Punainen Pispala

Pispalan työväentalon tarina

1904

  • Pispalan työväenyhdistys vuokrasi tontin Hennerin perikunnalta 100 mk:lla
  • Järjestettiin arpajaiset varojen hankkimiseksi
  • Talon rakentaminen aloitettiin 30.11.

1905

  • Työväentalo vakuutettiin 10 000 markasta
  • Talon vihkiäisjuhla pidettiin 29 - 30.4.
  • Kirjasto ja lukutupa siirtyivät uusiin tiloihin
  • Järjestettiin 4.5. kävelyretki Pyynikille, jossa oli mukanayhdistyksen lippu ja tunnuksia
  • Työväenyhdistyksessä oli 229 jäsentä

1906

  • Työväenyhdistyksen yhteyteen perustettiin naisosasto
  • Päätettiin hankkia yhdistykselle punainen lippu

1907

  • Hankittiin torvet soittokuntaa varten

1908

  • Talolla järjestettiin keskustelutilaisuuksia
  • Tahmelaan valmistui oma työväentalo

1909

  • Huvitoimikunta esitti Maksim Gorkin näytelmän ”Pohjalla”, johon osallistui lähes koko yhdistyksen jäsenistö
  • Pispalan työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Alku perustettiin
  • Yhdistyksen torvisoittokunta lopetti toimintansa
  • Järjestettiin arpajaiset rakennusvelan lyhentämiseksi

1910

  • Tilattiin Vapuksi 180 kpl mielenosoitusnauhoja
  • Ostettiin pahvitehtaan insinööriltä flyygeli 200 mk:lla
  • Työväentalo tuhoutui kokonaan tulipalossa 14.6., mutta se päätettiin rakentaa uudelleen
  • Työväenyhdistyksessä oli 67 jäsentä

Arkielämää Pispalassa

'Tärkeämpää yhteisön kannalta on se, että yhteisössä on kollektiivista toimintaa kuin se, että yksilön kaikki toiminnot tapahtuvat samassa tilassa. Esimerkiksi Pispalassa työväenyhdistyksen olemassaolo ja toiminta siinä ja sen hyväksi kiinteytti väestöä enemmän kuin se, että työpaikat olisivat olleet samalla alueella'.

Koskiaho (1981) s. 62

'Jokapäiväisissä toiminnoissakin jouduttiin tekemisiin oman alueen muiden asukkaiden kanssa. Yksi tällainen toiminto oli lauantainen saunominen. Pispalassa saunottiin vielä 1900-luvun alussa yhteissaunoissa, ja yleiset saunat ovat tunnusomaisia tämänkin päivän pispalalaiselämälle.'

Koskiaho (1981) s. 65

'Naiset ovat siirtäneet perinteen myös lapsilleen. Vuorovaikutussuhteet sosiaalisessa yhteisössä ovatkin tärkeitä yhteisöllisten arvostusten, todellisuuskäsitysten ja toimintamallien siirtämisessä. Kokemukset, neuvot, vihjeet ja normit ovat siirtyneet henkilöltä toiselle naisten päivittäisessä keskustelussa lasten kaitsennan, pyykkituvassa työskentelyn tai kaupassa käynnin yhteydessä. Kun tällaiset kontaktimahdollisuudet häviävät, henkilökohtaista välitystä ei enää tapahdu. Vastaavasti miesten askaroidessa pihalla, korjatessa työkaluja, vuotavaa kattoa tai kaatuvaa aitaa, naapurin neuvot ovat olleet tarpeen. Samalla ovat välittyneet todellisuuskäsitykset.'

Koskiaho (1981) s. 74-75

Lähde: Koskiaho, Briitta: Pitkänsillan tuolta puolen Pispalaan teoksessa 'Sosiaalipolitiikkaa, historiallinen kehitys ja yhteiskunnan muutos ' (1981)