Punainen Pispala

Työväentalo 1921-1930

1921

  • Työväenyhdistyksestä tuli taloudellinen yhdistys, tehtävänä työväentalon ja sen toiminnan ylläpitäminen

1922

  • Pispalan Työväennäyttämö esitti 'Sysmäläisiä'

1923

  • Perustettiin Pispalan sos.dem. työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Pispalan työväenyhdistykseen
  • Talolle rakennettiin kulissisuoja ja ns.vedenheittoputka

1924

  • Pispalan työväen paikallisjärjestö alaosastoksi PTY:hyn

1925

  • Pispalan työväen Auto-Osuuskunnan perustava kokous
  • Ehdottiin elävienkuvienteatterin perustamisesta

1926

  • 11.11. päätettiin siivouttaa yhdistyksen huoneet, palkasta päätettiin: naisille 3,50mk/tunti ja miehille 5-6mk/tunti

1927

  • Pispalan Työväenyhdistyksen 25-vuotisjuhla
  • Järjestettiin suuret arpajaiset työväentalon remonttia varten
  • Tehtiin suuria korjaustöitä, mm. uusi toinen kerros, Aatto Koivunen teki eristystyöt

1928

  • Aloitettiin 'Työväen Lehden' painotalon rakentaminen työväentalon taakse, mutta rakentaminen jäi kesken
  • Aatto Koivunen kuoli, hautajaiset pidettiin Tampereella, yhdistys varasi autoja pispalalaisten kuljettamiseksi sinne, hautajaisten jälkeen tilaisuus Pispalan työväentalolla.

1929

  • Pispalan Alun 20-vuotisjuhla työväentalolla

1930

  • Työväentalo suljettiin ja sinetöitiin heinäkuussa, sisälle taloon jäi mm. Alun voimisteluvälineitä

Veneellä saareen

Pispalan nuoriso-osasto päätti 1920-luvun alussa hankkia oman veneen saariin tehtäviä retkiä varten. Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti sille annettavasta nimestä, ja lopulta parhaana valittiin ’Hilu’. Veneessä oli kaksi airoparia, mutta kuvista päätellen lastina oli jopa 25-30 henkeä. Siinä oli soutajilla kiskomista, kun Lehtisaareen mentiin. Veneen perässä oli ylväästi PSNO:n (Pispalan sosialistinen nuoriso-osasto) lippu.

Tampereen nuoriso-osastolla oli vielä suurempi vene. Nuoret kutsuivat niitä ”Pyhäjärven punaiseksi laivastoksi”. Viikonloppuisin sekä Tampereelta että Pispalasta tuli soutaen suuri joukko työläisnuorisoa viettämään yhteistä vapaa-aikaa saaressa.

Saaressa oli mahdollista olla vasemmistolaisiin kohdistuneen valvonnan ulottumattomissa. Siellä voitiin keskustella omassa porukassa poliittisen toiminnan kysymyksistä ja muista ajankohtaisista asioista.

Venettä pidettiin Hyhkyssä Onnelan rannassa, josta oli lyhin matka soutaa saariin. Veneeseen liittyvien käytännön asioiden hoitamiseksi valittiin venetoimikunta, jonka tehtäviin kuului pitää huolta veneen kunnosta.
Joka kevät ja syksy pidettiin talkoot, joissa ’Hilua’ huollettiin ja kunnostettiin. Jostain syystä kaikki kuvassa olevat kunnostajat ovat tyttöjä, ainoa poika katselee vierestä.

Vene olikin todella ahkerassa käytössä. Tiistaisin ja torstaisin nuoriso meni sillä Viikinsaareen pelaamaan pallopelejä. Viikonloppuisin mentiin koko perheen voimin Lehtisaareen. Lisäksi venettä luovutettiin ilmaiseksi käyttöön Pispalan työväentalolla toimiville järjestöille, ulkopuolisilta käytöstä perittiin vuokraa.

Vilho Rauman puhumassa Lehtisaaressa

Sivun alkuun