VASTINE 10.3.1999 


Kurpitsaliike r.y.
Pispalan asukasyhdistys r.y.

Ympäristöministeriön
Alueidenkäytönosastolle


Asia
: vastinepyyntönne 10.2.1999, Dnro 19,11ym. /5231/99, Tampereen kantakaupungin yleiskaava


Vastineena Tampereen kaupunginhallituksen 28.1.1999 antamaan lausuntoon koskien valitustamme Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta esitämme seuraavaa.

Yleisesti toteamme, että kaikki valituksessamme ja sen liitteenä 5a olevassa muistutuksessa  esittämämme perustelut pitävät edelleen paikkansa eikä kaupungin lausunnossa kyetä millään tavalla osoittamaan niitä vääriksi.

Pitäydymme siis edelleen valituksessamme esittämiimme vaatimuksiin.

Yksityiskohtaisesti haluamme kommentoida seuraavia kohtia kaupunginhallituksen lausunnosta ja sen liitteenä olevasta kaavoitusyksikön selvityksestä.

 

Kaupunginhallituksen lausunto (sivunumerointi laskien kansilehden sivuksi 1.)

Lausunnossa todetaan (s. 4, 1. kpl) "Valmistelu on tapahtunut rakennuslain edellyttämällä tavalla sekä muutoinkin perusteellisesti ja huolellisesti."

Olemme asiasta edelleenkin eri mieltä valituksessamme ja muistutuksessamme esitetyin perustein, joita kaupunki ei lausunnossaan edes yritä kumota.

Lausunto toteaa (s. 4, 2. kpl): "Täydennysalue ei katkaise eikä heikennä harjun etelänpuoleisen yhteisessä käytössä olevan virkistysalueen käyttöä."

Täydennysalue heikentää ehdottomasti virkistysalueen käyttöä tuhoamalla suurimman osan alueen viljelypalstoista ja niiden ympäristöineen muodostamasta toiminnallisesti monimuotoisesta virkistysalue- ja maisemakokonaisuudesta, jota muutkin kuin palstaviljelijät käyttävät erityisen paljon juuri sen toiminnallisuuden takia.
Kaupungin viranomaisten näyttää olevan vaikea ymmärtää, että kaavoihin virkistysalueena merkitsemätönkin alue voi todellisuudessa olla muutakin kuin joutomaata ja siten potentiaalista rakennusmaata. Täydennysalue AR577 on juuri tällainen, kaavamerkinnöistä poiketen jo vuosikymmeniä koko kaupunginosan ehkäpä tärkeimpänä virkistysalueena toiminut alue, jonka käyttö (sekä viljely- että virkistys-) on viime vuosina lisääntynyt paljon myös Pispalan ulkopuolella asuvien osalta (esim. viljelijöistä n. 40% Pispalan ulkopuolelta).

Lausunto toteaa (s. 4, 3. kpl): "Kuitenkin palstaviljely tällä paikalla on menettänyt sen ensisijaisen merkityksen, mikä sillä sodan jälkeisissä oloissa oli ravinnon tuottajana."

Ravinnon tuottamismerkitys on todellakin vähentynyt, mutta lausunto sivuuttaa täysin kaikki muut palstaviljelyyn liittyvät arvot, joita asiakirjoissamme on esitetty. Nykyään palstaviljelyn merkitykset on ensisijaisesti virkistyksellisiä, sosiaalisia, kasvatuksellisia, ekologisia ja maisemallisia.

Lausunto toteaa (s. 4, 4. kpl): "Alue ei ole kaikkien tamperelaisten yleisessä käytössä, kuten valituksessa väitetään. Palstaviljelijöiden lukumäärä on 57."

Alue on kaikkien halukkaiden tamperelaisten käytössä. Vapaita viljelypalstoja jaetaan vuokralle joka kevät aluetta kaupungin toimeksiannosta hoitavan 4H-yhdistyksen toimesta. Alueella olevat kävelytiet ja polut ovat suosittuja juuri aktiivisen viljelykäytön takia kaikkien ulkoilijoiden keskuudessa. Alueella liikkumista ei ole millään tavoin esim. aitauksilla estetty. Virkistyskäyttö on siis kaikille avointa ja huomattavasti monipuolisempaa kuin esim. hoidetuilla puistoalueilla.
Kaupungin ilmoittama täydennysalueen palstaviljelijöiden määrä on yksinkertaisesti väärä. Muistutuksessamme esitetty 117 palstaa (n. 115 aaria) on 4H:n kanssa tarkistettu täsmällinen tilanne kesällä 1997. Viime kesän tilanne poikkeaa tästä korkeintaan muutamalla palstalla. Tämä on siis palstojen määrä, joka ei ole sama kuin viljelijöiden määrä, joka on vähintään kaksinkertainen palstoihin nähden. Useimpia palstoja viljellään koko perheen voimin tai niitä on jaettu edelleen tuttavien kesken. Viljelijöitä on siis vähintään yli 200 kpl.
Kaupungin laskentatavan mukaan aluetta käyttäisivät nykyään vain viljelijät (joiden lukumäärä sekin aliarvioidaan karkeasti) eivätkä lainkaan muut virkistyskäyttäjät. Kun alueelle on suunniteltu 80-100 asuntoa, palvelisi se kaupungin lausunnon mukaan rakennettuna moninkertaista ihmismäärää nykykäyttöön verrattuna. Tällä laskentatavalla kaikkien kaupungin puistojen käyttäjämäärä on nolla ja ne tulisi ilmeisesti rakentaa täyteen taloja, jotta ne saataisiin "palvelemaan kaupunkilaisia".

