Työväentalo toiminnan keskuksena

Sisällissodassa kärsityn tappion jälkeen työväenliikkeen toiminta käynnistyi taas melko pian. Pispalan työväentalo oli edelleen se paikka, johon kokoonnuttiin. Ammattiyhdistysliikkeen nousu ja toisaalta työväenliikkeen jakaantuminen sai aikaan melkoisen määrän järjestöjä, joille kaikille piti löytää työväentalolta tiloja.

Viimeiset punavangit palailivat vankiloista kotiin 1920-luvun alkuvuosina. Samaan aikaan tapahtui jo kuitenkin uusia vangitsemisia, kun valtiovalta yritti estää vasemmistolaisten järjestöjen toimintaa. Vankilassa istuvien poliittisten vankien avustaminen oli keskeinen osa työväenjärjestöjen toimintaa. Heidän tukemiseensa kerättiin rahaa mm. iltamia järjestämällä.

Kommunistit luovat yhteyksiä

Venäjälle paenneet hävinneet punaiset olivat perustaneet Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) Moskovassa elokuussa 1918. Sen toiminta oli Suomessa kiellettyä ja se joutui toimimaan salaisesti. Varsin nopeasti SKP sai luotua yhteydet Pispalan radikaaleihin työläisiin ja järjestettyä maanalaisen toiminnan tarvitseman verkoston. Nuorison parissa SKP:n viesti tulevasta vallankumouksesta sai innokkaimpia vastaanottajia.

Julkinen ja salainen

Julkisten työväenjärjestöjen toimintaa vaikeuttivat monet seikat. Suuri määrä aktiivisia ihmisiä oli sodan jäljiltä poissa. Järjestöjen omaisuutta oli sodan seurauksena tuhoutunut ja takavarikoitu. Kun valtiorikostuomioon sisältyi yleensä kansalaisluottamuksen menetys useiksi vuosiksi, ei näitä "vailla kansalaisluottamusta" olevia voitu valita yhdistysten johtotehtäviin, jolloin näille paikoille piti löytää uusia ihmisiä.
Valtiollinen poliisi tarkkaili työväenjärjestöjen toimintaa ja oli valmis puuttumaan kaikenlaiseen 'yhteiskunnanvastaiseen toimintaan'. Poliisi kielsi jopa joidenkin näytelmien esittämisen niiden sisällön vuoksi.

Veneilyä ja urheilua

Kun normaali järjestötoiminta kävi lähes mahdottomaksi, työväki etsi ja löysi uusia toimintamuotoja. Tärkeitä olivat yhdessäolo ja yhteiset retket. Pispalan sosialidemokraattisella nuoriso-osastolla oli iso soutuvene 'Hilu', jolla soudettiin viikonloppuna Lehtisaareen viettämään yhdessä vapaa-aikaa. Samalla voitiin keskustella rauhassa ajankohtaisista poliittisista asioista. Nuorempi väki souti parina iltana viikossa Viikinsaareen pelaamaan pallopelejä.

Pispalan nuorisoa lähdössä veneellä Viikinsaareen v.1923

Kun muuta työväen toimintaa vaikeutettiin, olivat työväen omat urheiluseurat tärkeä toimintakanava.
'Pispalan työväenyhdistyksen voimistelu- ja urheiluseura Pispalan Alku' keräsi nuorisoa. Urheilupaikoista oli kuitenkin kova puute. Onneksi Hyhkyn koulun viereen valmistui 1928 urheilukenttä, josta tuli Pispalan Alun ja myöhemmin Pispalan Tarmon kotikenttä.

Kun työväenjärjestöjä lakkautettiin, perusti vasemmistotyöväki lakkautettujen tilalle uusia järjestöjä ja pyrki asettamaan vaaleissa omia ehdokkaita. Nämä saivat Pispalassa yleensä kohtalaisen kannatuksen.

Esikaupunkipappi Aarne Salo kirjoitti Tampereen Sanomissa 23.10.1927 pispalalaisista, että vaaleissa "valtava enemmistö asettui jyrkimpien kumousoppien kannattajaksi".

Sivun alkuun