Rakennuskielto ja 1945 asemakaava
Kun Pispala muiden läntisten Pohjois-Pirkkalan kuntaan kuuluneiden esikaupunkialueiden mukana liitettiin Tampereen kaupunkiin vuonna 1937, oli alue rakennettu lähes valmiiksi. Kaupunkiin liittämisen myötä käynnistettiin alueen asemakaavoittaminen. Alkoi eräänlainen pysähtyneisyyden aika, kun Pispalan valmisteilla olevan asemakaavan aikana oli voimassa rakennuskielto. Uuden kaupunginosan fyysinen ja sosiaalinen rakenne alkoivat rappeutua ja muuttoliike kääntyi vähitellen poispäin Pispalasta.2
Sotien jälkeen Pispala sai ensimmäisen asemakaavansa. Tämän vuoden 1945 kaavan perusteella Pispalan valtatien varteen valmistui muutama yksittäinen rakennus, vaikka asemakaavan yleisen vastustuksen vuoksi aluesuunnittelu jatkuikin.2 Ensimmäisen asemakaavan muistomerkkirakennus Ylävoiman tornitalo valtatien varressa on koulun ja haulitornin rinnalla yksi Pispalan kolmesta monumentaalisesta maamerkistä.
2) Lähde: Pispalan rakennusinventointi 2003, Tahmela ja Ansionkallio loppuraportti, Lahtinen Kati