Punainen Pispala

Työväentalo 1921-1930

1921

  • Työväenyhdistyksestä tuli taloudellinen yhdistys, tehtävänä työväentalon ja sen toiminnan ylläpitäminen

1922

  • Pispalan Työväennäyttämö esitti 'Sysmäläisiä'

1923

  • Perustettiin Pispalan sos.dem. työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Pispalan työväenyhdistykseen
  • Talolle rakennettiin kulissisuoja ja ns.vedenheittoputka

1924

  • Pispalan työväen paikallisjärjestö alaosastoksi PTY:hyn

1925

  • Pispalan työväen Auto-Osuuskunnan perustava kokous
  • Ehdottiin elävienkuvienteatterin perustamisesta

1926

  • 11.11. päätettiin siivouttaa yhdistyksen huoneet, palkasta päätettiin: naisille 3,50mk/tunti ja miehille 5-6mk/tunti

1927

  • Pispalan Työväenyhdistyksen 25-vuotisjuhla
  • Järjestettiin suuret arpajaiset työväentalon remonttia varten
  • Tehtiin suuria korjaustöitä, mm. uusi toinen kerros, Aatto Koivunen teki eristystyöt

1928

  • Aloitettiin 'Työväen Lehden' painotalon rakentaminen työväentalon taakse, mutta rakentaminen jäi kesken
  • Aatto Koivunen kuoli, hautajaiset pidettiin Tampereella, yhdistys varasi autoja pispalalaisten kuljettamiseksi sinne, hautajaisten jälkeen tilaisuus Pispalan työväentalolla.

1929

  • Pispalan Alun 20-vuotisjuhla työväentalolla

1930

  • Työväentalo suljettiin ja sinetöitiin heinäkuussa, sisälle taloon jäi mm. Alun voimisteluvälineitä

Pispalan Auto Oy

Pispalassa heräsi ajatus hankkia työväenyhdistykselle oma ’automopiili’. Ensimmäisen kerran se tulee esiin pöytäkirjoissa tammikuussa 1925. Jonkin ajan kuluttua asia oli edennyt niin paljon, että Kansan Lehdessä oli 22.4.-25 seuraava ilmoitus.

”Pispalan työväen Auto-osuuskunnan perustava kokous pidetään 24.4. klo 7 ip. Pispalan työväen talolla. Kokoukseen kehoitetaan saapumaan kaikkia asiaa harrastavia järjestäytyneitä työläisiä. Asiaan innostuneet”.

Kokouksessa päätettiin perustaa osakeyhtiö, jonka nimeksi tuli Pispalan Auto Oy. Yhtiön johtajana oli Johan Suurmäki, joka oli myös Pispalan Työväenyhdistyksen Neuvoston puheenjohtaja monen vuoden ajan. Johtokunnan puheenjohtajana oli K.Koivunen. Johtokunnassa olivat myös lamminkyläläinen Juho Harra, H.Toivonen, E.Suonpää, Sv. Lehtinen. S.Tulijoki ja Mutikainen olivat Lielahdesta.

Yhtiön osakepääoma päätettiin hankkia laittamalla myyntiin 1000 kpl 100 mk:n hintaisia osakkeita. Pispalan Työväenyhdistys hankki itselleen 50 osaketta. Yhtiön kokouksiin valittiin yhdistystä edustamaan Aatto Koivunen.

Liikenne Tampereen Keskustorilta Epilään alkoi 18.5.1925. Lielahteen yhtiö aloitti liikennöinnin 17.7.1925. Hämeen lääninhallitus myönsi Pispalan Auto Oy:lle virallisen liikenneluvan 6.4.1927.

Yhtiöllä oli parhaimmillaan seitsemän linja-autoa, yhteensä niitä ehti vajaan neljän vuoden aikana olla 12.

Kuvat kirjasta: Ossi Säpyskä: Autoliikenteen vaiheet Pirkanmaalla

Yhtiön toiminta päättyi konkurssiin 15.7.1929, kun sille autoja myynyt Oy Autotarvike Ab otti autot maksamattomien lyhennysten takia. Yhtiölle jäi vain kaksi autoa, joilla se ei pystynyt jatkamaan toimintaansa.

Sivun alkuun