Työväentalo 1921-1930
1921
- Työväenyhdistyksestä tuli taloudellinen yhdistys, tehtävänä työväentalon ja sen toiminnan ylläpitäminen
1922
- Pispalan Työväennäyttämö esitti 'Sysmäläisiä'
1923
- Perustettiin Pispalan sos.dem. työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Pispalan työväenyhdistykseen
- Talolle rakennettiin kulissisuoja ja ns.vedenheittoputka
-
1924
- Pispalan työväen paikallisjärjestö alaosastoksi PTY:hyn
1925
- Pispalan työväen Auto-Osuuskunnan perustava kokous
- Ehdottiin elävienkuvienteatterin perustamisesta
1926
- 11.11. päätettiin siivouttaa yhdistyksen huoneet, palkasta päätettiin: naisille 3,50mk/tunti ja miehille 5-6mk/tunti
1927
- Pispalan Työväenyhdistyksen 25-vuotisjuhla
- Järjestettiin suuret arpajaiset työväentalon remonttia varten
- Tehtiin suuria korjaustöitä, mm. uusi toinen kerros, Aatto Koivunen teki eristystyöt
1928
- Aloitettiin 'Työväen Lehden' painotalon rakentaminen työväentalon taakse, mutta rakentaminen jäi kesken
- Aatto Koivunen kuoli, hautajaiset pidettiin Tampereella, yhdistys varasi autoja pispalalaisten kuljettamiseksi sinne, hautajaisten jälkeen tilaisuus Pispalan työväentalolla.
1929
- Pispalan Alun 20-vuotisjuhla työväentalolla
1930
- Työväentalo suljettiin ja sinetöitiin heinäkuussa, sisälle taloon jäi mm. Alun voimisteluvälineitä
-
Painotalo tuli Pispalaan – melkein
Alla on piirustus talosta, jonka piti valmistua Pispalan työväentalon yhteyteen. Lapuanliikkeen ja oikeiston painostuksesta selkeästi vasemmistolaisten lehtien julkaiseminen kiellettiin ja hanke jouduttiin keskeyttämään.
Vasemmistolaista ’Työväen Lehteä’ jouduttiin painamaan ensin Helsingissä ja sitten Vaasassa. Lehdelle haluttiin oma painopaikka Hämeeseen. Lehteä kustantava Hämeen ja Satakunnan Työväen Sanomalehti Oy ja Työväen Lehden Kannatuskomitea perustivat kirjapainorahaston koneiden hankkimiseksi ja painotalon rakentamiseksi. Vuonna 1928 julkaisuyhtiö teki sopimuksen Pispalan työväenyhdistyksen kanssa siitä, että yhtiö saa rakentaa Pispalan työväentalon tontille lisärakennuksen, johon tulisi sanomalehtipaino.
Taloa alettiin rakentaa marraskuussa 1928, sen ensimmäinen kerros saatiin valmiiksi ja osa painokoneista hankittua, mutta sitten viranomaiset lakkauttivat kaikkien vasemmistolehtien toiminnan. Tällöin keskeytyi myös kirjapainotalon rakentaminen Pispalaan. Valmiiksi saadussa ensimmäisessä kerroksessa toimi sittemmin metalliverstas.
Talon rakennustyön arvioitiin maksavan 350.000 mk, mikä oli suuri summa siihen aikaan työläisille.
Rahaa rakentamiseen kerättiin työpaikoilla. Lehdessä julkaistiin jatkuvasti haasteita, joissa eri työpaikkojen työläiset haastoivat toisia työpaikkoja tukemaan painotalon rakentamista.
Se osoittaa, että oma vasemmistolainen lehti koettiin tarpeelliseksi myös Hämeessä ja Satakunnassa.