Työväentalo 1941-1950
1941- 43
- Talo oli kylmillään talvet, käyttö vähäistä
1943
- Talo oli kesän inkeriläisten pakolaisten sijoituspaikkana
- Syksyllä talo vuokrattiin R.V.S.-paperi Oy:lle, biljardisali jäi järjestöjen kokoushuoneeksi
1944
- Toiminta vilkastui, kun miehet palasivat sodasta
- Runsaasti uusia järjestöjä perustettiin
- Pispalan Kommunistinen yhdistys perustettiin 21.12.
1945
- R.V.S.-paperi Oy:n vuokrasopimus sanottiin irti, työväentalo luovutettiin järjestöjen käyttöön 1. helmikuuta
- Eduskuntavaalit 15-16.3, talolla vaalitilaisuuksia
- Pispalan Kannas Oy myi talon Työväenyhdistys Taistolle
1946
- Työväen Näyttämön 'Korven kasvattia' esitettiin neljä kertaa
-
Pispalan Tarmo 1940-luvulla
Pispalan Tarmo oli sotien jälkeen uudessa tilanteessa. ”Vanhat tekijät” olivat olleet monta vuotta sodassa. Harjoittelu oli jäänyt ja ikääkin alkoi olla. Joitakin oli kaatunut ja haavoittunut. Onneksi innokkaita nuoria oli runsaasti tulossa mukaan seuran toimintaan. Tilanne muodostui sellaiseksi, että mukana olivat ikämiehet ja nuoret, mutta sodan kokeneet jäivät pois.
Sodan aikana urheilua harrastettiin lähes yksinomaan naisten puolella. Keskeisinä muotoina olivat voimistelu ja tanssi. Tarmon naisten voimisteluryhmä oli ollut1942 kuukauden ajan esiintymässä rintamakiertueella Lisäksi sillä oli esiintymisiä kotipuolen sotilassairaaloissa.
Hyvät arvostelut sai myös naisten 6.3.1944 Konsussa järjestämä Tarmonpäiväntempaus. Se sisälsi lauluja ja tansseja eri maista. Ohjelmisto oli naisten itsensä ideoima ja kehittelemä.
Lajivalikoimaan tuli sodan jälkeen uusia lajeja: lentopallo ja koripallo. Koripallosta tulikin Tarmon menestyslaji. Sitä pelattiin mestaruussarjatasolla. Samalla muut lajit jäivät jopa sen jalkoihin, kun koripallo sai suurimman osan resursseista. Pesäpallo, jalkapallo ja lentopallo kärsivät tässä jaossa. Myös Tarmon perinteinen valtalaji – yleisurheilu – alkoi jäädä palloilun, varsinkin koripallon jalkoihin.
Naisten puolella voimistelu säilyi ykköslajina. Tilanpuutteen vuoksi viikottaiset salivuorot pidettiin Frenckellin salilla. Siellä voimisteli kymmeniä seuran naisia ja tyttöjä.
Liitto- ja piirijuhlille osallistuttiin joukolla. Usein juhlilla esiintyi Tarmon naisten joukkue, jonka ohjaajana toimi Helmi Lahtinen.
Tarmo, samoin kuin koko Työväen Urheiluliitto, järjesti jäsenilleen urheilun lisäksi myös henkisiä kilpailuja. Sarjoja oli mm. soitto, laulu, lausunta, puheet, kirjoitukset, piirustukset ja maalaukset.
Sosialidemokraattien ja kommunistien kamppailu seuran johdosta ja linjasta aiheutti tilanteita, joissa oli varmaan urheilumiestenkin istumalihaksilla kestämistä.
Pispalan perinteiden mukaisesti vasemmistolaisilla oli täälläkin suurempi kannatus. Monet Tarmon aktiivit olivat myös SKP:n jäseniä.
Pispalan Tarmon historiasta kirjassa: ”Pispalasta Pispalan Tarmo 1932-1982".