”Hän oli kaiken poikatoiminnan ja laajemminkin nuorisotyön sydän ja sielu.”
Näin arvioi TUL:n puheenjohtajaksi noussut Pekka Martin muistelmissaan Reino Mäkistä.
Mäkinen oli idearikas tilaisuuksien ohjelmanjärjestäjä. Hän keksi iltamiin ja muihin tapahtumiin niin lapsille kuin aikuisille sopivia ohjelmanumeroita. Oli sirkustemppuja, voimistelua ym. Tilaisuuksien ohjelman laatimisen tukipilarit olivat naisvoimistelun ohjaaja Helmi Lahtinen, joka suunnitteli tanssi- ja voimisteluesityksiä ja Reino Mäkinen, joka ideoi kaikkea mahdollista ohjelmaa. Mäkinen oli mm. suurta suosiota saavuttaneiden naisakrobaattien, Helmi-sisarusten idean keksijä ja henkinen isä.
Reino Mäkinen asui Savilinnassa Punakylän vieressä ja oli ammatiltaan eristäjä – tai ”massari” niin kuin siihen aikaan sanottiin. Hän toimi Tampereen Eristäjien ammattiosastossa ja edusti sitä Tampereen Ammatillisen Paikallisjärjestön edustajistossa.
Mäkinen oli jo 1920-luvulla Pispalan Alun jalkapallojoukkueessa, samoin voimistelujoukkueessa.
Pispalan Tarmon perustamisen jälkeen 1930-luvulla Reino oli Tarmon jalkapallojoukkueen kantava voima ja
toimi sen kapteenina. Hän oli mukana Tarmon johtokunnassa, voimistelu-, palloilu- ja nuorisojaostoissa.
Koska oli itse hyvä voimistelija (kuten viereisestä kuvaa näkyy), Reino toimi Tarmossa voimistelunohjaajana.
1930-luvulla ”Reska” näyttää olleen säännöllisesti mukana Tarmon kesäkämpillä, joita oli vuokrattu Tampereen ympäristöstä. Hän kuului myös toistakymmentä miestä käsittävään ”palsiporukkaan”, joka meni kesäviikonloppuisin kahdella veneellä Harvassaloon urheilemaan ja viettämään vapaa-aikaa. Saaressa oli kuulemma sammalmatto, jolla oli hyvä järjestää painiturnaus. Nykypäivänä heitä kaikkia luultavasti kutsuttaisiin ”ulkoilmaihmisiksi.
Toimittuaan jo 1920-luvun lopulla Pispalan Järjestönuorten ohjaajana Mäkinen jatkoi sodan jälkeen varhaisnuorisotyössä pioneeriohjaajana. Monilla pioneerileireillä oli tilanne sellainen, että Reino oli ohjaajana ja hänen vaimonsa keittäjänä. Tamperelaisten pioneerien ulkomaiset vieraat yöpyivät usein Mäkisten asunnossa.
Vuonna 1952 ”Reska” lähti pioneerivaltuuskunnan vetäjänä Romaniaaan. Sodan jäljiltä liikenneyhteydet olivat vielä huonot ja valtuuskunnan paluu Suomeen myöhästyi parilla päivällä. Myöhästymisen johdosta Mäkinen sai lopputilin Finlaysonilta, jossa oli ollut pitkään töissä.
Sodan jälkeen Mäkinen ohjasi Tarmossa nuorten voimistelua. Hänen laatimansa pellejumppaesitykset olivat iltamien odotettu ohjelmanumero. 1950-luvulla hän esiintyi poikansa kanssa akrobaattina, myöhemmin tytär tuli vielä kolmanneksi ryhmään. Ikämiesurheilun hän aloitti 1970-luvun lopussa, lajeinaan pituus, kuula ja korkeus. Vuonna 1985 hän vielä osallistui kilpailuihin yli 75-vuotiaitten sarjassa.