Punainen Pispala

Työväentalo 1921-1930

1921

  • Työväenyhdistyksestä tuli taloudellinen yhdistys, tehtävänä työväentalon ja sen toiminnan ylläpitäminen

1922

  • Pispalan Työväennäyttämö esitti 'Sysmäläisiä'

1923

  • Perustettiin Pispalan sos.dem. työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Pispalan työväenyhdistykseen
  • Talolle rakennettiin kulissisuoja ja ns.vedenheittoputka

1924

  • Pispalan työväen paikallisjärjestö alaosastoksi PTY:hyn

1925

  • Pispalan työväen Auto-Osuuskunnan perustava kokous
  • Ehdottiin elävienkuvienteatterin perustamisesta

1926

  • 11.11. päätettiin siivouttaa yhdistyksen huoneet, palkasta päätettiin: naisille 3,50mk/tunti ja miehille 5-6mk/tunti

1927

  • Pispalan Työväenyhdistyksen 25-vuotisjuhla
  • Järjestettiin suuret arpajaiset työväentalon remonttia varten
  • Tehtiin suuria korjaustöitä, mm. uusi toinen kerros, Aatto Koivunen teki eristystyöt

1928

  • Aloitettiin 'Työväen Lehden' painotalon rakentaminen työväentalon taakse, mutta rakentaminen jäi kesken
  • Aatto Koivunen kuoli, hautajaiset pidettiin Tampereella, yhdistys varasi autoja pispalalaisten kuljettamiseksi sinne, hautajaisten jälkeen tilaisuus Pispalan työväentalolla.

1929

  • Pispalan Alun 20-vuotisjuhla työväentalolla

1930

  • Työväentalo suljettiin ja sinetöitiin heinäkuussa, sisälle taloon jäi mm. Alun voimisteluvälineitä

Suuria hankkeita

Pispalan työväenyhdistyksestä muodostettiin v.1921 niin sanottu taloudellinen yhdistys, joka puoluei­siin kuulumattomana hoiti työväentaloa, keräsi varoja talon kunnossapitämiseksi järjestämällä iltamia ja arpajaisia, vuokraamalla taloa jäsenyhdistyksille ja muillekin sitä haluaville.

Yhdistys ylläpiti myös Pispalan työväen näyttämöä ja laulukuoroa.

Pispalan työväenyhdistyksen hallinto muodostui nyt siten, että jäsenyhdistyksillä oli oikeus valita kutakin 15 jäsentään kohden yksi jäsen edustajistoon, joka valitsi yhdistyksen neuvoston (joka oikeastaan vastasi nykyisen käytännön mukaista johtokuntaa).

Neuvosto puolestaan valitsi johtokunnan (vastaa nyk. työvalio­kuntaa). Johtokunnalla oli oikeus päättää ainoastaan pienemmistä taloa kulkevista asioista. Neuvosto sen sijaan valitsi yhdistyksen virkailijat, antoi johtokunnalle valtuudet lainan ottamiseen ym. asiat. Jäsenyhdistykset suorittivat taloyhdis­tykselle jäsenmaksuna 1 mk kuukaudessa jäsentään kohden ja saivat sitten korvauksetta käyttää talon huoneita valistus- ja kokous-tilaisuuksiinsa.

1920-luvun loppupuolella Pispalan työväenliikkeen piirissä oli vireillä suuria hankkeita: työväentaloa korjattiin ja laajennettiin, liikennöintiä varten perustettiin Pispalan Auto Oy ja lisäksi alettiin rakentaa painorakennusta Työväen Lehdelle työväentalon taakse.
Ehdotettiinpa elävienkuvienteatterin perustamistakin, mutta sitä päätettiin toistaiseksi lykätä.

Sivun alkuun