Punainen Pispala

Työväentalo 1911-1920

1911

  • Tilattiin vappumerkkejä 250 kpl
  • Järjestettiin 6000 arvan arpajaiset varojen keräämiseksi
  • Ostettiin työväentalon tontti omaksi 500 mk:lla, tontin nimeksi annettiin 'Tarmola'
  • Päätettiin ottaa 10 000 mk:n laina tonttia ja taloa vastaan

1912

  • Tilattiin vappumerkkejä 300 kpl
  • Uuden työväentalon vihkiäisjuhla pidettiin 14. elokuuta
  • Järjestettiin kirjanpitokurssi, vetäjänä Aatto Koivunen
  • Työväenyhdistys järjesti talolla lasten sunnuntaikoulun

1913

  • Taloon asennettiin sähkövalot
  • Ammattiyhdistystoiminta tuli mukaan: perustettiin
  • Epilän Terä- ja Metallimiesten ammattiosasto
  • Kirjastoon ostettiin Marxin 'Pääoma'

1915

  • Työväentalolle hankittiin biljardipeli
  • Työväenyhdistyksessä oli 110 jäsentä

1916

  • Onni Virtanen valittiin työväentalon vahtimestariksi
  • Palkattiin 'biljardipoika' yhdistyksen biljardipeliä hoitamaan

1917

  • Syyskuussa talo annettiin venäläisen sotaväen majoitukseen
  • Lokakuussa päätettiin perustaa Pispalaan 'Punanen kaarti'
  • Marraskuussa suurlakko, punakaarti etsi aseita ja viljaa

1918

  • Punakaartin ensimmäinen kokous 28.1. Tahmelan työväentalolla
  • Helmikuussa venäläinen sotaväki lähti pois Pispalasta, työväentalo otettiin Pispalan Punakaartin käyttöön
  • Punakaarti torjui 26.3. valkoisten etenemisen Epilässä, työväentalo oli taistelujen aikana Punakaartin keskuspaikka
  • Työväentalolla päätettiin murtautua ulos saartorenkaasta, se onnistui huomaamatta 5. ja 6. päivien välisenä yönä
  • Aamulla 6.4. punaiset antautuivat Pispalassa ja Epilässä
  • Työväentalo takavarikoitiin, isännöitsijäksi K.Saarnivaara

1919

  • Ensimmäinen Työväenyhdistyksen kokous 12.1.
  • Työväentaloa saa käyttää vain isännöitsijän suostumuksella
  • Talo luovutettiin takaisin Työväenyhdistykselle 20.5.
  • Alettiin hankkia ravintola- ym. kalustoa hävinneen tilalle
  • Nuoriso-osaston toiminta käynnistyi uudelleen
  • Huvitoimikunnasta Pispalan Työväenjärjestöjen Näyttämö
  • Yhdistykselle perustettiin laulukööri
  • Työväenyhdistyksessä oli yhteensä 326 jäsentä

1920

  • Työväenyhdistys päätti erota sos.dem. puolueesta
  • Perustettiin Pispalan Työväenyhdistyksen Sekakuoro

Pispalan Naiskaarti – nuoria tyttöjä vartiotehtävissä

Eräs v.1918 kansalaissodan tapahtumien kuuluisa toimija on ollut Pispalan naiskaarti. Sen on sanottu taistelleen urhoollisesti rintamalla miesten rinnalla ja hurjimmissa tarinoissa se taisteli viimeiseen naiseen vielä kun miehet olivat jo antautuneet.

Pispalan naiskaartia alettiin itse asiassa kokoamaan vasta 16. maaliskuuta, reilu viikko ennen kuin taistelut Tampereen seudulla alkoivat. Naiskaarti ehti olla kasassa reilut kaksi viikkoa ja lähinnä olla kiväärin kanssa vahdissa ja kysymässä kulkijoilta tunnussanaa vapauttaen näin miehiä taisteluihin.

Kuten oheisesta Kansan Lehden ilmoituksesta (16.3.1918) käy ilmi, oli Naiskaartin toiminta varsin epäsotilaallista. Sama piirre oli koko punakaartissa: asioista päätettiin kokouksissa, kuten työväenliikkeessä oli tapana.

Pispalan naiskaartiin kuului 40-50 naista tai tyttöä, nuorimmat iältään 14- ja 15-vuotiaita. Kun muita töitä ei kapinan aikana ollut tarjolla, tarjosi punakaartissa oleminen näille kuitenkin päivittäisen ruoan ja palkkaa. Tosin palkkaa ei ehditty maksaa ennen antautumista.

14-vuotias Elsa Maria Virtanen kertoo kuulusteluissa perusteensa punakaartiin liittymiselle: ”Kun oli köyhä koti ja punakaartista sai ruoan ja vaatteet sekä koska kaikki muut menivät siihen.” Hän kertoi olleensa vahdissa kiväärin kanssa neljä päivää Pispalan Palokunnantalolla, Työväentalon rappusilla ja koulun (kasarmin) rappusilla sekä maantiellä.

Kovin kummoista koulutusta ei naisille viikossa ehditty antaa, kiväärin käsittelyä sentään harjoiteltiin Tahmelan työväentalolla. Naisista vain neljä sai kokeilla kiväärillä ampumista. Alussa kouluttajana toimi Juho Dahlstedt, mutta myöhemmin naiset harjoittelivat päällikkönsä Emma Oksalan johdolla. Silloin harjoiteltiin luultavasti tunnussanan kysymistä ja muita käytännön asioita.

Pispalan naiskaartin päällikkönä toimi Emma Oksala. 18-vuotias torpantyttö tuli Pispalaan 16.3. etsimään töitä. Hän oli sitä ennen asunut kotonaan Juupajoella eikä ollut siellä osallistunut millään tavoin punaisten toimintaan. Pispalassa Emma törmäsi naiseen, joka värväsi halukkaita punakaartiin. Emma liittyi kaartiin ja yllättäen kävikin niin, että naisporukka valitsi hänet Pispalan naiskaartin päälliköksi. Ilmeisesti nuori tyttö ei osannut kieltäytyä, kun muut pyysivät.

Kun Tampereen ja Pispalan punaiset 6.4. joutuivat antautumaan, oli Pispalan naiskaarti ollut kasassa kolmisen viikkoa. Naiset joutuivat vankileirille ja saivat ankarat tuomiot, olihan heillä ollut kiväärit. 'Ylipäällikkö' Emma Oksala sai kahdeksan vuoden kuritushuonetuomion ja menetti kansalaisluottamuksensa 12 vuodeksi. Muut saivat yleensä kolme vuotta vankeutta ja menettivät kansalaisluottamuksen viideksi vuodeksi. Heidät vapautettiin syksyllä armahdusten myötä. Yksi tytöistä, 15-vuotias Anna Järvinen kuoli heinäkuussa Hämeenlinnan vankilassa.

Pispalan punakaartin I naiskomppania:
Päällikkö Emma Oksala
varalla Aino Ritoniemi
Plutuunanpäällikkö Fanny Myllyoja
I osaston päällikkö Lydia Heinonen
II osaston päällikkö Hilma Salminen
Esikunta: Hilda Virtanen ja Hilma Aalto
Pispalan Työväenyhdistyksen aktiiviset naisjäsenet olivat jo kapinan alussa liittyneet Punakaartin Ensipuun. Kuvassa yllä mm. Koivusen Asta ja Martta.

Sivun alkuun