Työläisyhteisön synty Pispalaan

1800-luvun lopulla Tampereen teollisuus kasvoi nopeasti. Kaupunkiin muutti yhä enemmän väkeä maaseudulta. Vaatimatonkin tehtaan työläisen elämä tuntui paremmalta kuin maalaiselämän köyhyys. Vaikka tehtaan työläisen elämä oli köyhää, oli se kuitenkin parempaa kuin maalla. Oli oma asunto, omaa rahaa ja ennen kaikkea: mahdollisuus päättää itse omasta elämästä.

Kaupunkiin muuttavat ihmiset tarvitsivat itselleen asuntoja, ja kaupungin vanhat tehdastyöväen asuntoalueet kävivät ahtaiksi. Pispalassa oli saatavana halpaa tonttimaata, eivätkä rakennussäädökset olleet niin tiukkoja kuin kaupungissa. - Siis Pispalaan.

Aluksi asutusta syntyi pitkin valtamaantien - nykyisen Pispalan valtatien - laitoja. Sittemmin asutus levisi vaikeammin rakennettaville harjun rinteille ja laelle. Pispala sai oman vesijohdon 1907, mikä helpotti elämää. Alueen asukasmäärä kasvoi nopeasti. Katso Väestömäärä.

Rakennetaan itse

Suurin osa muuttajista oli sekatyömiehiä, rakennustyömiehiä ja käsityöläisiä. Rakennusmiehet muuttivat Pispalaan mielellään, koska he pystyivät rakentamaan itse oman talonsa. Naapurit auttoivat toisiaan rakentamisessa ja toisinaan jopa takasivat rakennustarvikkeisiin tarvittavat lainat.

Työläisen työpäivä saattoi siihen aikaan olla 12-13 tuntia, ja työpäiviä oli viikossa kuusi. Työstä maksettu palkka ei ollut hääppöinen. Elettiin kädestä suuhun ja oman pihan kasvimaat olivat tärkeitä

Omatoimisimmat rakensivat talon ja antoivat siitä joitakin huoneita vuokralle saadakseen vuokratuloja. Vuokralaisia riitti, koska pienten huoneiden vuokrat olivat halvat.

Kun asumistiheys oli suuri, tulipalot olivat tavallisia ja kulkutaudit rehottivat. Tämä näkyi mm. suurina kuolleisuuslukuina. Myös rikollisuutta esiintyi, ja Tampereen parempi väki puhuikin 'levottomasta Pispalasta' ja että "yhteiskuntaa säilyttävät aistit" ovat Pispalassa menneet epäkuntoon

Liitytään yhteen

Vanhan sanonnan mukaan köyhän taivas on sellainen paikka, missä ei ole vilua, nälkää eikä sairautta. Siitä voinee päätellä, että näitä vitsauksia saatiin kokea maan päällä aivan tarpeeksi. Saadakseen vähän taivasta jo maan päälle, ihmiset pyrkivät parantamaan elämäänsä yhdessä ja yhteistyöllä. Perustettiin kansakoulu, palokunta, osuuskauppa ja TYÖVÄENYHDISTYS.

Oli huomattu, ettei omasta elämästä päättäminen ole helppoa yksin. Köyhiltä ja kouluja käymättömiltä ihmisiltä puuttui kykyä ja taitoja ajaa omia asioitaan. Ihmiset liittyivät työväenyhdistykseen parantaakseen elinolojaan ja päästäkseen vaikuttamaan itseään koskevaan - kunnalliseen ja valtiolliseen - päätöksentekoon.

Tehdään talo

Työväenyhdistys perustettiin 1902 ja oman talon rakentaminen yhdistykselle otettiin heti asialistalle. Työväentalo valmistui 1905 ja oli alusta alkaen vilkkaassa käytössä. Alussa keskityttiin poliittisen vaikuttamisen lisäksi jäsenistön sivistystason ja kohottamiseen.

Tärkeänä pidettiin työväestön ruumiillisten voimien kehittämistä urheilun ja voimistelun kautta. Tätä varten perustettiin yhdistyksen yhteyteen oma urheiluseura: Pispalan työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Alku ry. Se oli perustettu työväenyhdistyksen osastoksi, kuten nimikin kertoo. Alun toimipaikkana oli Pispalan työväentalo

Koska Vappu ei vielä ollut yleinen vapaapäivä eikä vappujuhlia järjestetty, Pispalan Työväenyhdistys järjesti toukokuussa 1905 kävelyretken, jolla kannettiin yhdistyksen lippua ja julisteita, joissa luki mm.: "Yleinen äänioikeus", "8 tunnin työpäivä", "Yleinen kieltolaki", "Kaikkien maiden köyhälistö, liittykää yhteen". Työväen keskeisimmät vaatimukset kävivät niistä selkeästi ilmi.

Sivun alkuun