Valdemar (Valto) Manninen s. 1903 Ruovesi

Mannisen Valto tai Valte oli ammatiltaan jalkinetyöntekijä. Ensimmäisen kosketuksensa työväenjärjestöihin hän sai varhaisnuorille tarkoitetun Ihanneliiton Pispalan osastossa. 1920-luvulla Valto oli jo jäsenenä Pispalan Sosialistisessa nuoriso-osastossa.
Samaan aikaan hän osallistui aktiivisesti Pispalan Alku –urheiluseuran toimintaan. Hän toimi mm. miesten voimistelun ohjaajana ja oli mukana jalkapallojoukkueessa. Lisäksi hän oli hyvä keskimatkojen juoksija. Seuran johtokuntaan hänet valittiin 1927 ja puheenjohtajaksi 1928. Seuran iltamissa hän lausui runoja.

Pispalan Tarmon aikana 1930-luvulla hän ei enää ottanut osaa aktiivisesti urheiluun, mutta oli kilpailuissa toimitsijana. Sodan jälkeen hän ohjasi Tarmon poikien joukkuetta TUL:n henkisissä kilpailuissa, jossa joukkue voittikin mestaruuden.

Valto Manninen oli 1920-luvulta lähtien tiiviisti .mukana Pispalan työväennäyttämön toiminnassa. Näyttelijänä hän esiintyi varsinkin kansannäytelmissä. Sotien jälkeen hän myös ohjasi Pispalassa useita näytelmiä näyttämölle, mm. ’Roinilan talossa’ ja ’Kauppamatkustajan kuolema.

Valto Manninen eturivissä keskellä Pispalan työväennäyttämön ohjaajana. Takarivissä vasemmalla Onni Virtanen, joka oli näyttämön keskeinen hahmo aiemmin. Kuva on otettu 1940-luvulla

Sotien jälkeen Manninen oli töissä huoltotarkkajana Tampereen kaupungilla ja oli virkansa puolestakin paljon tekemisissä pispalalaisten kanssa. Häneltä köyhimmät saattoivat anoa taloudellista avustusta tai edes halkoja lämmitykseen.

Valto Manninen toimi aktiivisesti SKP:ssä ja oli Tampereen kaupunginvaltuutettu neljä kautta, vuosina 1954-1968. Hänellä olikin huoltotarkkaajan työnsä kautta selkeä näkemys ihmisten arkisista ongelmista.

1960-luvulla Manninen muutti Lamminpäähän, johon hän oli rakentanut oman talon. Siellä hän oli perustamassa näyttämöä Lamminpään osuuskuntatalolle ja toimi sen ohjaajana. Näyttämön pienestä koosta huolimatta siellä esitettiin mm. ’Tukkijoella’.

Urheilun ja näyttämötoiminnan lisäksi myös laulaminen kuului Mannisen harrastuksiin. Hän lauloi vuosia Pispalan työväen sekakuorossa. Myöhemmin hän toimi Tampereen eläkeläisten kuoron vetäjänä.