Pispalan asukasyhdistyksen toimikunta aloitti vuonna 2000 PRO-Pispala - Pispalan rakennuskulttuuriohjelma– nimisen hankkeen suunnittelun.
PRO-Pispalan puitteissa oli tarkoitus muun muassa havainnollistaa kaupunginosan uhanalaisen kulttuuriympäristön arvoja ja etsiä ratkaisuja asuinympäristön paremmalle hoidolle.
Hankkeen osio, jonka pohjalta tämä kulttuuriympäristöohjelma on laadittu, sai kolmen hakuvuoden jälkeen alkurahoituksen ympäristöministeriön alueidenkäytön osastolta. PRO- Pispala luokiteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi ympäristöhankkeeksi.
Myöhemmin myös Pirkanmaan taidetoimikunta ja Pirkanmaan ympäristökeskus ovat rahoittaneet hanketta. Ennen kaikkea hankkeen rahoittaminen on osoittanut asukkaiden olevan oikealla tiellä heidän viedessään eteenpäin hanketta, joka ei kaupungin viranhaltijoiden tai poliitikkojen taholla ole herättänyt suurta innostusta.
Varsinkin ympäristöministeriön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päädyttiin siihen, että Pispalan kulttuuriympäristöohjelman arvo tulee muodostumaan asukkaiden vahvasta osallistumisesta ohjelman laatimiseen. Tämä on ollut varsin luonteva lähestymistapa. Asukasyhdistys hankkeen hallinnoijana on lähellä asukkaiden arkipäivää, eikä sen toteuttamiseen ole tarvinnut alkaa kehittämään uusia osallistumismenetelmiä.
Pispalalaiselle asukastoiminnalle keskeisiin keskustelutilaisuuksiin ja asukasiltoihin osallistui ohjelmatyön aikana (17.1.2004– 20.4.2005) yli 200 asukasta.
Ohjelman aloituskokouksessa 17.1.2004 asukkaat määrittelivät työn tavoitteet seuraavasti;
Päämääräksi otettiin kirjallisen ohjelmajulkaisun ohella luoda sen nettiversion yhteyteen avoin keskustelufoorumi, jonka kautta ohjelma jäisi elämään ja olisi helposti päivitettävissä.
Muutamaa kuukautta ohjelmatyön alkamisen jälkeen Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö toi nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman Ylä- ja Ala- Pispalan kaupunginosien uuden rakennusjärjestyksen laatimiseksi.
Tähän kesäkuussa 2004 antamassaan kommentissa Pispalan asukasyhdistys esitti muiden huomioiden ohella kulttuuriympäristöohjelman hyväksymistä yhdeksi rakennusjärjestyksen laatimista tukevaksi suunnitteluasiakirjaksi. Tähän tai asukasyhdistyksen syksyllä 2004 tekemään, samansisältöiseen kunnallisaloitteeseen ei tähän mennessä ole saatu vastauksia.
Ohjelmatyön tavoitteista kaksi ensimmäistä realisoituvat tämän työn muodossa. Kolmanteen tavoitteeseen pääsemiseksi ohjelman julkaisu toivottavasti edesauttaa edellä kuvatun poliittisen tahtotilan muodostumista.
Pieni punainen kirja kertoo lyhyesti arkisto- ja tilastotiedon valossa Pispalan rakentumisesta järjestäytymättömäksi esikaupunkialueeksi ja toisaalta pyrkii kuvaamaan varsinkin kaupunkiliitoksen jälkeistä kaavahistoriaa ja kaupunginosan suurta muutosta. Tämän muutoksen hahmottuminen on ainakin ohjelman tekijöille tehnyt selväksi tarpeen kiireellisesti muuttaa maankäytön periaatteita Pispalassa.
Kulttuuriympäristöohjelman laatiminen Pispalaan on ollut asukkaiden keino tuoda viranhaltijoiden ja päättäjien tietoon ruohonjuuritason ymmärrys kaupunginosan kulttuuriympäristön arvoista ja niiden hoitoon liittyvistä toiveista. Ohjelman ei ole tarkoitus antaa valmiita vastauksia, vaan olla keskustelun avaaja erilaisten vaihtoehtojen punnitsemiselle.
Nykyisten päättäjien tehtäväksi jää arvioida onko tämän ohjelman ( ja muun muassa kaupunginosakohtaisen rakennusjärjestyksen laatimiseksi tehtyjen selvitysten) pohjalta tarvetta muuttaa Pispalan maankäyttöön liittyviä käytäntöjä.