Piirros © Hanna- Tuulikki Andrews

Pispalan väkiluku oli kaupungin tilastollisten vuosikirjojen mukaan korkeimmillaan 12.502 henkeä vuonna 1950. Nykyisen asemakaavan laatimisen aikaan vuonna 1975 asukkaita oli 6.040 (Tampereen kaupunki 1985, 29 ).

Tampereen maistraatilta saadut asukasluvut eroavat huomattavan paljon kaupungin tilastollisten vuosikirjojen tiedoista. Muun muassa vuonna 1975 asukkaita maistraatin mukaan oli 9% enemmän, eli 6.776 henkeä. Erot saattavat johtua siitä, ettei kaupungin laskelmiin mahdollisesti sisälly maarekisteritonteilla asuvia henkilöitä.

Alimmillaan väkiluku kävi vuonna 1980 ( kaupunki 4.577 asukasta (Tampereen kaupunki 1985, 29), maistraatti 5.059 ), minkä jälkeen se on tasaisesti noussut, ollen vuonna 2001 kaupungin laskelmien mukaan 6.853 ja maistraatin mukaan 7.135 henkeä ( 9,6% ero).

Erittäin ahtaasti asuttu Pispala menetti valtaosan väestöstään rakennuskiellon voimassaolon aikana.

Asuinvaatimukset muuttuivat ja alueen rappeutumaan päässyt asuntokanta houkutteli muuttamaan nykyaikaisempiin asuntoihin. Väkiluvun lasku jatkui vielä jonkin aikaa rakennuskiellon päättymisen jälkeenkin, kunnes 1980-luvun rakennusbuumi käänsi asukasluvun tähän päivään jatkuneeseen kasvuun.

Kahden kerroksen väkeä

"Vuonna 1970 Pispalan asukkaista 91 prosenttia kuului joko ammattitaidottomaan tai ammattitaitoiseen eli koulutettuun työväestöön. Toimihenkilöitä tai johtavassa asemassa olleita oli vain noin prosentin verran. Vastaavana ajankohtana Tampereella työväestöön kuului 54 prosenttia ja toimihenkilöitä tai johtavassa asemassa olevia oli 42 prosenttia asukkaista. Vuonna 1970 pispalalaisten tulotaso oli Tampereen alhaisin" (Kutilainen 1999, 9).

Pispalan asemakaavaluonnoksessa vuonna 1970 todettiin, että "alueen uudelleenrakentamisen yhteydessä tapahtuu oletettavasti sosiaalisen rakenteen muutos, jonka yhteydessä ainakin osa nykyisistä asukkaista joutuu väistymään uusien asukkaiden tieltä. Alueen pienestä keskimääräisestä asuntokoosta ja heikosta varustetasosta johtuen kohtuulliset vuokrat ovat mahdollistaneet hyvinkin alhaista tulotasoa edustavien olon Pispalassa" (KTLV 1970, 7).

Omistajanvaihdokset lisääntyivät jyrkästi 1970- 80 lukujen taitteesta alkaen.

Historia toisti itseään ja Pispalan köyhien vuokralaisten oli lähdettävä varakkaampien jaloista. Kutilaisen mukaan Pispalassa ja Tahmelassa asui 1990-luvun lopulla "suhteellisesti koko Tampereen keskiarvoa enemmän perheitä, joiden päämies on joko johtavassa asemassa oleva tai ylempi toimihenkilö. Huomattavaa on myös se, että 6 prosentissa Tahmelan kotitalouksista vuositulot ylittävät puolen miljoonan markan rajan. Nämä tiedot viittaavat selvästi Pispalaan ja Tahmelaan hyväosaisten asuinalueena."

"Kuitenkin Pispalassa asuu kahden kerroksen väkeä." "Joka neljäs Pispalan talouksista elää alle viiden tuhannen markan kuukausituloilla. Vähäosaisten osuus Pispalassa on selvästi Tampereen keskiarvoa suurempi. Elintasoerot ovat suuremmat Pispalassa ja Tahmelassa kuin koko Tampereella keskimäärin," (Kutilainen 1999,10- 11) totesi Kutilainen tutkimuksessaan vuosituhannen lopussa.