Punainen Pispala

Työväentalo 1921-1930

1921

  • Työväenyhdistyksestä tuli taloudellinen yhdistys, tehtävänä työväentalon ja sen toiminnan ylläpitäminen

1922

  • Pispalan Työväennäyttämö esitti 'Sysmäläisiä'

1923

  • Perustettiin Pispalan sos.dem. työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Pispalan työväenyhdistykseen
  • Talolle rakennettiin kulissisuoja ja ns.vedenheittoputka

1924

  • Pispalan työväen paikallisjärjestö alaosastoksi PTY:hyn

1925

  • Pispalan työväen Auto-Osuuskunnan perustava kokous
  • Ehdottiin elävienkuvienteatterin perustamisesta

1926

  • 11.11. päätettiin siivouttaa yhdistyksen huoneet, palkasta päätettiin: naisille 3,50mk/tunti ja miehille 5-6mk/tunti

1927

  • Pispalan Työväenyhdistyksen 25-vuotisjuhla
  • Järjestettiin suuret arpajaiset työväentalon remonttia varten
  • Tehtiin suuria korjaustöitä, mm. uusi toinen kerros, Aatto Koivunen teki eristystyöt

1928

  • Aloitettiin 'Työväen Lehden' painotalon rakentaminen työväentalon taakse, mutta rakentaminen jäi kesken
  • Aatto Koivunen kuoli, hautajaiset pidettiin Tampereella, yhdistys varasi autoja pispalalaisten kuljettamiseksi sinne, hautajaisten jälkeen tilaisuus Pispalan työväentalolla.

1929

  • Pispalan Alun 20-vuotisjuhla työväentalolla

1930

  • Työväentalo suljettiin ja sinetöitiin heinäkuussa, sisälle taloon jäi mm. Alun voimisteluvälineitä

Järjestönuorten Pispalan osasto

Järjestönuorten Pispalan osasto perustettiin 1917. Sen toiminta pääsi kunnolla käyntiin vasta kansalaissodan jälkeen 1920-luvulla.
Muiden Pispalan työväenjärjestöjen tapaan myös Järjestönuorten toimipaikkana oli Pispalan työväentalo.

Toimintaan kuului opiskelua opintopiireissä, laulua ja leikkiä, urheilua, erilaista ohjelman suoritusta. Järjestönuoret olivat tietysti omana ryhmänä mukana työväenliikkeen tilaisuuksissa kuten vappujuhlissa ja L.L.L.- juhlisssa (Lenin-Liebknecht-Luxemburg).

Kesäisin järjestettiin mm. erilaisia retkiä ympäristöön ja leirejä Tampereen ympäristössä sijaitsevissa työväen järjestöjen kesäpaikoissa.

Vuonna 1930 vähän ennen lakkauttamista osastossa oli 63 jäsentä ja siellä toimi laulu-, leikki-, lausunta- ja voimisteluryhmät.

Kun Järjestönuorten Liitto ja sen mukana Pispalan osasto lakkautettiin kumouksellisena v.1931, Pispalan poliisikomisario Ahonen kuittasi takavarikoiduksi seuraavan omaisuuden: osaston lipun, jalkapallon, 2 leimasinta.

Työväen Järjestönuorten Liitto julkaisi Punalippu-lehteä, jonka levikkityössä Pispalan osasto menestyi varsin hyvin.

Monet sodan jälkeen 1940-luvulla pispalalaisten vasemmistolaisten järjestöjen johtotehtäviin tulleet olivat saaneet ensi kosketuksensa työväenliikkeeseen 1920-luvulla Työväen Järjestönuorten Pispalan osastossa ja saaneet sieltä elinikäisiä ystävyyssuhteita.

Sivun alkuun