Lausunto toteaa (s. 5, kpl 1.): "Täydennysalue ei ole asemakaavassa virkistysaluetta koskaan ollutkaan."

Lause pitää paikkansa, mutta perusteluna käytettynä osoittaa kaavoittajan asenteellisen piittaamattomuuden kaupunkilaisten arkitodellisuuteen ja monen vuosikymmenen aikana muotoutuneen alueen todellisen ja monella tavalla merkityksellisen käyttötavan suhteen. Mielestämme kaupunkilaisilla on oikeus huolestua ympäristöään uhkaavista muutoksista milloin tahansa voimassaolevista kaavoista riippumatta. Kaavoittajan tulisi reagoida tähän huolestumiseen tekemällä sen mukaisia kaavallisia ehdotuksia päättäjille eikä puolustaa jääräpäisesti kerran hyväksyttyjä kaavoja.

Viittaamme myös liitteen 2. sivun 1. kappaleisiin 3-4.

 

Kaavoitusyksikön lausunto

Lausunto toteaa (s. 59-60): "Ympäristövaikutusten arviointia on tehty työn kuluessa mm. jokaisen yli sadan täydennysalueen osalta, mutta tuloksia ei suuren määrän vuoksi ole liitetty yleiskaavaselostukseen."

Mainittua arviointia Pispalan kasvimaa-alueesta ei ole missään julkisesti esitetty, joten käytännössä sitä ei liene myöskään olemassa. Kuntalaisten pitäisi päästä lausumaan mielipiteensä myös ympäristövaikutusten arvioinneista, mutta tämä on luonnollisesti mahdotonta, jos niitä ei julkisteta. Yleiskaavaselostuksen sisältämässä Vaikutusten arviointi -kohdassa ei myöskään käsitellä millään tavalla kasvimaa-aluetta.

Lausunto toteaa (s. 61, kpl 2.): "Tehtyjen selvitysten väliaika- ja lopputuloksia on käytetty työn kuluessa mm. täydennysalueiden valinnassa ja arvioinnissa sekä viher- virkistysalueiden määrittelyssä."

Tähän kohtaan pätee sama kritiikki kuin edelliseenkin. Valintojen ja määrittelyjen kriteerit on pidetty kuntalaisilta salassa.

Lausunto toteaa (s. 66, kpl 1.): "Pispalan alue kuuluu lounaiseen suuralueeseen, jonka virkistysalueiden määrän on arvioitu olevan 223 m2 asukasta kohti v. 2020, kun se koko kantakaupungin osalta on 220 m2."

Suuraluekohtaisesta virkistysalueen määrästä puhuminen on harhaanjohtavaa. Pispalan suunnittelualueen virkistysalueiden määrän vähäisyys ilmenee yleiskaavamuistutuksemme sivulta 4. , johon viittaamme.

Lausunnon s.66, kpl 2.

Täydennysalueen sijoittamista Pispalaan ei ole kaavassa millään tavalla arvioitu alueen kaavaankin merkityn kulttuurihistoriallisen, rakennustaiteellisen ja kaupunkikuvallisen merkityksen kannalta.

Lausunnon s.66, kpl 3.

Asukasluvun alentuminen vuodesta 1970 on harhaanjohtavaa. Alue oli silloin yliahtaasti asuttu pienten vuokra-asuntojen alue. Asuntokannan saneeraaminen on alentanut asukasluvun lähelle normaalia tasoa.

Merkitykselliset luvut Pispalan vieläkin suhteellisen korkeasta asukastiheydestä ja tiiviistä rakennuskannasta löytyvät muistutuksemme sivulta 4, johon viittaamme.

Lausunnon s.66, kpl 1.

Mikäli mainittuja arvioita on Pispalan täydennysalueen kohdalta yleensä tehty, niitä ei koskaan ole asetettu julkisen arvioinnin ja keskustelun kohteeksi, eivätkä ne siten ole rakennuslain kirjaimen ja hengen mukaisia.

Lausunnon s. 68, kpl 1.

Viittaamme oheisen liitteen 2. sivun 1. kappaleisiin 3-4.

Lausunnon s.68, kpl 2.

Museoviraston lausunnon (2.1.1996) toteamus rakennetun kulttuuriympäristön käsittelyn riittämättömyydestä yleiskaavaluonnoksessa on jäänyt vaille vaikutusta yleiskaavan jatkosuunnittelussa ainakin Pispalan täydennysalueen kohdalla.

Muilta osin viittaamme valitukseemme ja sen liitteisiin, erityisesti liite 5a Kurpitsaliikkeen ym. muistutus sekä oheisiin liitteisiin:

-liite 1. Lemmikki Louhimiehen artikkeliluonnos "Pispalalainen"-lehteen
-liite 2. Veikko Niskavaaran artikkeliluonnos Tampere-foorumin lehteen

 

Tampereella 10.3.1999 

Lemmikki Louhimies
puheenjohtaja
Kurpitsaliike r.y.
Pispalanharju 11
33250 Tampere

Pekka Kuisma
puheenjohtaja
Pispalan asukasyhdistys r.y.
Viikinsaarenk. 1 B
33250 Tampere

Veikko Niskavaara
Päivölänk. 15
33250 Tampere 

 

(takaisin Kasvimaiden kaavoitus -sivun alkuun)