Työväentalo 1921-1930
1921
- Työväenyhdistyksestä tuli taloudellinen yhdistys, tehtävänä työväentalon ja sen toiminnan ylläpitäminen
1922
- Pispalan Työväennäyttämö esitti 'Sysmäläisiä'
1923
- Perustettiin Pispalan sos.dem. työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Pispalan työväenyhdistykseen
- Talolle rakennettiin kulissisuoja ja ns.vedenheittoputka
-
1924
- Pispalan työväen paikallisjärjestö alaosastoksi PTY:hyn
1925
- Pispalan työväen Auto-Osuuskunnan perustava kokous
- Ehdottiin elävienkuvienteatterin perustamisesta
1926
- 11.11. päätettiin siivouttaa yhdistyksen huoneet, palkasta päätettiin: naisille 3,50mk/tunti ja miehille 5-6mk/tunti
1927
- Pispalan Työväenyhdistyksen 25-vuotisjuhla
- Järjestettiin suuret arpajaiset työväentalon remonttia varten
- Tehtiin suuria korjaustöitä, mm. uusi toinen kerros, Aatto Koivunen teki eristystyöt
1928
- Aloitettiin 'Työväen Lehden' painotalon rakentaminen työväentalon taakse, mutta rakentaminen jäi kesken
- Aatto Koivunen kuoli, hautajaiset pidettiin Tampereella, yhdistys varasi autoja pispalalaisten kuljettamiseksi sinne, hautajaisten jälkeen tilaisuus Pispalan työväentalolla.
1929
- Pispalan Alun 20-vuotisjuhla työväentalolla
1930
- Työväentalo suljettiin ja sinetöitiin heinäkuussa, sisälle taloon jäi mm. Alun voimisteluvälineitä
-
Työväen Järjestönuoret
(oik. Suomen Työväen Järjestönuorten Liitto)
Järjestönuorten liitto oli tarkoitettu alle 16-vuotiaille lapsille. Tämän ikärajan jälkeen nuoren oli tarkoitus siirtyä jäseneksi Sos.dem. nuorisoliittoon.
Työväen Järjestönuorten Liitto perustettiin virallisesti 7.10.1917, mutta toimintaa oli jo aikaisemminkin. Se jatkoi venäläisen kenraalikuvernöörin v.1912 lakkauttaman ensimmäisen työväen varhaisnuorisojärjestön - - Ihanneliiton – toimintaa. Vuodenvaihteessa 1917/18 siinä oli jo 24 000 jäsentä.
Toiminta käynnistyi uudestaan 1920-luvun alussa. Vuonna 1923 alkoi ilmestyä ’Punalippu’ -lehti, jonka levikki oli parhaimmillaan 5000 kpl. Kts. Punalippu Samaan aikaan liitossa oli 6000 jäsentä.
Vuonna 1928 otettiin käyttöön järjestöpuku, johon kuului vihertävänruskea puku ja lakki sekä punainen solmio ja musta vyö. kts. liittopuku
Järjestönuorten liitto lakkautettiin Lapuan liikkeen ja oikeiston painostuksesta v.1930. Sen jälkeen 1930-luvulla yritettiin vielä järjestää maanalaista pioneeritoimintaa, mutta se oli lapsille jo liian vaarallista.
Järjestönuorten osaston vuoden toimintamuodot käyvät ilmi oheisesta kalenterista.
Esperanto ihanteena
Työväen Järjestönuorissa oli innokasta Esperanto-kielen harrastusta. Tähän aikaan esperanton harrastus olikin voimakkainta työväenliikkeen piirissä.
Kommunistinen Nuorisointernationaali (KIM) päätti v.1928 ottaa esperanton järjestön yleiskieleksi.
1930-luvulla Stalin julisti esperanton ’vakoilijoiden kieleksi’ ja Hitler kutsui sitä juutalaisten kieleksi. Sen käyttäjiä ja harrastajia vainottiin. Tämä vaikutti lamauttavasti esperanto-liikkeeseen kaikkialla.
Viereisestä kuvasta näkyy, miten Punalippu-lehdessä saattoi pääkirjoituskin olla kahdella kielellä: suomeksi ja esperantoksi.
Järjestönuorten liitto lakkautettiin kommunistisena v.1930 Edellisenä vuonna siinä oli ollut 6000 jäsentä.