden korostamisesta ja suunnittelun laadusta. (Suunnittelijavalintoihin voitaisiin kiinnittää huomiota, esim. vaatimalla referenssikohteita suunnittelijoilta ennen hyväksymistä JP huom). Tarvitaan kannustimia (esim. rakennusoikeuteen liittyviä), jotta vanhojen rakennusten säilyttäminen ja laajentaminen purkamisen sijaan tulisi houkuttelevaksi. Myös piharakennusten käyttöä muuhun kuin asumiseen voitaisiin edistää. (Piharakennusten mahdollistamiseksi tarvitaan myös linjaus rakennusvalvonnasta: tällä hetkellä kylmä piharakennus voi sijaita 1,5m rajasta routaeristysten vuoksi. Pienillä tonteilla pitäisi voida rakentaa rajaan kiinni JP huom) Pispalan Moreeni on vakaasti tonttitehokkuuden e=0.4 (max 0.5) kannalla. Taru toi esiin mahdollisuuden jakaa tontin rakennusoikeus pienempiin yksiköihin keinona, jolla rakeisuuden monipuolisuutta voidaan edistää.
Päätettiin odotella kaavoituksen teettämää rakennusoikeustarkastelua, jossa luokitellaan eri tyyppiset tontit mm. tehokkuuden ja rakennuksen typologian mukaan, ja laaditaan linjauksia tulevaa rakentamista varten.
Lisäksi keskusteltiin mahdollisuudesta ottaa käyttöön Pispalan rataosuus lähijunalle (Tampere-Nokia). Jenni totesi, että Rajaportin pysäkin asemarakennuskin on jo paikallaan (Ratakatu 5:n Terijokelaishuvila).