Pispalan karnevaalit lauantaina 23.5. klo 11-02 Tahmelan Liikekeskuksen ja Hirvitalon ympäristössä, Tahmelan kentällä sekä Vastavirta-klubilla.
Kuvakooste karnevaalitapahtumista ilmestyy lähiaikoina kuvagalleriat-osioon!
Tänä vuonna karnevaaleilla oli juhlakattaus. Herra Heinämäen Lato-orkesteri juhli 15-vuotistaivaltaan, Pispalan asukasyhdistys täyttää 40 vuotta ja Olavi Virran syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta.
Lato-orkesterille karnevaalit on luonteva juhlapaikka, sillä Heiniksen ensimmäinen keikka oli juuri Pispalan karnevaaleilla vuonna 2000, myös kymmenvuotisjuhlia vietettiin Pispalassa karnevaalipäivänä, Tahmelan Liikekeskuksen edustalla.
Asukasyhdistys julkistaa juhlavuotensa kunniaksi uuden ja päivitetyn version Unelma Pispalasta-kirjasta. Pispalan kaupunginosakirja oli aikoinaan (1992) ensimmäinen Tampereen kaupunginosien historiaa käsittelevässä julkaisusarjassa. Tähän mennessä tasokkaita ja kiintoisia historiikkeja on ilmestynyt reippaasti yli kolmekymmentä. Uuden Pispalaversion on toimittanut edellisen kirjan tapaan kirjailija Kristiina Harjula.
Kolme mestaria - Olavi Virta, Tapio Rautavaara ja Toivo Kärki täyttävät 100 vuotta. Mestareita kunnioitetaan karnevaalien iltajuhlassa Tahmelan Liikekeskuksen parkki- tansseissa. Pispalalle läheisin on varmaan Olavi Virta, joka vietti elämänsä viisi viimeistä vuotta (1967-1972) Mäkikadulla Simolan talossa, Hulda Simulan hoivissa. "Kuolleet lehdet, c-molli ja sitten lähdettiin". Nämä sanat lausui vaikeaa diabetistä kärsinyt Virta ja jäi lähtemättömästi mieleen häntä säestäneille muusikoille Kyröskosken lavalla kesällä 1967. Näillä sanoilla alkaa myös Peter von Baghin toimittaman elämänkerta- klassikon Olavi Virta-legenda jo eläessään Pispala-luku. Kannattaa tutustua!
Juhlakattauksen ohella karnevaalien antiin sisältyi perinteiset elementit - musiikki, tanssi, puheet, kirppis -ja basaarimeininki, kulttuurikävelyt, jalkapalloilu, kemuilu. Päivän aikana esiintyi viitisentoista orkesteria, muun muassa iltapäivästä urkuri- ja hanuristivelho Kusti Vuorisen vetämä etno-jazz-orkesteri Rakka sekä illan parkkitanssit avaava, Janne Laurilan johtama kovatasoinen Tuhlaajapojat. Juhlapuheen piti Puistotorilla näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja Sirkku Peltola.
Katso tarkempi tarjonta >> Pispalan karnevaalisivustolla
Ensimmäisiä Pispalan karnevaaleja juhlittiin vuonna 1982. Tosin Pispalassa karnevaaleja on järjestetty jo 1920-luvulla, sekä Tahmelan työväentalolla että Pispalan työväen- talolla. Ensimmäisten nykymuotoisten karnevaalien tapahtumapaikkana oli Pispankatu ja Pispan koulun piha-alue sekä joitakin kertoja myös Tahmelan ranta. Nykyään karnevaaleja järjestetään Tahmelan Liikekeskuksen ja Hirvitalon ympäristössä.
Päivällä päätapahtumapaikkana on Hirvitalon vieressä oleva Puistotoriksi nimetty ja karnevaalipaikaksi haltuunotettu puistoalue. Ensimmäiset karnevaalit tällä alueella pidettiin kymmenen vuotta sitten (2005). Illalla tapahtumat keskittyvät Pub Kujakollin edustan parkkialueelle, joka on kokonaisuudessaan ravintola-alueena, sekä Vastavirta-klubille Pispalan valtatien varrella. Kujakolli on ollut karnevaalien pitopaikkana vuodesta 1992 lähtien, Vastavirta vuodesta 2006.
Karnevaali-ottelut jalkapallossa aloiteltiin 1980-luvun loppupuolella Pispala vastaan Muu maailma-tyyppisinä, 1990-luvulla Etelärinne vastaan Pohjoisrinne otteluina. Vuoden 1999 paikkeilla ottelut muotoituivat pubien (Kujakollit vs. Pulterrieri) väliseksi, samalla loppui jatkuva kiistely siitä, kuka asuu missäkin puolella harjua. Nyt keskitytään itse asiaan. Karnevaaliottelut ovat Tahmelan kentän suurin yleisötapahtuma. Kiistaan otetaan värikkäästi osaa erilaisin katsomokoreografioin ja iskulausein.
© Asko Parkkonen