Punainen Pispala

Työväentalo 1921-1930

1921

  • Työväenyhdistyksestä tuli taloudellinen yhdistys, tehtävänä työväentalon ja sen toiminnan ylläpitäminen

1922

  • Pispalan Työväennäyttämö esitti 'Sysmäläisiä'

1923

  • Perustettiin Pispalan sos.dem. työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Pispalan työväenyhdistykseen
  • Talolle rakennettiin kulissisuoja ja ns.vedenheittoputka

1924

  • Pispalan työväen paikallisjärjestö alaosastoksi PTY:hyn

1925

  • Pispalan työväen Auto-Osuuskunnan perustava kokous
  • Ehdottiin elävienkuvienteatterin perustamisesta

1926

  • 11.11. päätettiin siivouttaa yhdistyksen huoneet, palkasta päätettiin: naisille 3,50mk/tunti ja miehille 5-6mk/tunti

1927

  • Pispalan Työväenyhdistyksen 25-vuotisjuhla
  • Järjestettiin suuret arpajaiset työväentalon remonttia varten
  • Tehtiin suuria korjaustöitä, mm. uusi toinen kerros, Aatto Koivunen teki eristystyöt

1928

  • Aloitettiin 'Työväen Lehden' painotalon rakentaminen työväentalon taakse, mutta rakentaminen jäi kesken
  • Aatto Koivunen kuoli, hautajaiset pidettiin Tampereella, yhdistys varasi autoja pispalalaisten kuljettamiseksi sinne, hautajaisten jälkeen tilaisuus Pispalan työväentalolla.

1929

  • Pispalan Alun 20-vuotisjuhla työväentalolla

1930

  • Työväentalo suljettiin ja sinetöitiin heinäkuussa, sisälle taloon jäi mm. Alun voimisteluvälineitä

Pispalan Sosialidemokraattinen Nuoriso-osasto 1920-luvulla

Nuoriso-osaston toiminta käynnistyi yllättävän pian kansalaissodan päättymisen jälkeen; ensimmäinen pöytäkirja on päivätty 8.12.1918. Vanhan johtokunnan vapaana olevat jäsenet alkoivat viritellä osaston toimintaa. Aika moni potentiaalinen jäsen taisi vielä olla vankileirillä.

Osaston ensimmäinen virallinen kokous pidettiin 19.1. 1919 ja siinä valittiin uusi johtokunta sekä tarkasteltiin kuinka moni jäsenistä on hengissä ja vapaana. Elo Syvänen valittiin osaston puheenjohtajaksi.

Osastolaiset alkoivat tehdä omaa 'Nyrkki' -lehteä keväällä 1919. Lehti oli käsinkirjoitettu, ja sitä toimittivat osaston jäsenet vuorotellen. Valmista lehteä levitettiin jäseneltä toiselle ja luettiin sitten ääneen osaston kokouksissa ja sen sisältö arvosteltiin.

Lehden sisällön tärkein osa oli yleensä kulloisenkin päätoimittajan kirjoittama vallankumouksellista liikettä tai muuta poliittista kysymystä käsittelevä artikkeli. Lisäksi lehdessä kerrottiin osaston retkistä ja illanvietoista. Pääsivätpä jotkut kokeilemaan kykyään runojen ja kertomusten kirjoittajina.

Kesäkuussa 1919 yhdistys liittyi alaosastoksi Pispalan Työväenyhdistykseen.

Seuraavana vuonna osaston puheenjohtajaksi valittiin Fanni Nieminen ja vuonna 1921 Martta Keltamäki. Martta Keltamäki kuitenkin pyysi syksyllä eroa puheenjohtajantoimesta ja tilalle valittiin Jalmari Rasi.

Toukokuussa 1921 ostettiin osastolle oma pallo, jotta voitiin käydä Viikinsaaressa pelaamassa pallopelejä. Siitä huolimatta täytyi vuoden toimintakertomuksessa todeta toiminnan laantuneen.

Tammikuussa 1922 puheenjohtajaksi valittiin Gunnar Keltamäki, joka hoiteli pestiä kaksi vuotta.

Periaatteena oli, että puheenjohtaja vaihtuu vuosittain. Toiminta vilkastui ja jäseniä oli pian lähes sata. Gunnar Keltamäki kuitenkin pidätettiin huhtikuussa 1923, mistä oli toiminnalle haittaa, ja osasto esittikin asialle vastalauseensa.

Siitä ei ollut paljon apua, kun Pispalan sosialidemokraattinen nuoriso-osasto lakkautettiin vielä samana keväänä 1923. Samoin kävi Tahmelan sos.dem. nuoriso-osastolle.

Lakkautus johtui koko Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton toiminnan kieltämisestä viranomaisten päätöksellä. Pispalalaiset pyrkivät jatkamaan nuorisotoimintaa perustamalla uuden järjestön, Pispalan sosialistisen nuoriso-osaston, mutta sekin lakkautettiin parin vuoden kuluttua 1926. Sen jälkeen toimintaa jatkettiin opintoyhdistyksissä, jotka eivät muodostaneet mitään valtakunnallista liittoa

Sivun alkuun