Punainen Pispala

Pispalan työväentalon tarina

1904

  • Pispalan työväenyhdistys vuokrasi tontin Hennerin perikunnalta 100 mk:lla
  • Järjestettiin arpajaiset varojen hankkimiseksi
  • Talon rakentaminen aloitettiin 30.11.

1905

  • Työväentalo vakuutettiin 10 000 markasta
  • Talon vihkiäisjuhla pidettiin 29 - 30.4.
  • Kirjasto ja lukutupa siirtyivät uusiin tiloihin
  • Järjestettiin 4.5. kävelyretki Pyynikille, jossa oli mukanayhdistyksen lippu ja tunnuksia
  • Työväenyhdistyksessä oli 229 jäsentä

1906

  • Työväenyhdistyksen yhteyteen perustettiin naisosasto
  • Päätettiin hankkia yhdistykselle punainen lippu

1907

  • Hankittiin torvet soittokuntaa varten

1908

  • Talolla järjestettiin keskustelutilaisuuksia
  • Tahmelaan valmistui oma työväentalo

1909

  • Huvitoimikunta esitti Maksim Gorkin näytelmän ”Pohjalla”, johon osallistui lähes koko yhdistyksen jäsenistö
  • Pispalan työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Alku perustettiin
  • Yhdistyksen torvisoittokunta lopetti toimintansa
  • Järjestettiin arpajaiset rakennusvelan lyhentämiseksi

1910

  • Tilattiin Vapuksi 180 kpl mielenosoitusnauhoja
  • Ostettiin pahvitehtaan insinööriltä flyygeli 200 mk:lla
  • Työväentalo tuhoutui kokonaan tulipalossa 14.6., mutta se päätettiin rakentaa uudelleen
  • Työväenyhdistyksessä oli 67 jäsentä

Asumista Pispalassa 1900-luvun alussa

Tällainen on kuvaus sadan vuoden takaisesta asumisesta Pispalassa:

"Mökki sisälsi huoneen ja keittiön asunnon. Ulkoa tultiin katetulle kuistille ja siitä keittiöön. Huone sijaitsi keittiön takana. Malli oli suoraan maalaisasunnosta ja yleisin tyyppi myös Pispalassa. Keittiön koko oli 9 neliömetriä ja kamarin 12 neliömetriä. Yhteensä perheellä, kahdeksalla hengellä oli käytössään 21 neliömetriä".

Tyypillinen asunto oli niin pieni, ettei koko perhe mahtunut sisään kuin syömään ja nukkumaan.

Onneksi oli työväentalo, jossa oli joka ilta jotain tapahtumaa. Ainakin talon ravintolassa oli mahdollista tavata ystäviä kahvin tai virvokkeiden ääressä.